Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kastelholman vouti Bülow, Bylow
Bülow-Bylow suvun tiedetään vaikuttaneen Suomessa. Kemin kirkkoherranakin toimineen Johannes Tuderuksen vaimon kerrotaan olleen Bülow sukua, joskaan Kajaaninlinnan päällikkö ei ehkä ikänsä vuoksi sovi Annan isäksi. Pohdin löytyisikö muita vaihtoehtoja, jos Anna oli todellakin Bülow sukua.
Kastelholman linna: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Kastelholms_slott_vid_slutet_av_1600-talet_%28ur_Svenska_Familj-Journalen%29.png/220px-Kastelholms_slott_vid_slutet_av_1600-talet_%28ur_Svenska_Familj-Journalen%29.png
Kastelholman linnassa ovat asuneet Kustaa Vaasa sekä Suomen herttua Juhana III. Myös Eerik XIV yhdessä vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa on oleskellut vankeina linnassa muutaman kuukauden. Linnasta tulikin kruunun lääninhaltijan ja voutien toimipaikka.
Wikipedia kertoo: Ensimmäinen maininta Kastelholman linnasta on maaliskuulta 1388, jolloin suurin osa Bo Jonsson Gripin perinnöstä annettiin kuningatar Margareetalle eli Ruotsin valtiolle. Bo Jonsson oli Ruotsin altakunnan drotsi, eli hän vastasi valtakunnan oikeusasioista. Bo Jonsson Grip (1330–20.8.1386) oli syntyisin merkittävästä ruotsalaisesta aatelissuvusta, jonka vaakunassa oli aarnikotka ja myöhemmin sukua kutsuttiin vanhemmaksi Grip -suvuksi. Bo Jonsson Grip asui pitkään Turun linnassa ja toimeenpani suuria prannuksia ja korjauksia vuonna 1373. Hän toimi kuninkaan käskynhaltijana linnanläänissä. Linnaläänit korvattiin 1634 maaherrakunnilla. Vaasan historian osalta kerrotaan että Bo Grip onnistui saamaan heikon isäntänsä kuningas Albrekt Meckelnburgilaisen ansiosta kolmanneksen Ruotsin linnalääneistä ja kaikki Suomen linnaläänit nimiinsä. Viimeisestä avioliitostaan hänellä oli poika Knut Bosson Grip (1370–1406), joka isänsä kuollessa oli vielä alaikäinen ja isänsä oli testamentissaan asettanut holhoojat. Silti kuningas pyrki saamaan siitä merkittäviä osia itselleen ja kruunulle. Aateliset vastustivat kuninkaan pyrkimyksiä ja tilanne johti lopulta kuningtar Margareetan kanssa tehtyyn sopimukseen, jossa luopui isänsä oikeuksista Suomeen. Knut Bossonin vaimo oli Ermegard Bülow (kuollut 1421). Heillä tiedettävästi tytär Katarina. Ermegardin sisaruksia olivat Fikke (1414–54), Detlev (1399–1414), Bengta, Anna ja Ida. Detlev Bülowin vaimo oli Bo Gripin tytär Margareta, hänen aviostaan saksalaisen Margareta Dumen kanssa. Ensimmäinen vaimo Margareta Porse kuoli lapsivuoteeseen, jolloin syntyi poikalapsi. Eli kaksi Bülowin sisaruksista olivat naimisissa Bo Jonsson Gripin lasten kanssa. Olisiko sukulaisuussyistä Christoffer Bülow (n. 1580–1661) sittemmin Kastelholmassa voutina, jolloin linna rakennettiin uudelleen vuoden 1599 Kaarel IX linnanvalloituksen jälkeen.
Voisiko Christoffer Bülow Kastelholman voutina ollessaan joutua tekemisiin Turun seudun Räntämäen pastorin ja tyttären kanssa? Maarian seurakunta muinaisessa Räntämäessä on yksi vanhimmista seurakunnissa Suomessa. Maarian halki virtaavan Vähäjoen laakso on ollut jo rautakaudella tiheään asuttua aluetta. Räntämäen pappila on todennäköisesti sijainnut nykyisellä paikallaan jo 1200 luvun lopulla. Vuonna 1363 Räntämäen kylässä oli vain kaksi taloa, pappila ja talo, josta tulot menivät Tuomiokirkolle.
Anna Someruksen veli Johannes Bartholdi toimi Maarian kappalaisena lankonsa eli sisaren miehen, Stigaeuksen jälkeen. Somerus on asunut Maariassa ensin Halisten Tätilässä ja myöhemmin Hamaron kylässä, josta myös sisaren Annan ensimmäinen mies oli lähtöjään. Johanneksen ensimmäisen vaimon kerrotaan olleen Anna Kristofersdotter Bylow?. Sukunimestä ei ole varmuutta, oliko Bülow?
Keskustelusta olen lainanut: "Historiallisessa arkistossa nro 44 on A.M. Wallgrenin juttu "Maarian pitäjän paimenmuisto 1500- ja 1600- luvuilla". Tässä jutussa epäillään Johannes Someruksen vaimon Annan lisäksi Kastelholmassa 1627–35 vaikuttanutta Kristoffer Bylowia, nimismies ja maanvuokraaja toimiltaan. 1630 mainitaan Ahvenanmaan voudiksi eräässä asiakirjassa." Tuota paimenmuistiota en ole löytänyt, mutta Annan isäksi sopisi Kristoffer Bylow vanhempi [Befallningsman, proviantmästare och arrendator, Kastellholm 1627–35, kuollut Tukholmassa vuonna 1661]. Kristofferin voisi olettaa syntyneen noin 1580–90 -luvulla ja siten sopisi Annan isäksi, joka syntyi 1615.
Edellä olevan mukaan Johannes Someruksen vaimolla Annalla oli jotakin tekemistä Kristoffer Bylowin asian kanssa, joka vaikutti Kastelholmassa ainakin vuosina 1627–35. Kansallisbiografian paimenmuistion mukaan Maarian kappalaisena on toiminut noihin aikoihin Clemens Michael Stigaeus. Maarian kappalainen ja sijaiskirkkoherra Clemens kuoli 1630. Hänen puolisonsa tiedetään olleen Anna Johansdotter Somera hänen toisessa avioliitossaan. Annan vanhemmat olivat Someron kirkkoherra Johannes Bartholdi ja Margareta NN. Anna Someruksen ensimmäinen aviomies oli Magnus Thomae Hammarmannus, joka esiintyi Uppsalan kokouksessa nimellä Magnus Thomae Rendemekiensis. Magnus Thomae oli Maarian Hamaron kruunutilan lampuoti Maariassa ja kappalaisena jo 1593. Eli oletettavasti ennen Bülowin aikaa.
Voisiko Christoferin vaimo olla Ericus Laurentii Bångin tytär Föglöstä? Ericus Laurentii Bång toimi Föglön kirkkoherrana 1600 alkuvuosina. Häntä seurasi tehtävässä Sigfrid Knutsson, Sigfridus Canuti (mainittu 1617–1618), jonka puoliso oli NN Eriksdotter Bång eli Ericus Laurentii Bångin tytär Brita koska Sigfridus Canuti mainitaan vuosina 1617–1618 Föglössä ja aviossa NN Bångin kanssa, sittemmin hänet mainitaan Hailuodossa aviossa Brita Eriksdotterin kanssa; vrt. Ericus Bång. Sigfrid Canutin syntyperänä on esitetty foorumilla Bilang -sukua. Sigfridin veli Filip toimi Viipurin linnan parturina, eli hän toimi luultavasti linnan lääkärinä. Voisivatko Sigfrid ja Filip (k. n. 1598 lääkkeenhakumatkalla Saksaan: lähde: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4842-p-2.html) olla patronyyminsä mukaan Cnut Bosson Gripin ja Ermegard Bülowin lapsia? Suvun yhteydet Viipuriin olivat ainakin olleet olemassa, olihan Viipurin linnaläänin päällikkönä ollut Bo Jonsson Grip eli Knut Gripin isä. Ja mihin tämä teksti Anna Fikkentytär Bülowin ja Bese suvun osalta viittaa, olihan Viipurin linnanrouvana Gunhild Johansdotter Bese, miehensä Bielken jälkeen 1511–1513. Teksti löytyy osoitteesta: http://runeberg.org/pht/1904/0005.html ; "Då en dotter af denna ätt Gunhild Johansdotter var gift med den högförnäme riddaren Erik Turesson (Bjelke), fick fru Anna Fickesdotter (Bylow) tillfälle att vid redogörelsen för sin släkt äfven uppehålla sig något vid Bese-ätten."
Anna Fikkentyttärestä:
Skaraborgin Welingan alueen kirkkoa kutsuttiin vanhoissa kirjoituksissa Willingeksi. Willingen tiedetään olevan myös Alasaksissa. Alue kuului Velingaan 1691. Pastoraatti -1638 asti oli Daretorp ja 1638–1691 Härja. Ettak oli kuninkaankartano Welingen alueella Wartoftan seurakunnassa Skaraborgin läänissä. Wartoftan seurakunta sijaitsi Falköpingistä itään, pohjoiseen Gudhemista;
http://runeberg.org/hgsl/7/0255.html
Lähellä sijaitsi Billinge ja Gudhem. Tila on vuokrattu sotilaskäyttöön. Kuningas Waldemar piti hoviaan Ettakissa, mutta Hofvan taistelun jälkeen vuonna 1272 täytyi turvautua Götan hallintoon. Ettak, Kungsgård, 2 mantalia. Paikkaan liittyy Fike Johansson Bülow 1442, joka sai Ettakiin läänityksen (s, 345). Bülowin aatelisuvun jäsen Fikke Bülow mainitaan Hovedsmand Bohusissa kuollut 1454. Aviossa ilm. Hebbla Albrektsdottrin kanssa i Bydelsbak, 2. vaimo Ilse von der Schulenburg till Beetzendorf; http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Bulow/Bulow.htm
Fikke (1414–54) oli Johan Bülowin poika, aviossa Dorotean eli Arend Pinnowin tyttären kanssa. Anna Fikkesdotter Bylow oli 1501–1519 Vadstenan luostarissa abbedissana;
http://runeberg.org/histbib/1/0059.html
Olisikohan joku jo löytänyt tarkempia yhteyksiä tai päässyt lukemaan Kristoffer vanhemman Ahvenanmaan virkamiesajan tuomiokirjaotteita? Mitä siellä kerrotaan tästä Johanneksen vaimon ja Christoffer Bülowin yhteisestä asiasta.
Erkki A Tikkanen
15.09.13, 23:11
Tästä aiheestahan on tälläkin foorumilla kirjoiteltu vuosien varrella useaankin otteeseen. Mihinkään tulokseen ei ole päästy.
Ensimmäinen asia mihin kaikki kaatuu, on Anna Kristofferintytär. Hän ei ehkä edes ole Bylow alunperinkään, tutkijat ovat aikoinaan sotkeneet Johan Someruksen vaimot keskenään ja Annastakin on tehty Bylow. Missään lähteessä ei löydy Annan sukunimeä, ei myöskään mitään vihjettä sukulaisuuteen Byloweihin.
Johan Someruksella oli kolme vaimoa, kolmas oli Justina Bylow, majuri Kristoffer B:n tytär. Eli kun otetaan huomioon ikäjakauma, Anna Kristofferintytär ei ensinkään voinut olla majurin tytär, hän oli naimisissa jo 1634, eli samaa ikäluokkaa majuri B:n kanssa. Tämä Justina on varmaankin aiheuttanut sekaannuksen Annankin suhteen. Mikään ei myöskään todista, että Anna ei olisi Bylow, mutta kuka Kristoffer oli isä.
Ahvenanmaan Kristoffer B voisi teoriassa olla majuri B:n isä, mutta nimi on ainoa yhtäläisyys. Vaasassa oli eräs Johan B, joka oli joidenkin tietojen mukaan majuri B:n veli ja jonka isän perinnönjako suoritettiin Tukholmassa, joten Ahvenanmaan Bylowin olisi pitänyt mennä Tukholmaan kuolemaan. Ehkä menikin. Olihan eräs majurin sisarkin naimisissa Ruotsissa, pohjoisessa kylläkin.
Kaivoin varmaan lähes 10 vuotta sitten Ahvenanmaan tuomiokirjoja esille ja siellä oli tämä Kristoffer useinkin esillä, mutta pelkästään roolinsa mukaisesti, ei mitään sukulaisuusjuttuja, mikäli oikein muistan.
Kun ei ole varmuutta edes Annan kuulumisesta Byloweihin, on turha etsiä niitä vanhempia polviakaan. Majuri Bylow ei kuulunut aateliseen Bylow-sukuun, joten hänen juurensa onkin aika vaikea löytää. Olen lukenut kolme eri aatelisen Bylow-suvun sukukirjaa, joista ei löytynyt mitään vinkkiä. Siellä kyllä oli Kristoffer-nimisiä, mutta he asuivat Saksassa ja 100 vuotta ja enemmänkin ennen majuri B:n aikaa.
Olisikin tosi hurjaa löytää jotain todisteita, että Anna Kristofferintytär olisi kuulunut Bylow-sukuun. Siitä olisi hyvä aloittaa.
Jouni Kaleva
16.09.13, 15:39
Ahvenanmaan Kristoffer B voisi teoriassa olla majuri B:n isä, mutta nimi on ainoa yhtäläisyys. Vaasassa oli eräs Johan B, joka oli joidenkin tietojen mukaan majuri B:n veli ja jonka isän perinnönjako suoritettiin Tukholmassa, joten Ahvenanmaan Bylowin olisi pitänyt mennä Tukholmaan kuolemaan. Ehkä menikin. Olihan eräs majurin sisarkin naimisissa Ruotsissa, pohjoisessa kylläkin.
Minulla on Vaasan Johan B:stä tämmöisiä sitaatteja:
JOHAN BYLOW: - Gen.saml. årskr. X:393 Synes varit hemma från Stockholm. Där dog hans far 1661. En bror till Johan B. var fänriken Christopher Bylow, senare major och kommendant på Kajaneborg. Från 31/10 1646 är Johan B. Stadskrivare i Vasa, i tjänst ännu 30/4 1647. - Rådman, handlare. Död 1678.
Vaasan seuraavana kaupunginkirjurina oli tukholmalainen Johan Bylow (1646-48). Kun hän käytti virkanimeä syndicus, hän saattoi olla suorastaan valtiovallan lähettämä. ... Kirjurinvirkansa ohella Johan Bylow mainitaan myös raatimiehenä. Se lisäsi tietenkin hänen palkkaansa, mutta siitä huolimatta hän erosi kaupunginkirjurin virasta jo 1648 ja ryhtyi kauppiaaksi. Hänen laatimansa raastuvanoikeuden pöytäkirjat olivat asiallisia ja selkeitä. (Luukko: Vaasan historia. S 386)
Olisiko kenelläkään hyllyssään tuo Gen.saml. årskr. X:393? Annetaanko siellä mitään lähdeviitteitä?
Erkki A Tikkanen
16.09.13, 17:08
Vilkaisin tuota vuosikirjan sivua ja ainoa lähde on hyvin ylimalkainen.
Jutussa on usean kaupunginkirjurin elämänkerta esillä, yhtenä Johan Bylow.
Lähde: "Om deras härkomst, verksamhet och familjeförhållanden ha följande notiser hopletats främst ur Vasa stads domböcker från 1600-talet".
Jutussa mainitaan mm. että Johanin veli, Kristoffer B, "var på besök i Vasa 1653".
Porvari Lars Påhlsson, joka kutsui Johanin Tukholmaan, oli naimisissa Johanin ja Kristofferin sisaren kanssa.
Ei mitään muuta sukulaisuussuhdetta ilmene. Isästä ei mainita muuta kuin tuo 1661 tapahtunut kuolema. En tiedä sitten mitä noissa tuomiokirjoissa sanottaisiin. Pitääpä kaivaa ne esiin, olisiko siellä sitten mitään muuta, joka ei tullut tuossa esille.
Löytyisikö Tukholman kaupungin arkistosta tuomiokirjaa, tai jopa perunkirjaa isä Bylowin kuoleman jälkeen. Sekin pitäisi selvittää. Sittenhän sieltä voisi varmistua nämä muutkin sisarukset, ehkäpä nimilläkin.
Minulla on tiedossa sisaruksia Johan, Kristoffer, Sofia, sekä kaksi nimeltään tuntematonta, toinen naimisissa em. tukholmalaisen porvarin kanssa, toinen Överkalixin kirkkoherra Moses Olai Sundelin kanssa. Kuuluiko Anna Someruksen vaimo tuohon joukkoon, on se tärkein kysymys.
Kemin tuomiokirjoista löytää todella monta erilaista tarinaa Byloweitten elämään liittyen, jos olisi aikaa enemmän, niistä tulisi melkein kirjan verran tarinaa.
Matti Lund
16.09.13, 17:59
Minulla on Vaasan Johan B:stä tämmöisiä sitaatteja:
JOHAN BYLOW: - Gen.saml. årskr. X:393 Synes varit hemma från Stockholm. Där dog hans far 1661. En bror till Johan B. var fänriken Christopher Bylow, senare major och kommendant på Kajaneborg. Från 31/10 1646 är Johan B. Stadskrivare i Vasa, i tjänst ännu 30/4 1647. - Rådman, handlare. Död 1678.
Vaasan seuraavana kaupunginkirjurina oli tukholmalainen Johan Bylow (1646-48). Kun hän käytti virkanimeä syndicus, hän saattoi olla suorastaan valtiovallan lähettämä. ... Kirjurinvirkansa ohella Johan Bylow mainitaan myös raatimiehenä. Se lisäsi tietenkin hänen palkkaansa, mutta siitä huolimatta hän erosi kaupunginkirjurin virasta jo 1648 ja ryhtyi kauppiaaksi. Hänen laatimansa raastuvanoikeuden pöytäkirjat olivat asiallisia ja selkeitä. (Luukko: Vaasan historia. S 386)
Olisiko kenelläkään hyllyssään tuo Gen.saml. årskr. X:393? Annetaanko siellä mitään lähdeviitteitä?
Armas Luukon luonnehdinta Johan Bylousta tai Bylowista on muuten OK, mutta mielestäni hänen käyttämänsä syndicus -titteli ei viittaa korkean esivallan (valtiovallan) asettamaan valtuutukseen, vaan päinvastoin, on paikallishallinnollinen käsite.
Italiassahan "il síndaco" tittelin yleisin merkitys on kunnanjohtaja eli kunnallispormestari, jonka kuntalaiset ovat perinteisesti äänestäneet edustamaan itseään.
Lisäksi "il síndaco" -tittelillä on laajempi merkitys eli on ollut lähinnä julkisissa virastoissa jonkinlainen sisäinen tilien tarkastaja tai reviisori.
Tittelin syntytausta ja etymologia tulee antiikin kreikasta eli Rusconin etymologisen sanakirjan mukaan kreikan sỳn & dike (= oikeus), josta se on lainattu latinaan: sỳndicus.
Tausta: Ateenan hävittyä Spartalle Peloponnesolaissodissa (tapahtui vuosien 404-403 eaa välillä), tuli siellä valtaan ns. kolmekymmentä tyrannia, joiden hirmuvallan seurauksena siirryttiin Ateenassa demokratiaan, jossa ateenalaiset antoivat eräille julkisille tilinhallintomiehilleen sỳndicus -tittelin. Kaiketi näiden piti olla lahjomattomia!
Siis nämä sỳndicus -tittelin sovellukset eivät ole alkuaankaan eikä nykyäänkään olleet ylhäältä annettuja, vaan ovat toimineet "kadunmiehen" valtakirjan voimalla.
Mielenkiintoista, että Johan Bylou on katsonut olevansa "sỳndicus". - Äänestyksellä Byloukin oli virkaan valittu, muttei suoralla "kansanäänestyksellä"
terv Matti Lund
Tukholman kaupunginarkiston henkilöhaku "Stockholms tänkeböcker"eihin löytää Kristoffer Bylow/Bylou -nimisen proviantmästaren vuodelta 1629. En ottanut pidemmälle selvää, miten itse tänkeböckereitä pääsee lukemaan...
Voisiko tämä Ahvenanmaalla vaikuttanut Bülow olla Anna Kristofersdotterin isä?
Genin sukututkimustiedoissa löytyy eräs Christoffer Bülow, joka olisi ollut Johan ja Christoffer Bülowin isä. Johan Bylowin tiedetään saaneen 1661, 15. 5. kirjeen porvari Lars Påhlssonilta koskien perinnönjakoa tunnetun Bylowin ja Lars Påhlssonin vaimon isän perintöä. Tekstissä esitetään että Johan Bylowin veli oli vänrikki, myöhemmin majurinakin toiminut Kajaaninlinnan komentaja Christoffer Bylow. Tällöin Christofferin poika olisi Christoffer ja miksei Anna voisi olla hänen tyttärensä, sillä Anna nimisiä suvusta löytyy. Joitakin tietoja tekstin mukaan on haettu Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta X, 1926; Stadtsskrivare i Vasa på 1600 -talet av K. V. Åkerblom. Liekö joku jo asiaa tarkistanutkin Christoffer Bülowin kuolinvuoden ja paikan perusteella, eli Tukholma 1661.
http://www.genealogi.se/emigrant/forum/popup_info.php?id=613
Tämä vaasalainen raatimies ja kaupunginkirjuri Johan Bylow oli syntynyt noin 1620 Tukholmassa ja kuoli Vaasassa 1678 (lähde: Åkerblom 1938, s. 260). Hänen kerrotaan olleen tukholmalainen, joka vuosina 1646–47 toimi vaasassa kaupunginkirjurina ja vaikutti myöhemmin myös Närpiössä (lähde: K. V. Åkerblom: Lappfjärds historia 1 – Vasa 1938, s. 260).
Johannes Johannis toimi Maarian kappalaisena vuonna 1632 ja Anna Someruksen mies oli toiminut tätä ennen samassa tehtävässä jo vuonna 1615. Bülow vaikutti samoina vuosina samalla suunnalla kun Someruksen sisarukset eli Anna Johansdotter Maarian kappalaisen Stigeliuksen vaimona ja Johannes hänen jäljestään kappalaisena vuosina 1632–40. Voisi ajatella että Bülow voutina joutui tekemisiin Räntämäen eli Maarian kirkonpalvelijoiden kanssa. Teoriassa miksi ei Anna Kristofferintytär voisi olla juuri tämän vouti Bülowin tytär ja avioitunut Maarian sielunpaimenen kanssa? Jos nyt löytyisi jotakin dokumenttia tästä asiasta, mikä paimenmuistioonkin on kirjattu eli Johannes Someruksen vaimon Annan ja vouti Bülowin asia tässä asiakirjassa: "Historiallisessa arkistossa nro 44 on A.M. Wallgrenin juttu "Maarian pitäjän paimenmuisto 1500- ja 1600- luvuilla". Mistä tämän löytäisi?
Saattoiko Anna olla siis Johan Bülowin sisar. Johan oli vaasalainen kirjuri, kauppiaanakin vähän aikaa. Seuraavassa otteita Karosen tutkielmasta: ( Karonen, 1994. Kämnerinoikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella (noin 1620–1660), Studia Historica, Jyväskylä (s. 129).)
”Kämnerinoikeuden perustaminen on nähtävä osaksi hallintolaitoksen yleistä kehittämistä, sillä erityisesti vuodesta 1646 hallintoasioiden, kuten erilaisten julistusten ja kuulutusten osuus kaikista Vaasan raastuvanoikeuden käsittelemistä jutuista kasvoi voimakkaasti”.Yksi syy selvään muutokseen on kirjurin vaihtuminen, sillä uudeksi kaupunginkirjuriksi tuli syksyllä 1646 tukholrnalainen Johan Bylow, joka kirjasi asiat hieman laajemmin kuin edeltäjänsä. Bylowta on epäilty jopa hallituksen lähettämäksi,”mutta otaksuttavasti hänet valittiin virkaan aivan tavalliseen tapaan. Käsitystä tukee se, että hän toimi kaupunginkiijurina vain parisen vuotta, ja ryhtyi sitten kauppiaaksi.” Missään tapauksessa uusi kaupunginkirjuri ei myöhäisen virkaanastumisensavuoksi voinut olla kämnerinoikeuden perustamisen taustahahmo.
Armas Luukko arvelee, että Bylow saattoi olla valtiovallan lähettämä, koska hän käytti syndicus-nimikettä. — Luukko 1971, s. 386. — Kuitenkin “kuninkaalliset kaupuninkirjurit’, joita ei Suomessa itse asiassa varmuudella tavata muualta kum Turusta, eivät siirtyneet oma-aloitteisesti syrjään kerran saamaltaan virkapaikalta. Yleensä heidät nostettiin muutaman vuoden päästä maistraattiin.
Bylow ei kuitenkaan menestynyt kauppiaana, ja hänet tavataan vuosina 1653—1662 Lapväärtin ja Närpiön pitäjänkirjurina. — Åkerblom 1927, s. 393—394; Åkerblom 1938, s. 260; Åkerblom 1947, s. 333”. ( Karonen, 1994. Kämnerinoikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella (noin 1620–1660), Studia Historica, Jyväskylä (s. 129).)
Taisi tulla toistoakin edelliseen, mutta...
Jouni Kaleva
16.09.13, 19:05
Vilkaisin tuota vuosikirjan sivua ja ainoa lähde on hyvin ylimalkainen.
Jutussa on usean kaupunginkirjurin elämänkerta esillä, yhtenä Johan Bylow.
Lähde: "Om deras härkomst, verksamhet och familjeförhållanden ha följande notiser hopletats främst ur Vasa stads domböcker från 1600-talet".
Jutussa mainitaan mm. että Johanin veli, Kristoffer B, "var på besök i Vasa 1653".
Porvari Lars Påhlsson, joka kutsui Johanin Tukholmaan, oli naimisissa Johanin ja Kristofferin sisaren kanssa.
Ei mitään muuta sukulaisuussuhdetta ilmene. Isästä ei mainita muuta kuin tuo 1661 tapahtunut kuolema. En tiedä sitten mitä noissa tuomiokirjoissa sanottaisiin. Pitääpä kaivaa ne esiin, olisiko siellä sitten mitään muuta, joka ei tullut tuossa esille.
Löytyisikö Tukholman kaupungin arkistosta tuomiokirjaa, tai jopa perunkirjaa isä Bylowin kuoleman jälkeen. Sekin pitäisi selvittää. Sittenhän sieltä voisi varmistua nämä muutkin sisarukset, ehkäpä nimilläkin.
Minulla on tiedossa sisaruksia Johan, Kristoffer, Sofia, sekä kaksi nimeltään tuntematonta, toinen naimisissa em. tukholmalaisen porvarin kanssa, toinen Överkalixin kirkkoherra Moses Olai Sundelin kanssa. Kuuluiko Anna Someruksen vaimo tuohon joukkoon, on se tärkein kysymys.
Kemin tuomiokirjoista löytää todella monta erilaista tarinaa Byloweitten elämään liittyen, jos olisi aikaa enemmän, niistä tulisi melkein kirjan verran tarinaa.
Onhan tämäkin jo jotakin, että Kajaanin majuri-Kristoffer tulee sidotuksi edes Vaasan Johan-veljeensä, vai tuleeko, vai olla joku muu samanniminen??
Ramsay väittää majuristamme näin:
"Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden": von Bulov Antaglingen en gren af den gamal mecklenburgska ätten von Bülow. Kristoffer von Bülow, fänrik vid Österbottens reg:te 1654; löjtnant 1657; var i garnison i Ingermanland 1654-57. Reg:ts kvartermästare vid samma reg:te 1659; refosmerad kapten 1661 och kapten 1665 (1). Fick 1663 39/5 under lifstidsfälste ett hemman 1665 i Andiala by. Vörå socken, och 1663 23/7 under samma vilkor ett hemman i Knifsunby, Kronoby socken (2). År 1675 21/8 beviljades hans begäran att hålla gästgifveri i Andiala (2). Hugnad 1676 12/4 med majors titel (2). Hugnad 1676 12/4 med major titel (2). Deltog i fälttåget till Skåne 1676; hvarunder 1676 30/12, vid stoormningen af Helsingborg, hans ena arm blef afskjuten och han strax däraf satte lifvet till* (1). - Gift med Maria Eleonora Svinhufvud (af Qvalstad?, n:r 145, Anrep., tab. 4) lefed 1681 (1). Barn: Jacob begärad 1682 faderns resterande lön (1). Joakim - "- Justine, gift med en ofrälse, lefde 1683 (1). Kälor: (1) Sv Kr. likv. - (2) R R. -
Erkki A Tikkanen
16.09.13, 19:49
Onhan tämäkin jo jotakin, että Kajaanin majuri-Kristoffer tulee sidotuksi edes Vaasan Johan-veljeensä, vai tuleeko, vai olla joku muu samanniminen??
Ramsay väittää majuristamme näin:
"Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden": von Bulov Antaglingen en gren af den gamal mecklenburgska ätten von Bülow. Kristoffer von Bülow, fänrik vid Österbottens reg:te 1654; löjtnant 1657; var i garnison i Ingermanland 1654-57. Reg:ts kvartermästare vid samma reg:te 1659; refosmerad kapten 1661 och kapten 1665 (1). Fick 1663 39/5 under lifstidsfälste ett hemman 1665 i Andiala by. Vörå socken, och 1663 23/7 under samma vilkor ett hemman i Knifsunby, Kronoby socken (2). År 1675 21/8 beviljades hans begäran att hålla gästgifveri i Andiala (2). Hugnad 1676 12/4 med majors titel (2). Hugnad 1676 12/4 med major titel (2). Deltog i fälttåget till Skåne 1676; hvarunder 1676 30/12, vid stoormningen af Helsingborg, hans ena arm blef afskjuten och han strax däraf satte lifvet till* (1). - Gift med Maria Eleonora Svinhufvud (af Qvalstad?, n:r 145, Anrep., tab. 4) lefed 1681 (1). Barn: Jacob begärad 1682 faderns resterande lön (1). Joakim - "- Justine, gift med en ofrälse, lefde 1683 (1). Kälor: (1) Sv Kr. likv. - (2) R R. -
Mistähän Ramsay on napannut tuon von-liitteen Kristofferille? Olen seurannut erään balttilaisen esi-isäni vaiheita Pohjanmaan rykmentissä 1650-luvulta 40 vuoden ajalta ja Kristoffer esiintyy myös sotilasrullissa vuosittain, kertaakaan hän ei ollut von Bylow.
