Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikä sana loppuu -atrra?
Helena Heikkinen
11.04.08, 00:16
Rippikirjan sivulla on ylipyyhitty nimi ja päälle kirjoitettu oikein selvällä ja huolellisella käsialalla jotakin, mutta mitä? Sana loppuu -atrra 1764.
Onkos tällainen ehkä paikannimi? Ei löydy ainakaan lähitienoilta.
Kyseessä on Mikkelin rippikirja 1756-62, sivu 44, Parkkila n:o 20. (Löytyy digiarkistostakin.) Sivulla käydään läpi Heikki Vesterisen huonekuntaa. Vaimo Helena Hämäläisen jälkeen tulee tämä ongelmakohta. Vanhin talon tyttäristä on Anna Vesterinen, joka on tuonut taloon vävyn, (1.måg) nimeltä Matti. (Taustatietona: Ensin Matti Laurikaisen, ja tämän kuoltua Matti Heikkisen. Tämä näkyy edellisestä rippikirjasta.) Anna kuoli 7.6.1764 mutta mitä tapahtui Matille? Lähtikö hän leskenä pois - minne? Tai miten hänelle kävi? Mikä sana päättyy -atrra? Tai voisiko sen lukea toisinkin?
Heikki Särkkä
11.04.08, 09:55
Sivu on kyllä 43, mutta en pysty lukemaan.
HisKi:n mukaan Parckilan Helena Hämäläinen on saanut Scholastica nimisen tyttären vuonna 1764. Oliskohan merkintä juuri tuossa? Hiukan sotkuinen on, mutta mielestäni sopisi.
Seppo T.
Seuraavassa RK:ssa asia käy selväksi, kyllä siinä Scholastica oli:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/rippikirja_1764-1769_msrk_tk1139_i/121.htm
/_TerhiA_\
Helena Heikkinen
11.04.08, 11:52
En osaa laittaa tähän kuvaa itse rivistä. Sivunumero on tosiaankin 43 ja se löytyy täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/rippikirja_1756-1763_msrk_tk1139/48.htm
Scholastikaa en pysty tästä lukemaan. Tietysti jos dr. merkitsisi tässä tytärtä ja tähän olisi siirretty hänen tietojaan.
Dr. voisi liittyä myös Mattiin. Kun vaimo on kuollut, Matin asema talossa olisi muuttunut vävystä rengiksi. Hän on jo liki 65-vuotias, joten olisiko kyseessä jonkinlainen "eläkejärjestely", mutta millainen?
Jokin sana, joka loppuu perusmuodossa -ater ja -attra olisi monikko? Keksisikö joku viisas?
Avioituessaan Anna Vesterisen kanssa Matti Heikkinen toimi kyytimiehenä Liukkolassa Mikkeli-Heinola-tien tuntumassa. Isä Samuli yhtiökumppaneineen hoiti postitaloa Ristiinassa 1706. Matin pikkuveli Kalle sijoittui Ristiinaan ja siellä suku jatkui. Miten kävi Matille?
tellervoranta
11.04.08, 12:56
Hei :), minä myös huomasin aamulla saman kuin Heikki.....siis sivunum.
Sivu on kyllä 43, mutta en pysty lukemaan.
Lukisiko siinä Mats HeiglEnka eli Matti Heikkinen, vanha, leski, yhteen kirjoitettuna ( ja epäselvästi) ja sitten vuosi 1764.
Saattaa mennä ihan metsään tai päin honkia, arvelee ent. Honkanen :rolleyes:
Seppo Niinioja
11.04.08, 13:09
Hei!
Ilman edellisiä asiantuntevia apuja tämä ei olisi minulle selvinnyt, ehkä ei niidenkään avulla.
Kannattaa huomata, että sivulla esiintyvät r-kirjaimet ovat saksalaista tyyliä, mikä on luonnollista tämän ajan kirjassa. Ensimmäinen on heti kylän tai talon nimessä Parckila. Nykyistä painokirjainta muistuttava r tuli käyttöön myöhemmin. Kysytyssä nimessä ei siis ole r-kirjaimia.
