Ote perukirjasta 1773

[tommih]

Mitähän tässä perukirjan omaisuusluettelon alussa olevassa tekstissä sanotaan? Kyseessä ilmeisesti vainajan kiinteän omaisuuden arvioiminen.

Onko niin että poika Matti on ostanut talon kruunulta verotilaksi, joten sitä ei voida hinnoitella (vainajan) taloksi tai muuksi omistukseksi?


-Tommi

[eeva häkkinen]

Näin minä tämän tulkitsisin.

(hemman är wäl skatte, men såwida sonen Matts thet samma kiöpt af Kongl: Maj:t och kronan, så kan then icke hwarken till hus eller öfriga ägor wärderas)

[tommih]

Koska såvida = jos vain/kunhan, niin pitääkö tulkita niin, että poika Matin pitää ensin ostaa talo Kruunulta, jotta sitä ei voida arvioida taloksi tai muuksi omistukseksi?

-Tommi

[Jouni Kaleva]

Koska såvida = jos vain/kunhan, niin pitääkö tulkita niin, että poika Matin pitää ensin ostaa talo Kruunulta, jotta sitä ei voida arvioida taloksi tai muuksi omistukseksi?

-Tommi
Tässä såwida = koska.

..tila on kyllä perintötila, mutta koska Matti on ostanut tilan kruunulta, ei sitä voida arvioida..

En kylläkään ymmärrä, miksi ei voida arvioida... ei siis ollutkaan vainajan omaisuutta, vaa Matin omaisuutta???

[tkukkonen]

Koska såvida = jos vain/kunhan, niin pitääkö tulkita niin, että poika Matin pitää ensin ostaa talo Kruunulta, jotta sitä ei voida arvioida taloksi tai muuksi omistukseksi?
-Tommi Kruununtilaa ei luettu omaisuuteen, koska siihen oli vain käyttölupa ja veronmaksu siitä maksettiin käyttökorvausta. Skattehemman oli perintötila, josta maksettiin alempi vero. Tilan oston jälkeen siitä syntyi kiinteää omaisuutta, joka tuli perinnönjaossa pesän arvon laskuihin mukaan. (Kuten muutkin, päättelen, että poika Matista oli jo ehtinyt tulla isäntä.)

[eeva häkkinen]

Joo, näinhän tää on. Vainaja ei ollut koskaan omistanut tilaa, hänellä oli siihen vain asukasoikeus, jota ei perinnönjaossa arvotettu, vaikka näitä oikeuksia myytiin jo 1760-luvulta lähtien. Kun Matti oli lunastanut (kiöpt) tilan perintötilaksi, omisti hän tilan siitä lähtien.

Tälläinen tieto hämmästytti, että perintötilasta olisi maksettu alhaisempi vero. Olen aina luullut, että vero/manttaali oli kiinteä maanluonnosta riippumatta, mutta tulen mielelläni oikaistuksi. Selasin vähän netin maakirjoja, mutta en löytänyt vahvistusta kahdelle eri verokannalle. Maanluonto tulee kirjoihin vasta vuoden 1664 verollepanosta lähtien, silloinkin satunnaisesti, joka, paitsi hankaloittaa vertailua, indikoi mielestäni sitä, ettei sillä ollut veron suuruuteen vaikutusta. Voisitko tkukkonen kertoa, mistä tietosi on peräisin?

[Heikki Särkkä]

värderas till hus ... arvioida rakennusten osalta

Samaa mieltä kuin Jouni Kaleva: ilmeisestii poika oli ostanut tilan perinnöksi ennen isän kuolemaa, joten tila ei kuulunut arvioitavaan jäämistöön.

[Heikki Särkkä]

"Kruununtilojen maksama maavero ei 1600-luvun alkupuolelta lähtien ---- ollut lainkaan sen korkeampi kuin perintötilojenkaan." (Jutikkala, Suomen talonpojan historia, s. 145).

[tkukkonen]

Maanluonto tulee kirjoihin vasta vuoden 1664 verollepanosta lähtien, silloinkin satunnaisesti, joka, paitsi hankaloittaa vertailua, indikoi mielestäni sitä, ettei sillä ollut veron suuruuteen vaikutusta. Voisitko tkukkonen kertoa, mistä tietosi on peräisin? Tilan lunastus perinnöksi tuli mahdolliseksi maksamalla muutaman vuoden verot. OK. Minä mielsin aikanaan siitä lukiessani, että isäntä sai silloin muutakin etua kuin vain vapautuksen toistuvasta asumisoikeuden hakemisesta. Oliko tämä helpotus verotuksessa sitten kadonnut tai vesittynyt ajan mittaan, ehkä se olikin, ja se sopii minulle ja hyvä jos väärä "tieto" näin korjautuu.

[eeva häkkinen]

OK, kiitos pikavastauksesta! Voin sitten lakata huolehtimasta tästä asiasta. Koska tilojen maaluontoa ei ole merkitty vanhempiin asiakirjoihin - eivätkä veroluonnon muutoksetkaan näytä käyttäytyvän mitenkään loogisesti - ei asiasta ennen vuotta 1664 voi tavallisista asiakirjoista, kuten läänintileistä, päätellä mitään. Täytyypä joskus etsiä tutkimusta 1500-1600-lukujen verotuskäytännöstä, tiedän, että asiasta on kirjoitettu paljonkin.