Jossain kirjoituksessa on esitetty, että tuo Helsingborin ampumajuttu ei tapahtunut nyt puheena olevalle Kristofferille, hänhän kuoli vasta 1692 Kemissä.
Jouni Kaleva
16.09.13, 20:49
Mistähän Ramsay on napannut tuon von-liitteen Kristofferille? Olen seurannut erään balttilaisen esi-isäni vaiheita Pohjanmaan rykmentissä 1650-luvulta 40 vuoden ajalta ja Kristoffer esiintyy myös sotilasrullissa vuosittain, kertaakaan hän ei ollut von Bylow.
Jossain kirjoituksessa on esitetty, että tuo Helsingborin ampumajuttu ei tapahtunut nyt puheena olevalle Kristofferille, hänhän kuoli vasta 1692 Kemissä.
Ramsayn lähteenä tuo mainittu Sv.Kr.likv.
Sv.Kr. = Svenska Krigsarkivet. Mitä tarkoittaa "likv."? likväl?
Tämä voi olla hedelmätön reitti, tärkeintä olisi löytää oletetun isä-Kristofferin perukirja Tukholmasta 1661, sehän tyhjentäisi tämän pajatson....
Lisään tähän kaksi alaviitettä Eino Wälikankaan artikkelista "Lisiä Suomen Ritarihuoneeseen merkitsemättömien vierasperäisten aatelissukujen tuntemukseen. VI. von Bilang (Bilang), Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja VII (1923), s. 32 ja 33-34:
s. 32:
"1 von Bülow-suku, josta haaroja on koroitettu vapaaherran-, kreivin- vieläpä ruhtinaankin arvoon, on Mecklenburgin ikivanhaa aatelia samannimisestä paikasta lähellä Rehnaa. Sen vanhimmat tunnetut jäsenet ovat veljekset Gottfried ja Johannes von Bülow (1151). Keskeytymättömästi voidaan polveutuminen johtaa Gottfried von Bülowista, joka tavataan ritarina 1239 ja 1255. - Aatelisen von Bülow-suvun vaakuna on: "In Blau vierzehn (4, 4, 3, 2, 1) goldene Kugeln. Auf dem Helme mit blau-goldenen Decken eine Golddrossel (Pirol) mit goldenem Ring im Schnabel zwischen offenem, goldenem Fluge hinter zwei mit je sieben gordenen Ballen (Kugeln) belegten, blauen Hörnern." Vrt. tätä ja introdusoidun von Bilang-suvun vaakunaa, s. 34. (v. Bülow-suvusta ks. lähemmin Bülowsches Familienbuch I-II, 1911, 1914, ja Gothaisches Genealogisches Taschenbuch der Adeligen, Freiherrlichen, sekä Gräflichen Häuser ynnä Genealogischer Hofkalender. - Näistä teoksista ei kuitenkaan saa tässä kirjoituksessa mainituille perheille ja henkilöille yhtymäkohtaa)."
s. 33-34:
"1 Huomautettakoon tässä, että Ramsay tuntee erään Pohjanmaan rykmentin kapteenin, majurina Helsingborgin taistelussa 30/12 1670 kaatuneen Christopher von Bülow'in, joka 1663 sai Vöyrissä ja Kruununkylässä tiloja elinkautiseksi rälssiksi. Samaa sukua oli ehkä Vaasan porvari Johan Bylow, jota vastaan kruununvallesmanni Hans Jonsson Löhe vv. 1662-63 käräjöi omaisuussuhteista ja joka 4/2 1663 tilastaan oikeudelle valitti, että »så emedan Befalningzman sielf medh sit egit samvete bäst weet huru såsom iag fattigh karl nu in til bara benen utblottat är, hafwer och slät inga medel hwar med iagh mine fattige barn föda kan». Anders Sutharin leski oli B:n käly. (Kamreeri Osmo Durchmanin tiedonanto).Tästä Bylowista ja hänen jälkeläisistään on tri K. Hedman hyväntahtoisesti antanut käytettäväksi seuraavat tiedot: Johan Bylow, porvari ja kauppias Vaasassa jo 1649. Haud. siellä 20/1 1678. - V:o N. N. haud. 30/10 1686. - Lapsia: Johan, porvari Vaasassa, s. kesäk. 1641, k. Vaasassa 16/8 1726. V:o siellä 21/10 1679 Elisabeth Isaksdotter. - Lapsia. A. Margaretha, kast. 11/10 1680, mahdollisesti se vaimo Margareta B., joka main. 1724. - B. Lapsi, kuoll. synt., haud. 20/10 1682. - C. Johan, kast.25/8 1683, eli vielä 1710. - D. Christopher, kast. 30/11 1686. - E. Jacob, s. 27/3 1702, k. 1/1 1701. - Lapsi haud. 27/7 1697. - F. Elisabeth. P:o Vaasassa 23/9 1722 Fredrik Simonsson. Johan Johansson B:n lapsia oli ehkä myöskin Fredrik Bylow, jonka v:o Elisabeth Johansdotter k. Vaasassa 26/4 1740, 47 v. vanhana. Heillä oli lapsia: 1) Yksi, haud. 3/1 1734; 2) Jacob, k. 3/6 1734, 10 v. vanhana. - Samaa sukua olivat varmaankin: Matts Simonsson Bylow, main. 1681. - Petter Bylow, jonka vävy Gunnar Ololsson main. 1683. - Anders Bylow, kummina Vaasassa 1735. - Lisättäköön vielä, että Tuderus-suvun kantaäiti, Kemin kirkkoherran Johannes Someruksen (k. 1672) vaimo oli eräs Kristina Bylow. - Nauvon kesäkäräjillä 4, 5/6 1674 ilmoittaa kirjanpitäjän vaimo Sophia Bylou, että koko asumansa Gyttjan kartano 2/6 oli palanut. - Nurmijärvellä k. 21/10 1711 eräs Maria Bülow 64 1/2 v. vanhana. - Lopuksi mainittakoon, että Ruotsissa naturalisoitiin 13/10 1648 Bülow-suvun alkuperäisellä vaakunalla Tarton maaoikeuden asessori ja Arenshofin omistaja Svaneburgin pitäjässä Liivinmaalla Albrecht von Bülow. Tämän poika oli rykmentin majoitusmestari Johan Gustaf von Bülow, joka omisti Arenshofin 1682. Hänen lapsiaan olivat: 1) Otto, everstiluutnantti, eli 1727, jolloin myi Arenshofin; 2) Heinrich Bernhard, everstiluutnantti, s. Liivinmaalla n. 1672, k. Tukholmassa 1730-luvulla; 3) Magdalena Elisabeth; p:o kenraali von Hallart. (Vapaaherra Magnus Stackelbergin tiedonanto. Vrt. Schlegel & Klingspor, s. 38; Lewenhaupt, ss. 101-102)."
K. V. Åkerblomin artikkeli "Stadsskrivare i Vasa på 1600-talet" (Suomen sukututkimusseuran vuosikirja X, 1926, s. 393-394) sisältää tietenkin vielä uudempaa tietoa
Janne Asplund
17.09.13, 08:01
Ramsayn lähteenä tuo mainittu Sv.Kr.likv.
Sv.Kr. = Svenska Krigsarkivet. Mitä tarkoittaa "likv."? likväl?
likv. voisi tarkoittaa myös sanaa likvidationer:
http://www.riksarkivet.se/Sve/Publikationer/Filer/19.%20Likvidationer%20_text_.pdf
Mitä tulee Bülow-perukirjoihin Tukholmassa, en ainakaaan nopealla vilkaisulla nähnyt yhtään ennen vuotta 1700.
Hausen, Reinhold: Kastelholms Slott och dess Borgherrar. Svenska Litteratursällskapet i Finland CCXLII, Helsingfors 1934:
s. 120:
Efter Göran Holsts avgång tillsattes icke vidare någon slottsfogde på kastelholm, utan uppdrogs redovisningen över uppbörden av länets räntor åt slotts- eller landsskrivaren, vilken till en början ock kallade sig befallningsman, sedan bokhållare. Detta tillstånd fortfor till år 1620, då kronan medels kontrakt av den 16 juni utarrenderade nämnda uppbörd åt Hans Olofsson (Gyllenflög). Denne åter efterträddes som arrendator 1627 av proviantmästaren Christoffer Bylow, vars avtal med kronan ägde bestånd ännu 1635.
s. 140:
Efter Mörners avgång övertogs arrendet av ladugården för kort tid av f. d. proviantmästaren i Stockholm och arrendatorn av Åland Christoffer Bylow, som synes hava varit tillika ett slags fogde på slottet. - - - År 1636, antagligen på hösten, överlät Bylow Kastelholms inventarier åt kronofogden över Åland Stephan Hansson...
Tukholman kaupunginarkiston henkilöhaku "Stockholms tänkeböcker"eihin löytää Kristoffer Bylow/Bylou -nimisen proviantmästaren vuodelta 1629. En ottanut pidemmälle selvää, miten itse tänkeböckereitä pääsee lukemaan...
Koko painettu sarja "Stockholms stads tänkeböcker" eli Tukholman kaupungin tuomiokirjat löytyy myös Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta, mutta sen julkaisu ei ole edennyt vielä 1660-luvulle. Kun ymmärrän vanhaa ruotsia huonosti, en ole edes käynyt kaikkien osien hakemistoja läpi. Siellä kuitenkin mainitaan joitain Bylow-nimisiä, mm. Kristoffer Bylow. En tiennyt, että tämä hakemisto on myös netissä, sieltä pitäisi Bylou/Bylov-nimellä löytyä kyllä muitakin, kuin vain Kristoffer. Ehkä nettihakemisto on vielä keskeneräinen:
http://www.ssa.stockholm.se/Anvand-arkiven/Stockholms-stads-tankebocker/Personregister-till-tankebocker-/
Äskettäin kun Arkiv Digital oli ilmaiseksi käytettävissä yhden viikonlopun, katsoin, että Tukholman tuomiokirjat alkuperäisinä asiakirjoina löytyivät skannattuina sieltäkin.
K. V. Åkerblom: Stadsskrivare i Vasa på 1600-talet. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja X, 1926, s. 393-394:
"Synes ha varit hemma från Stockholm. Där dog hans far 1661. (Johan Bylow får 1661 ett brev av d. 15 maj från borgaren Lars Påhlsson i Stockholm med kallelse att 'sig i Stockholm infinna och klarera om arvskapet efter be:te Bylows och Lars Påhlssons hustrus fader'. Johan Bylows bror 'fänriken Christoffer Bylow', senare major och kommendant på Kajaneborg, var på besök i Vasa 1653). Från 31 okt. 1646 är Johan Bylow stadsskrivare i Vasa..."
Hausen, Reinhold: Kastelholms Slott och dess Borgherrar. Svenska Litteratursällskapet i Finland CCXLII, Helsingfors 1934:
Efter Göran Holsts avgång tillsattes icke vidare någon slottsfogde på kastelholm, utan uppdrogs redovisningen över uppbörden av länets räntor åt slotts- eller landsskrivaren, vilken till en början ock kallade sig befallningsman, sedan bokhållare. Detta tillstånd fortfor till år 1620, då kronan medels kontrakt av den 16 juni utarrenderade nämnda uppbörd åt Hans Olofsson (Gyllenflög). Denne åter efterträddes som arrendator 1627 av proviantmästaren Christoffer Bylow, vars avtal med kronan ägde bestånd ännu 1635.
Efter Mörners avgång övertogs arrendet av ladugården för kort tid av f. d. proviantmästaren i Stockholm och arrendatorn av Åland Christoffer Bylow, som synes hava varit tillika ett slags fogde på slottet. - - - År 1636, antagligen på hösten, överlät Bylow Kastelholms inventarier åt kronofogden över Åland Stephan Hansson...Onpa todella tehokasta asian käsittelyä. Nythän ainakin voidaan todeta että Christoffer on ollut olemassa Ahvenanmaalla, ilmeisestikin arrendaattorina eli maanvuokraajana ja mitä tuon provianmästaren lisänä olevat lyhenteet merkitsevätkään: f.d.
Tarkistin tämän edeltävän voudin tietoja ja löysin seuraavaa koskien Gyllenflög sukua: Han Olofsson Gyllenflög oli Ahvenanmaan aatelia vuodelta 1648. Hans Olofsson oli Kastelholman voutina noin 1597–98 ja lainlukijana Ahvenanmaalla. Vaimo oli Brita Gesterbystä. Mielenkiintoista tässä on Svinhufvud suvun esiintyminen jo Johanin pojantyttärien aviomiesten kautta, Johan Göransson Svinhufvud ja Gustaf Svinhufvud af Wästerfötland. Eikös Christoffer nuoremman vaimo ollut sukuaan Svinhufvud myös? Lähde: http://runeberg.org/frfinl/0172.html
Annan tarina ei ole vielä auennut. Onkohan mahdollista etsiä tuon Christoffer vanhemman perukirjoja Tukholman arkistoista? Lisäksi kiinnostaisi löytää tuo Historiallisen arkiston no 44 juttu, jonka A. M. Wallgren on kirjoittanut. Kyseessä ilmeisesti Maarian pitäjän paimenmuistio 1500 ja 1600 luvuilla ja teoksessa kerrotaan Johannes Someruksen vaimon Anna Christofersdotterin ja Ahvenanmaan voudin Kristoffer Bylowin jostakin asianosaisuudesta johonkin, josta heitä epäiltiin?? Tunnetaanko tämän artikkelin sisältöä.
Erkki A Tikkanen
17.09.13, 21:51
...
Annan tarina ei ole vielä auennut. Onkohan mahdollista etsiä tuon Christoffer vanhemman perukirjoja Tukholman arkistoista? Lisäksi kiinnostaisi löytää tuo Historiallisen arkiston no 44 juttu, jonka A. M. Wallgren on kirjoittanut. Kyseessä ilmeisesti Maarian pitäjän paimenmuistio 1500 ja 1600 luvuilla ja teoksessa kerrotaan Johannes Someruksen vaimon Anna Christofersdotterin ja Ahvenanmaan voudin Kristoffer Bylowin jostakin asianosaisuudesta johonkin, josta heitä epäiltiin?? Tunnetaanko tämän artikkelin sisältöä.
Olen kaivellut tietoja Somerus/Tuderus-suvusta jo vuosikausia. Aina vaan löytyy sellaisia lähteitä, joita ei ole jostain syystä huomannut.
Esim. kirjassa Somero ja Somerniemi 1449-1999 on paljon tietoja Somerusten alkuvaiheista. Siinäkään ei ole mitään vihjettä Anna Kristofferintyttären juurista. Kirjassa Annaa ei mainita Bylowina, ainoastaa Kristofferintyttärenä.
Maarian pitäjän historia II:ssa hän on myös vain Kristofferintytär.
Nyt pitää vielä lukaista tuo paimenmuisto olisiko siinäkään mitään vihjettä Annasta. Löytyisi varmaan monestakin kirjastosta, mutta löysin yhden eräästä antikvariaatista, joten tilasin sen itselleni. Saanpahan taas yhden version pappien juurista :cool:
Minulla on siitä kopio, ja tiedot ovat tässä:
A. M. Tallgren: Maarian pitäjän paimenmuisto 1500- ja 1600-luvuilla. Hist. Ark. XLIV, s. 47-48:
s. 47:
"Kirkkoherraksi Scraderuksen jälkeen tuli pitäjän kappalainen Johannes Johanneksenp. Somerus, kirkkoherra 1640-1649. Hän on Someron kirkkoherran Johannes Pärttylinpojan (k. 1611 tai 1612) ja tämän puolison Margareetan poika.(2) Hänen sisarensa Anna oli ollut Maarian edellisen kappalaisen Klemetti Stichaeuksen (k. 1630) vaimo, ja miehen kuoltua oli lesken veli Johannes Johanneksenp. ainakin jo 1632 tullut pitäjän kappalaiseksi. Hän lienee syntynyt n. v. 1600. Eräässä kirjelmässään kuninkaalle 14/8 1672 kutsuu hän itseään "fordom fältpredikant". (3) Hän kuoli nähtävästi lokakuussa 1672. (4) Maariassa hän viljeli ja kai asui ensin Halisten Tätilässä (1632) (kär. 5/7 1636), sitten Hamarossa, jossa hän näkyy asuneen aluksi vielä kirkkoherrana"
sivun 47 alaviitteitä:
2) Opiskellut ehkä Upsalassa, jonka luettelossa 1627 on eräs Johannes Johannis (Finno).
3) Fellman, Handl. o. upps. ang. Finska Lappmarken och lapparne II, 406, 407.
4) m.t. III, 296.
s. 48:
"ollessaankin, koska hän käräjillä 17/11 1642 katkerasti valitteli miten hän edellisenä vuonna tulipalossa oli menettänyt Hamarossa mm. kaikki pito- ja sänkyvaatteensa. Jo 1643 hän asuu pappilassa ja silloin asuu hänen talossaan Hamarossa uusi kappalainen. Someruksen ensimmäinen puoliso on Anna Kristofferintytär (Bylow?) (1), naitu 1634 (vrt. kär. 23/6 1634), k. n. 1643, jonka jälkeen Somerus on toisen kerran nainut Kristina Hannunt. Platzin, asianajaja Sander Bruunin lesken Turusta. (2) Hänen kolmas puolisonsa oli Justina Bylow, (3) joka jäi leskeksi miehensä jälkeen Kemissä 1672. Somerukselle oli ensimmäisestä puolisostaan lapsia, joista useimmat ottivat sukunimekseen Tuderus, (4) tullen tämän huomattavan sivistyssuvun kantaisiksi. Somerus, joka ei koskaan näy Tuderus-nimeä käyttäneen, kuoli Kemin kirkkoherrana, johon virkaan oli nimitetty elokuussa 1648 ja saanut kuningattaren vahvistuksen 19/10 1650 (Fellman, m.t. III, 288). Milloin hän Kemiin todella muutti, on epäselvä. 7-8/4 1652 esiintyy hän joka tapauksessa Kemin käräjillä, ja s.v. on Maarian kirkkoherran virka piispa Eskil Petraeuksella. - Nähtävästi hoiti pitäjän kappalainen Hammarmannus Maarian kirkkoherran virkaa vuosina 1650, 1651, 1652. Ainakin 1652 allekirjoittaa hän kymmenysluettelon. Someruksesta on mainintoja Maskun khlk. tuomiokirjoissa (23/6 1634, 27/10 1637, 17/11 1642 ja Turun RO ptk. 21/2 1635, 11/5 1636). Hän näyttää olleen tuima mies, kasvanut 30-vuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä. (5)"
sivun 48 alaviitteet:
1) Ainakin 1627-35 on Kastelholmassa eräs befallningsman, proviantmästare ja arendator Christoffer Bylow, joka on voinut olla Anna Kristofferintyttären isä.
2) Carpelan, Åbo i genealogiskt avseende på 1600-talet, s. 155.
3) Fellman, m.t. III, 298 ja 291.
4) Jälkeen v. 1651, jolloin vielä ovat vain "kemienses". 1650-luvulla on Inkerissä eräs Chr. Bylow. Onko sama kuin nootissa 1 mainittu? Asuiko hän ehkä Tuutarissa, jossa joku tyttären lapsista ehkä oli hänen luonaan ja valitsi sukunimen?
5) Tarkemmin Hels. San. 28/2 1934.
Onpa todella tehokasta asian käsittelyä. Nythän ainakin voidaan todeta että Christoffer on ollut olemassa Ahvenanmaalla, ilmeisestikin arrendaattorina eli maanvuokraajana ja mitä tuon provianmästaren lisänä olevat lyhenteet merkitsevätkään: f.d.
Tarkistin tämän edeltävän voudin tietoja ja löysin seuraavaa koskien Gyllenflög sukua: Han Olofsson Gyllenflög oli Ahvenanmaan aatelia vuodelta 1648. Hans Olofsson oli Kastelholman voutina noin 1597–98 ja lainlukijana Ahvenanmaalla. Vaimo oli Brita Gesterbystä. Mielenkiintoista tässä on Svinhufvud suvun esiintyminen jo Johanin pojantyttärien aviomiesten kautta, Johan Göransson Svinhufvud ja Gustaf Svinhufvud af Wästerfötland. Eikös Christoffer nuoremman vaimo ollut sukuaan Svinhufvud myös? Lähde: http://runeberg.org/frfinl/0172.html
Annan tarina ei ole vielä auennut. Onkohan mahdollista etsiä tuon Christoffer vanhemman perukirjoja Tukholman arkistoista? Lisäksi kiinnostaisi löytää tuo Historiallisen arkiston no 44 juttu, jonka A. M. Wallgren on kirjoittanut. Kyseessä ilmeisesti Maarian pitäjän paimenmuistio 1500 ja 1600 luvuilla ja teoksessa kerrotaan Johannes Someruksen vaimon Anna Christofersdotterin ja Ahvenanmaan voudin Kristoffer Bylowin jostakin asianosaisuudesta johonkin, josta heitä epäiltiin?? Tunnetaanko tämän artikkelin sisältöä.
Ks. myös:
Georg Luther: Svinhufvud - von Bülow. Genos 28(1957), s. 25
http://www.genealogia.fi/genos/28/28_25a.htm
Gyllenflög-suku näyttää esiintyvän myös von Bilang -suvun yhteydessä aiemmin siteeraamassasi keskustelussa:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=54699&postcount=290
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Bilang_nr_1169
Uudessa "Äldre svenska frälsesläkter" -julkaisussa on taulu myös von Bülow -suvun Ruotsissa keskiajalla vaikuttaneesta sukuhaarasta. Olen nähnyt sen ja nopeasti silmäillyt läpi, mutta tarkemmin en muista. Mutta ilmeisesti on selvillä, että tämä sukuhaara on todella sammunut, eikä siitä olisi mieskantaisia jälkeläisiä enää myöhemmin.
Edellä siteerattu Eino Wälikankaan artikkeli ["Lisiä Suomen Ritarihuoneeseen merkitsemättömien vierasperäisten aatelissukujen tuntemukseen. VI. von Bilang (Bilang), Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja VII (1923)] alkaa näin:
s. 32-33:
'Tätä sukua koskevassa selvityksessään on Ramsay teoksessaan Frälsesläkter (s. 23), viitannut eräisiin Raaseporin kihlakunnanoikeuden toukokuun 29 p:nä 1678 Kirkkonummen käräjillä vahvistamiin sukumerkinnöihin, joiden mukaan Bilang-suku polveutuisi Pommerista ikivanhasta Bülow-suvusta (1). Mielenkiintoisuutensa vuoksi jäljennettäköön tähän asianomainen kohta tuomiokirjasta: "Förekom Wälb: Fruu Elisabetha Stormcrantz, och Jnladhe uthi Retten, Een book som hennes mans sahl. fadher, Jacob Philipson haf:r inteknadt, och i blandh alt annat, huruledes dess första Uthsprångh wara skole, Nembl. sålunda, att hans sahl. faders Fadher skole wara kommen, ifrån Tysslandh och barnfödd i Pomeren, weedh nampn Canutus Bÿllo och sedan begifwit sig i Tienst, till Swerige och hans Son Philip Bÿlo haf:r sigh i Echtenskap begifwit, der sammastädes, med Een Ståthållares d:r, på Ösell och hennes Nampn skole hetha Britha Korp, begiärandes i så måtto at det samma skole wählbemt:e Fruu aff Retten till et Atestatum meddelas och ad acta föras, hwilket och blef sålunda som i bemt:e boken omstendigas Annoterat."'
Tämä ei taida kuulua tähän asiaan, mutta kysyn nyt kumminkin:
Minulla on "raamatun Eichmannin" puoliso Christina Below, s. 1576 Pommerissa. Onko Below sama suku kuin Bylow?
Marjatta
Jouni Kaleva
18.09.13, 15:20
K. V. Åkerblom: Stadsskrivare i Vasa på 1600-talet. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja X, 1926, s. 393-394:
"Synes ha varit hemma från Stockholm. Där dog hans far 1661. (Johan Bylow får 1661 ett brev av d. 15 maj från borgaren Lars Påhlsson i Stockholm med kallelse att 'sig i Stockholm infinna och klarera om arvskapet efter be:te Bylows och Lars Påhlssons hustrus fader'. Johan Bylows bror 'fänriken Christoffer Bylow', senare major och kommendant på Kajaneborg, var på besök i Vasa 1653). Från 31 okt. 1646 är Johan Bylow stadsskrivare i Vasa..."
Näiden sitaattien täytynee tarkoittaa, että Vaasan arkistomateriaalista pitäisi löytyä
-1661 Lars Påhlssonin kirje tai tarkempi sitaatti, ehkäpä Johan Bylowin kuolleen isän etunimikin.
-1653 joku merkintä vänrikki Christoffer Bylowin käynnistä. Mikähän tuo olisi? Sakkomerkintä oikeuden pöytäkirjassa??
Montakohan vänrikki Christoffer Bylowia valtakunnassa oli 1653? Ettei tulisi enää epävarmuutta, että tässä on tuleva Kemin majuri?
Tämä ei taida kuulua tähän asiaan, mutta kysyn nyt kumminkin:
Minulla on "raamatun Eichmannin" puoliso Christina Below, s. 1576 Pommerissa. Onko Below sama suku kuin Bylow?
Marjatta
Hyvä kysymys. Luulen kuitenkin, että ei. En ole nähnyt sellaista kirjoitusasua Byloweilla missään muuten. Pommerissa taas on ollut myös von Below -niminen aatelissuku, jolla on ihan erilainen vaakuna, joten näiden nimien sekoittaminen ei tunnu kovin luultavalta:
http://de.wikipedia.org/wiki/Below_(Adelsgeschlecht)
Tämä ei taida kuulua tähän asiaan, mutta kysyn nyt kumminkin:
Minulla on "raamatun Eichmannin" puoliso Christina Below, s. 1576 Pommerissa. Onko Below sama suku kuin Bylow?
Marjatta
Ei luultavasti, sillä Christinalla näyttäisi olleen ainakin yksi veli kapteeni Nicolaus Below, joka oli kummina Christina-tyttärelle 1623 ja kapteeni Nicolaus Belowin vaimo oli taas kummina Ephraim-pojalle 1626
http://www.genealogia.fi/genos/16/16_4.htm
Rostockin yliopiston matrikkelista löytyisi mecklenburgilainen Nicolaus Below 1580/81
http://matrikel.uni-rostock.de/id/100036521
ja tanskalainen Nicolaus Below 1600
http://matrikel.uni-rostock.de/id/100015500
Somerus, Johannes Johannis (1600–1672)
P1 noin 1634 Anna Kristoffersdotter (Bylow?), K noin 1643; P2 Kristina (Kirstin) Hansdotter Platz hänen 2. avioliitossaan, K Kemi 1664 jälkeen, P2 V Turun kaupungin hollantilaissyntyiseksi arveltu pormestari Hans Platz ja hänen 2. puolisonsa Brita Henriksdotter Stork hänen 2. avioliitossaan; P3 Kemi 1668 Justina (Justine) Kristoffersdotter Bylow (Bülow), eli vielä 1683, P3 V majuri Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä, Kajaanin linnan komendantti Kristoffer Bylow (Bülow) ja Maria Eleonora Svinhufvud. Rouva Justinan mainitaan leskeksi jäätyään ”käräjöineen lapsipuoltensa kanssa lähes kymmenen vuoden ajan ja muuttaneen sitten pois Kemistä”.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2348
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852
A. M. Tallgren: Maarian pitäjän paimenmuisto 1500- ja 1600-luvuilla. Hist. Ark. XLIV, s. 47-48:
s. 47:
"Kirkkoherraksi Scraderuksen jälkeen tuli pitäjän kappalainen Johannes Johanneksenp. Somerus, kirkkoherra 1640-1649. Hän on Someron kirkkoherran Johannes Pärttylinpojan (k. 1611 tai 1612) ja tämän puolison Margareetan poika.(2) Hänen sisarensa Anna oli ollut Maarian edellisen kappalaisen Klemetti Stichaeuksen (k. 1630) vaimo, ja miehen kuoltua oli lesken veli Johannes Johanneksenp. ainakin jo 1632 tullut pitäjän kappalaiseksi. Hän lienee syntynyt n. v. 1600. Eräässä kirjelmässään kuninkaalle 14/8 1672 kutsuu hän itseään "fordom fältpredikant". (3) Hän kuoli nähtävästi lokakuussa 1672. (4) Maariassa hän viljeli ja kai asui ensin Halisten Tätilässä (1632) (kär. 5/7 1636), sitten Hamarossa, jossa hän näkyy asuneen aluksi vielä kirkkoherrana"
sivun 47 alaviitteitä:
2) Opiskellut ehkä Upsalassa, jonka luettelossa 1627 on eräs Johannes Johannis (Finno).
3) Fellman, Handl. o. upps. ang. Finska Lappmarken och lapparne II, 406, 407.