Askartelin liitteeksi käsitykseni siitä, miten nimi on kirjoitettu. Scholasticahan mitä ilmeisimmin on kyseessä, mutta minusta tuohon on kirjoitettu Scholatica. Alku-S jää kyllä tämän merkinnän perusteella hämäräksi ja seuraavat c- ja h-kirjaimet voi hyvällä tahdolla tulkita, kun tietää oikean vastauksen.
Voisi ajatella että papille on tullut mieleen tavallisempi sana schola, koulu, kun taas Scholastica on www.behindthename.com (http://www.behindthename.com) :in mukaan johdannainen sanasta scholasticus, joka tarkoittaa kaunopuhujaa yms.
Seppo Niinioja
Erkki Järvinen
11.04.08, 13:22
En osaa laittaa tähän kuvaa itse rivistä. Sivunumero on tosiaankin 43 ja se löytyy täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mikkeli/rippikirja_1756-1763_msrk_tk1139/48.htm
Joo tykkään jotta Scolastica se on.
Tapani Kovalaine
11.04.08, 13:49
Entäpä jos kuitenkin innostuttaisiin lukemaan tuo etunimi laajasti, siis omasta taustastaan irroittamatta. Silloin huomaamme, että Helenalla oli vuonna 1757 syntynyt Maria Jöran Westerisen kanssa. Tämä selittää sen, mitä lukee Helenan nimirivin alapuolella, siis Maria. Jöran kuoli 1757 ja hänen tilalleen tuli riville kaksi Christer Tukiainen, jonka syntymäaika ei tainnutkaan olla rivillä ennestään lukeva 1726 vaan jotakin muuta. Uusperheeseen syntyi Scholastica vuonna 1764, vaikka rippikirja kerkesi jo 1763 päättyä.
Scolastican nimi sotkee pahasti alleen Måg Mattsin (död-tietoineen?).
Sitten tuleekin Christerin Far And. Tukiainen 1710 ja äiti Hedvig 1718. Näistä syntymävuosista voisi arvella, että olisiko Christer sittenkään syntynyt 1726 ja ollut Jöran Westerisen ikätoveri...
arvioi huntterissa Tapani
Tapani,
et tainnut huomata katsoa tuolla aiemmin viestiketjussa laittamastani linkistä eli seuraavaa rippikirjaa.
/_TerhiA_\
Tapani Kovalaine
11.04.08, 14:07
Huomasin, mutta liian myöhään, joten otetaas ny takasin.
Antti Tukiainen ja vaimonsa Helena olivat syntyneet molemmat 1710 ja heidän poikansa Christer 1726. Mutta tämäkin vielä huntterissa, terveisin Tapani
Helena Heikkinen
11.04.08, 15:01
Miksi sivulla olisi Scholastica s. 7.3.1764, mutta ei Risto Tukiaisen ja Helena Hämäläisen 23.8.1761 syntynyt poika Antti?
Luulen että syntymäaika 1726 on alunperin ollut jonkun toisen henkilön. Jos Riston syntymäaika olisi v.1730 tienoilla, se olisi "normaali".
Tapani Kovalaine
11.04.08, 15:07
Hyvä kysymys ja meinaan löytää siihen vastauksen. Mutta miksi Skolastikan ja Marian syntymäajat on seuraavassa rippikirjassa vaihdettu päikkäin? kysyy Tapani
Tapani Kovalaine
11.04.08, 15:16
Mielenkiintoista: Scholastikan jälkeen yliviivattuna vävy Matti, sitten seuraavalla rivillä Bs Anders oudolla syntymäajalla, senjälkeen Riston vanhemmat. Kyllä se poika minusta 1761 syntyneeltä Antilta näyttäisi. Parkkilan/Parkkolan kylässä on Scholastica-nimisiä seuraavassa rippikirjassa jo tuplaten, sivut 121 ja 122. Terv. Tapani PS.
Helena Heikkinen
11.04.08, 15:40
Kiitos avusta! Suurentelin kuvaa ja vertailin r-kirjaimia. Kirjainten tyyli on erilainen vanhimmassa tekstissä ja myöhemmissä lisäyksissä, mutta eihän silloin todellakaan nykyaikaista r-kirjainta vielä käytetty.
Suurennuksessa t:n jälkeen näkyy kaksi tismalleen saman näköistä kirjainta. Alan uskoa, että kyllä siitä Scholastica löytyy, mutta minusta loppu on kirjoitettu pikemminkin -latcca.
Aika kamalia nämä yliviivaukset ja entisten tekstien päällekirjoitukset. Mustavalkokuvassahan alla olevan tekstin koukerot sotkeutuvat myöhemmän tekstin kirjaimiin.
Kumpa olisi joskus mahdollisuus saada värilliset digikuvat alkuperäisestä kirjasta! Silloin voisi kuvankäsittelyn keinoilla erotella eri aikojen musteet ja löytää alimmaisenkin tekstin. http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon14.gif
Nyt on hyvä näin.
Matin kohtaloa täytyy siis etsiä muualta.
tellervoranta
11.04.08, 16:08
......minä yritin lukea siitä,mistä piti :), en edellisistä tai seuraavista rippikirjoista enkä hiskeistä.....onhan siinä se tytär dr Skolastika syntynyt (f) 1764....mutta on myös vävy Matti...ja käsittämättömästi yhteenkierretty :rolleyes:
Saattaa olla klasit mulla pystysuorassa tai vinksollaan, mutta minustakin kuten Helenasta t:n jälkeiset kaksi kirjainta samoja.
Seppo Niinioja
11.04.08, 16:12
Kiitos avusta! Suurentelin kuvaa ja vertailin r-kirjaimia. Kirjainten tyyli on erilainen vanhimmassa tekstissä ja myöhemmissä lisäyksissä, mutta eihän silloin todellakaan nykyaikaista r-kirjainta vielä käytetty.
Suurennuksessa t:n jälkeen näkyy kaksi tismalleen saman näköistä kirjainta. Alan uskoa, että kyllä siitä Scholastica löytyy, mutta minusta loppu on kirjoitettu pikemminkin -latcca.
Aika kamalia nämä yliviivaukset ja entisten tekstien päällekirjoitukset. Mustavalkokuvassahan alla olevan tekstin koukerot sotkeutuvat myöhemmän tekstin kirjaimiin.
Kumpa olisi joskus mahdollisuus saada värilliset digikuvat alkuperäisestä kirjasta! Silloin voisi kuvankäsittelyn keinoilla erotella eri aikojen musteet ja löytää alimmaisenkin tekstin. http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon14.gif
Nyt on hyvä näin.
Matin kohtaloa täytyy siis etsiä muualta.
Vaikeapa toiseksi ja kolmanneksi viimeisestä kirjaimesta todella on eroa nähdä. Lisää tutkimuksen haasteellisuutta. Luullakseni useimmiten seurakunnissa tai maakunta-arkistoissa olevia alkuperäisiä kirkonkirjoja voi saada nähdäkseen tai saada ottaa itse tai varmaan tilatakin värillisiä digikuvia, jos on pätevä syy. Olen ottanut Hämeenlinnassa muutamia ja ainakin Harri Harju on kuvannut Porin maasrk:n varhaisia rippikirjoja Digiarkistoon. Tyrvännön rippikirjasta 1705-1705 selvisi heti, että eräs Erich:ksi arvelemani nimi onkin Hendrich. Kirjassa on eri väreillä tehtyjä merkintöjä, mutta ei ole vielä ollut tarvetta yrittää värien erottelua.