4) m.t. III, 296.
s. 48:
"ollessaankin, koska hän käräjillä 17/11 1642 katkerasti valitteli miten hän edellisenä vuonna tulipalossa oli menettänyt Hamarossa mm. kaikki pito- ja sänkyvaatteensa. Jo 1643 hän asuu pappilassa ja silloin asuu hänen talossaan Hamarossa uusi kappalainen. Someruksen ensimmäinen puoliso on Anna Kristofferintytär (Bylow?) (1), naitu 1634 (vrt. kär. 23/6 1634), k. n. 1643, jonka jälkeen Somerus on toisen kerran nainut Kristina Hannunt. Platzin, asianajaja Sander Bruunin lesken Turusta. (2) Hänen kolmas puolisonsa oli Justina Bylow, (3) joka jäi leskeksi miehensä jälkeen Kemissä 1672. Somerukselle oli ensimmäisestä puolisostaan lapsia, joista useimmat ottivat sukunimekseen Tuderus, (4) tullen tämän huomattavan sivistyssuvun kantaisiksi. Somerus, joka ei koskaan näy Tuderus-nimeä käyttäneen, kuoli Kemin kirkkoherrana, johon virkaan oli nimitetty elokuussa 1648 ja saanut kuningattaren vahvistuksen 19/10 1650 (Fellman, m.t. III, 288). Milloin hän Kemiin todella muutti, on epäselvä. 7-8/4 1652 esiintyy hän joka tapauksessa Kemin käräjillä, ja s.v. on Maarian kirkkoherran virka piispa Eskil Petraeuksella. - Nähtävästi hoiti pitäjän kappalainen Hammarmannus Maarian kirkkoherran virkaa vuosina 1650, 1651, 1652. Ainakin 1652 allekirjoittaa hän kymmenysluettelon. Someruksesta on mainintoja Maskun khlk. tuomiokirjoissa (23/6 1634, 27/10 1637, 17/11 1642 ja Turun RO ptk. 21/2 1635, 11/5 1636). Hän näyttää olleen tuima mies, kasvanut 30-vuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä. (5)"
sivun 48 alaviitteet:
1) Ainakin 1627-35 on Kastelholmassa eräs befallningsman, proviantmästare ja arendator Christoffer Bylow, joka on voinut olla Anna Kristofferintyttären isä.
2) Carpelan, Åbo i genealogiskt avseende på 1600-talet, s. 155.
3) Fellman, m.t. III, 298 ja 291.
4) Jälkeen v. 1651, jolloin vielä ovat vain "kemienses". 1650-luvulla on Inkerissä eräs Chr. Bylow. Onko sama kuin nootissa 1 mainittu? Asuiko hän ehkä Tuutarissa, jossa joku tyttären lapsista ehkä oli hänen luonaan ja valitsi sukunimen?
5) Tarkemmin Hels. San. 28/2 1934.
Täytyipä hakea kirjastosta tuo Suomen Historiallisen arkiston teos, missä on A. M. Wallgrenin juttu Maarian pitäjän paimenista 1500 ja 1600 -luvuilla. Valitettavasti Anna on edelleen kysymysmerkillä Bülow -sukua. Artikkelissa mainitaan (s. 48) Someruksesta löytyvän mainintoja: Maskun khlk. tuomiokirjoissa 23/6 1634, 27/10 1637, 17/11 1642 ja Turun RO ptk. 21/2 1635, 11/5 1636.
Löysin Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat, mutten kylläkään mainintaa Someruksesta. Liitän mukaan linkin, jos joku osaavampi osaisi tulkita tekstiä. Eli Turun RO 21/2 1635:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11482821
ja Turun RO 11/5 1636: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480202
Olivatkohan nämä oikeita lähteitä. Mistä löytyisi Maskun kihlakunnanoikeuden kirjoja digitoituna. En löytänyt kuin 1600 luvun lopun aineistoja.
Erkki A Tikkanen
18.09.13, 20:46
Täytyipä hakea kirjastosta tuo Suomen Historiallisen arkiston teos, missä on A. M. Wallgrenin juttu Maarian pitäjän paimenista 1500 ja 1600 -luvuilla. Valitettavasti Anna on edelleen kysymysmerkillä Bülow -sukua. Artikkelissa mainitaan (s. 48) Someruksesta löytyvän mainintoja: Maskun khlk. tuomiokirjoissa 23/6 1634, 27/10 1637, 17/11 1642 ja Turun RO ptk. 21/2 1635, 11/5 1636.
Löysin Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat, mutten kylläkään mainintaa Someruksesta. Liitän mukaan linkin, jos joku osaavampi osaisi tulkita tekstiä. Eli Turun RO 21/2 1635:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11482821
ja Turun RO 11/5 1636: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480202
Olivatkohan nämä oikeita lähteitä. Mistä löytyisi Maskun kihlakunnanoikeuden kirjoja digitoituna. En löytänyt kuin 1600 luvun lopun aineistoja.
Herr Johannes i Rändämäki löytyy esim. tuosta 1635 sivun vasemmasta laidasta kolmanneksi alin rivi.
Masku löytyy täältä, esim. 23.6.1634:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791503
Tuosta 1634 sivusta en kyllä löytänyt pikaisella lukemisella Somerusta, täytyy kai tavata uudelleen tarkemmin.
Matti Lund
18.09.13, 21:34
Näiden sitaattien täytynee tarkoittaa, että Vaasan arkistomateriaalista pitäisi löytyä
-1661 Lars Påhlssonin kirje tai tarkempi sitaatti, ehkäpä Johan Bylowin kuolleen isän etunimikin.
-1653 joku merkintä vänrikki Christoffer Bylowin käynnistä. Mikähän tuo olisi? Sakkomerkintä oikeuden pöytäkirjassa??
Montakohan vänrikki Christoffer Bylowia valtakunnassa oli 1653? Ettei tulisi enää epävarmuutta, että tässä on tuleva Kemin majuri?
Vaasan arkistomateriaali on kyllä minulle tuttu ja Johan Bylowin toimet Vaasassa.
Lars Påhlinpojan kirjettä ei ole tullut tullut vastaani toukokuulta 1661. Eikö Bylowin isä kuollut jonkin toisen mukaan vasta joskus 1670 -luvulla?
Vuoden 1661 raastuvanistunnot ovat kyllä täynnä Johan Bylowin asioita, kymmeniä asiakirjasivuja, mikä johtui siitä, että hän oli tehnyt Tukholmassa maaliskuussa 1661 suuren velkakirjan, lähes 2700 kuparitaalarin, koko omaisuutensa panttia vastaan, muttei sitten pystynyt maksamaan siitä kuin 200 kuparitaalaria. Näistä saamisista kruununvouti Hans Jönsinpoika Lönn ryhtyi kiivaasti käräjöimään Bylowia vastaan ja hän alkoi valmistella Johan Bylowin koko omaisuuden ulosmittaamista. Sitä silmälläpitäen oikeudessa määrättiin Bylowin omaisuuden inventointi ja arviointi sekä kerättiin kaikkien Bylowin velkojien listat. Tätä vatvotaan raastuvassa pitkään ja hartaasti, mutta ei siinä mielestäni Bylowin tausta paljoakaan selviä.
Olen jotain kerännyt Bylowista Vaasan asiakirjoista, mutta niissä olen keskittynyt hänen sukusuhteisiinsa Vaasassa.
Johan Bylowin appi oli vaasalainen porvari Lars Sigfridinpoika Suthar, jonka vaimon nimi oli Gertrud.
Sutharilla oli ainakin kaksi poikaa Anders (vo Anna Pärintytär) ja Henrik (vo Britta Olofintytär). Nyt en saanut selville Bylowin vaimon etunimeä (jos se on mainittu raastuvassa, se löytynee minultakin, mutta henkikirjoissa nimeä ei mainita).
Bylowin vaimolla oli sisko Karin, joka kuoli Tukholmassa 1652 ja Bylow riiteli lankonsa isokyröläisen Martti Laurinpojan kanssa Karinin jäämistöstä, koska oli kustantanut Tukholmassa Karinin hautauksen.
Johan Bylowin langotkin kuolivat varhaisemmassa keski-iässä ja Bylow riiteli molempien lankojen leskien kanssa omaisuudesta, Britta miehensä jäämistöstä vuonna 1660 Bylowia vastaan ja 28.5.1666 Bylow Sutharien kartanosta Vaasassa Anna Pärintytärtä vastaan, ja vice versa.
Hän mm. riiteli myös porvaria Olof Mikaelinpoikaa vastaan 9.5.1666 Sutharholmin saaresta, jonka oli perinyt apeltaan.
Tarkistin vielä toukokuun 1661 Johan Bylowin osalta, mutta en saanut sieltä silmään muuta kuin rahariidan istunnosta 4.5., kun Erik Eskilinpoika kantoi Bylowia vastaan Bylowille antamastaan 20 taalarin rahasummasta, joka oli vielä maksamatta Jakob Schöringin tehdystä venekaupasta. Nuo kauppamiehet, jotka käyttiät Bylowia luotettuna miehenään olivat kyllä kiinteästi allekirjoittaneen sukukuvioihin liittyviä.
terv Matti Lund
Ps.
Vaasan asiakirjoissa kyllä tuodaan hyvin huomaavaisesti esille se, jos henkilö edusti esim. balttalaisperuista aatelia. Bylowilla ei ole mitään sellaiseen viittaavaa eikä muistaakseni Bylowilla Kemin käräjilläkään, jotka olen myös lukenut läpi. Täten heillä itsellään ei voine olla aatelistaustaa, mutta onhan joku heidän sukulaisensa tietysti voitu myöhemmin tai jostain toisesta haarasta aateloida.
Vaasan arkistomateriaali on kyllä minulle tuttu ja
Ps.
Vaasan asiakirjoissa kyllä tuodaan hyvin huomaavaisesti esille se, jos henkilö edusti esim. balttalaisperuista aatelia. Bylowilla ei ole mitään sellaiseen viittaavaa eikä muistaakseni Bylowilla Kemin käräjilläkään, jotka olen myös lukenut läpi. Täten heillä itsellään ei voine olla aatelistaustaa, mutta onhan joku heidän sukulaisensa tietysti voitu myöhemmin tai jostain toisesta haarasta aateloida.
Samoin edellä olevassa sitaatissa von Bilang -suvun alkuperästä ei tuoda millään lailla esiin sitä, että mainittu pommerilaissyntyinen Canutus Bülow olisi jalosukuinen, kuten Ramsay tulkitsee:
http://runeberg.org/frfinl/0028.html
Tästä syystä tulee ajatelleeksi, että sosiaalisesti olisi hyvin mahdollista, että von Bilangit ja käsillä olevat Bylowit voisivat olla samaa sukua, vaikka näin ei olekaan välttämätöntä olettaa.
Herr Johannes i Rändämäki löytyy esim. tuosta 1635 sivun vasemmasta laidasta kolmanneksi alin rivi.
Masku löytyy täältä, esim. 23.6.1634:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791503
Tuosta 1634 sivusta en kyllä löytänyt pikaisella lukemisella Somerusta, täytyy kai tavata uudelleen tarkemmin.
Käräjät 23/6 1634 jatkuvat edelleen seuraavilla sivuilla ja tässä mainitaan ensimmäisen sivun alareunassa "Herr Johan Caplanen":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791505
Kohta on periaatteessa kiinnostava, koska Tallgren vertaa sitä Johannes Someruksen ja Anna Kristofferintyttären vihkimäaikaan. Olen joskus etsinyt tämän kohdan esille siitä syystä, mutta se on liian vaikeaa minulle lukea.
Samoin edellä olevassa sitaatissa von Bilang -suvun alkuperästä ei tuoda millään lailla esiin sitä, että mainittu pommerilaissyntyinen Canutus Bülow olisi jalosukuinen, kuten Ramsay tulkitsee:
http://runeberg.org/frfinl/0028.html
Tästä syystä tulee ajatelleeksi, että sosiaalisesti olisi hyvin mahdollista, että von Bilangit ja käsillä olevat Bylowit voisivat olla samaa sukua, vaikka näin ei olekaan välttämätöntä olettaa.Eikö tämä von Bilang suku ole aateloitu vasta vuonna 1689 Ruotsissa. Voikohan kyseessä olla sama suku ennen jonkin haaran aatelointia. Kuka oli Canutus Bylow ja hänen poikansa Filip. Myös Sigfrid Canutin syntyperänä on esitetty foorumilla Bilang -sukua. Sigfridin veli Filip toimi Viipurin linnan parturina, eli hän toimi luultavasti linnan lääkärinä. Eli Sigrid esitetään Filipin veljenä. Tunnetaanko tämän tiedon lähdettä. Löytyisikö täältä yhtymäkohta Viipurin-Ahvenanmaan-Räntämäen välille. Eli kyseessä esitetty linkki: http://runeberg.org/frfinl/0028.html
Käräjät 23/6 1634 jatkuvat edelleen seuraavilla sivuilla ja tässä mainitaan ensimmäisen sivun alareunassa "Herr Johan Caplanen":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791505
Kohta on periaatteessa kiinnostava, koska Tallgren vertaa sitä Johannes Someruksen ja Anna Kristofferintyttären vihkimäaikaan. Olen joskus etsinyt tämän kohdan esille siitä syystä, mutta se on liian vaikeaa minulle lukea.
Tässä toinen erittäin mielenkiintoinen teksti, josta en tosin itse saa selkoa. Löytyisikö foorumilta asiantuntijaa tulkkaamaan tekstiä.
Vuoden 1661 raastuvanistunnot ovat kyllä täynnä Johan Bylowin asioita, kymmeniä asiakirjasivuja, mikä johtui siitä, että hän oli tehnyt Tukholmassa maaliskuussa 1661 suuren velkakirjan, lähes 2700 kuparitaalarin, koko omaisuutensa panttia vastaan, muttei sitten pystynyt maksamaan siitä kuin 200 kuparitaalaria. Näistä saamisista kruununvouti Hans Jönsinpoika Lönn ryhtyi kiivaasti käräjöimään Bylowia vastaan ja hän alkoi valmistella Johan Bylowin koko omaisuuden ulosmittaamista. Sitä silmälläpitäen oikeudessa määrättiin Bylowin omaisuuden inventointi ja arviointi sekä kerättiin kaikkien Bylowin velkojien listat. Tätä vatvotaan raastuvassa pitkään ja hartaasti, mutta ei siinä mielestäni Bylowin tausta paljoakaan selviä.
Olen jotain kerännyt Bylowista Vaasan asiakirjoista, mutta niissä olen keskittynyt hänen sukusuhteisiinsa Vaasassa.
Johan Bylowin appi oli vaasalainen porvari Lars Sigfridinpoika Suthar, jonka vaimon nimi oli Gertrud.
Sutharilla oli ainakin kaksi poikaa Anders (vo Anna Pärintytär) ja Henrik (vo Britta Olofintytär). Nyt en saanut selville Bylowin vaimon etunimeä (jos se on mainittu raastuvassa, se löytynee minultakin, mutta henkikirjoissa nimeä ei mainita).
Bylowin vaimolla oli sisko Karin, joka kuoli Tukholmassa 1652 ja Bylow riiteli lankonsa isokyröläisen Martti Laurinpojan kanssa Karinin jäämistöstä, koska oli kustantanut Tukholmassa Karinin hautauksen.
Johan Bylowin langotkin kuolivat varhaisemmassa keski-iässä ja Bylow riiteli molempien lankojen leskien kanssa omaisuudesta, Britta miehensä jäämistöstä vuonna 1660 Bylowia vastaan ja 28.5.1666 Bylow Sutharien kartanosta Vaasassa Anna Pärintytärtä vastaan, ja vice versa.
Hän mm. riiteli myös porvaria Olof Mikaelinpoikaa vastaan 9.5.1666 Sutharholmin saaresta, jonka oli perinyt apeltaan.
Tarkistin vielä toukokuun 1661 Johan Bylowin osalta, mutta en saanut sieltä silmään muuta kuin rahariidan istunnosta 4.5., kun Erik Eskilinpoika kantoi Bylowia vastaan Bylowille antamastaan 20 taalarin rahasummasta, joka oli vielä maksamatta Jakob Schöringin tehdystä venekaupasta. Nuo kauppamiehet, jotka käyttiät Bylowia luotettuna miehenään olivat kyllä kiinteästi allekirjoittaneen sukukuvioihin liittyviä.Täytyy todeta että on hienoa lukea näinkin yksityiskohtaista kuvausta jostakin 1600 -luvulta. Riitaisaa porukkaa ovat tainneet olla...
Matti Lund
20.09.13, 10:43
Täytyy todeta että on hienoa lukea näinkin yksityiskohtaista kuvausta jostakin 1600 -luvulta. Riitaisaa porukkaa ovat tainneet olla...
Hei Johan Bylow ei ollut varsinainen riidanhaastaja, vaan oli joutunut luonnostaan keskeisiin tehtäviin asemansa ja avujensa takia, oli sangen vaatimattomissa varoissa ja teki väärinarvioita, joiden takia joutui riitelemään altavastaajana kruunua ja velkojia vastaan, jotka ajoivat taloudellisia intressejään. Näiden joukossa oli sangen kipakoitakin asiansa ajajia.
Taas Johan Bylowin riidat lankojansa ja kälyjänsä vastaan paljastavat, että Sutharit olivat todellakin keskenään sangen riitaisaa porukkaa ja appivanhemmat yrittivät väliin raastaa Bylowiakin riitelynsä tuoksinaan.
Appivanhemmat Lars Suthar ja Gertrud rasittivat jonkin verran Johan Bylowiakin, sillä nämä vaikuttavat olleen vanhuudessaan hermoheikkoja ja kokivat vähän väliä suurta turvattomuutta ja hakivat turvaa Bylowiltakin. He tulivat valittamaan raastupaan joitakin kertoja 1640 -luvulla kovasta kohtelusta poikansa Andersin taholta.
Lars Sigfridinpoika (Suthar) oli vuoden 1627 ruodutusluettelon (WA773:754) mukaan 48 -vuotias ja RL:n 1629 mukaan 50 -vuotias (WA773:755), eli syntynyt noin 1579, ja poika Anders 18 -vuotias eli syntynyt 1608 tai 1609. Ja vuoden 1629 RL:ssa (WA773:755) Bylowin toinen lanko Henrik on 16 -vuotias, eli syntynyt noin 1612 tai 1613, ja käly Karin on nuorin ja luultavasti syntynyt vuoden 1620 paikkeilla. Anders Sutharilla oli poika Lars Andersinpoika Suthar, joka näyttäisi tulleen täysi-ikäiseksi jo ennen vuotta 1660.
Kuinka kova Anders todellakin vanhuksiaan kohtaan oli, on vaikea sanoa, mutta kun he anoivat jopa poikansa Andersin häätämistä pois luotaan (vuoden 1646 raastuvan istunnoissa, ks. mf ES1424) lienee siinä kovuutta ollut tarpeeksi. Elämähän oli muutenkin kovaa silloin.
terv Matti Lund
Benedictus
20.09.13, 20:09
Heitän tuohon kovuutta koskevaan juttuun erään jo pitkään kiusanneen ajatuksen, vaikka se tietysti olisi oman ketjun arvoinen.
Nuo vanhemmat tai ainakin toinen oli jo yli 70 vuotias.
Onkohan tutkijoille tai silloiselle oikeudelle tullut mieleen,että valittaja on saattanut olla sairas!
Meillä on nykyisin eräs inhottavimmista taudeista, jota sairastaa valtava määrä vanhuksia.
Se on Altzheimerin tauti.
En usko ettei sitä olisi ollut jo aiemminkin, se ei ole nykyajan tauti.
Eräs taudin inhottava piirre on sairastuneen järjen sekoaminen, erityisesti siihen tulee vainoharhaisuutta, joka näkyy aluksi juuri sairaan kanssa olevan henkilön tai häntä hoitavan henkilön muuttumisena viholliseksi, joka varastaa, huijaa ja pettää henkilöä koko ajan, jopa niin taitavasti ettei kukaan ulkopuolinen, paitsi sairas sitä huomaa.
Tuo Andersista tehty kanteleminen viittaisi vahvasti Altzheimerin tautiin.
En tiedä tarkemmin noita käräjä juttuja tässä tapauksessa. Heitän siis ajatuksen ilmaan.
Palaan vielä tähän tekstiosioon:
Käräjät 23/6 1634 jatkuvat edelleen seuraavilla sivuilla ja tässä mainitaan ensimmäisen sivun alareunassa "Herr Johan Caplanen":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791505
Kohta on periaatteessa kiinnostava, koska Tallgren vertaa sitä Johannes Someruksen ja Anna Kristofferintyttären vihkimäaikaan. Olen joskus etsinyt tämän kohdan esille siitä syystä, mutta se on liian vaikeaa minulle lukea.Toivon mukaan foorumilta löytyy tekstille tulkitsija. Voisiko tässä olla herra kappalaisen kuulutustiedot. Jotakin tekstissä puhutaan ...tyttärestä ja nimiäkin näyttäisi olevan, jos yhtään mitään tuosta ymmärrän.
Eli apuja kaivataan....
Hei
Vapaasti ja lyhyesti tulkittuna Lammin Evolta kotoisin oleva Brita Thomasdotter väittää kappalaisen olevan lapsensa isä, kappalainen tuomitaan vapaaksi syytöksestä ja puolustuksessaan kappalaisen kertoo sen oleellisen eli että hän tuolloin oli naimaton. Tuosta voi siksi päätellä että kappalainen käräjiä pidettäessä oli jo naimisissa.
Kiitos oikein paljon avusta tekstin tulkkauksessa. Miksikähän kappalainen on käyttänyt perusteluna sitä että oli "tuolloin ollut naimaton" ja päässyt vielä syytteestäkin?
Kimmo Kemppainen
21.09.13, 17:37
Naimattomuus ei ollut mitenkään oleellisessa roolissa syyllisyyskysymyksen kannalta. Oleellista oli se, että kukaan ei oikeudessa enää edes väittänyt kappalaista lapsen isäksi. Lapsen äiti oli aikaisemmin tällaista väittänyt mutta tunnusti nyt, että oli toisen naisen yllytyksestä syyttänyt kappalaista, vaikka lapsen isä oli todellisuudessa muuan sotilas.
Sukututkimuksen kannalta tieto naimattomuudesta voi tietenkin olla oleellinen.
Kimmo Kemppainen
Kiitos oikein paljon avusta tekstin tulkkauksessa. Miksikähän kappalainen on käyttänyt perusteluna sitä että oli "tuolloin ollut naimaton" ja päässyt vielä syytteestäkin?
Kiitos kommentista ja taisi tässä tulla tekstiin täydennystäkin samalla. Ilmeisestikään Anna Kristofferintytär on edelleenkin kysymysmerkillä Bülow. Enää taitaa olla mahdollisuutena Tukholman aineistot noin vuodelta 1661 eli löytyisi Christoffer vanhemman perukirjat.
Matti Lund
21.09.13, 20:28
?
Tämä voi olla hedelmätön reitti, tärkeintä olisi löytää oletetun isä-Kristofferin perukirja Tukholmasta 1661, sehän tyhjentäisi tämän pajatson....
Tämäkin saattaa olla hedelmätön reitti?
En mene täydelliseen takuuseen väitteestäni, mutta olen käynyt eräitä projektejani varten läpi Tukholman perukirjat mm. vuodelta 1661 ja luullakseni jemmannut AD:sta saatavilla olevat vastaisuuden varalle. Tarkistin nämä, en muista selailustani Bylowia (eikä Bÿloûta joksi nimeä on myös kirjattu) eikä jemmoistani myöskään löytynyt.
Epäilen siis vuoden 1661 oikeellisuutta perukirjan osalta mitä tulee perukirjan julkaisuvuoteen tai päiväykseen Tukholman Tänkebookissa. Tukholman raastuvassa on toki saattanut olla jotain muuta Bylowia koskevaa vuonna 1661. Tänkebook on myös useina painettuina niteinä. - Onko jollakin pääsyä niihin? Täällä Turussa olen nähnyt joskus yhden satunnaisen niteen, joka ei osu huteran muistini mukaan sopiville vuosille. - Onko niteitä KA:n tai Helsingin yliopiston kirjastossa?
terv Matti Lund
Erkki A Tikkanen
21.09.13, 22:29
---
Epäilen siis vuoden 1661 oikeellisuutta perukirjan osalta mitä tulee perukirjan julkaisuvuoteen tai päiväykseen Tukholman Tänkebookissa. Tukholman raastuvassa on toki saattanut olla jotain muuta Bylowia koskevaa vuonna 1661. Tänkebook on myös useina painettuina niteinä. - Onko jollakin pääsyä niihin? Täällä Turussa olen nähnyt joskus yhden satunnaisen niteen, joka ei osu huteran muistini mukaan sopiville vuosille. - Onko niteitä KA:n tai Helsingin yliopiston kirjastossa?
terv Matti Lund
Harmillisesti alkuperäiset Tänkeböckerit loppuvat vuoteen 1660, painettunakin jo 1635.
Pitää etsiä tuomiokirjoista tms.
Jostainhan tuon tiedon on täytynyt kuitenkin tulla esille, siis tuo 1661 kirje ja Johan B:n isän kuolema.
Vilkaisin tuota vuosikirjan sivua ja ainoa lähde on hyvin ylimalkainen.
Jutussa on usean kaupunginkirjurin elämänkerta esillä, yhtenä Johan Bylow.
Lähde: "Om deras härkomst, verksamhet och familjeförhållanden ha följande notiser hopletats främst ur Vasa stads domböcker från 1600-talet".
Jutussa mainitaan mm. että Johanin veli, Kristoffer B, "var på besök i Vasa 1653".
Porvari Lars Påhlsson, joka kutsui Johanin Tukholmaan, oli naimisissa Johanin ja Kristofferin sisaren kanssa.
Ei mitään muuta sukulaisuussuhdetta ilmene. Isästä ei mainita muuta kuin tuo 1661 tapahtunut kuolema. En tiedä sitten mitä noissa tuomiokirjoissa sanottaisiin. Pitääpä kaivaa ne esiin, olisiko siellä sitten mitään muuta, joka ei tullut tuossa esille.
Löytyisikö Tukholman kaupungin arkistosta tuomiokirjaa, tai jopa perunkirjaa isä Bylowin kuoleman jälkeen. Sekin pitäisi selvittää. Sittenhän sieltä voisi varmistua nämä muutkin sisarukset, ehkäpä nimilläkin.
Minulla on tiedossa sisaruksia Johan, Kristoffer, Sofia, sekä kaksi nimeltään tuntematonta, toinen naimisissa em. tukholmalaisen porvarin kanssa, toinen Överkalixin kirkkoherra Moses Olai Sundelin kanssa. Kuuluiko Anna Someruksen vaimo tuohon joukkoon, on se tärkein kysymys.
Kemin tuomiokirjoista löytää todella monta erilaista tarinaa Byloweitten elämään liittyen, jos olisi aikaa enemmän, niistä tulisi melkein kirjan verran tarinaa.
Käyn ensi viikolla läpi 1600-luvun painetut Tänkeböckerit, jos minulla on suinkin aikaa. Muistaakseni niissä mainittiin proviantmästare Christoffer Bylowin lisäksi eräs Elias Bylow. Nettihakemistossa
http://www.ssa.stockholm.se/Anvand-arkiven/Stockholms-stads-tankebocker/Personregister-till-tankebocker-/
Hänen nimensä on digitoitaessa näemmä mennyt muotoon 'Elias Bijou'. Jos veljesten Kristofferin ja Johanin sisar on sama Sofia, jonka Eino Wälikangas edellä siteeratussa artikkelissa mainitsee ("Lisiä Suomen Ritarihuoneeseen merkitsemättömien vierasperäisten aatelissukujen tuntemukseen. VI. von Bilang (Bilang), Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja VII (1923), s. 32 ja 33-34: "Nauvon kesäkäräjillä 4, 5/6 1674 ilmoittaa kirjanpitäjän vaimo Sophia Bylou, että koko asumansa Gyttjan kartano 2/6 oli palanut."), voi Ahvenanmaan arrendaattori ja vouti (myös bokhållare) Christoffer Bylow tuntua todennäköisemmältä vaihtoehdolta sisarusten isäksi.
Matti Lund
22.09.13, 01:24
...
Jutussa mainitaan mm. että Johanin veli, Kristoffer B, "var på besök i Vasa 1653".
...
Noin on Åkerblom todennut sen perusteella, että 15.6.1653 Vaasan raastupa käsitteli käsirysyä, jossa lääninkirjuri Lars Andersinpoika oli käynyt kadulla Johan Bylowin kimppuun (lisänimi muotoiltu milloin "Bylod" milloin "Byland" samassa tekstissä!).
Tutkinnassa ilmeni, että Bylowin seurassa oli myös hänen veljensä Kristoffer, jonka kanssa Johan oli kävellyt kotia kohti, kun Lars Andersinpoika oli juossut näiden perään ja saavuttanut heidät pormestarin talon oven edessä, jossa oli lyöntinsä lyönyt.
Lars Andersinpoika myönsi lyöneensä vänrikkiä Johan Bylowin veljeä Kristoffer Bylowia joidenkin syntyneitten erimielisyyksien takia. Väitti lyöneensä vain yhden kerran miekan lappeella Johan Bylowin veljeä, muttei itseään Johania. (ei lappeen läpsäytys oikein mätsää kuuden verihaavan kanssa ... ja kahden mustelman ... ja kuhmun).
Vammat oli todistettu itse teon jälkeen heti niin, että Johan Bylow oli hakenut raatimiehen Pär Öndenpojan toteamaan ne ja tämä antoi niistä lausuntonsa oikeudelle.
Lars Andersinpoika tuomittiin kahden mustelman tuottamisesta Johan Bylowin molemmille korvallisille ja kuhmun iskemisestä Johan Bylowin rengin päähän kaupunginlain haavoittamisen kaaren 9. luvun nojalla 24 mk:n sakkoon ja 6 markan sakkoon. Lisäksi todettiin kuudesta verihaavasta veljeen, mutta veli ja Lars olivat sopineet asian keskenään ja kun vänrikki ei ollut nyt saapuvilla, siirrettiin asia siihen, kun tämä saadaan paikalle.
(mf ES1463, V.1)
Vaasalaista paikallisväriä oli siis tämänkin tiedon takana.
terv Matti Lund
Matti Lund
22.09.13, 12:45
Heitän tuohon kovuutta koskevaan juttuun erään jo pitkään kiusanneen ajatuksen, vaikka se tietysti olisi oman ketjun arvoinen.
Nuo vanhemmat tai ainakin toinen oli jo yli 70 vuotias.
Onkohan tutkijoille tai silloiselle oikeudelle tullut mieleen,että valittaja on saattanut olla sairas!
Meillä on nykyisin eräs inhottavimmista taudeista, jota sairastaa valtava määrä vanhuksia.
Se on Altzheimerin tauti.
En usko ettei sitä olisi ollut jo aiemminkin, se ei ole nykyajan tauti.
Eräs taudin inhottava piirre on sairastuneen järjen sekoaminen, erityisesti siihen tulee vainoharhaisuutta, joka näkyy aluksi juuri sairaan kanssa olevan henkilön tai häntä hoitavan henkilön muuttumisena viholliseksi, joka varastaa, huijaa ja pettää henkilöä koko ajan, jopa niin taitavasti ettei kukaan ulkopuolinen, paitsi sairas sitä huomaa.