Vielä otsikosta: Syön hattuni, jos jokin nimi tai sana loppuu -atrra. Käytän nykyään varmuuden vuoksi vain lippistä :). Karvalakkiakaan ei ole tarvinnut koko talvena. Sen sijaan -attra voisi olla mahdollinen (vrt klättra, kiivetä). On vahinko, että viestiketjun otsikkoa ei voi muuttaa tyyliin
Uusi otsikko (Oli vanha otsikko), kuten postituslistalla saattoi tehdä.
www.behindthename.com (http://www.behindthename.com/) taitaa olla scholasticus-sanan suhteen väärässä, vaikka onkin yleensä tietäväinen, myös suomalisten nimien osalta. Otavan Sivistyssanakirjan v. 1962 painoksen mukaan sen merkitys on "oppinut; keskiajalla koulunjohtajana toimiva tuomiokapitulin jäsen", kuten arvoisa rva latinistimme varmasti tietääkin. Se siis liittyy sittenkin koulua merkitsevään schola-sanaan, samoin kuin tietysti feminiinimuoto Scholatistica. Tästä on aikanaan keskusteltukin Suku-listalla.
Terv. Seppo Niinioja
Helena Heikkinen
11.04.08, 19:12
Ei kannata luvata hattunsa syömistä. Joku voi löytää jostain vanhasta tekstistä vaikkapa sellaisen kirjoitustyylin kuin Imatrra. (Todennäköisempää kyllä olisi löydää muoto Imadrra.) Eihän sitä koskaan tiedä, millaisia kirjoitustapoja on jollekin nimelle keksitty. http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif
Scholastica-tulkinta on järkevä. Onhan sille löytynyt perusteetkin.
Sotkuun lienee selityksenä pula paperista ja tilan ahtaudesta kirkonkirjan sivulla.
Luovuudesta nimien kirjalliseen asuun saattamisessa sen sijaan ei ole 1700-luvulla ollut pulaa!
Hei!
Askartelin liitteeksi käsitykseni siitä, miten nimi on kirjoitettu. Scholasticahan mitä ilmeisimmin on kyseessä, mutta minusta tuohon on kirjoitettu Scholatica. Alku-S jää kyllä tämän merkinnän perusteella hämäräksi ja seuraavat c- ja h-kirjaimet voi hyvällä tahdolla tulkita, kun tietää oikean vastauksen.
Seppo Niinioja
Hei!
Mikä sana teidän mielestänne on Scholastica sanan edessä? Onko siinä dotter vai mitä? Ei oikein näytä siltä.
Maisa M
Tapani Kovalaine
11.04.08, 19:27
"vang" on kuolinsyynä 6 kk:n ikäisellä Maria Partasella. Attrakoski on Nilsiässä paikannimenä tällä 21.1.1840 kuolleella pienokaisella. Ei siis Atrrakoski, ainakaan Hiskissä. Kysynkin, että mikä on tuo kuolinsyy vang?
tellervoranta
11.04.08, 19:45
olisiko kuolinsyy vang sanasta vangömma, huolimattomuus, huono hoito :confused:
lähde: Laki-ja Virkakielen Sanasto v.1883
Tapani Kovalaine
11.04.08, 19:52
Maisa M kysyy aivan aiheellisesti, että mikä sana on Scholastika nimen edessä. Siinähän lukee erittäin epäselvästi död tai sitten jotakin muuta...
"vang" on kuolinsyynä 6 kk:n ikäisellä Maria Partasella. Kysynkin, että mikä on tuo kuolinsyy vang?
Jahas ....
HisKissä tuota "vang"-kuolinsyytä näkyy, kun tallentaja on pikku-oon tulkinnut pikku-veeksi.
Kyseessä siis oangifven sjukdom.
/_TerhiA_\
Heikki Särkkä
11.04.08, 21:35
Seppo T. esitti ensimmäisenä aivan oikean ratkaisun, jossa ei ole parantamista.
tellervoranta
12.04.08, 13:52
Kiitos Terhi, hauskaa on näin yhdessä oppia :)
Jahas ....
HisKissä tuota "vang"-kuolinsyytä näkyy, kun tallentaja on pikku-oon tulkinnut pikku-veeksi.
Kyseessä siis oangifven sjukdom.
/_TerhiA_\
Noitten hiskin erikoisuuksien kanssahan olen pölvästellyt.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.