Tuo Andersista tehty kanteleminen viittaisi vahvasti Altzheimerin tautiin.
En tiedä tarkemmin noita käräjä juttuja tässä tapauksessa. Heitän siis ajatuksen ilmaan.
Tuo voi olla yksi mahdollisuus. Johan Bylow nuoremman isoäidillä Gertrudilla näyttää olleen vielä kesällä 1648 kohtalaiset ruumiilliset voimat, mitkä olletikin olivat kehittyneet sitkeän työnteon tuoksinnassa ja pahemmilta tapaturmilta hän lie säästynyt. Mutta henkisten voimavarojen kohdalla oli jo suuri kysymysmerkki. Olihan Getrud jo tiettävästi lähellä 70 vuoden ikää.
Nimittäin raatimies Markku Heikinpoika (käytän kotomaista nimimuotoa, kun mies oli kotoisin Kurikasta) valitti Lars Sutharin vaimosta Gertrudista istunnossa 23.7.1648, että tämä oli pudottanut veneestä kaksi hänen poikaansa veden varaan. Tutkinnassa kävi ilmi, että pojat, toinen 10- ja toinen 7 -vuotias, olivat menneet luvatta Gertrudin veneeseen aikeenaan soudella sillä. Gertrud oli kehoittanut poikasia kaksi kertaa astumaan pois veneestä. Kun nämä eivät olleet totelleet, oli Gertrud hutkinut heitä airolla ja tyrkännyt mereen.
Markku Heikinpoika oli mennyt suutuksissaan myös Gertrudin tykö kysymään, oliko hän lyönyt poikia. Gertrud oli myöntänyt ja yritti valittaa Markku Heikinpojan haukkumasanoista, mutta sitä ei huomioitu. Gertrud armahdettiin sakoilta sillä syyllä, että Markku Heikinpoika ei ollut hoitanut kunnolla velvollisuuttaan selvittää ja teroittaa pojilleen, ettei kenenkään venettä saa luvattomasti käyttää.
Gertrudia sanotaan ikälopuksi ja rutiköhäksi muoriksi.
Ilmeisesti hukkumisvaara ei ollut, koska veneen on täytynyt näin ollen olla vielä laiturissa, mutta kyllähän airo lyömäaseena saattaa tehdä huonolla tuurilla pahaa jälkeä hilparana vanhan mummunkin hanskoissa.
Tällainen vanhuksen raivonpuuska, sellaisia kyllä näyttäisi muinoin syntyneen herkemmin kuin nykyään, mutta sellaisethan kyllä myönnettäköön, nykyään kuuluvat Altzheimer -diagnostiikkaan.
terv Matti Lund
Onpas todella hienoja yksityiskohtaisia kuvauksia Bülowien elämästä ja miksei yleensäkin 1600 -luvun elämänmenosta.
”Olen kaivellut tietoja Somerus/Tuderus-suvusta jo vuosikausia. Aina vaan löytyy sellaisia lähteitä, joita ei ole jostain syystä huomannut. Esim. kirjassa Somero ja Somerniemi 1449–1999 on paljon tietoja Somerusten alkuvaiheista. Siinäkään ei ole mitään vihjettä Anna Kristofferintyttären juurista. Kirjassa Annaa ei mainita Bylowina, ainoastaa Kristofferintyttärenä. Maarian pitäjän historia II:ssa hän on myös vain Kristofferintytär.”
Annan taustat pysyvät edelleen piilossa ja pohdinkin miksikähän Annalle ei missään lähteissä anneta kuin patronyymi. Yritin ns. poissulkumielessä tutkailla digitoituja henkikirjoja Ahvenanmaalta ja Turusta, josko löytyisi Christoffereita muitakin. Vaatimattomilla taidoillani en löytänyt Christoffereita. Yhden merkinnän löysin Christoffer Bülow´sta Turun ja Porin läänintileistä Ahvenanmaalta vuonna 1636. Lähde: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=548&pnum=67 Mitähän tässä on mahtanut tapahtua? Eikö hän juuri ko. vuonna 1636 siirtynyt muualle (ks. alla).
Hausen, Reinhold: Kastelholms Slott och dess Borgherrar. Svenska Litteratursällskapet i Finland CCXLII, Helsingfors 1934:
” Denne åter efterträddes som arrendator 1627 av proviantmästaren Christoffer Bylow, vars avtal med kronan ägde bestånd ännu 1635. Efter Mörners avgång övertogs arrendet av ladugården för kort tid av f. d. proviantmästaren i Stockholm och arrendatorn av Åland Christoffer Bylow, som synes hava varit tillika ett slags fogde på slottet. - - - År 1636, antagligen på hösten, överlät Bylow Kastelholms inventarier åt kronofogden över Åland Stephan Hansson...”
Christoffer Bülow jatkoi maanvuokraajana Hans Olofsson Gyllenflögin jälkeen vuodesta 1627. Mihinkähän Kristoffer Bülow siirtyi Ahvenanmaalta syksyllä 1636?
K. V. Åkerblom: Stadsskrivare i Vasa på 1600-talet. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja X, 1926, s. 393-394:
"Synes ha varit hemma från Stockholm. Där dog hans far 1661. (Johan Bylow får 1661 ett brev av d. 15 maj från borgaren Lars Påhlsson i Stockholm med kallelse att 'sig i Stockholm infinna och klarera om arvskapet efter be:te Bylows och Lars Påhlssons hustrus fader'. Johan Bylows bror 'fänriken Christoffer Bylow', senare major och kommendant på Kajaneborg, var på besök i Vasa 1653). Från 31 okt. 1646 är Johan Bylow stadsskrivare i Vasa..."En valitettavasti saanut kirjastosta tätä teosta, mutta jään miettimään mistähän Åkerblom sai tietoonsa tämän 15. toukokuuta 1661 tulleen kirjeen?
Liitän vielä yhden linkin ja siihen liittyen kysymyksen, mitä tai ketä tämä Christofferilta näyttävä nimi tai teksti kuvaa; http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3210&pnum=24 Yritin suurentaa tekstiä, onnistumatta siinä ja siksi kysyn mitä tuo Christofferilta näyttävä sana tarkoittaa?
Erkki A Tikkanen
22.09.13, 17:23
Katsoin Tukholman perukirjarekisterin läpi ja siellä ei ikävä kyllä ollut yhtään Bylowia. Yritin katsoa sukunimeä eri variaatioilla, mutta ei vain löytynyt.
Eräällä nettisivulla Genissä oli Kristoffer B:n kuolinajaksi laitettu 6.9.1660. En tiedä mistähän tuo olisi löytynyt. Tukholmassa on aika monta seurakuntaa, joten pitää alkaa selaamaan josko löytyisi kuolinajalle vahvistusta.
Tuo perukirjan puuttuminen on harmillista, nyt alkaa lähteet loppumaan Annan sukulaisuuden vahvistamiseksi Bylowiksi.
Erkki A Tikkanen
22.09.13, 19:16
Katsoin Tukholman perukirjarekisterin läpi ja siellä ei ikävä kyllä ollut yhtään Bylowia. Yritin katsoa sukunimeä eri variaatioilla, mutta ei vain löytynyt.
Eräällä nettisivulla Genissä oli Kristoffer B:n kuolinajaksi laitettu 6.9.1660. En tiedä mistähän tuo olisi löytynyt. Tukholmassa on aika monta seurakuntaa, joten pitää alkaa selaamaan josko löytyisi kuolinajalle vahvistusta.
Tuo perukirjan puuttuminen on harmillista, nyt alkaa lähteet loppumaan Annan sukulaisuuden vahvistamiseksi Bylowiksi.
Selasin Tukholman kaupungin Marian seurakunnan kuolleita ja sieltä löytyi Christoffer Bylow, haudattu 18.5.1659 kirkkoon.
Hänen hautapaikkaansa kirkossa on myöhemmin myös haudattu 6.8.1664 eräs kornetti Hendrich Schultz, sekä 11.8.1669 Fritz Lådvik (Ludwich).
Christofferista ei mitään muita yksityiskohtia ollut mainittu. Ajankohta olisi ehkä sopiva pitääkin perutilaisuus 1661, jos on kyse samasta Christofferista. Muita Byloweja ei mainittu noina aikoina kuolleen missään muussa Tukholman seurakunnissa.
Eräs Elias B kyllä mainittiin, mutta jo 1600-luvun alussa, joten hänen sukulaisuudestaan ei ole vielä mitään vinkkiäkään.
Pitääpä vielä metsästää Marian seurakunnan kirkko ja mahdollinen epitafi siellä.
Nyt jos em. Christoffer on oikea henkilö, hänethän pitäisi siis löytääkin 1659 Tänkebokista.
Matti Lund
22.09.13, 19:29
Katsoin Tukholman perukirjarekisterin läpi ja siellä ei ikävä kyllä ollut yhtään Bylowia. Yritin katsoa sukunimeä eri variaatioilla, mutta ei vain löytynyt.
Eräällä nettisivulla Genissä oli Kristoffer B:n kuolinajaksi laitettu 6.9.1660. En tiedä mistähän tuo olisi löytynyt. Tukholmassa on aika monta seurakuntaa, joten pitää alkaa selaamaan josko löytyisi kuolinajalle vahvistusta.
Tuo perukirjan puuttuminen on harmillista, nyt alkaa lähteet loppumaan Annan sukulaisuuden vahvistamiseksi Bylowiksi.
Jos ilmoitus siitä, että Johan Bylowin lanko Lars Påhlinpoika olisi kutsunut kirjeellä 8.5.1661 Johanin Tukholmaan olemaan läsnä isänsä perunkirjoituksessa, pitäisi paikkansa päivämäärän osalta, niin kyllähän Bylowin isä siinä tapauksessa olisi kuollut joskus vähän aikaa sitten ennen sitä päivämäärää. Ja jos mitään ylipääsemättömiä esteitä ei olisi tullut eteen Bylowin veljeksille, niin perunkirjoitus olisi Tukholmassa pidetty loppukesästä tai alkusyksystä 1661.
Jos tuo tieto olisi tullut siitä asiayhteydestä, että Johan Bylow olisi ilmoittanut esteellisyytensä jonkin tehtävän hoitoon, koska olisi silloin Tukholmassa perunkirjoituksessa, saataisiin siitä jotain lisävalaisua ajankohdasta, jos nyt tieto pitää paikkansa.
Itse en ole huomannut sellaista ilmoitusta Vaasan pöytäkirjoista vuonna 1661, mutta jos ilmoitus on pieni välihuomautus jossain tekstissä, se on voinut jäädä minulta huomaamatta.
Teksti rullalla ES1463 on erittäin pientä ja väliin aika himmeääkin.
Kun tuo Anna on Kristofferintytär, ja kun hän on mennyt avioon kirkonmiehen Johan Someruksen kanssa Hämeessä tai Varsinais-Suomessa, yrittäisin etsiä alueelta sopivia kirkonmiehiä nimeltään Kristoffer Annan isäehdokkaiksi. Ensin Someruksen edeltäjiä seurakunnassaan (tarkemmin Maaria Varsinais-Suomessa jne., tosin itse Maariassa ei liene ketään sopivaa Kristofferia ollut) ja sen lähiseurakunnissa. Jos sellaista ehdokasta ei löydy, niin kun Somerus on ottanut toisen vaimonsa upseerin tyttärestä, etsisin seuraavaksi jotain alempaan päällystöön kuuluvaa upseeria Annan isäksi. Someruksen asuinseuduille Hämeeseen mahtuu mukavasti aikaa, ennen kuin hän siirtyy pohjoiseen. Hämeen tuomiokirjoista saattaa löytyä siltä ajalta valaisua Annan alkuperän arvoitukseen.
terv Matti Lund
Kun tuo Anna on Kristofferintytär, ja kun hän on mennyt avioon kirkonmiehen Johan Someruksen kanssa Hämeessä tai Varsinais-Suomessa, yrittäisin etsiä alueelta sopivia kirkonmiehiä nimeltään Kristoffer Annan isäehdokkaiksi. Ensin Someruksen edeltäjiä seurakunnassaan (tarkemmin Maaria Varsinais-Suomessa jne., tosin itse Maariassa ei liene ketään sopivaa Kristofferia ollut) ja sen lähiseurakunnissa. Jos sellaista ehdokasta ei löydy, niin kun Somerus on ottanut toisen vaimonsa upseerin tyttärestä, etsisin seuraavaksi jotain alempaan päällystöön kuuluvaa upseeria Annan isäksi. Someruksen asuinseuduille Hämeeseen mahtuu mukavasti aikaa, ennen kuin hän siirtyy pohjoiseen. Hämeen tuomiokirjoista saattaa löytyä siltä ajalta valaisua Annan alkuperän arvoitukseen.
terv Matti Lund
Tämä on ihan järkevästi päätelty. Ja Bylow suvun selvittäminen voi ihan yhtä hyvin sulkea pois mahdollisuuden, että Anna Kristofferintytär olisi Christoffer Bylowin tytär. Tällainenkin selvyys olisi hyvin toivottavaa ja tervetullutta. Omissa tiedoissani en ole missään vaiheessa kirjoittanut Annalle sukunimeä Bylow edes kysymysmerkillä. Mutta siitä huolimatta on tiettyjä asianhaaroja, jotka panevat ajattelemaan, ettei suoralta kädeltä kannata hylätä tätäkään mahdollisuutta:
1) Bergholmin sukukirjassa Johannes Someruksen kaikki kolme vaimoa on liitetty yhdeksi vaimoksi, jonka nimenä on 'Kristina Bylow'. Tämä panee ajattelemaan, että mahdolisesti kaksi vaimoa, ensimmäinen ja kolmas, ovat olleet saman sukuisia, jolloin he ovat sekoittuneet, ja lopuksi tälle yhdelle vaimolle on annettu toisen vaimon, Kristina Platzin etunimi.
2) Johannes Someruksen vaimot olivat jokseenkin huomattavien henkilöiden tyttäriä: Kristina Platz oli Turun pormestarin tytär (sekä asianajajan leski) ja Justina Bylow majurin ja Svinhufvud-sukuisen naisen tytär. Johanneksen täti Kristina oli aatelisen Anders Munckin vaimo ja Johanneksen isoisä oli käyttänyt sinettiä, joka muistutti Stiernkorsien sinettiä. Keskiajalla hengellisessä rälssissä oli paljon maallisesta rälssiä edustaneista suvuista tulleita pappeja. Ei siis sinänsä tunnu luonnottomalta, että Johanneksen ensimmäinen vaimokin olisi ollut kotoisin suhteellisen samankaltaisesta taustasta kuin hänen muut vaimonsa. 'Proviantmästare' itse asiassa kuuluu alempaan päällystöön, jos olen ymmärtänyt oikein. Johanneksen sisar oli kyllä naimisissa kahden kappalaisen kanssa.
Tallgrenin tutkimus näyttää viittaavan siihen, että kaikki Maskun kihlakunnan ja Turun tuomiokirjat on jo käyty läpi enemmittä löydöittä. Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista Somerusta koskevat olennaiset jutut on sitäpaitsi jo sukulaisuussuhteiltaan referoitu Veli-Pekka Toropaisen sarjassa "Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista" Genoksessa.
Tässä on jo näytetty toteen paljon hienoja löytöjä, toivotaan, että lisää löytöjä vielä tulee, jotka valottavat asioita entistä paremmin.
Benedictus
22.09.13, 21:56
Tämä vanha ambytarforumin juttu taitaa olla jo aiemminkin käsitelty.
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/243848.html
Matti Lund
23.09.13, 15:04
Samoin edellä olevassa sitaatissa von Bilang -suvun alkuperästä ei tuoda millään lailla esiin sitä, että mainittu pommerilaissyntyinen Canutus Bülow olisi jalosukuinen, kuten Ramsay tulkitsee:
http://runeberg.org/frfinl/0028.html
Tästä syystä tulee ajatelleeksi, että sosiaalisesti olisi hyvin mahdollista, että von Bilangit ja käsillä olevat Bylowit voisivat olla samaa sukua, vaikka näin ei olekaan välttämätöntä olettaa.
Tutustuin Ramsayn lähteeseen Raaseporin käräjät 29.etc.toukokuuta 1678.
Siinä on muutama ero verrattuna siihen, mitä Ramsay on kirjannut perhetauluihin.
Kysymys on Jakob Bilangin vaimon Elisabeth Stormcrantzin pyynnöstä antaa todistus sukutiedoista siten kuin hän on itse selostanut käräjäoikeudelle.
Selostus ei vaikuta olevan täysin varma, vaikka kysymyksessä on vahvistuspyyntö.
Ensiksikin Ramsay antaa tämän lähteen, kun hän luonnehtii, että Bilang (Jakobhan ei ollut vielä von Bilang, vaan siihen oli tästä aikaa 11 vuotta ja seuraava polvi vasta sen "ansaitsi") oli "från tyska uradliga ätten von Bülow. Kuitenkaan tästä lähteestä ei mitään uradligaa ilmene, vaan se on Ramsan vapaata tulkintaa, jota ei voida perustaa tähän lähteeseen.
"Wälb: fru" Elisabeth Stormcrantz esitti oikeudelle kirjan, jonka hänen miehensä autuas isä Jakob Filipinpoika oli merkinnyt ylös.
Siinä autuas Jakob Filipinpoika oli ilmoittanut, että hänen autuas isoisänsä (alunperin kirjuri kirjannut isänsä, mutta lisännyt fadher -sanan yläpuolelle toisen fadher sanan eli tulkitaan tässä isoisänsä) olisi tullut Saksanmaalta ja oli syntynyt Pommerissa ollen nimeltään Canutus Bÿllo, ja oli sittemmin hakeutunut palvelukseen Ruotsiin. Ja hänen isänsä Filip Bÿlo oli avioitunut Ruotsissa (der sammastädes) erään käskynhaltijan tyttären Öselistä kanssa, jonka nimeä olisi kutsuttu Britha Korpiksi.
Tästä lausumasta hyväsyntyinen rouva ES halusi oikeuden todistuksen "Atestatum".
- Huomiota Ramsaylla kiinnittää, että hän on hylännyt lausunnon Britha Korpista Filip Bÿlon vaimona ja korvannut sen Ursula Korpilla. Ehkä hän on päätynyt tähän jotain toista kautta.
Filip Bÿlon lisänimen Ramsay on normaalistanut Bilangiksi.
Mielestäni Ramsaylla on useampia tulkittuja pikku ristiriitaisuuksia, jotka saattavat osin selittyä muilla lähteillä, mutta selvästikin myös Ramsayn vapaista tulkinnoista, joista ei suoranaisesti puhuta missään lähteissä.
Uradel -mainintaan tässä liittyy ilmeisiä ristiriitoja.
terv Matti Lund
Kävin tänään läpi painetun sarjan "Stockholms stads tänkeböcker" hakemistot 1600-luvulta. Löysin yhden jutun, josta käy ilmi, että proviantmästare Christoffer Bylowilla oli myös Christoffer-niminen poika:
17/6 1616
"Kom för retten en finscha benemd Margreta Johansdotter och talede till Christopher Bÿlo prouiantzmestere om sin son, Christopher Bÿlo skulle hafua slagit jhiell benemd Hindrich Eskilsson, der till suarede Christopher Bÿlo at han hade kommit i kökie och Niels kock war vtgångin, då hade samma kocke pöike kastet en hop medh små fersk fisk i tunnan, sade Christopher till pöiken din skielm tag den fesken op, och koka den till fongerne, då suarede pöiken emot, då hade Christopher en wedia i handen och slog honum der medh fÿre eller fem slag, och witnede Anders Erichsson fordum slotzschrifuere at han hade den tijdh warit tilstädes, nähr pöiken fick hugh och sade at Christopher Bÿlo hade jnthet annat i handen, än en wreden weddia, opsködz till ondzdagen till flere witnen."
(s. 351, Stockholms stads och Norrmalms stads tänkeböcker IX 1616-1617. Utgivna av Stockholms Stadsarkiv. Redigerad av Nils Staf. Stockholm 1968)
kyseistä juttua puitiin sitten lisääkin, mutta tämä on ainoa kohta, jossa mainitaan isä ja poika.
Tänkeböckereissä esiintyy Christofferia vielä paljon useammin kauppias ja myöhemmin tämän lisäksi accisstämplare Elias Bylow, joka hakemistojen mukaan on kotoisin Lyypekistä. Elias ja Christoffer eivät esiinny kertaakaan samassa yhteydessä. Eliasta koskevia juttuja en ole vielä lukenut.
Jouni Kaleva
23.09.13, 18:36
Kävin tänään läpi painetun sarjan "Stockholms stads tänkeböcker" hakemistot 1600-luvulta. Löysin yhden jutun, josta käy ilmi, että proviantmästare Christoffer Bylowilla oli myös Christoffer-niminen poika:
17/6 1616
"Kom för retten en finscha benemd Margreta Johansdotter och talede till Christopher Bÿlo prouiantzmestere om sin son, Christopher Bÿlo skulle hafua slagit jhiell benemd Hindrich Eskilsson, der till suarede Christopher Bÿlo at han hade kommit i kökie och Niels kock war vtgångin, då hade samma kocke pöike kastet en hop medh små fersk fisk i tunnan, sade Christopher till pöiken din skielm tag den fesken op, och koka den till fongerne, då suarede pöiken emot, då hade Christopher en wedia i handen och slog honum der medh fÿre eller fem slag, och witnede Anders Erichsson fordum slotzschrifuere at han hade den tijdh warit tilstädes, nähr pöiken fick hugh och sade at Christopher Bÿlo hade jnthet annat i handen, än en wreden weddia, opsködz till ondzdagen till flere witnen."
(s. 351, Stockholms stads och Norrmalms stads tänkeböcker IX 1616-1617. Utgivna av Stockholms Stadsarkiv. Redigerad av Nils Staf. Stockholm 1968)
kyseistä juttua puitiin sitten lisääkin, mutta tämä on ainoa kohta, jossa mainitaan isä ja poika.
Tänkeböckereissä esiintyy Christofferia vielä paljon useammin kauppias ja myöhemmin tämän lisäksi accisstämplare Elias Bylow, joka hakemistojen mukaan on kotoisin Lyypekistä. Elias ja Christoffer eivät esiinny kertaakaan samassa yhteydessä. Eliasta koskevia juttuja en ole vielä lukenut.
Hieno löytö, herättää ajatuksia, kuka on kuka. Tässä selvästi provianttimestari C.B. itse vastaa, miten hän on menetellyt kokkipojan kanssa.
Majurimme C.B. olen ainakin itse haarukoinut syntyneen n. 1620, ei siis olisi edes nuorukainen tässä 1616 jutussa, jos olisi ollut vaikka pikkupoika, niin tuskinpa olisi ketään voinut kuoliaaksi lyödä. (ja lyöjä siis olikin provianttimestari).
"om sin son, Christopher Bÿlo" Mihin tuo sin oikein viittaa? Jos tarkoitetaan provianttimestarin poikaa, niin p.o. "om hans son" Tai jos kysyjä-Margareta onkin provianttimestarin äiti? Silloin taas p.o. "om hennes son"
Ei, mutta Margareta on tietysti vainajan, Hindrich Eskillsonin äiti. Ja jutussa on loppujen lopuksi vain yksi C.B. provianttimestari!
Ingeborg Palmén
23.09.13, 18:39
Eikö yksi tulkinta tässä voisi olla että poika Hinrik Eskilsson on Margaretan poika. Asia koskisi siis että Christoffer on lyönyt tätä poikaa- Margareta puhuu "om sin son", jos kyseessä olisi Christofferin poika hän olisi puhunut (tai kirjuri kirjoittanut) " talade till Christoffer om dess son". Voisi ajatella piste son sanan jälkeen.
Täydellä tiettämättömyydella
Ingeborg
Kimmo Kemppainen
23.09.13, 18:49
Olet kyllä tasan oikeassa, Ingeborg, sinulla on syntaksi hallussa.
Lause jäsentyy hieman selkeytettynä:
"Kom för retten en finscha benemd Margreta Johansdotter och talede till Christopher Bÿlo prouiantzmestere om sin son, som Christopher Bÿlo skulle hafua slagit jhiell, benemd Hindrich Eskilsson"
Kimmo Kemppainen
Eikö yksi tulkinta tässä voisi olla että poika Hinrik Eskilsson on Margaretan poika. Asia koskisi siis että Christoffer on lyönyt tätä poikaa- Margareta puhuu "om sin son", jos kyseessä olisi Christofferin poika hän olisi puhunut (tai kirjuri kirjoittanut) " talade till Christoffer om dess son". Voisi ajatella piste son sanan jälkeen.
Täydellä tiettämättömyydella
Ingeborg
Matti Lund
23.09.13, 18:55
Eikö yksi tulkinta tässä voisi olla että poika Hinrik Eskilsson on Margaretan poika. Asia koskisi siis että Christoffer on lyönyt tätä poikaa- Margareta puhuu "om sin son", jos kyseessä olisi Christofferin poika hän olisi puhunut (tai kirjuri kirjoittanut) " talade till Christoffer om dess son". Voisi ajatella piste son sanan jälkeen.
Täydellä tiettämättömyydella
Ingeborg
Voi olla näinkin, jos nyt ylipäänsä on kysymys siitä, että "son" sanaa siinä esiintyy? Mutta puhtaaksikirjoituksessa on joka tapauksessa jonkinlainen virhe, koska jutun "mieli" on siinä, että provianttimestaria Kristoffer Bÿlowia epäillään kokkipojan lyömisestä kuoliaaksi. Kun itse keittiömestari oli joutunut poistumaan keittiöstä, provianttimestari oli tullut tarkastamaan, toimiiko kokkipoika ohjetten mukaisesti ja kun katsoi tämän toimineen moitittavasti, oli kovistellut tätä kuten ajan tapa oli, mutta tämä kovistelu oli saattanut mennä liian pitkälle ja aiheuttaa hengenvaarallisia vammoja kokkipojalle.
Se, että Margareta "talade till", viittaa kyllä siihen, että hän oli tullut oikeuteen asianomistajana, jota selittäisi se, että kokkipoika olisi hänen poikansa. Jos tuolla kohtaa esiintyy "son" -sana, saattaa jokin muu sana puuttua. Jotenkin ilmaisu "tökkii". Ingeborgin ehdottama piste kyllä vähentäisi "tökintää".
Joka tapauksessa provianttimestarin mahdollinen poika ei mielestäni voi liittyä tähän asiayhteyteen.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
23.09.13, 19:10
Järjellä ajatellen kyseessä on aivan yksiselitteinen lause, jonka sisälle on kiilattu toinen.
Se kuuluisi suomeksi: "Oikeuden eteen tuli suomalainen nimeltä Marketta Juhanantytär ja puhutti provianttimestari Kristoffer Bylota pojastaan, jonka Kristoffer Bylo oli lyönyt kuoliaaksi, nimeltään Heikki Eskonpoika."
Kimmo Kemppainen
Hyvä, että asia selkiintyi. Alkuperäisen virheen oli tehnyt henkilönnimihakemiston laatija, joka oli listannut kaksi Kristofferia, isän ja pojan. Kristoffer vapautettiin sittemmin tästä syytteestä, mutta en ole tehnyt siitä muistiinpanoja.
Toinen kohta, josta otin kopion, oli sellainen, jossa hakemiston mukaan Christoffer Bylowia kutsutaan linnanvoudiksi. Se on tässä (huomatkaa, ettei Christofferia nimitetä jalosukuiseksi):
1619 19/3
"Tedde sig för rätten welachtadh Christopher Bylo, och klagade ded Anders murmester, hafua beskyltt honom hafua stulet ifrån slåtted, medan han war slottzfougde, siu st:n spiäll, dem han skulle hafua låtedh inmura uthi sin malmgårdh, och fört honom uthi alle mans rop der om.
Der till Anders swarade sig sådant hafua sagt uthaf messkendzlo och ingen beskeedh der om weta. Uthan hafua giort och felt sadan ord af oförstandh i drukenheet.
Tå berättade Christopher Bylo sig hafua kiöpt utaf Mårthen plåtslagar 4 st:n spiäll och et hade Siluester gifuet, och uthi hans gårdh war icke mere än de femb st:n inmurat, begärade för den skuld honom måtte wederfara rätt på honom, för sam[m]a beskylningh.
Sentens
Efther Anders uthan al beuisslig wetskap hafuer sadan osaningz tilmäIe uttsprit på Christopher ByIo, och inthet kan bewissa, sakfelthes han efther th[et] 30 cap. i rådstugubalken til 60 [???], dog blef honom för hans bön skull halfparthen tilgifuet af befalningzman[n]en welachtadh Erich Andersson."
(s. 206, Stockholms tänkeböcker XI 1619. Utgivna av Stockholms Stadsarkiv. Redigerad av Sven Olsson, Naemi Särnqvist. Stockholm 1974)
(kohta [???] on oma merkintäni, siinä on painetussa julkaisussa sellainen koukero, jota en pysty tulkitsemaan, eniten se muistuttaa kirjaimia nd:r)
Jouni Kaleva
23.09.13, 20:02
Järjellä ajatellen kyseessä on aivan yksiselitteinen lause, jonka sisälle on kiilattu toinen.
Se kuuluisi suomeksi: "Oikeuden eteen tuli suomalainen nimeltä Marketta Juhanantytär ja puhutti provianttimestari Kristoffer Bylota pojastaan, jonka Kristoffer Bylo oli lyönyt kuoliaaksi, nimeltään Heikki Eskonpoika."
Kimmo Kemppainen
Ja jos vielä hiotaan siihen suuntaan, mihin Matti Lund viittasi: tässä ollaan oikeudessa ja tilltala on ymmärrettävä sen juridisessa mekityksessä, siis Kristofferia ei pelkästään puhutettu, vaan syytettiin.
Kimmo Kemppainen
23.09.13, 20:35
Niin, kyllä.
Kimmo Kemppainen
Ja jos vielä hiotaan siihen suuntaan, mihin Matti Lund viittasi: tässä ollaan oikeudessa ja tilltala on ymmärrettävä sen juridisessa mekityksessä, siis Kristofferia ei pelkästään puhutettu, vaan syytettiin.
Todellisia tiedon helmiä on löytynyt menneiltä ajoilta. Palaan vielä tähän Christoferiin eli hänen tiedetään toimineen Kastelholman voutina aina vuoteen 1636 ja pohdin mitä tässä asiakirjassa on tapahtunut:
Annan taustat pysyvät edelleen piilossa ja pohdinkin miksikähän Annalle ei missään lähteissä anneta kuin patronyymi. Yritin ns. poissulkumielessä tutkailla digitoituja henkikirjoja Ahvenanmaalta ja Turusta, josko löytyisi Christoffereita muitakin. Vaatimattomilla taidoillani en löytänyt Christoffereita. Yhden merkinnän löysin Christoffer Bülow´sta Turun ja Porin läänintileistä Ahvenanmaalta vuonna 1636. Lähde: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...id=548&pnum=67 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=548&pnum=67) Mitähän tässä on mahtanut tapahtua? Eikö hän juuri ko. vuonna 1636 siirtynyt muualle
Olisiko hän tuolloin siirtynyt postireitille (http://philatelyfinland.files.wordpress.com/2012/09/pohjanlahti_rannikko_postikonttorit.jpg?w=529) sillä Ruotsin ja Suomen välissä sijaitsevalla Ahvenanmaalla on ollut tärkeä asema postiyhteyden ylläpidossa. Ahvenanmaan länsilaidalla Eckerössä ei ollut varsinaista postikonttoria, vaan postin otti vastaan krouvari. Ahvenanmaan mantereella posti kulki viestiketjun tavoin talonpojalta toiselle. Gölbyn ja Finbyn välissä oli Kastelholman postiasema, joka mainitaan vuoden 1668 Tukholman postitaksassa. Kastelholman linnaan perustettiin luultavimmin postiasema jo vuonna 1638. Postitehtäviä hoitivat linnanvoudit. Ensimmäinen linnanvouti, josta käytettiin postimestarin nimitystä, oli Albrecht Behm 1655. Häntä seurasivat tehtävässä linnavoudit Christoffer Bylow, Olof Häger, Nils Wast sekä vuodesta 1675 Erland Andersson Törn. (Lähde: Pohjanlahden rannikon postikonttorit)
Ellei hän sitten siirtynyt takaisin Tukholmaan koska kuolikin siellä?
Jouni Kaleva
24.09.13, 08:11
Yritin ns. poissulkumielessä tutkailla digitoituja henkikirjoja Ahvenanmaalta ja Turusta, josko löytyisi Christoffereita muitakin. Vaatimattomilla taidoillani en löytänyt Christoffereita. Yhden merkinnän löysin Christoffer Bülow´sta Turun ja Porin läänintileistä Ahvenanmaalta vuonna 1636. Lähde: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=548&pnum=67 Mitähän tässä on mahtanut tapahtua? Eikö hän juuri ko. vuonna 1636 siirtynyt muualle (ks. alla).
Eipähän tuossa ole muuta kuin Kastelhoman inventaarioluettelo v. 1636, ruokatarvikkeita ja muuta tavaraa. Otsikossa edell. sivulla on Kasterholm (pro Kastelholm), luenko oikein?
Yhden merkinnän löysin Christoffer Bülow´sta Turun ja Porin läänintileistä Ahvenanmaalta vuonna 1636. Lähde: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...id=548&pnum=67 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=548&pnum=67) Mitähän tässä on mahtanut tapahtua?
Näin oletinkin luettelon olevan jonkinlaisen inventaariolistan. Pohdin lähinnä tuota allekirjoitusta edeltävää tekstiä, mitä tekstissä lukee /onko siinä jonkun henkilön nimi mainittu?
Kysyn tässä toisenkin kohdan kun en oikein ymmärtänyt mitä tämä Christofferilta näyttävä sana kertoo .... mantaaleista ilmeisesti kuitenkin kyse?
Linkki Turun ja Porin läänin voudintileihin 1633: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3210&pnum=24
Pyrin ainoastaan hahmottamaan Bülowin liikkeitä sillä tavoitteella että ehkä jossakin tilanteessa myös perheenjäseniä on kirjattu mukaan. Toisaalta Annahan (jos nyt on Bülowin tytär) on mitä luultavimmin syntynyt Ruotsissa, Tukholmassa? koska hänen oletetaan syntyneen noin 1614-6, elleivät he asuneet jo tuolloin Ahvenenmaalla/Suomen rannikkoseudulla. Annan ja Johannes Someruksen tiedetään avioituneen 1634 ja Christoffer Bülowin tiedetään vaikuttaneen Kastelholmassa vuodesta 1627-35 ja vuosi häiden jälkeen (jos Anna oli B :n tytär) eli vuonna 1636 Bülow siirtyi ilmeisesti muualle koska toinen voudintehtävien jatkaja aloitti työnsä.
Kastelholman linnaan perustettiin luultavimmin postiasema jo vuonna 1638. Postitehtäviä hoitivat linnanvoudit. Ensimmäinen linnanvouti, josta käytettiin postimestarin nimitystä, oli Albrecht Behm 1655. Häntä seurasivat tehtävässä linnavoudit Christoffer Bylow, Olof Häger, Nils Wast sekä vuodesta 1675 Erland Andersson Törn. (Lähde: Pohjanlahden rannikon postikonttorit)
Christoffer Bülowin tiedetään vaikuttaneen Kastelholmassa vuodesta 1627-35 ja vuosi häiden jälkeen (jos Anna oli B :n tytär) eli vuonna 1636 Bülow siirtyi ilmeisesti muualle koska toinen voudintehtävien jatkaja aloitti työnsä.
Yllä olevissa lainauksissa on aivan selkeä ajoitusristiriita: aivan kuin Bylow olisi toiminut kahteen otteeseen linnanvoutina yli 20 vuoden välein. Mikä on tuo lähde Pohjanlahden rannikon postikonttorit?
Hyvä huomio. Itse ajattelin sujuvasti että hän oli voutina tuon välin 1627-35 ja sitten ehkä siirtyi muualle, esim. tämän mukaan postireitille?? Postilaitoksen historiasta pätkä löytyi osoitteesta: http://kuopio.me/2012/09/02/pohjanlahden-rannikon-postikonttorit/
Ernst Grapen Postkontor och postmästare, Sthlm 1951, sanoo Kastelholman postimestareista näin:
”När postverket upprättades i Finland var Stephan Hansson Schraeder befallningsman och kvarstod som sådan till 1650. Han kan då ha varit postmästare. Han efterträddes av Johan Johansson. Den förste av befallningsmännen som benämnes postmästare var
1. Albrecht Behm (1653?) Efter denne omtalas tre personer såsom befallningsmän men ingen av dem kallas postmästare.
2. Erland A. Thörn (1663-1690)… F.d. befallningsman. Enligt en skrivelse, ingiven 1671 19/11, hade han sedan 1663 ”förvaltat Kronans post här på landet”, utan lön…
Janne Asplund
25.09.13, 21:14
Tukholman Tyska församlingenissa löytyy syntyneitä, kuolleita ja vihitittyjä 1600-luvun Beloweja, mutta ilemeisesti ei siis ole samaa sukua?
2. Erland A. Thörn (1663-1690)… F.d. befallningsman. Enligt en skrivelse, ingiven 1671 19/11, hade han sedan 1663 ”förvaltat Kronans post här på landet”, utan lön…
Asian vierestä: onko jollakin tietoa tuon edellä mainitun Erland Thörnin (Törn) vanhemmista?
”När postverket upprättades i Finland var Stephan Hansson Schraeder befallningsman och kvarstod som sådan till 1650. Han kan då ha varit postmästare. Han efterträddes av Johan Johansson. Den förste av befallningsmännen som benämnes postmästare var
1. Albrecht Behm (1653?) Efter denne omtalas tre personer såsom befallningsmän men ingen av dem kallas postmästare.
2. Erland A. Thörn (1663-1690)… F.d. befallningsman. Enligt en skrivelse, ingiven 1671 19/11, hade han sedan 1663 ”förvaltat Kronans post här på landet”, utan lön…Näyttänee siltä että Kuopion historian / postilaitoksen historian kirjoittajalla ei ole ollut tarkkaa tietoa kirjoittamastaan tai mistä hän on tiedon Bülowista napannut. Jos Bülow olikin samoissa tehtävissä, niin olisiko hän voinut jollakin tavalla liittyä tähän postilaitoksen historian alkuun koska siirtyi Kastelholman voudin tehtävästä vuonna 1636 ja postikonttorin alku on ajoitettu noille vuosille???
Olisiko pääteltävissä että Annaa ja CB:n perhettä voisi etsiskellä Ruotsin puolelta, jos kokkipojan kurittaminen oli tapahtunut 1616 ja lähteenä oli Stockholms stads och Norrmalms stads tänkeböcker. Eikö Annan ole arvioitu syntyneen noina vuosina.
Annan taustat eivät ole avautuneet Bülowiksi - eikä tuota perukirjaakaan taida löytyä. Kunhan aikaa löytyy niin pitänee tutkailla itsekin noita Ruotsin aineistoja. Annan patronyymin tiedetään kuitenkin olleen Kristoffersdotter, sukua ei mainita missään. Näitä aineistoja selatessani tuli mieleeni kuitenkin toinen vaihtoehto. Voisiko Anna olla kaukaista sukua Johannekselle ja tulla till Allnäs suvusta kuitenkin. Suku ymmärtääkseni vaikutti tuolla Lounais-Suomessa.
Christoffer Bertilsson till Alnäs toimi lainlukijana Suomessa ja oli kai jollakin tavalla sukua Someruksen kanssa. Christofferin isä oli Pälkäneen kirkkoherra Bartholomeus Johannis, jonka tiedetään ostaneen rälssimaata Hattulan seudulta, olematta rälssimies. Christoffer Bertilssonin tyttären Margaretan tytär avioitui velipuolensa Johanneksen kanssa ja Johanneksen veli Jakob oli naimisissa Stiernkorsin kanssa.
Saattoiko Johannes Someruksen isoisä olla tuon Kristoffer Bertilssonin veli? Sillä Kristoffer Bertilssonin isä toimi Pälkäneen kirkkoherrana ja Johannes Bertilsson otti nimen Somerus?
Kristoffer Bertilsson syntyi noin 1550 ja hänen vaimonsa oli Kristina. Eikös Annallekkin ole annettu nimi Anna Kristina (voisi olla ehkä isoäidiltä saatu toinen nimi?)
Tuli tämäkin vaihtoehto mieleeni kun Somerus-Tuderus sukuun on kytketty vaakuna, joka muistuttaa Stiernkorsin vaakunaa.
Pekka Hiltunen
28.09.13, 21:55
Kemin kirkkoherran Johan Tuderuksen (s. Maariassa n. 1636) vanhemmiksi tietää yo-matrikkeli Kemin kirkkoherran Johan Someruksen ja tämän 1. puolison Anna Kristofferintyttären, joka matrikkelin viittausten perusteella oli kapteeni Christopher Bülowin tytär.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852
PH
Jouni Kaleva
28.09.13, 22:37
Kemin kirkkoherran Johan Tuderuksen (s. Maariassa n. 1636) vanhemmiksi tietää yo-matrikkeli Kemin kirkkoherran Johan Someruksen ja tämän 1. puolison Anna Kristofferintyttären, joka matrikkelin viittausten perusteella oli kapteeni Christopher Bülowin tytär.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852
PH
Missä viittauksissa, tarkemmin ottaen, näin todetaan?
Pekka Hiltunen
28.09.13, 23:51
Missä viittauksissa, tarkemmin ottaen, näin todetaan?
No, mainittujen matrikkelitietojen perusteella ei nyt varmuudella voida asiaa todentaa, vaikka Christopherin nimi viittauksissa vilahteleekin. Ehkä on Maariassa vaikuttanut muitakin Christophereita Someruksen avioitumisen aikaan. Joka tapauksessa oli Tuderuksen 3. p:so Justina Christopherintytär Bülow.
Kts. Paimenmuisto:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2348
PH
Tämä se onkin se harmillinen juttu ettei Anna Kristinan sukunimeä ole mainittu missään. Bülow´kin se voisi olla koska suvut vaikuttivat kohtuullisen samoilla alueilla, mutta mitä taas tähän Hämeen sukuun (till Alnäs) tulee Perttelinpoikien jälkeläisten osalta, olivathan he yhteyksissä keskenään jo muutoinkin sukulaisuuden perusteella, ja tiedetään Christoffer -nimisiä olleen Alnäsin suvussa myös. Korjaan edellistä viestiäni samalla. Ajattelin että Johannes ja Anna olisivat olleet kaukaistakin sukua, mutta olisivathan he olleet mitä ilmeisimmin joko serkkuja tai pikkuserkkuja?
Olisiko Bülow -suvun kohtaaminen tapahtunut vasta Annan kuoleman jälkeen Someruksen ollessa Kemissä pastorina. Tiedetään Kajaaninlinnan komentajan oleskelleen myös Kemissä, ja Justina tiedetään hänen tyttärekseen. En ole perehtynyt löytyykö Justinalle sukunimi kirjattuna alkuperäislähteeseen? Jos löytyy, miksei Annalle löydy sukunimeä, jos oli Bülow?
Tiedetäänkö näistä kirjaamiskäytännöistä tarkempaa tuona aikana. Pohdin nimittäin sitä, että merkittiinkö naisen sukunimeä yleensäkään minnekään (eli miespuoliset olivat suvun jatkajia -ajatuksella)?
Kysymyksiä syntyy aina vain yhä enemmän.
Erkki A Tikkanen
29.09.13, 09:05
Tämä se onkin se harmillinen juttu ettei Anna Kristinan sukunimeä ole mainittu missään. Bülow´kin se voisi olla koska suvut vaikuttivat kohtuullisen samoilla alueilla, mutta mitä taas tähän Hämeen sukuun (till Alnäs) tulee Perttelinpoikien jälkeläisten osalta, olivathan he yhteyksissä keskenään jo muutoinkin sukulaisuuden perusteella, ja tiedetään Christoffer -nimisiä olleen Alnäsin suvussa myös. Korjaan edellistä viestiäni samalla. Ajattelin että Johannes ja Anna olisivat olleet kaukaistakin sukua, mutta olisivathan he olleet mitä ilmeisimmin joko serkkuja tai pikkuserkkuja?
Olisiko Bülow -suvun kohtaaminen tapahtunut vasta Annan kuoleman jälkeen Someruksen ollessa Kemissä pastorina. Tiedetään Kajaaninlinnan komentajan oleskelleen myös Kemissä, ja Justina tiedetään hänen tyttärekseen. En ole perehtynyt löytyykö Justinalle sukunimi kirjattuna alkuperäislähteeseen? Jos löytyy, miksei Annalle löydy sukunimeä, jos oli Bülow?
Tiedetäänkö näistä kirjaamiskäytännöistä tarkempaa tuona aikana. Pohdin nimittäin sitä, että merkittiinkö naisen sukunimeä yleensäkään minnekään (eli miespuoliset olivat suvun jatkajia -ajatuksella)?
Kysymyksiä syntyy aina vain yhä enemmän.
Sukunimen puuttuminen voi viitata juuri siihenkin, että Anna ei ole Bylow.
Anna on pelkkä Anna, ei siis Anna Kristina. Tuo Kristina oli hänen toinen vaimonsa Kristina Platz. Joissain lähteissä nämä kaksi ensimmäistä vaimoa on sotkettu yhteen.
Justinasta on juttua käräjäkirjoissa tarpeeksi asettamaan hänet majuri Bylow´n tyttäreksi.
Jos Anna Kristofferintytärkin olisi ollut miehensä Johan Someruksen sukulainen, olisi siitäkin varmaan jotain lähdettä tullut jo esille ja se asettaisi Hailuodon kirkkoherran vielä oudompaan sukulaisasemaan, koska Annan poika Johannes Tuderus oli tuon kirkkoherra Sigfridin sukulainen.
Matti Lund
29.09.13, 10:13
Sukunimen puuttuminen voi viitata juuri siihenkin, että Anna ei ole Bylow.
Anna on pelkkä Anna, ei siis Anna Kristina. Tuo Kristina oli hänen toinen vaimonsa Kristina Platz. Joissain lähteissä nämä kaksi ensimmäistä vaimoa on sotkettu yhteen.
Justinasta on juttua käräjäkirjoissa tarpeeksi asettamaan hänet majuri Bylow´n tyttäreksi.
Jos Anna Kristofferintytärkin olisi ollut miehensä Johan Someruksen sukulainen, olisi siitäkin varmaan jotain lähdettä tullut jo esille ja se asettaisi Hailuodon kirkkoherran vielä oudompaan sukulaisasemaan, koska Annan poika Johannes Tuderus oli tuon kirkkoherra Sigfridin sukulainen.
Jos Anna Kristofferintyttären isä Kristoffer tai Risto on ollut vähänkään mainittava mies, tämä Kristoffer eli Risto tulee varmaankin hyvin esiin oman tuomiokuntansa asiakirjoissa, jos hän on elänyt vielä tyttärensä avioitumisen aikoihin, siis vähintäänkin 1630 -luvulle asti. Jos taas Anna on ollut jo kauan orpo ja isä kuollut Annan syntymän aikoihin joskus lähellä vuotta 1610, merkit Kristofferista eli Ristosta saattavat olla erittäin niukat ja hänen jäljittämisensä kuin neulan etsimistä heinäsuovasta.
Vaikuttaa siltä, että ainakin pappismies Johanin kulkureitiltä Turun seutuvilta Kemiin asti asiakirjat ovat hyvin säilyneet.
Kun otetaan huomioon sekaannukset Someruksen vaimoissa, joita on vanhastaan ollut ja joista jotkut edelleen sitkeästi kiinnipitävät, tulee vaikutelma, ettei Anna Kristofferintyttären alkuperää olisi vielä vakavasti yritetty jäljittää, mitä nyt vähän "kepillä jäätä koeteltu", tai vaikka se olisi ollut intensiivistä, se olisi tapahtunut väärillä urilla, kun johtolankoja on otettu ilmenneistä sekaannuksista.
Tutkijan tulisi pyrkiä olemaan tietoinen omien henkisten prosessiensa mekanismeista, hallita ne ja nähdä se, että lisänimi ei voi olla koskaan mikään pääkiriteeri tai ainoa kriteeri etsinnässä. Tutkijan kehittyminen, edistyminen on pitkälti juuri tätä.
Erkillä on hyvä huomio Bylowien lisänimestä: lähes aina, kun asiakirjassa on esillä joku tähän joukkoon kuuluva, käytetään myös lisänimeä Bylow. Voi sanoa, että tämä on jopa poikkeuksellista ajan tapaan nähden. Siksi se, että kun jotakuta ei ole kirjattu Bylowiksi, on kyllä aika hyvä indikaattori siitä, ettei hän tosiaankaan ole Bylow. Sen sijaan eihän esimerkiksi Tuderuksiakaan lähellekään aina kirjata lisänimellä, vaan aika usein vain patronyymisesti tai ainoastaan tittelillä ja etunimellä. Onko muuten Somerus edes koskaan signeerannut lisänimellä: selasin Kemin pitäjän asiakirjoja, jotka Somerus on signeerannut 1650 -luvulla, ja mitäpä niissä lukee:
"Johannes Johannis P. Kemiensis"
Näin on, mutta esimerkiksi vuonna 1655 toinen Kemin pappismies on signeerannut näin:
"Canutz Magni Gammall"
Ehkä kuitenkin Somerus on enemmän lisänimi kuin Kemiensis (jotkut katsovat nämä latinan genetiivitkin nimien perässä helposti lisänimiksi).
Otetaanpa kotiläksyjä:
1. Selvitä, kuka ja milloin on käyttänyt ensimmäisen kerran Tuderus -lisänimeä.
2.Selvitä, kuka ja milloin on signeerannut ensimmäisen kerran Tuderus -lisänimellä.
Yksi tapa selvittää tämä, on selata läänintilien asiakirjojen signeerauksia kunkin "Tuderuksen" virkakausien ajoilta.
terv Matti Lund
Erkki A Tikkanen
29.09.13, 10:15
Em. keskustelujen ja hypoteesien mukaan tein pienen sukulaisuustaulukon, jossa on monta kysymysmerkkiä. Tuon kaavion mukaisesti Johannes Tuderus ja Susanna Sigfridintytär olisivat olleet sukulaisia kolmannessa polvessa, kuten Antti eräässä toisessa keskustelussa toi esille.
Näin Annastakin voisi tulla Bylow. On kyllä toisenlaisiakin hypoteeseja, mutta tässä yksi.
Alkuperäinen lähettäjä Antti Järvenpää http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=43281#post43281)
Laitan tuohon oheen näillä keskustelupalstoilla
paljon kiertäneen erivapaus kysymyksen vuodelta 1657, joka on kirjassa: :
Kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko 1300-2000, Cardberg, Heininen, Welin
2000
Petraeuksen tuomiokapitulissa käsiteltiin 1657
seuraavasti Tuderuksen asiaa:"Herra Johannes Tuderus, joka on sukua Hailuodon
autuaan kirkkoherran tyttärelle, pyytää häntä vaimokseen.
Äänet:
- Maisteri Anders (Nycopensis): He ovat liian
läheisiä. Hän voi saada jonkun sukunsa ulkopuolelta.
-
Maisteri Abraham (Thauvonius) Jos avioliitto kuitenkin sallittaan, hänen täytyy
maksaa sakot.
- Maisteri Georgius (Alanus): Hän
tulkoon sisään, jotta voimme kuulla hänen mielipiteensä, koska he näyttävät
olevan sukua kolmannessa polvessa.
- Piispa sanoi:
Etekkö voi, Herra Johannes Tuderus luopua tästä avioliitosta?
- Herra Johannes: Sitä en voi omantuntoni mukaan tehdä, koska hän
on kiintynyt minuun ja torjunut monia hyviä miehiä, jotka ovat tarjonneet
hänelle kunniallista avioliittoa.
- Herra Johannes
Tuderus poistui."
Jouni Kaleva
29.09.13, 10:58
Em. keskustelujen ja hypoteesien mukaan tein pienen sukulaisuustaulukon, jossa on monta kysymysmerkkiä. Tuon kaavion mukaisesti Johannes Tuderus ja Susanna Sigfridintytär olisivat olleet sukulaisia kolmannessa polvessa, kuten Antti eräässä toisessa keskustelussa toi esille.
Näin Annastakin voisi tulla Bylow. On kyllä toisenlaisiakin hypoteeseja, mutta tässä yksi.
Pidän tätä Erkin hypoteesia varteenotettava. Konsistorin pöytäkirjassa sanotaan tarkalleen näin:
Consistorii Ecclesiastici Aboensis Protokoller 18.7.1656-16.9.11 I-II, Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia,Borgå 1899. Sivulta 44 v. 1657, "...D. Joh. Tuderus, som är i fränskap mz past, saligh dotter i Carlöö, begerer henne till echta..." "...dät synes wara nogot när i 3 gradu..."
Siis lähes kolmannen asteen sukulaisia. Ymmärtääkseni serkut olisivat toista astetta ja pikkuserkut kolmatta astetta.
Erkin esittämässä hypoteesissa Johan olisi nainut äitinsä serkun. Siis hyvinkin nogot när i 3 gradu..
Erkki A Tikkanen
29.09.13, 12:04
Erkillä on hyvä huomio Bylowien lisänimestä: lähes aina, kun asiakirjassa on esillä joku tähän joukkoon kuuluva, käytetään myös lisänimeä Bylow. Voi sanoa, että tämä on jopa poikkeuksellista ajan tapaan nähden. Siksi se, että kun jotakuta ei ole kirjattu Bylowiksi, on kyllä aika hyvä indikaattori siitä, ettei hän tosiaankaan ole Bylow. Sen sijaan eihän esimerkiksi Tuderuksiakaan lähellekään aina kirjata lisänimellä, vaan aika usein vain patronyymisesti tai ainoastaan tittelillä ja etunimellä. Onko muuten Somerus edes koskaan signeerannut lisänimellä: selasin Kemin pitäjän asiakirjoja, jotka Somerus on signeerannut 1650 -luvulla, ja mitäpä niissä lukee:
"Johannes Johannis P. Kemiensis"
Näin on, mutta esimerkiksi vuonna 1655 toinen Kemin pappismies on signeerannut näin:
"Canutz Magni Gammall"
Ehkä kuitenkin Somerus on enemmän lisänimi kuin Kemiensis (jotkut katsovat nämä latinan genetiivitkin nimien perässä helposti lisänimiksi).
Otetaanpa kotiläksyjä:
1. Selvitä, kuka ja milloin on käyttänyt ensimmäisen kerran Tuderus -lisänimeä.
2.Selvitä, kuka ja milloin on signeerannut ensimmäisen kerran Tuderus -lisänimellä.
Yksi tapa selvittää tämä, on selata läänintilien asiakirjojen signeerauksia kunkin "Tuderuksen" virkakausien ajoilta.
terv Matti Lund
Aloitin helpommasta päästä, eli katsoin tuomiokirjakortistosta. Johan Tuderus mainitaan ensimmäisen kerran Kemissä 1661 nimellä Tuderum ja Tuderus. Isänsä Johan mainitaan Kemissä 1652 Johannes Johannis Somerus nimellä.
Nyt pitää vielä tarkastaa nuo tuomiokirjat, että heidät todellakin mainitaan siellä noilla sukunimillä, eikä heitä pelkästään ole kortistoitu tuolla nimellä.
Signeeraukset onkin jätettävä myöhempään tutkailuun.
Matkani jälkeen luin pikaiseti tämän vilkkaan viestiketjun. Lopussa tuli esiin usein pohtimani Johanes Johanis Tuderuksen ja Susanna Sigfridsdr:n sukulaisuus. Vahvimmakasi oletukseksekseni on tullut sukulaisuus Johanneksen äidin Annan (Bylow) kautta. Yhtenä hypoteesina minulla on voisiko Sigfridin isä olisi Canutus Bylow? Toiseksi tulee kysymys kuka oli Susannan äiti? Elisabeth Eriksdr tai oliko Ericus Larsson Bångin kaksi kertaa naimisissa?
Toiseksi viestiketju toi esiin pohdintani Bilang ja Bylow sukujen mahdollisesta yhteydestä Jakob Filipson Bilang avioitui Kirkkonummen Sperringin taloon Antonius Papen lesken Elin Hansdr:n kanssa. Eliniä epäilen Antti Erikinpojan (Cajanus) kolmaneksi serkuksi. Sperring oli Kirkonummen nimismiehentalon viereinen säätyläistalo ja toimi nimismiehen talona Korkulan jälkeen kun nimismiehenä oli Papen poika naimisissa Antti Erikinpojan veljen tyttären kanssa. Nuo kaksi taloa taisivat pappilan ohella olla Kirkonummen kaksi vanhaa 1500-luvun säätyläistaloa.
Olavi
Jouni Kaleva
29.09.13, 13:58
Aloitin helpommasta päästä, eli katsoin tuomiokirjakortistosta. Johan Tuderus mainitaan ensimmäisen kerran Kemissä 1661 nimellä Tuderum ja Tuderus. Isänsä Johan mainitaan Kemissä 1652 Johannes Johannis Somerus nimellä.
Nyt pitää vielä tarkastaa nuo tuomiokirjat, että heidät todellakin mainitaan siellä noilla sukunimillä, eikä heitä pelkästään ole kortistoitu tuolla nimellä.
Signeeraukset onkin jätettävä myöhempään tutkailuun.
Nämä lienee kattavasti käyty läpi Ylioppilasmatrikkelissa, jossa suorat siteeraukset ja todella niissä teksteissä ensi kertaa 1661 Tuderus-nimi.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852
Yleisesti ottaen Anna Kristofferintyttären nimestä täytyy todeta, että hän on henkikirjoissa SAY:n mukaan Johanneksen vaimona pelkkä Anna, paitsi vuonna 1643 "Anna Christofersdr."
SAY, Maaria:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749916
Tuohon aikaan 1600-luvun alkupuolella henkikirjoissa ymmärtääkseni harvoin mainitaan vielä vaimojen sukunimiä, Itä-Suomessa myöhemminkään ei mainita vaimon nimeä lainkaan.
Täytyy ottaa myös huomioon, että Johanneksesta tiedetään, että hän oli alussa sotilaspappina, eikä tiedetä vielä tarkemmin missä. Hänen ensimmäinen vaimonsa Anna on voinut hyvin olla jonkun upseerin tytär.
Matti Lund
29.09.13, 14:58
Nämä lienee kattavasti käyty läpi Ylioppilasmatrikkelissa, jossa suorat siteeraukset ja todella niissä teksteissä ensi kertaa 1661 Tuderus-nimi.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852
Nyt näyttää siltä, että Johan Tuderuksen (Tuderus ainakin 1661 alkaen) isä Johannes Johannis ei eläessään signeerannut lisänimellä. Katsoin vuoteen 1665 asti, eikä mitään muutosta signeerauksessa ollut. Poika kyllä näyttää signeeranneen lisänimellä Tuderus. - Onkohan käyttänyt jo ylioppilaaksi kirjoittautuessaan? Osakuntamatrikkelista selvinnee? Sehän ei oikeuta sukututkijaa soveltamaan lisänimeä isään: onhan tapauksia, ettei isällä esiinny lisänimeä, mutta hänellä on useampi poika, jotka ovat ottaneet eri lisänimen, jotkut jo kouluun kirjautuessaan, jotkut ovat nimensä vaihtaneet. Eihän näitä oikkuja kukaan looginen sukututkija voi laittaa taannehtivasti isään!
Siten ei voida panna kovin suurta painoarvoa sille, että Tuderuksen isä olisi käyttänyt muutenkaan lisänimeä, mutta tietysti pitäisi varmistaa se, onko joku hänen aikalaisensa (eikä missään nimessä jokin jälkijättöinen paimenmuisto tai Sursill -presentaatio) käyttänyt hänen elinaikanaan hänestä lisänimeä, joko "Somerusta" tai "Tuderusta". Lisänimi ei vaikuta vielä hänen polvessaan lukkoonlyödyltä.
Olisi myös saatava vertailtavaksi isän ja poikien omat sinetit, eli seurattava, milloin mahdollisesti lisänimeä symboloiva elementti ilmaantuu niihin. Rullista ei erota mitään sinettien yksityiskohtia, eli pitäisi olla värikuvia jostain niteestä otettuna.
On kyllä esimerkkejä, että aikalainen lähisukukin on käyttänyt jostain pappismiehestä lisänimeä, vaikkei hän itse koskaan, ei signeerauksissaan eikä käräjillä esiintyessän.
Historiankirjoittajat saakoot näistä kirjoittaa sumeasti, mutta genealogiassa pitäisi pyrkiä sekaannusten välttämiseksi ja sukujohtojen harhaantumisvaaran johdosta käyttämään partaveistä, jolla katkaista lisänimet sieltä, mistä kuuluukin, antaa niille oikeus syntyä oikea-aikaisesti.
terv Matti Lund
Annan taustat eivät ole avautuneet Bülowiksi - eikä tuota perukirjaakaan taida löytyä. Kunhan aikaa löytyy niin pitänee tutkailla itsekin noita Ruotsin aineistoja. Annan patronyymin tiedetään kuitenkin olleen Kristoffersdotter, sukua ei mainita missään. Näitä aineistoja selatessani tuli mieleeni kuitenkin toinen vaihtoehto. Voisiko Anna olla kaukaista sukua Johannekselle ja tulla till Allnäs suvusta kuitenkin. Suku ymmärtääkseni vaikutti tuolla Lounais-Suomessa.
Christoffer Bertilsson till Alnäs toimi lainlukijana Suomessa ja oli kai jollakin tavalla sukua Someruksen kanssa. Christofferin isä oli Pälkäneen kirkkoherra Bartholomeus Johannis, jonka tiedetään ostaneen rälssimaata Hattulan seudulta, olematta rälssimies. Christoffer Bertilssonin tyttären Margaretan tytär avioitui velipuolensa Johanneksen kanssa ja Johanneksen veli Jakob oli naimisissa Stiernkorsin kanssa.
Saattoiko Johannes Someruksen isoisä olla tuon Kristoffer Bertilssonin veli? Sillä Kristoffer Bertilssonin isä toimi Pälkäneen kirkkoherrana ja Johannes Bertilsson otti nimen Somerus?
Kristoffer Bertilsson syntyi noin 1550 ja hänen vaimonsa oli Kristina. Eikös Annallekkin ole annettu nimi Anna Kristina (voisi olla ehkä isoäidiltä saatu toinen nimi?)
Tuli tämäkin vaihtoehto mieleeni kun Somerus-Tuderus sukuun on kytketty vaakuna, joka muistuttaa Stiernkorsin vaakunaa.
Tässä viestissä
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=43786&postcount=12
on aiemmin selvitetty, ettei Kristoffer Perttelinpojan ja Johannes Someruksen välillä ollut tällaista sukulaisuutta. Kyseessä on varmaan vain kiertämään lähtenyt virhe.
Yksi myöhempi yhteys keskustelussa esiintyneiden sukujen välillä. Ulrica Carlsdr Gyllenflög oli aviossa Peter Jakobsson von Bilangin kanssa. Ulrican äiti oli Helena Michelsdr Sölfveram ja isänäiti oli Brita Ivarsdr Stiernkors.
Olavi
Pekka Hiltunen
29.09.13, 17:50
Kun Someruksen varhaisin tunnettu esi-isä oli Someron khra Johannes (Jöns), m. 1549-63, on oletettavaa, että tällä on ollut jotain taustaa aatelistossa. Lähinnä tulee sitten mieleen Muurlan vanha tähti-risti -kuviota käyttänyt aatelissuku; talonpojilla ei liiemmin ollut mahdollisuksia opintielle 1500-luvun alussa, jollei sattunut olemaan noviisina dominikaaniluostarissa. Kun Somerus-suku on Somerolta lähtöisin, on Tuderuksen äidin löydyttävä lähistön säätyläissuvuista. Mm. Paimion Sievolassa vaikutti Sevoniusten laaja suku, jossa esiintyy Kristerejä ja kait Kristofferejakin, ja Huittisten Raijalassa taas on Pärttyli- nimi periytynyt Rajaleniusten suvuissa. Toisaalta oli Maaria 1500-1600 -lukujen vaihteessa vielä Turun Aninkaisissa saakka, "tois pual jokke", joten ei ollut Räntämäestä enempää kuin tunnin matka keskelle kaupunkia vaikka Vähäjokea veneellä lipuen.
Näyttää olevan mahdotonta kytkeä Johan Someruksen 1. ja 3. vaimoa samaan sukuun, kuten on edellä esitetty. Tuderus-nimi voisi hyvinkin liittyä vaikkapa Turun kauppiassukuihin, mutta eiköhän semmoisen saa väännetyksi vaikapa Tätilästkin...
Hebla Siggesdotter Sparren sukuun liittyvä Johan von Bülow oli muuten aviossa kahdesti: 1. p:so oli Dorothea von Pinnow, josta lapset Ermegard, Fikke ja Detlev, ja 2. p:so oli Cecilia von Buchwald, jolla oli tyttäret Ida ja Anna von Bülow. Heblan puolisohan oli valtaneuvos, amiraali Erik Jaakkimanpoika Fleming.
PH
Kun Someruksen varhaisin tunnettu esi-isä oli Someron khra Johannes (Jöns), m. 1549-63, on oletettavaa, että tällä on ollut jotain taustaa aatelistossa. Lähinnä tulee sitten mieleen Muurlan vanha tähti-risti -kuviota käyttänyt aatelissuku; talonpojilla ei liiemmin ollut mahdollisuksia opintielle 1500-luvun alussa, jollei sattunut olemaan noviisina dominikaaniluostarissa. Kun Somerus-suku on Somerolta lähtöisin, on Tuderuksen äidin löydyttävä lähistön säätyläissuvuista. Mm. Paimion Sievolassa vaikutti Sevoniusten laaja suku, jossa esiintyy Kristerejä ja kait Kristofferejakin, ja Huittisten Raijalassa taas on Pärttyli- nimi periytynyt Rajaleniusten suvuissa. Toisaalta oli Maaria 1500-1600 -lukujen vaihteessa vielä Turun Aninkaisissa saakka, "tois pual jokke", joten ei ollut Räntämäestä enempää kuin tunnin matka keskelle kaupunkia vaikka Vähäjokea veneellä lipuen.
Näyttää olevan mahdotonta kytkeä Johan Someruksen 1. ja 3. vaimoa samaan sukuun, kuten on edellä esitetty. Tuderus-nimi voisi hyvinkin liittyä vaikkapa Turun kauppiassukuihin, mutta eiköhän semmoisen saa väännetyksi vaikapa Tätilästkin...
Hebla Siggesdotter Sparren sukuun liittyvä Johan von Bülow oli muuten aviossa kahdesti: 1. p:so oli Dorothea von Pinnow, josta lapset Ermegard, Fikke ja Detlev, ja 2. p:so oli Cecilia von Buchwald, jolla oli tyttäret Ida ja Anna von Bülow. Heblan puolisohan oli valtaneuvos, amiraali Erik Jaakkimanpoika Fleming.
PH
Johan Henriksson Bylow
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00502472&tree=LEO
von Bülow
http://finnholbek.dk/genealogy/getperson.php?personID=I22487&tree=2
Tässä viestissä
http://suku.genealogia.fi/showpost.p...6&postcount=12 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=43786&postcount=12)
on aiemmin selvitetty, ettei Kristoffer Perttelinpojan ja Johannes Someruksen välillä ollut tällaista sukulaisuutta. Kyseessä on varmaan vain kiertämään lähtenyt virhe. Lueskelin myös tuon keskustelun ja samaa mietin, voisiko olla jokin sekaannus. Olen tutkiskellut SAY :n luetteloita ja etsinyt selitystä. Kovin tämä on vaikeaa, mutta jos lähdetään liikkeelle vouti Christoffer Bertelssonista niin löysin hänet Hattulan Katinalasta 1600: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12385 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=15560
Hänet löysin alkaen 1580: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=15526 Onkohan Christofferin isä samalla tilalla Hattulan Katinalassa vuonna 1560 eli Bertil Jönsson ja Christoffer alkaen 1574: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11260 Bertil Jönsson nähdään Hattulassa Jöns Knutssonin jälkeen Luksialassa 1546 alkaen sekä onko samainen Bertil Jönsson (herr Bertil) Katinalassa alkaen samana vuonna. Katinalassa aikaisemmin oli joku Söffring (jos saan selvää nimestä?). Olisiko tämä samainen henkilö, jonka tytärtä Margaretaa on ehdotettu Bertil Jönssonille vaimoksi, jonka tiedetään olleen Pälkäneen kirkkoherran ilmeisesti vuosina 1552-73.
Yritin etsiä puolestaan Someron sielunpaimenen taustoja ja mm. Someron Harjun tilalta en Bertiliä löytänyt. Vuonna 1544 Harjun tilalla nähdään Jören Larsson, olisiko tuo herra Jöns? Someron Ruunalassa nähdään 1654-73 Bertil Christophersson (oliko sotilas?): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=623385 Tässä edelleen 1600-luvun puolivälin tienoilla Someron pappilan väkeä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=623574 Somerniemen pappilassa tuolloin herra Niels kirkkoherrana (Nicolaus Magni Hammarmannus).
Eikö näiden tilojen asukkaiksi ole ilmoitettu Someruksen suvun jäseniä, siis Ruunala ja Harjun tilat. Eikö herr Bertilin ole kerrottu jättäneen tyttärelleen Harjun tilan perinnöksi ja Johannes Bartholdin asuneen Ruunalan tilalla, jonka omisti 1591-1607. En löytänyt Johannes Bartholdia ko. aikana Ruunalasta. Voisiko tässä olla jotakin sekaannuksia vai olisivatko voineet olla samaa perhettä?
Erkki A Tikkanen
29.09.13, 19:42
Nyt näyttää siltä, että Johan Tuderuksen (Tuderus ainakin 1661 alkaen) isä Johannes Johannis ei eläessään signeerannut lisänimellä. Katsoin vuoteen 1665 asti, eikä mitään muutosta signeerauksessa ollut. Poika kyllä näyttää signeeranneen lisänimellä Tuderus. - Onkohan käyttänyt jo ylioppilaaksi kirjoittautuessaan? Osakuntamatrikkelista selvinnee? Sehän ei oikeuta sukututkijaa soveltamaan lisänimeä isään: onhan tapauksia, ettei isällä esiinny lisänimeä, mutta hänellä on useampi poika, jotka ovat ottaneet eri lisänimen, jotkut jo kouluun kirjautuessaan, jotkut ovat nimensä vaihtaneet. Eihän näitä oikkuja kukaan looginen sukututkija voi laittaa taannehtivasti isään!
Siten ei voida panna kovin suurta painoarvoa sille, että Tuderuksen isä olisi käyttänyt muutenkaan lisänimeä, mutta tietysti pitäisi varmistaa se, onko joku hänen aikalaisensa (eikä missään nimessä jokin jälkijättöinen paimenmuisto tai Sursill -presentaatio) käyttänyt hänen elinaikanaan hänestä lisänimeä, joko "Somerusta" tai "Tuderusta". Lisänimi ei vaikuta vielä hänen polvessaan lukkoonlyödyltä.
...
terv Matti Lund
Ainakin näissä tuomiokirjoissa Johannes Johannis esiintyy lisänimellä Somerus. Hänet siis ainakin tunnettiin tuolla Somerus-nimellä, kun kerran kirjattiin lukuisiin tuomiokirjoihinkin tällä nimellä.
Nyt siis pitäisi etsiä kaikki mahdolliset hänen signeerauksensa, jos hän itse olisi käyttänyt tuota nimeä. Matin läpikäymät asiakirjat osoittavat kuitenkin, että hän ei yleisesti sitä käyttänyt, ei ehkä itse ollenkaan.
Varmaankin hänet tutkimuksissaan kuitenkin voi tuolla nimellä identifioida, koska sitä käytettiin mm. tuomiokirjoissakin.
Esillä on ollut että Anna Kristofersdr:lle pitäisi löytää sopiva pappisisä! Itsellä tuli vastaan useilla sukututkijoilla esillä oleva Christier Henriksson Lithoviuksen sekä Anna Olofsdr Ruuthin Anna niminen tytär. En äkkiä löytänyt tästä Annasta tarkempaa tietoa?
Olavi
Esillä on ollut että Anna Kristofersdr:lle pitäisi löytää sopiva pappissäätyyn kuuluva isä! Itsellä tuli vastaan Christier Henriksson Lithoviuksen sekä Anna Olofsdr Ruuthin Anna niminen tytär. En äkkiä löytänyt tästä Annasta tarkempaa tietoa?
Annan serkku Brita Johansdr Lithovius avioitui Kaspar Forbuksen kanssa, joka omisti Kemin Lautionsaaressa tilan (jonka vaihtoi 1630 Hans Wilmin kanssa), jonka naapurissa myöhemmin Bylowt asustivat.
Olavi
Hyvä, että Olavi toi esiin tuon Anna Lithoviuksen. Olen joskus pitänyt häntä mahdollisena Vetelin kappalaisen Ericus Sigfridi Raumannuksen v. 1693 (80 v.) haudattuna leskenä, jonka etunimi ei mistään lähteistä ilmene. Toki muitakin kandidaatteja on ollut ja on yhä.
Raumannuksen isä Sigfridus Henrici oli Piikkiön kirkkoherra ja poika Gustavus Erici Forselius oli Hailuodon kirkkoherra. Maarian kappalainen Johannes Johanni (Somerus) kytkeytyi jollain läheisellä tavalla Sigfridin perheeseen, sillä hän esitti (edustaen ? lapsia, kuten mm. Vetelin Erikiä ja Saarijärven Josephia) tämän perinnönjakokirjan Piikkiön käräjillä v. 1635. Someruksen poika avioitui Hailuodon papin tyttären kanssa. Ja Hailuotoon Erik Raumannuksen poika aikanaan sijoittui.
_________________
Matti Pesola
Pekka Hiltunen
30.09.13, 01:00
Johan Henriksson Bylow
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00502472&tree=LEO
von Bülow
http://finnholbek.dk/genealogy/getperson.php?personID=I22487&tree=2
Myös Herman-nimimuotoa näytetään käytetyn.
PH
Hyvä, että Olavi toi esiin tuon Anna Lithoviuksen. Olen joskus pitänyt häntä mahdollisena Vetelin kappalaisen Ericus Sigfridi Raumannuksen v. 1693 (80 v.) haudattuna leskenä, jonka etunimi ei mistään lähteistä ilmene. Toki muitakin kandidaatteja on ollut ja on yhä.Kemin kirkkoherra Johannes Johannis Someruksen vaimon, Annan tiedetään kuolleen noin 1634. Voidaanko edes tuohon arvioon kuolinvuodesta luottaa? Olisiko hän voinut kuolla vasta 1693.
Lisäksi jäin miettimään tarvitaanko kytköksiä enää Kemiin jos Anna kuoli jo ennen Someruksen Kemiin tuloa. Jospa vaimon kuolema oli syy lähteä kohti pohjoista? Lisäksi mietin Lithovius vaihtoehtoa. Eivätkö Lithoviukset vaikuttaneet melkolailla pohjoisessa Suomessa ja mitkä olisivat ne arviot joiden mukaan Johannes Somerus ja Anna olisivat yhteentörmänneet ja avioituneet. Nämä vain pohdintoina, jotta löytyisi se oikea tie eteenpäin.
Erkki A Tikkanen
30.09.13, 12:26
Kemin kirkkoherra Johannes Johannis Someruksen vaimon, Annan tiedetään kuolleen noin 1634. Voidaanko edes tuohon arvioon kuolinvuodesta luottaa? Olisiko hän voinut kuolla vasta 1693.
Lisäksi jäin miettimään tarvitaanko kytköksiä enää Kemiin jos Anna kuoli jo ennen Someruksen Kemiin tuloa. Jospa vaimon kuolema oli syy lähteä kohti pohjoista? Lisäksi mietin Lithovius vaihtoehtoa. Eivätkö Lithoviukset vaikuttaneet melkolailla pohjoisessa Suomessa ja mitkä olisivat ne arviot joiden mukaan Johannes Somerus ja Anna olisivat yhteentörmänneet ja avioituneet. Nämä vain pohdintoina, jotta löytyisi se oikea tie eteenpäin.
Anna Kristofferintytär kuoli 1643, hän meni naimisiin tuona mainitsemanasi vuonna 1634.
Johannes meni toisiin naimisiin n. 1644 Kristina Platzin kanssa. Sitten n. 1664 Justina Bylowin kanssa. Johannes Somerus meni ennen Kemiin muuttoaan jo naimisiin Kristina Platzin kanssa. Kristinahan asui todennäköisesti Turussa tuolloin, eli varsin lähellä.
Kaikki aviot on dokumentoitu, joten yhdestä vaimosta ei nyt mitenkään voi olla kysymyskään.
Susanna Sigfridintytär kuoli tuolloin 1693, eli Anna Kristofferintyttären miniä.
Erkki A Tikkanen
30.09.13, 13:15
... Sitten n. 1664 Justina Bylowin kanssa. ...
Korjaus:
Kristina kuoli 1664 jälkeen, uuteen avioon Justina Kristofferintytär Bylowin kanssa Johannes meni n. 1668.
Anna Kristofferintytär kuoli 1643, hän meni naimisiin tuona mainitsemanasi vuonna 1634.Hyvä kun vuodet korjaantuivat. Silmät ilmeisesti harittivat aamulla.
Olettaisin että kukaan ei ole olettanutkaan että kyseessä olisi yksi ja sama vaimo. Tosin mietin sitä, tarvitseeko Annan sukulaisuussuhteita Kemiin asti tuoda koska hän kuoli jo ennen Someruksen matkaa pohjoiseen. Elikkä, olettaisin että Annan vanhemmat löytyisivät ehkä etelästä??
Christer Lithoviuksen isä Henrik oli syntynyt Kaarinassa eli Maarian naapuripitäjässä. Henrikin isä Lauri ja veli olivat Pyhän Annan alttarin lampuotina heitä sanotaan Kaarinan varakkaimaksi talonpojiksi hopeaveron aikaan.
1500-luvulla Vaasa suvun asutuspolitiikkaan perustuen syntyi niin kirkollista ja maallista hallintoa sekä kauppan käyntiä Pohjanmaalla. Ruotsin Västerbotten ja (Suomen Pohjanmaalla) Österbottenilla oli mielestäni yhteinen hallinto. Halllintovirkoihin ja porvareiksi Pohjanmaalle tuli "säätyläisiä" sekä Västerbottenista, (joka mielestän tunnetaan "sursill-sukuina") että myös Varsuinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan kuin Viipurinkin alueilta. Lähin ulkomaan kauppaan oikeutettu tapulikaupunki oli Gävle.
Henrikin puoliso Anna oli Hämeenlinnassa huovina ja vahtimestarina toimineen Olof Andersson Ruuthin tytär ja oli syntynyt ilmeisesti äitinsä kotitilalla Suotaalassa. Isoisä Anders Ruuth oli huovi ja vouti . Hänen isänsä Matts oli ratsumies, jonka arvellaan tulleen Suomeen Itä Götanmaalta ja naimisissa Vanjan Luhtialan tyttären kanssa.
Huovi tarkoittaa Wikipedisn mukaan sotilasta ja ratsumiestä erityiseti haarniskoitua ratsumiestä.
Wikipedian mukaan Luhtiala on Hämeenlinnan kaupunginosa ja Suotaalaa se ei tunne. Osaako joku kertoa olivatko 1500-luvulla rälssitiloja? Myös näistä Ruutheista mielelään kuulisi enemmän.
Olavi
Erkki A Tikkanen
30.09.13, 19:05
Christer Lithoviuksen isä Henrik oli syntynyt Kaarinassa eli Maarian naapuripitäjässä. Henrikin isä Lauri ja veli olivat Pyhän Annan alttarin lampuotina heitä sanotaan Kaarinan varakkaimaksi talonpojiksi hopeaveron aikaan.
1500-luvulla Vaasa suvun asutuspolitiikkaan perustuen syntyi niin kirkollista ja maallista hallintoa sekä kauppan käyntiä Pohjanmaalla. Ruotsin Västerbotten ja (Suomen Pohjanmaalla) Österbottenilla oli mielestäni yhteinen hallinto. Halllintovirkoihin ja porvareiksi Pohjanmaalle tuli "säätyläisiä" sekä Västerbottenista, (joka mielestän tunnetaan "sursill-sukuina") että myös Varsuinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan kuin Viipurinkin alueilta. Lähin ulkomaan kauppaan oikeutettu tapulikaupunki oli Gävle.
Henrikin puoliso Anna oli Hämeenlinnassa huovina ja vahtimestarina toimineen Olof Andersson Ruuthin tytär ja oli syntynyt ilmeisesti äitinsä kotitilalla Suotaalassa. Isoisä Anders Ruuth oli huovi ja vouti . Hänen isänsä Matts oli ratsumies, jonka arvellaan tulleen Suomeen Itä Götanmaalta ja naimisissa Vanjan Luhtialan tyttären kanssa.
Huovi tarkoittaa Wikipedisn mukaan sotilasta ja ratsumiestä erityiseti haarniskoitua ratsumiestä.
Wikipedian mukaan Luhtiala on Hämeenlinnan kaupunginosa ja Suotaalaa se ei tunne. Osaako joku kertoa olivatko 1500-luvulla rälssitiloja? Myös näistä Ruutheista mielelään kuulisi enemmän.
Olavi
Mitä tekemistä Christer Lithoviuksella on Somerus/Tuderus-suvun kanssa?
Mitä tekemistä Christer Lithoviuksella on Somerus/Tuderus-suvun kanssa?
Olavin pointti oli nähdäkseni se, että jos Johannes Johanni Someruksen vaimo ei ollutkaan Anna Kristoffersdotter (Bülow), vaan Anna Christersdotter Lithovius.
Jouni Kaleva
30.09.13, 20:19
Olavin pointti oli nähdäkseni se, että jos Johannes Johanni Someruksen vaimo ei ollutkaan Anna Kristoffersdotter (Bülow), vaan Anna Christersdotter Lithovius.
Kyllä, ja silloin pitäisi löytää läheinen sukulaisuus Lithoviusten ja Sigfrid Canutin tai tämän vaimon kanssa.
Erkki A Tikkanen
30.09.13, 22:09
Olavin pointti oli nähdäkseni se, että jos Johannes Johanni Someruksen vaimo ei ollutkaan Anna Kristoffersdotter (Bülow), vaan Anna Christersdotter Lithovius.
No, näin minä sen ajattelinkin, mutta mikä olisi peruste. Anna on kuitenkin Kristofferintytär aikakirjoissa. Jos hän nyt yhtäkkiä olisikin Christerintytär, olisihan se aikamoista. Kristoffer ja Christer ovat nyt kuitenkin eri nimiä, eivät toistensa variantteja mitenkään.
On tietysti hyvä etsiä eri mahdollisuuksia, mutta aloittaisin kuitenkin Kristoffer-nimisistä.
Samoin edelleen tuo Hailuodon Sigfridin ja Johannes Tuderuksen sukulaisuus mutkistuisi jälleen, jos mukaan tuleekin Lithoviukset. Tämä sukulaisuus kuitenkin on todellinen, ei hypoteesi.
Viestiketjussa todettiin Johan Someruksen puolisoita eri lähteissä sekoitetun keskenään ja väärin yhdistetyn. Missään alkuperäislähteessä ei Annan kohdalla esiinny sukunimeä. Kristofer patronyymi sen sijaan esiintyy. Eräässä viestissä todetiin että, oliskohan paikallaan etsiä sopivaa mieluimmin pappissukuun kuuluvaa Kristoferia. Juuret ohjelmalla on helppo asiaa tarkastaa. Kovin kauas Pohjanmaan "pappisdynastiasta" Sursilleista ei tarvinnut mennä ja vielä äitikin on Anna.
Vaikuttaa että Johannes Somerus tuli Kemiin Annan kuoleman jälkeen. Yhtenä syynä pohjoiseen tuloon oli papin hyvät lohitulot ja hänen tiedetään itse toimineen kaupankävijänä. Papit muistaakseni saivat lohipadon yhden viikonpäivän tuoton. Tiedetäänkö missä hän asui? Hänen jälkeen Kemin pappit Pictorius ja hänen vävynsä Gammal (ja ehkä myös Cristian Bonelius, onkohan häntäkin epäilty Pictoriuksen vävyksi?) asui Lautiosaaren Rautiolaa jonka toinen vävy Tavst myi Bylowlle. Oliko Lithoviuksilla maaomistuksia Lautionsaarella? Maavaihtokauppa Lithovius-vävy Kaspar Forbus kävi Rautiolan naapuritilasta Hans Wilmin kanssa.
Toisena vaihtoehtona katselin Mynämäen Härkälästä tullutta Christian Erikisson Boneliusta. Boneliuksen kohdalla olisi sopinut vielä se että Brita Bångin äiti Margareta Eriksdr:n patronyymi olisi ratkaisut tuon Tuderuksen serkkuavioliiton, jos hän olisi Erik Härkälän tytär.
Kun tuota Turun tuomiokapitulin päätöstä serkkuavioliitosta tulkitsee. Voisiko siitä päätellä että se tarkoittais toiselta puolelta kolmansia ja toiselta toisia sekkuja ? Toisaalta myös mahdollinen Bilang ja Bylow sukujen yhteys kiinnostaa!
Olavi
Onko niin että Kristofer Christopher jne. ja Christiern ovat eri nimiä, eikä kielimuunoksia? Mm HISKI haku käsittelee niitä samana. Ainkin lyhenteinä molemista käytetään samaa Christ.
Olavi
Matti Lund
01.10.13, 00:23
...
Vaikuttaa että Johannes Somerus tuli Kemiin Annan kuoleman jälkeen. Yhtenä syynä pohjoiseen tuloon oli papin hyvät lohitulot ja hänen tiedetään itse toimineen kaupankävijänä. Papit muistaakseni saivat lohipadon yhden viikonpäivän tuoton. Tiedetäänkö missä hän asui? ---
Olavi
Ankaran komennuksenhan ne papit saivat määränpäähänsä eikä 1600 -luvulla useinkaan toiveilla ja omalla suunnittelulla ollut osuutta, varsinkaan silloin, kun joutui lähtemään "pääkallonpaikalta" kauas Pohjolaan. Meritoimalla kyllä uran sai jonkinlaiseen nosteeseen, mutta ei sekään auttanut, jos ei ollut päättäjien suosiossa.
Minua on mietityttänyt Johannes Johannis (Someruksen) tapauksessa, että minkä takia hänet oli "karkotettu" Maariasta Kemiin. Lohipato on lapin papin yksi pääsky, joka ei kesää tee eikä paljoa lohduta, jos hän on kunnianhimoisia aikeita hautonut.
Tämä jälkimmäinen tulee ensinnä mieleen siitä syystä, että lähtötelineenä on Maarian seurakunta. Toiseksi tulevat mieleen Someruksen Kemissä harjoittamat moninaiset liiketoimet.
Maarian seurakuntahan on ollut useille papeille katapulttina korkeimpaan kirkolliseen asemaan Mikael Agricolasta lähtien ja muutenkin lista vilisee kirkkohistoriassa kuuluja pappismiehiä.
Johannes Johannis on ollut selvästikin uransa alussa hyvässä nosteessa, kun on päässyt Maarian kappalaiseksi ja sitten kirkkoherraksikin. Luulisi ensimmäisen vaimon Anna Kristofferintyttärenkin isän olleen tätä taustaa vasten aikanansa mainittava mies. Toinen vaimo oli Turun pormestarin tytär, mikä vielä hyvin sopii nousujohteisuuteen. Näissä asemissa ja paikoissa tulevat helposti korkeat odotukset!
Mutta pian tämän jälkeen tuleekin äkkipysähdys ja putoaminen urakatapultista pyllylleen? Olletikin melko äkillinen epäsuosioon joutuminen, jonka syistä yritin etsiskellä tarkempaa dokumentaatiota, selailin paikallisia käräjiäkin 1640 -luvulta, mutten toistaiseksi onnistunut mitään noteerattavampaa löytämään? Pitänee selailla tuomiokapitulin pöytäkirjojakin.
Someruksen sanotaan olleen kiivasluontoinen. No se ominaisuus ei ollut harvinaisuus papistossa. Mutta ja ettei taustalla nyt kummittelisi toinenkin kiivas mies, joka on katsonut jonkun toisen sopivammaksi Someruksen tilalle Maariaan "kasvamaan korkoa", sen ajan kirkkosatraappi ja organisaatiojyrä eli piispa Iisak Rothovius, muinoin myös Maarian kirkkoherranakin ollut.
terv Matti Lund
Anna Kristofferintytär kuoli 1643, hän meni naimisiin tuona mainitsemanasi vuonna 1634.
Johannes meni toisiin naimisiin n. 1644 Kristina Platzin kanssa.Kysyisin mitä tässä SAY :n kuvassa Maarian asutuksesta vuosina 1634-53 kerrotaan vuoden 1640 kohdalla? Sieltä löytyy Johannes Johannis ja Anna Christofersdr sekä yläpuolella lisäksi maininta Johannes Someruksesta ja ehkä muutosta Kemiin 1649? Tulkitsinko tuon merkinnän oikein? Lähde: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749916
Matti Lund
01.10.13, 08:32
Kysyisin mitä tässä SAY :n kuvassa Maarian asutuksesta vuosina 1634-53 kerrotaan vuoden 1640 kohdalla? Sieltä löytyy Johannes Johannis ja Anna Christofersdr sekä yläpuolella lisäksi maininta Johannes Someruksesta ja ehkä muutosta Kemiin 1649? Tulkitsinko tuon merkinnän oikein? Lähde: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749916
Ei tuossa ole muuta tulkittavaa, että joku, joka ei ollut SAY -luetteloitten laatija, on lisännyt jälkikäteen, että Joh Somerus Kemin kirkkoherra 1649. Siinä on käsittääkseni menetelty väärin, eli ei sellaisia reunahuomautuksia olisi saanut liittää SAY -luetteloon, vaan ainoastaan aikalaiskirjauksia veroluetteloista. Tai jos niin on kirjattu, se on väärässä paikassa vuoden 1640 sarakkeessa.
terv Matti Lund
Matti Lund
01.10.13, 16:02
Jos Anna Kristofferintyttären isä Kristoffer tai Risto on ollut vähänkään mainittava mies, tämä Kristoffer eli Risto tulee varmaankin hyvin esiin oman tuomiokuntansa asiakirjoissa, jos hän on elänyt vielä tyttärensä avioitumisen aikoihin, siis vähintäänkin 1630 -luvulle asti. Jos taas Anna on ollut jo kauan orpo ja isä kuollut Annan syntymän aikoihin joskus lähellä vuotta 1610, merkit Kristofferista eli Ristosta saattavat olla erittäin niukat ja hänen jäljittämisensä kuin neulan etsimistä heinäsuovasta.
Vaikuttaa siltä, että ainakin pappismies Johanin kulkureitiltä Turun seutuvilta Kemiin asti asiakirjat ovat hyvin säilyneet.
Kun otetaan huomioon sekaannukset Someruksen vaimoissa, joita on vanhastaan ollut ja joista jotkut edelleen sitkeästi kiinnipitävät, tulee vaikutelma, ettei Anna Kristofferintyttären alkuperää olisi vielä vakavasti yritetty jäljittää, mitä nyt vähän "kepillä jäätä koeteltu", tai vaikka se olisi ollut intensiivistä, se olisi tapahtunut väärillä urilla, kun johtolankoja on otettu ilmenneistä sekaannuksista.
Tutkijan tulisi pyrkiä olemaan tietoinen omien henkisten prosessiensa mekanismeista, hallita ne ja nähdä se, että lisänimi ei voi olla koskaan mikään pääkiriteeri tai ainoa kriteeri etsinnässä. Tutkijan kehittyminen, edistyminen on pitkälti juuri tätä.
Erkillä on hyvä huomio Bylowien lisänimestä: lähes aina, kun asiakirjassa on esillä joku tähän joukkoon kuuluva, käytetään myös lisänimeä Bylow. Voi sanoa, että tämä on jopa poikkeuksellista ajan tapaan nähden. Siksi se, että kun jotakuta ei ole kirjattu Bylowiksi, on kyllä aika hyvä indikaattori siitä, ettei hän tosiaankaan ole Bylow. Sen sijaan eihän esimerkiksi Tuderuksiakaan lähellekään aina kirjata lisänimellä, vaan aika usein vain patronyymisesti tai ainoastaan tittelillä ja etunimellä. Onko muuten Somerus edes koskaan signeerannut lisänimellä: selasin Kemin pitäjän asiakirjoja, jotka Somerus on signeerannut 1650 -luvulla, ja mitäpä niissä lukee:
"Johannes Johannis P. Kemiensis"
Näin on, mutta esimerkiksi vuonna 1655 toinen Kemin pappismies on signeerannut näin:
"Canutz Magni Gammall"
Ehkä kuitenkin Somerus on enemmän lisänimi kuin Kemiensis (jotkut katsovat nämä latinan genetiivitkin nimien perässä helposti lisänimiksi).
Otetaanpa kotiläksyjä:
1. Selvitä, kuka ja milloin on käyttänyt ensimmäisen kerran Tuderus -lisänimeä.
2.Selvitä, kuka ja milloin on signeerannut ensimmäisen kerran Tuderus -lisänimellä.
Yksi tapa selvittää tämä, on selata läänintilien asiakirjojen signeerauksia kunkin "Tuderuksen" virkakausien ajoilta.
terv Matti Lund
Somerus -lisänimestä löysin esimerkin vuodelta 1637, eli Turun raastuvanoikeuden vuoden 1635 pöytäkirjojen vuonna 1891 painettuun laitokseen on oheistettu muutama perukirja, joista viimeisen Mårten Friisin perunkirjan 16.2.1637 kuolinpesän velallisista löytyy Somerus lisänimellä veljineen ja äiteineen, eli kolme riviä:
Jacobus Johannis Somero debet effter sin handskrifft dat. 1623 13 d 24 ö silf:r m:t
Jacobi moders Margettas obligation daterat 1624 1 d på silf:r m:t
Johannis Johannis Somero effter sina 2 obligationer daterate 1623 16 d 16 ö silf:r m:t
Nuohan vaikuttavat päivämäärätietojen mukaan opiskeluaikoina tehdyiltä velkakirjoilta, joita ei ole jaksettu maksaa kokonaan takaisin vielä 14 vuoden jälkeen.
Tuossa nyt kuitenkin Johannes Johanniksen lisänimenä esiintyy Somerus (genetiivissä).
Onko kukaan muuten paremmin perehtynyt niihin Jacobus Someruksen rötöstelyihin, joiden takia hänet teloitettiin?
Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että kaikilla Someruksilla ja Tuderuksilla on ollut vaikeuksia ihmissuhteissaan, töppäilyjä ja kollegiaalista kitkaa jonkinlaisen tuittupäisyyden takia ja se lienee yhtenä syynä sille, että heille on osoitettu virkoja Lapinmaalta, kauas pois muitten tieltä.
terv Matti Lund
Matti Lund
01.10.13, 16:25
Em. keskustelujen ja hypoteesien mukaan tein pienen sukulaisuustaulukon, jossa on monta kysymysmerkkiä. Tuon kaavion mukaisesti Johannes Tuderus ja Susanna Sigfridintytär olisivat olleet sukulaisia kolmannessa polvessa, kuten Antti eräässä toisessa keskustelussa toi esille.
Näin Annastakin voisi tulla Bylow. On kyllä toisenlaisiakin hypoteeseja, mutta tässä yksi.
Tämä Erkin hypoteesi oli ainoa, joka minulla tuli vastaan. Muut ehdotukset eivät olleet argumentoituja hypoteeseja (vaikka joku erheellisesti ehkäpä niin ehdotelmiansa olisi nimittänytkin), vaan pelkkiä arveluja.
Lisäksi Erkin hypoteesi on ainoa varteenotettava ehdotus toistaiseksi.
Mutta Lounais-Suomesta löytyy useita hyvissä asemissa olleita Kristoffereita, jotka voisivat teoriassa olla Annan isiä ja melko läheistä sukua Someruksille. Niitä pitäisi osata pullauttaa näkyvistä pois, jolloin tämän Erkin hypoteesin varteenotettavuus enitsestään paranisi.
Kun vielä lisäksi huomioidaan se, että tässä konsistorin viittaamassa pikkuserkkukytkennässä piilee useita toistaiseksi avoimia mahdollisuuksia ja ainakin naishenkilöillä saattaa piillä useita tuntemattomia avioliittoja, joista jostakusta tämä johtuma voi olla seurausta, vaihtoehtoja on vielä aika paljon.
Luulen, että Bylowin nimen liittäminen kysymysmerkillä Annan perään jo vanhoissa presentaatioissa viittaa juuri tähän avioliittolupahakemukseen ja oletukseen, että serkkuus olisi jotenkin mennyt Anna Kristofferintyttären kautta Byloweihin.
terv Matti Lund
Onko kolmansien serkkujen kielletyistä avioliitoista esimerkki tietoa?
Todennäköisempää on vaihtoehto, jossa Johannes tai Susanna olisivat toinen toista polvea ja toinen kolmatta. Alla kaksi vaihtoehtoa käsiteltynä.
VE1: Vaikuttaisi että Susannan vanhemmat olivat vanhempia. Näin hän olisi toista polvea ja Johannes kolmatta. Sigfridin tai Britan sisaruksista löytyisi Johaneksen tai Annan isä tai äiti (= Bertil, Margareta Eskilsdr, Kristofer, ?)
Tunnetuista olisi Sigfridin ja Kristoferin veljeys todennäköisin? Tähän sopisi tuo Canutus Bilang /Bylow. Kirkkonummen Jakob Bilang olisi Kristofer vanhemman veli.
VE2: (Ikärakenteellta huonompi VE) Johannes S ja Anna Kristoferdr. sisaruksista löytyisi Susannan isovanhemmat (= Knut l Canutus, ?, Ericus, Elisab Eriksd.
Olavi
Matti Lund
01.10.13, 23:34
Somerus -lisänimestä löysin esimerkin vuodelta 1637, eli Turun raastuvanoikeuden vuoden 1635 pöytäkirjojen vuonna 1891 painettuun laitokseen on oheistettu muutama perukirja, joista viimeisen Mårten Friisin perunkirjan 16.2.1637 kuolinpesän velallisista löytyy Somerus lisänimellä veljineen ja äiteineen, eli kolme riviä:
Jacobus Johannis Somero debet effter sin handskrifft dat. 1623 13 d 24 ö silf:r m:t
Jacobi moders Margettas obligation daterat 1624 1 d på silf:r m:t
Johannis Johannis Somero effter sina 2 obligationer daterate 1623 16 d 16 ö silf:r m:t
Nuohan vaikuttavat päivämäärätietojen mukaan opiskeluaikoina tehdyiltä velkakirjoilta, joita ei ole jaksettu maksaa kokonaan takaisin vielä 14 vuoden jälkeen.
Tuossa nyt kuitenkin Johannes Johanniksen lisänimenä esiintyy Somerus (genetiivissä).
Onko kukaan muuten paremmin perehtynyt niihin Jacobus Someruksen rötöstelyihin, joiden takia hänet teloitettiin?
Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että kaikilla Someruksilla ja Tuderuksilla on ollut vaikeuksia ihmissuhteissaan, töppäilyjä ja kollegiaalista kitkaa jonkinlaisen tuittupäisyyden takia ja se lienee yhtenä syynä sille, että heille on osoitettu virkoja Lapinmaalta, kauas pois muitten tieltä.
terv Matti Lund
Yritin löytää jotain kätkettyä viestiä myös viralliselta puolelta eli kuningatar Kristinan vahvistuskirjeestä Kemin kirkkoherralle Johannes Johannikselle 19.10.1650.
Jotain mielestäni muotopuolen takaa olikin löydettävissä:
Kuningatar teki tiettäväksi, että "wår tro vndersåtare biskopen i åboo och samptlige Capitulares åhr 1648 så och sedermehra wår Rickzens Troo man, Rådh och Rickz dråttzet General Gouverneur öfwer finlandh, wälb:ne Greef Per Brahe den 28 Aug:i ejusdem annj hafwa förordnat Brefwijsare, hederlig och wällärde H:r Johannem Johannis till pastorem i Kime Sochn, vthi Österbotten och vnderliggande Lappmarken, äfwen som hans Antecessor haft hafwer".
Huomiota kiinnittää tässä se, että hallitsijan vahvistus tulee 2 vuotta 2 kk maaherran määräyksen ja vielä jonkin verran enemmän tuomiokapitulin ja piispan päätöksen jälkeen!
Tällainen viivyttely ei tainnut olla aivan tavanomaista. Muista lähteistä on meille kerrottu, että Johannes Johannis oli saapunut Kemiin jo vuoden 1649 puolella, mutta ilmeisestikin vasta noin vuosi sen jälkeen kuin koko tuomiokapituli ja piispa olivat hänet sinne määränneet.
Luulen, että tässä on ollut jostain syystä tahallista vitkuttelua kaikilta osapuolilta, vaikka Kemi oli jäänyt ilman kirkkoherraa, kun Gabriel Kalajokius oli kuollut 1648.
Toinen seikka, joka kiinnittää huomiota on se, että kuningatar vahvistaa kirkkoherran ylläpidon kuten edeltäjälle, eli vain "tolf tunnor spanmåhl åhrl:n at skole må niuta" kuten edeltäjälle oli 16.5.1633 valtaneuvoston kirjeellä määrätty eikä mitään muuta.
Kuitenkin melkein samaan hengenvetoon 21.10.1650 kuningatar määräsi kahdelle pappismiehelle Kemin Lapmarkissa hyvinoppineille herroille "Jacobo Ericj och Esaiæ Mansueti tjugu T:or Spanmåhl hwardera till årl".
Eli jostain syystä apulaispapit saivat 20 tynnyrillistä, mutta kirkkoherra 12 tynnyrillistä vuotuisesti.
Jo Johannes Johanniksen Maarian aikana kiinnitin huomiota, että piispa määräsi ja vahvisti useampien naapuriseurakuntien pastorien etuuksia, muttei Maarian kirkkoherran.
Vaikutti olevan parannusten aika, mutta Somerusta ne eivät näyttäisi koskeneen. Voihan syy olla sekin, että Maariassa kaikki oli niin hyvin, ettei parannuksia siellä kaivattu, olihan Maariassa Somerusta edeltänyt maineikkaita miehiä, itse Rothoviuskin muiden mukana.
Mutta toinen syy voisikin olla se, ettei piispa nyt ollut syystä tai toisesta kovin innokas pitämään huolta Someruksen etujen turvaamisen eteen?
Someruksen mukana tulivat Kemiin hänen lahjakkaat poikansa. Johan Tuderus pääsi jonkilaiseen sopuun seurakuntalaistensa kanssa, mutta lahjakkain pojista Gabriel Tuderus ei tullut toimeen seurakuntalaisten kanssa.
terv Matti Lund
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-7383.html
Minun mielenkiintoni palasi tähän kysymykseen kun keskustelussa tuli esiin ja katselin Johaneks Bartholdin sukuyhteyksiä. Veli oli kai Kristoffer Perttelinpoika till Alnäs ja sisar Kristina jonka puoliso oli Anders Munck.
Sisar oli kyllä Kristina, mutta kun tuon "veljen" vanhemmiksi mainitaan Pälkäneen kirkkoherra Bartholomaeus Johannis, ei hän voi olla Someron kirkkoherran poika! Bertill Johannis oli yli 30 vuotta Somerolla kirkkoherrana. Hänen on arveltu olleen edellisen kirkkoherran, Her Jönsin, poika.Kuka oli tämä Pälkäneen pappilan Jöns, joka asusti ilm. Kollolan pappilaa vuosina 1540-1579; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=483358
Liitän vielä tekstiä:
Harjun kylä mainitaan ensi kerran asiakirjalähteissä 1506. V. 1540 kylässä oli 3 taloa, joista seuraavina vuosikymmeninä jakamalla syntyi uusia. Harju näyttää 1570-luvulle saakka olleen hyvin toimeentuleva talonpoikaiskylä, mutta nyt alkoivat vaikeat ajat. Verot ja muut sota-ajan rasituksen painoivat raskaasti talonpoikia ja yhä useampi autiotila ilmestyi maakirjaan.
Erityisen tuhoisaa jälkeä 1570- ja 1580-lukujen autioitumiskausi jätti Harjun kylään, jonka kaikki 5 taloa silloin joutuivat autioiksi. Harjun autiotiloista joutui yksi noin 1591 Someron kirkkoherran Bertil Juhonpojan (Tudeer) haltuun ja periytyi sittemmin kirkkoherran tyttärelle Kristinalle ja tämän miehelle ratsumestari Anders Munckille.
Erään toisen autiotilan (Kahari) omistajaksi on v:sta 1595 merkitty rälssimies Jaakko Niilonpoika (Gyllenhjerta), Perniön Paarskylän herra. Tämä hankki vaihtamalla kaksi talonpoikien hallussa vielä ollutta taloa ja yhdisti ne omaansa, kuten Someron asutushistoriassa on kerrottu. Näin oli Harjun kylään muodostunut aatelismiehen omistama suurtila, ja tästä oli enää vain askel säterikartanon perustamiseen.
Jaakko Niilonpoika menetti läänityksensä, kun hän 1599 Sigismundin kannattajana pakeni Puolaan, mutta n. 1607 sama tilakompleksi Harjussa lahjoitettiin hänen veljenpojalleen, ratsumestari Klaus Kristerinpojalle, Paimion Hevonpään herralle. Käskynhaltija Johan De La Gardie kirjoitti maaliskuussa 1614 Sääksmäen voudille, että Klaus Kristerinpoika haluaa rakentaa Somerolla olevan tilansa säterikartanoksi, minkä vuoksi kaikki hänen rälssitalonpoikansa, jotka asuivat lähempänä kuin peninkulman päässä kartanosta, oli vapautettava ylimääräisistä veroista ja kyydityksistä. Se että säteri todella perustettiin, näkyy saman käskynhaltijan kirjeestä Sääksmäen voudille v:lta 1619; voutia näet kielletään vaatimasta ylimääräisiä veroja Klaus Kristerinpojan lesken somerolaisilta rälssitalonpojilta, koska tämä oli rakentanut säterikartanon Harjun kylään. Leski, nimeltään Anna Stubbe, oli Ihamäellä rälssitiloja omistaneen Jaakko Olavinpoika Stubben tytär, joten hänellä oli vanhastaan suhteita Someroon.
Gyllenhjertojen perustama säteri ei kuitenkaan täysin vastaa myöhempää Harjun kartanoa, johon kuului koko Harjun kylä. Lopullisen muotonsa kartano sai vasta sen jälkeen, kun Anna Stubben säteri oli tavalla tai toisella – se ei asiakirjalähteistä selviä – joutunut takaisin kruunulle ja sitten annettu ostorälssinä yhdessä koko muun kylän kanssa ratsumestari Anders Munckille, joka jo ennestään vaimonsa perintönä omisti siellä talon.
V:n 1673 maakirjaan tehdyn merkinnän mukaan Harjun kylä on vahvistettu Munckin ostorälssiksi kuninkaallisella kirjeellä 28.2.1626. Ilmeisesti hänellä oli jo silloin kylässä asuinkartano. Säteriksi Harjun kartano on tosin merkitty vasta 1639. Kokonainen talonpoikaiskylä oli näin yhdistetty herraskartanoon, ulkopuolelle jäi vain yksi talo, Rahtu, joka sekin oli Munckin rälssiä ja kartanon rajapiiritalo. V. 1795 myös Rahtu, entisen talonpoikaiskylän viimeinen jäännös, yhdistettiin kartanoon. Lähde: Someron historia II (1958).
Hebla Munckin säteri (lähde: SAY Somero 163-53): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608613
Eikö tämä Hebla ollut Someruksen kanssa naimisissa ja pohdin voisiko kuitenkin tuo Pälkäneen ja Someron Jöns olla samaa lähtöä?
Korjaan edellistä: Hebla Munck oli ilmeisesti Christina Bertilsdr Someruksen ja Anders Munckin tytär?
Jouni Kaleva
02.10.13, 19:32
Erityisen tuhoisaa jälkeä 1570- ja 1580-lukujen autioitumiskausi jätti Harjun kylään, jonka kaikki 5 taloa silloin joutuivat autioiksi. Harjun autiotiloista joutui yksi noin 1591 Someron kirkkoherran Bertil Juhonpojan (Tudeer) haltuun ja periytyi sittemmin kirkkoherran tyttärelle Kristinalle ja tämän miehelle ratsumestari Anders Munckille.
Kiinnostava lainaus. Onko näyttöä, että Tudeer-nimi olisi ollut Bertilillä itsellään käytössä? Ei ole löytynyt uskottavaa ratkaisua siihen, miksi tämän Bertilin pojanpojanpojat ottivat Tuderus-nimen.
Tiina Miettinen
02.10.13, 19:53
Keskustelua vain ohimennen silmäilleenä pohdin, että ovatkohan keskustelijat tietoisia tästä maininnasta:
Veli-Pekka Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista (Genos 1/2008, s.38):
940. TRO 22.12.1645: Edesmenneen Daniel Svinhufvudin leski Lucia Gråå valitti vävynsä Kristoffer Bülowin lyöneen häntä ja hänen tytärtään. Vävy puolestaan väitti anopin hyökänneen kimppuunsa. TRO 1.3.1645: tytär Maria Svinhufvud valitti, ettei hänen äitinsä halunnut antaa hänelle hänen isänperintöään, vaan halusi jopa ottaa aiemmin hänelle ostamansa vaatteetkin takaisin.
Yst.Terv. Tiina M
Jouni Kaleva
02.10.13, 20:42
Keskustelua vain ohimennen silmäilleenä pohdin, että ovatkohan keskustelijat tietoisia tästä maininnasta:
Veli-Pekka Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista (Genos 1/2008, s.38):
940. TRO 22.12.1645: Edesmenneen Daniel Svinhufvudin leski Lucia Gråå valitti vävynsä Kristoffer Bülowin lyöneen häntä ja hänen tytärtään. Vävy puolestaan väitti anopin hyökänneen kimppuunsa. TRO 1.3.1645: tytär Maria Svinhufvud valitti, ettei hänen äitinsä halunnut antaa hänelle hänen isänperintöään, vaan halusi jopa ottaa aiemmin hänelle ostamansa vaatteetkin takaisin.
Yst.Terv. Tiina M
Kiitos muistutuksesta. Tuota eka juttua (22.12. vai 22.2.?) on referoitu jo Genos-lehdessä 1957: http://www.genealogia.fi/genos/28/28_25a.htm
Erkki A Tikkanen
02.10.13, 21:43
Kiinnostava lainaus. Onko näyttöä, että Tudeer-nimi olisi ollut Bertilillä itsellään käytössä? Ei ole löytynyt uskottavaa ratkaisua siihen, miksi tämän Bertilin pojanpojanpojat ottivat Tuderus-nimen.
Olisikohan tuossa kirjoittaja vain laittanut sukunimen sulkuihin, että lukijat tietäisivät mistä suvusta olisi kyse.
Tuderus nimenä vaikuttaa latinan kielen versiolta sanasta Tuder, jolle ei tunnu löytyvän vastinetta.
Ohessa palanen kirjasta Somero ja Somerniemi 1449-1999, jossa on Somerus/Tuderus-suvun alkupään historiaa. Kaikki eivät ehkä ole tutustuneet kyseiseen teokseen. PDF:n laatu ei paras mahdollinen, nappasin sivuista kuvat kännylläni.
Siitä selviää myös, että Her Bertilin isästä ei ole todisteita, eli ettei olisi hänen edeltäjänsä Her Jöns. Her Jönsillä ei tiedetä edes olleen perhettä, oletetaan vain, että hänellä oli perhe.
Luultavasti Herr Jönsin kolmas poika on ollut Josephus JohannisKiitos, artikkelin laittamisesta luettavaksi. Ilmeisestikin Herra Josephus ja Margareta nähdään Someron pappilassa Ruunalassa 1635: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608634
Mistähän tämän herra Jönsin tiedettäisiin olleen Bertilin isän? Pohdin löytämääni kun Pälkäneen kirkkoherran kerrotaan olleen Bartholomeus Johannis ja Pälkäneen pappilassa asui SAY :n mukaan ainakin vuosina 1540-79 Jöns -niminen henkilö, olisiko Jöns Olsson. Lisäksi löytyy Philpus Olsson, olisivatko olleet veljeksiä ja olisivatko missään yhteyksissä Someruksiin.
Erkki A Tikkanen
03.10.13, 13:28
Kiitos, artikkelin laittamisesta luettavaksi. Ilmeisestikin Herra Josephus ja Margareta nähdään Someron pappilassa Ruunalassa 1635: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608634
Mistähän tämän herra Jönsin tiedettäisiin olleen Bertilin isän? Pohdin löytämääni kun Pälkäneen kirkkoherran kerrotaan olleen Bartholomeus Johannis ja Pälkäneen pappilassa asui SAY :n mukaan ainakin vuosina 1540-79 Jöns -niminen henkilö, olisiko Jöns Olsson. Lisäksi löytyy Philpus Olsson, olisivatko olleet veljeksiä ja olisivatko missään yhteyksissä Someruksiin.
Ilmeisesti ei mistään löydy sitä tietoa, epäilen, että se olisi jo löytynyt. Sen verran tuota Someroa ovat useat tutkijat kaivelleet vuosien varrella.
Pälkäneen papeilla ei näyttäisi olevan mitään tekemistä somerolaisten pappien kanssa.
Matti Lund
03.10.13, 14:08
Ei tuossa ole muuta tulkittavaa, että joku, joka ei ollut SAY -luetteloitten laatija, on lisännyt jälkikäteen, että Joh Somerus Kemin kirkkoherra 1649. Siinä on käsittääkseni menetelty väärin, eli ei sellaisia reunahuomautuksia olisi saanut liittää SAY -luetteloon, vaan ainoastaan aikalaiskirjauksia veroluetteloista. Tai jos niin on kirjattu, se on väärässä paikassa vuoden 1643 sarakkeessa.
terv Matti Lund
Painovirhe oli minullakin saraketiedossa, siis kysymys on vuoden 1643 sarakkesta. Se korjattakoon. Tämä lienee sukuhistorian kannalta merkittävä sarake eli sen takana oleva henkikirja sikäli, että siinä oleva viittaus Anna Kristofferintyttäreen lienee se päätepiste, johon loppuen hänen elinaikaansa on arvioitu.
terv Matti Lund
Matti Lund
03.10.13, 14:45
Olisikohan tuossa kirjoittaja vain laittanut sukunimen sulkuihin, että lukijat tietäisivät mistä suvusta olisi kyse.
Tuderus nimenä vaikuttaa latinan kielen versiolta sanasta Tuder, jolle ei tunnu löytyvän vastinetta.
Ohessa palanen kirjasta Somero ja Somerniemi 1449-1999, jossa on Somerus/Tuderus-suvun alkupään historiaa. Kaikki eivät ehkä ole tutustuneet kyseiseen teokseen. PDF:n laatu ei paras mahdollinen, nappasin sivuista kuvat kännylläni.
Siitä selviää myös, että Her Bertilin isästä ei ole todisteita, eli ettei olisi hänen edeltäjänsä Her Jöns. Her Jönsillä ei tiedetä edes olleen perhettä, oletetaan vain, että hänellä oli perhe.
Valaiseva kuvaus. Ilmeisesti muuta lähdettä ei ole mahdollisesti vuonna 1629 Narvassa teloitetun Jacobus Sommeruksen rikkeistä kuin siinä viitatut kirjelmät Oxenstiernalle.
Ainahan jotain puutettakin kirjoituksiin jää. Lounais-Suomen olosuhteisiin hyvin, mutta Lapin olosuhteisiin huonommin perehtyneen kirjoittajan toteamista saattaa tulla siihen erheelliseen käsitykseen, että kaikki myöhemmät Tuderukset olisivat polveutuneet suvun kulttuurihistoriallisesta merkkimiehestä sananiekka Gabriel Tuderuksesta.
Itse nimen Tuderus otosta en minäkään löytänyt keneltäkään varmaa käsitystä.
Sitä voitaisiin tässä yhdessäkin pohtia.
Eräs mahdollisuushan olisi, että pohjalla olisi kuten monessa muussakin aivan jokin suomalainen paikannimi, kylän tai talon nimi. Esimerkiksi Tutila tai jotain sellaista. Palautin itselleni muutaman sellaisen mieleen, mutta paikkakunnat eivät oikein sopineet kuvaan, olivat liian pohjoisessa.
Toinen mahdollisuus olisi sirosteltu muotoilu latinan sanasta, joka merkitsee suojelijaa tai vartijaa, johdettu latinan verbistä, joka tarkoittaa kaitsemista ja vahtimista. Sopisi Lapin jängillä työskenteleville sielunpaimenille.
Muistaako kukaan Haanpään novellia "Pappia kyydissä". Jotenkin tulee mielikuva Tuderuksesta tai sitten paremman puutteessa Fellmanista. Siinä siis ronski jätkä kantoi harteillaan upottavan suon yli pappia toimitukseen kaukaiseen erämaatorppaan.
terv Matti Lund
Henrikin puoliso Anna oli Hämeenlinnassa huovina ja vahtimestarina toimineen Olof Andersson Ruuthin tytär ja oli syntynyt ilmeisesti äitinsä kotitilalla Suotaalassa. Isoisä Anders Ruuth oli huovi ja vouti . Hänen isänsä Matts oli ratsumies, jonka arvellaan tulleen Suomeen Itä Götanmaalta ja naimisissa Vanjan Luhtialan tyttären kanssa.
Huovi tarkoittaa Wikipedisn mukaan sotilasta ja ratsumiestä erityiseti haarniskoitua ratsumiestä.
Wikipedian mukaan Luhtiala on Hämeenlinnan kaupunginosa ja Suotaalaa se ei tunne. Osaako joku kertoa olivatko 1500-luvulla rälssitiloja? Myös näistä Ruutheista mielelään kuulisi enemmän.Löysin Arno Forsiuksen kirjoituksen Peder Ruuthista (n. 1572-1616). Hänet mainitaan artikkelissa ensimmäisenä suomalaisena lääketieteen opiskelijana. Hänen isäkseen mainitaan pormestari Lars Mickelinpoika, joka sai omistukseensa rälssitiloja sekä Porvoon että Helsingin pitäjistä. Peder Ruuth otti sukunimen äidiltään Märta Ruuthilta, jonka isä oli Porvoon pitäjässä omistanut maatiloja (Peder Jönsson Ruuth). Artikkelissa kerrotaan hänen serkkunsa olleen Johannes Bartholdi Ruuth.
Ruuth sai mainetta kyvyillään ja pääsipä ohjaamaan prinssiäkin Sachsen-Lauenburgin ruhtinashuoneella. Tämän jälkeen hän toimi ruotsalaisen Oxenstiernan ohjaajana ja myöhemmin, mikä merkittävää, mernitziläisen von Bülow suvun kotiopettajana [Forsius, Arno. Peder Ruuth (n. 1572-1616 - ensimmäinen suomalainen lääketieteen opiskelija)].
Voisiko täältä etsiä mitään yhteyksiä esillä olevaan probleemaan Anna Kristoferintyttären taustoista?
Kimmo Kemppainen
03.10.13, 16:54
Verbi tueri on siitä epätodennäköinen kantasana, että missään sen muodossa tai johdoksessa ei tietääkseni esiinny d-kirjainta.
Tuder-niminen kaupunki on toki muinaisessa Umbriassa ollut, mutta ei taida olla oikein realistista johtaa alkuperää sinnekään.
Kimmo Kemppainen
Toinen mahdollisuus olisi sirosteltu muotoilu latinan sanasta, joka merkitsee suojelijaa tai vartijaa, johdettu latinan verbistä, joka tarkoittaa kaitsemista ja vahtimista. Sopisi Lapin jängillä työskenteleville sielunpaimenille.
terv Matti Lund
Pekka Hiltunen
03.10.13, 17:12
Eräs mahdollisuushan olisi, että pohjalla olisi kuten monessa muussakin aivan jokin suomalainen paikannimi, kylän tai talon nimi. Esimerkiksi Tutila tai jotain sellaista.
Someruksenhan tiedetään asuneen Tätilä-nimisessä talossa, ja hän on voinut asua siinä jo kouluaikoinaankin. Ei kai ole tietoa siitä, mssä hän on käynyt koulunsa, mutta yliopisto-opinnot on suoritetu Upsalassa.
Esim. Äimälästä kotoisin ollut, tunnettu suku käytti Aeimelaeus-nimeä (johon olisi vielä voinut yhden e:n sijaan kirjoittaa a-e -diftongin). On hyvä huomata, että a-e -diftongille oli - ja on edeleenkin joissain kielissä - oma kirjasimensa. Käsin kirjoitetussa tekstissä mainittu diftongimerkki muuntuu helposti lähinnä u-kirjainta muistuttavaksi, ja olisi epäilemättä osoitautunut yksinkertaisemaksi kirjoittaa nimi muotoon tuderus kuin taederus.
PH
Jouni Kaleva
03.10.13, 17:20
Verbi tueri on siitä epätodennäköinen kantasana, että missään sen muodossa tai johdoksessa ei tietääkseni esiinny d-kirjainta.
Tuder-niminen kaupunki on toki muinaisessa Umbriassa ollut, mutta ei taida olla oikein realistista johtaa alkuperää sinnekään.
Kimmo Kemppainen
Lähinnä uskottava olisi Inkerinmaan Tuuteri (Duderhof, Dudern) jossa oli luterilainen seurakunta jo 1620-luvulla. Mutta mitä ihmeen tekemistä sillä silti olisi ollut "Tuderusten" isän, Johannes Johannis Someruksen kanssa?
Usein nämä pappisnimet tekaistiin henkilö syntymäpaikkakunnan mukaan. Mutta kaiketi nämä pojat syntyivät Maariassa? Vai oliko äiti synnytysten aikaan muualla, kuten Inkerinmaalla ja miksi ihmeessä? Jossakin tekstissä on putkahtanut, että Christoffer Bylow (vanhempi) olisi ollut arrendaattorina Inkerinmaalla, ja oliko vielä sopivasti 1635 tienoilla??
Matti Lund
03.10.13, 17:33
Verbi tueri on siitä epätodennäköinen kantasana, että missään sen muodossa tai johdoksessa ei tietääkseni esiinny d-kirjainta.
Tuder-niminen kaupunki on toki muinaisessa Umbriassa ollut, mutta ei taida olla oikein realistista johtaa alkuperää sinnekään.
Kimmo Kemppainen
Pohdin tietenkin tätä kysymystä oikeista taivutusmuodoista ja totesin, että niissä kaikissa on t -kirjain.
Ei edes monissa italiankielisissä johdoksissa ollut d -kirjainta.
Siksi esitin, että ehkä Tuderukset olisivat siinä tapauksessa ottaneet vapauden sirostella nimeä sointuvampaan kuosiin.
Toisaalta pidin todennäköisempänä, että lähtökohtana on aivan kotikutoinen paikannimi Varsinais-Suomesta, tuskin noin 100 kilometrin piiriä kauempana Turun kaupungista. - Silmiin ei kuitenkaan osunut sopivaa nimeä siltä sektorilta, vaan jonkin verran kauempaa, joten katsoin ne liian kaukaisiksi.
Johannes Johanniksen isoisä Barthold Jönsinpoika on tullut Somerolle jo 1560 -luvulla tai ollut siellä jo aikaisemminkin.
Tuntematonta lienee, mistä talosta miltä kylältä mistä pitäjästä hän on tarkalleen ottaen lähtenyt. Täten on vaikea tietää niitä nimiä, jotka häneen liittyvät. Kysymys kuitenkin saattaa olla niistä. Lisäksi nimet ovat saattaneet muuttua myöhemmin, mahdollisesti jo 1600 -luvulla, joten välttämättä niitä ei löydy vanhimmistakaan tiluskartoista.
--------------------------------------------
Samoin kuin on liian kaukaa haettua mennä ensi alkuun tämän mainitsemani piirin ulkopuolelle Someruksen osalta, on aivan turha yrittää hakea jotain valaisua keskiaikaisista saksalaisista korkea-aatelisista von Bülow -suvuista ja heidän sukuverkoistaan. Takaan, ettei se johda mihinkään aatelittoman balttilais-ruotsalaisen Bylow -virkamiessuvun alkuperän etsinnässä.
Toistaiseksi olisi hyödyllistä jättää von Bülowit aivan rauhaan ja keskittyä sellaisen läheisemmän tiedon etsintään, joka jotenkin valaisee Ruotsin (Balttia ja kauppiassuvut mukaanlukien) aatelittomien Bylowien alkuperää.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
03.10.13, 17:46
Muistaako kukaan Haanpään novellia "Pappia kyydissä". Jotenkin tulee mielikuva Tuderuksesta tai sitten paremman puutteessa Fellmanista. Siinä siis ronski jätkä kantoi harteillaan upottavan suon yli pappia toimitukseen kaukaiseen erämaatorppaan.
terv Matti Lund
Kun nyt syrjähdettiin kaunokirjallisuuden puolelle, niin tulee voimakkaana mieleen Kristoforos, Kristuksen kantaja. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Kristoforos
Tähän teemaan löysästi punoen natsismin ja toisen maailmansodan kuvauksen rakensi ranskalainen Michel Tournier herkän ja vahvan mestariteoksensa Keijujen kuningas.
Tässä siis päästiin nimikysymykseen, ovatko Kristoffer ja Krister synonyymisiä nimiä. Eivät ole, Kristoffer on Kristuksen kantaja, Krister on kristitty.
Matti Lund
03.10.13, 18:02
Someruksenhan tiedetään asuneen Tätilä-nimisessä talossa, ja hän on voinut asua siinä jo kouluaikoinaankin. Ei kai ole tietoa siitä, mssä hän on käynyt koulunsa, mutta yliopisto-opinnot on suoritetu Upsalassa.
Esim. Äimälästä kotoisin ollut, tunnettu suku käytti Aeimelaeus-nimeä (johon olisi vielä voinut yhden e:n sijaan kirjoittaa a-e -diftongin). On hyvä huomata, että a-e -diftongille oli - ja on edeleenkin joissain kielissä - oma kirjasimensa. Käsin kirjoitetussa tekstissä mainittu diftongimerkki muuntuu helposti lähinnä u-kirjainta muistuttavaksi, ja olisi epäilemättä osoitautunut yksinkertaisemaksi kirjoittaa nimi muotoon tuderus kuin taederus.
PH
Tätä Tätilää myös tuumailin. Nimi lienee vanha. Sillä on voinut olla myös vähän eri vivahteinenkin vaihtoehtonimi. Jossain katsauksessa mainittiin, että talo oli muinoin kauan luostarin omistuksessa ja se osa, joka oli luostarin tonttia, olisi myöhemmin saanut nimen Kreula.
Tätilähän on heti siinä Halistenkosken takana. Kun minulla oli pari kuukautta sitten sveitsiläinen vieras, esittelin hänelle kiertoajellen Turun kulttuurihistoriallisesti vanhimpia paikkoja ja pysäytin auton juuri siihen Tätilän kohdille, josta olivat hyvät näkymät muinaismuistoalueille siinä ympärillä.
Nimen liittyminen Tuderusten veljesten syntymäkotiin on varteenotettava vaihtoehto.
terv Matti Lund
Erkki A Tikkanen
03.10.13, 18:07
Lähinnä uskottava olisi Inkerinmaan Tuuteri (Duderhof, Dudern) jossa oli luterilainen seurakunta jo 1620-luvulla. Mutta mitä ihmeen tekemistä sillä silti olisi ollut "Tuderusten" isän, Johannes Johannis Someruksen kanssa?
Usein nämä pappisnimet tekaistiin henkilö syntymäpaikkakunnan mukaan. Mutta kaiketi nämä pojat syntyivät Maariassa? Vai oliko äiti synnytysten aikaan muualla, kuten Inkerinmaalla ja miksi ihmeessä? Jossakin tekstissä on putkahtanut, että Christoffer Bylow (vanhempi) olisi ollut arrendaattorina Inkerinmaalla, ja oliko vielä sopivasti 1635 tienoilla??
Biografiakeskuksen sivuilta lainattua Johannes Someruksesta:
Oman ilmoituksensa mukaan Somerus oli toiminut sotilaspappina ja osoittautui Maarian seurakunnan pappina "kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneena" "tuimaksi mieheksi" (A. M. Tallgren 1938).
Olisiko vanhimmat lapset syntyneetkin esim. Inkerinmaalla 30-vuotisen sodan aikana, kun isänsä oli siellä pappina ja todennäköisesti Anna-vaimokin oli mukana. Olisiko peräti mennytkin naimisiin Kristofferin tyttären kanssa Inkerinmaalla ollessaan? Tai ainakin tutustunut siellä vuokraaja Bylowiin.
Johannes olisi syntynyt Tuuterissa ja otti aikuistuttuaan sen vuoksi itselleen nimekseen latinalaistetun Tuderus-nimen.
Johannes Someruksen kyllä sanotaan olleen jo 1632 Maariassa ja vasta 1634 aviossa, mutta voisiko tuomiokirjan ote vuodelta 1634 viitatakin muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen ja Somerus olisikin mennyt avioon jo ollessaan sotilaspappina Baltiassa ja tästä syystä ehkä tuo Tuuteri/Tuderus olisikin ehkä varteenotettava ajatus.
Samoin kuin on liian kaukaa haettua mennä ensi alkuun tämän mainitsemani piirin ulkopuolelle Someruksen osalta, on aivan turha yrittää hakea jotain valaisua keskiaikaisista saksalaisista korkea-aatelisista von Bülow -suvuista ja heidän sukuverkoistaan. Takaan, ettei se johda mihinkään aatelittoman balttilais-ruotsalaisen Bylow -virkamiessuvun alkuperän etsinnässä.
Toistaiseksi olisi hyödyllistä jättää von Bülowit aivan rauhaan ja keskittyä sellaisen läheisemmän tiedon etsintään, joka jotenkin valaisee Ruotsin (Balttia ja kauppiassuvut mukaanlukien) aatelittomien Bylowien alkuperää.Ehkä ajatus lipesi takaisin Büloweihin tämän kommentaarin jälkeen kun asiaa ei kiistetty. Suomalainen Ruuth Bülowien kotiopettajana lähinnä kiinnosti:
Tämä Erkin hypoteesi oli ainoa, joka minulla tuli vastaan. Muut ehdotukset eivät olleet argumentoituja hypoteeseja (vaikka joku erheellisesti ehkäpä niin ehdotelmiansa olisi nimittänytkin), vaan pelkkiä arveluja.
Lisäksi Erkin hypoteesi on ainoa varteenotettava ehdotus toistaiseksi.
Mutta Lounais-Suomesta löytyy useita hyvissä asemissa olleita Kristoffereita, jotka voisivat teoriassa olla Annan isiä ja melko läheistä sukua Someruksille. Niitä pitäisi osata pullauttaa näkyvistä pois, jolloin tämän Erkin hypoteesin varteenotettavuus enitsestään paranisi.
Kun vielä lisäksi huomioidaan se, että tässä konsistorin viittaamassa pikkuserkkukytkennässä piilee useita toistaiseksi avoimia mahdollisuuksia ja ainakin naishenkilöillä saattaa piillä useita tuntemattomia avioliittoja, joista jostakusta tämä johtuma voi olla seurausta, vaihtoehtoja on vielä aika paljon.
Luulen, että Bylowin nimen liittäminen kysymysmerkillä Annan perään jo vanhoissa presentaatioissa viittaa juuri tähän avioliittolupahakemukseen ja oletukseen, että serkkuus olisi jotenkin mennyt Anna Kristofferintyttären kautta Byloweihin.
Inkerinmaalta tiedetään Berndt Bülow, joka käräjöi Tallinnan tuomioistuimessa Werner Henningin perinnöstä.
Tekstit (Archiuum Finlandiae publicum):
Rådet i Reval skriver 1516, den 9 juli (midvekens na Kyliani), till hövitsmannen på Viborg med anhållan det han ville förhjälpa två revalska borgare att utfå kvarlåtenskapen efter i Sverige (Finland) avlidna Werner Hennyng, vilken kvarlåtenskap en Berndt Bylow bemäktigat sig.
Rådet i Reval klagar 1517, hos hövitsmannen i Viborg att Berent Bülow ännu ej åt (Revalsborgarna) Evert Hessfels, Stumme och Stallbroder utbetalat de dem tillkommande summor ur Werner Hennyngks kvarlåtenskap.
Rådet i Reval till det i Viborg med intygande att her Evert Hessels, Hinrick Stumme och Hinrick Stalbroder, borgare i Reval, fullmäktigat brevvisaren Peter Jost att av Berendt Bylow utkräva penningar och varor, som dem tillkom efter framlidna Werner Hennynghusen. Dat. vp den dach Kiliani.
Ihan mielenkiintoinen yhteys tuo Peder Ruuthin kotiopetus Bylow-suvulle.
Kerrottakoon huolimatta siitä että ei ehkä kuulu tähän keskusteluun.
Tuosta porvolaisesta porvarista Jöns Pehrson Ruuthista alakava sukua tunnetaan. Helsingin Kirkonkylässä, Meilbyssä ja Tomtebackassa esiintyy useita Ruutheja joita ei ole osattu yhdistää tähän tai Hämeenlinnan sukuun.
Kemissä josta siirtyi Tornioonoli pappina Eschilus Andrea (" Kemin vakaa kirkkoherra 1557-1560 siirtyi Tornioon 1556-1590 todellinen kirkkoruhtinas.") jota epäilen alla mainitun Olofin veljeksi. Hänen jälkeensä Simon Nicolai Ruuth jota pidetään Eschiluksen sisaren poikana?.
Johanis Bartholduksen puolison Margaretan patronyymin on arveltu olevan Eskil. Voisiko Kemin Eschilus Andrea olla Johannes Tuderuksen äidin isä?
Olavi
Esillä olleen Anna Ruuthin isästä ja isoisästä tiedetään:
Olof Andersson, (Taulusta 2) , Huovi, linnan vahtimestari Hämeenlinnassa. Olof Anteronpoika huovi Juhana III:n venäläissodassa, sai vapautta tiloilleen 17.11.1590. Oli silloin Anders Boije'n ,myöhemmin 1600-1602 Jesper Matinpoika Krus'n lipullisessa. Ehkä sama Olof Antinpoika joka 1604-1605 oli voutina Kymin kihlakunnassa. Linnan vahtimestari Hämeenlinnassa 1606. Meni uudestaan sotapalvelukseen ja luultiin kaatuneen Jaman edustalla, mutta palasi puolalaisesta vankeudesta 1613, jolloin Kustaa II Aadolf uudisti hänen verovapautensa Luhtialaan. Ratsasti vielä iäkkäänä itse sotaan 1620, mutta näkyy vähän sen jälkeen kuolleen. Puoliso: Margareta Simontytär Suotaalasta, kuoli 1628-1636 välisellä ajalla. (Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja. I-II. Axel Bergholm.).
Anders Mattsson, (Taulusta 1) , Vouti Sääksmäen kihlakunnass1574-1581, kuollut 1592 Hämeenlinna. Anders Matinpoika, Luhtialan herra. Huovina Hämeenlinnassa 1549, vouti Padasjoen ja Sysmänpitäjissä 1556-1558, sekä Hauhon ja Ylisessä kihlakunnassa 1559-1574. Alikäskynhaltija (slottslofven) Hämeenlinnassa 1573, 1576, 1578. Vouti Sääksmäen kihlakunnassa 1514-1551 ???. Sai Juhana III:lta vapautta Luhtialaan 10.6.1581. Piti kalustotarkastusta Hämeenlinnassa 1582, jolloin "koko linnan varasto oli hänen hoidossaan", k. 1592. Nainut ainakin jo 1556, vaikkei vaimon nimeä tunneta. (Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja. I-II. Axel Bergholm.)).
Matts Larsson Ruuth Ratsumies. Tuli Suomeen Itägöötanmaalta luultavasti 1400-luvun lopulla, nai Vanajan Luhtialasta. (Sukukirja. Suomen aatelittomiasukuja. I-II. Axel Bergholm.)
Anna Olofsdr Ruuthin (Lithovius) veli:
Per Olofsson Ruuth, (Taulusta 3) , Vouti, muonamestari, käskynhaltija, kuollut 1643 Sääksmäki. Oli ensimmäinen joka käytti vuodesta 1622 sukunimeä Ruuth. - Kirjuri Harvialan Kartanossa, tuli Sääksmäen Voipaalan ratsumieheki 1609- , nimismies Sääksmäellä 1614- , vuoti Maskun kihlakunnassa 1615- . Otti osaa Puolan sotaan 1626-1638, muonamestari Dirschaussa 1628- , käskynhaltija Karhusissa Liivinmaalla 1633- . Salpietari-keittiön inspehtoori Hattulassa 1638-1639. Haudattu 1643 Sääksmäen kirkkoon.Georg Haggren: Valkeakosken Rapola (2001):Per Olofinpoika Ruuthin syntyperää selvitettiin Akaan, Sääksmäen ja Kalvolan kesäkäräjillä 9 - 11.6.1684. Tällöin majuri Jören Ruthenhjelm pyysi vahvistusta tiedoille omasta ja sukunsa alkuperästä. Lautamiehistö todisti tuolloin, että Jörenin isänisän isänisä oli itägöötanmaalainen ratsumies Mats Larsinpoika, joka saapui vanhan Venäjän sodan aikaan Suomeen ja nai täällä talontyttären Vanajan Luhtialasta. Perimätiedon mukaan Matsin poika Olof oli puolestaan ratsumies Puolan sodassa ja avioitui Pälkäneen Suotaalasta kotoisin olleen Margareta Simonintyttären kanssa. Olofin poika Per oli aluksi kartanonkirjurina Harvialassa edeten sitten kruununvoudiksi ja veromestariksi Preussin Pirsenissä. Per Olofinpoika oli 'nuorella iällä' avioitunut Johan Timinpojan tyttären kanssa. Sekä Voipaala että Rapola olivat Chirstin Johanintyttären perintötiluksia. Käräjät vahvistivat, että tilat olivat majurin äidinperintöä, joka oli suvussa'ikimuistoisista ajoista asti siirtynyt polvelta toiselle'. Pääpiirteissään sukutraditio pitää paikkansa, mutta unohtaa yhden sukupolven. Edellä mainittu Olof Matsinpoika olikin todellisuudessa Olof Andersinpoika, jonka isä oli vuoden 1571 hopeaveroluetteloiden mukaan Israel ja Timoteus Pauluksenpojan jälkeen Sääksmäen kihlakunnan rikkain talollinen, Anders Matsinpoika Mäskälän Luhtialasta. Hän palveli aluksi huovina Hämeenlinnassa, sittemmin kihlakunnanvoutina Hauhon jaYlisessäkihlakunnassa sekävuosina 1574 -1581 Israel Pauluksenpojan (Särkilahti) jälkeen Sääksmäellä. Anders Matsinpoika oli ajoittain myös Hämeen linnan alikäskynhaltijana. Olof Andersinpoika palveli puolestaan Johan Timinpojan ja Mats Hallsin tavoin Suomalaisessa ratsulippueessa 1580-luvulta noin vuoteen 1620. Per Olofinpojan ja Chirstin Johanintyttären avioituessa viimeistään vuonna 1609 yhdistyi kaksi Hämeen merkittävimpiin kuulunutta sukua. Samalla alkoi Ruuthien isännyys Sääksmäen kirkon seudulla.Per Olofinpojan ja Kirstin (Chirstin) Johanintyttären avioliitto oli aluksi lapseton. Vuoden 1612 laamanninkäräjillä vahvistettiin heidän tämän vuoksi tekemänsä keskinäinen sopimus, joka turvasi mahdollisesti leskeytyvän puolison tulevaisuuden. Sopimuksen mukaan toinen puolisoista perisi toisen sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden ja saisi sitten testamentata sen sopivaksi katsomalleen henkilölle. Pian tämän jälkeen perheeseen syntyi ainakin kaksi, mahdollisesti jopa viisi poikaa.
Kun Per Olofinpoika Ruuthista oli tullut vävy Voipaalaan, hän palveli ainakin vuosien 1609 -1611 ajan talon ratsumiehenä. Vuonna 1613 hän oli edennyt ratsuväen valiojoukko-osastoon: hänestä oli tullut herttua Karl Filipin johtaman henkirykmentin drabantti. Per Olofinpojan kartanokirjurina keräämä kokemus edesauttoi häntä hänen urallaan, joka polveili sotapalveluksen ja siviilihallinnon välillä. Vuonna 1614 hänestä oli tullut Sääksmäen nimismies ja jo vuotta myöhemmin Maskun kihlakunnan kruununvouti. Vuotta myöhemmin hän siirtyi Sääksmäen alisen kihlakunnan voudiksi.
Kihlakunnanvoudit eivät 1600?luvun alussa yleensä toimineet pitkään virassaan. Kruunu pelkäsi, että yhteen virkaan juurtuminen tarjosi voudille houkuttelevan mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Monesti vouti hoiti virkaansa vain yhden vuoden kuten Per Ruuthkin Maskussa. Päätellen siitä, että Per Ruuth pysyi Sääksmäen alisen kihlakunnan voutina seitsemän vuotta eli vuoteen 1623 asti, hoiti hän kunnialla työnsä. Toisaalta voudin tehtäviin kykenevistä miehistä oli pulaa ja kruunu joutuikin monesti tyytymään miehiin, joita kohtaan tunnettiin epäluuloa. Kruununvouti vastasi kihlakunnan veronkannosta, mutta oli samalla kruunun hallinnollinen edustaja toimialueellaan. Hän toimitti paikallisia verovaroja kruunun tarpeisiin kuten sotaväen, linnojen ja kuninkaankartanoiden käyttöön. Vaikka Sääksmäki oli etäällä rannikosta, avusti Per Ruuth jopa laivaston huollossa. Vouti huolehti kruunun käskyjen noudattamisesta. Yhdessä kihlakunnantuomarin kanssa hän valvoi muutenkin hallintopiirinsä rahvaan edesottamuksia. Kun käräjät kokoontuivat, kuului voudin velvollisuuksiin olla läsnä. Voudit ovatkin jättäneet jälkeensä enemmän paikallistason kirjallista lähdeaineistoa kuin mikään muu ryhmä Vaasa-ajan Suomessa. Voutien tilit ja muut arkistolähteet eivät kuitenkaan paljon kerro voudeista itsestään - eivät myöskään Per Ruuthista. Uuden ajan alussa Ruotsi kävi jatkuvia sotia. Kun sotanäyttämö oli 1620-luvulla siirtynyt Inkeristä ja Liivinmaalta Puolaan, siirtyi Per Ruuth kihlakunnanvoudin virasta armeijan palvelukseen. Vuosina 1626 - 1628 hän oli mukana Puolan sodassa. Vuonna 1628 hän toimi muonitusmestarina Dirschaussa ja sittemmin Saksalaisen ritarikunnan entisessä keskuksessa Marienburgissa. Vuonna 1633 hän toimi puolestaan käskynhaltijana Liivinmaan Karkhusissa. Per Ruuthin pitkän virkauran viimeinen etappi oli Hattulan kihlakunnan salpietarikeittämön inspehtorin toimi. Salpietari on ruudin pääraaka-aineita. Siksi valtakunnassa oli 1500?luvun jälkipuolelta alkaen panostettu voimakkaasti salpietarin tuotantoon. Pelkästään Suomessa toimi 1620-luvulla 12 keittämöä, joista suurin sijaitsi Sääksmäen Voipaalan kylän mailla Vanajaveden rannassa. Kruunu oli 1620-luvulla luopunut omasta salpietarintuotannosta ja vuokrannut keittimönsä yksityisille yrittäjille. Uusi järjestelmä toimi kehnosti ja monet keittimöt rappeutuivat. Samaan aikaan paranivat ulkomaisen salpietarin saantimahdollisuudet. Seurauksena oli, että lähes kaikki Suomessa sijainneet keittimöt lopettivat toimintansa viimeistään 1640-luvun alussa. Salpietari-inspehtorin palveluksia ei enää tarvittu. Ikääntynyt Per Ruuth asettui viimeisiksi elinvuosikseen Sääksmäelle, jossa hän kuoli vuonna 1643 saaden viimeisen leposijansa pitäjän kivi
kirkossa. Per Olofsson Ruuthin ensimmäinen puoliso Chirstin Johanintytär (Särkilahti) kuoli luultavasti 1610-luvun lopulla, sillä vuoden 1620 kymmenysluettelossa mainittiin puolisoille kuuluneiden talojen olevan heidän poikiensa hallussa. Rapolan Timilä oli nyt Simon Perinpojan ja Voipaalan Johannisberg Jören Perinpojan nimissä. Äidinperintö oli jaettu alaikäisille pojille, koska leskeksi jäänyt Per Ruuth solmi uuden avioliiton Margareta Bockin kanssa. Per Ruuthin uusi avioliitto aiheutti jatkossa pitkällisiä riitoja oikeudesta Rapolaan ja Voipaalaan.
Per Olofinpojan aika ei riittänyt hänen talojensa hoitoon vaan pellot olivat paljolti lampuotien viljeltävinä. Vuonna 1618 häntä kohtasi paha vastoinkäyminen, kun hänen Voipaalassa sijainnut päätilansa paloi. Tämän jälkeen kihlakunnanvouti Per Ruuth asettui muutamaksi vuodeksi Timilään siirtyen 1620-luvun puoliväliin mennessä takaisin Voipaalaan. Kun pojatkin olivat aluksi alaikäisiä ja sitten sotapalveluksessa, jätettiin Timilän maat lampuotien hoitoon. Alkuvuosien tiedot ovat huonosti säilyneet, mutta 1630-luvulla lampuotina oli aluksi Michel Henricinpoika ja vuodesta 1637 alkaen hänen poikansa Per. Kaksi vuotta myöhemmin Timilässä oli uusi lampuoti.Per Ruuthin isännyyden lopulta on peräisin varhaisin kartta Rapolan kylästä. Lars Schroderuksen vuosina 1640 - 1641 piirtämien karttojen avulla voidaan hahmottaa niin Rapolan kuin useimpien muiden Sääksmäen kylien varhaista viljelyshistoriaa.Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja. I-II. Axel Bergholm:Per Olavinpoika Ruuth. Oli ensin kirjurina Harvialan kartanossa, mutta tuli naituaan Sääksmäen Voipaalasta tämän tilan ratsumieheksi 1609?1612 kunnes 1614 mainitaan nimismiehenä Sääksmäellä.Seuraavana vuonna voutina Maskun kihlakunnassa. Otti 1626?1628 osaa Puolan sotaan ja sai 18.1.1628 Medekassa ja 11.7.1628 Dirschaun leirissä vapautta Voipaalan ja Rapolan tiloille. Muonamestari Dirschaussa 1628 ja Marienburgissa. Käskynhaltija Karkhusissa Liivinmaalla 1633, salpietari-keittämön inspehtori Hattulan kihlakunnassa 1638?1639. Kuoli1643, haudattu Sääksmäen kirkkoon. Hän oli ensimmäinen tätä sukua, joka käytti sukunimeä Ruuth (ensikerran 1622).Puoliso: 1:o (jo 1609) Kirstin Juhanantytär, Voipaalan herran Johan Timinpojan (Stjernkors) ja Malin Simontyttären tytär, 2:o noin 1620 Margareta Bock, kuoli 1686. Uudestaan naitu noin 1660 Anders Knutinpoika Palthenius'elle.(Georg Haggren: Valkeakosken Rapola (2001). Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja. I-II. Axel Bergholm.).
Matti Lund
03.10.13, 19:12
Ihan mielenkiintoinen yhteys tuo Peder Ruuthin kotiopetus Bylow-suvulle.
...
Eihän siinä ole mitään yhteyttä Bylow -suvulle, vaan hän on palvellut aivan eri sukua: vanhaa saksalaista aatelissukua von Bülowia. Älköön nyt sekoiteta koko ajan näitä kahta aivan eri sukua, vaan pidetään asiat oikeissa kasoissaan.
Vanha aateliton virkamiesuku ei voi polveutua mieskantaisesti vielä ikivanhemmasta ylhäisaatelisesta suvusta.
terv Matti Lund
Erkki A Tikkanen
03.10.13, 19:43
Selasin Hakkapeliittain historian II osaa ja olihan sielläkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia sotilaspapille.
Kristoffer Asserinpojan rykmenttistä lähetettiin kolme upseeria keväällä 1628 noutamaan Turusta lisäjoukkoja. Sotilaita oli joukoissa mm. Maariasta.
Harmillisesti kirjassa ei luetella koko päällystöä, ei esim. pappeja nimeltä, joten pitääpä kaivaa SVAR:sta esille alkuperäinen miehistöluettelo tuolta vuodelta, se kun on tallessa.
Olisiko pappi Somerosta tullut tuolloin joukkojen mukana Baltiaan ja tutustunut rykmentissä eversti Kristofferin tyttäreen, josta olisi tullut hänelle vaimo. Kristoffer Asserinpoika kuoli 1629, joten rykmentin pappi olisi ollut ehkä mieluisa vävy yksin jääneelle Kristofferin leskelle.
1629 haettiin lisää joukkoja Turusta. Myös tuolloin olisi ehkä Johannes voinut tulla joukkojen mukana pappina.
Vuonna 1629 valitettiin pappien pahennusta herättävästä elämästä. Kun he olivat Turun piispan alaisia, ei heidän tarvinnut totella ketään hengellistä tai maallista viranomaista Baltiassa.
Someruksen ankaruus ja mm. hänen poikansa Gabrielin samankaltainen pahennusta herättävä toiminta opiskeluaikanaan viittäisi siihen, että mahdollisesti Somerus oli mukana tuossa pappisjoukossa pahennusta herättämässä. :)
Tämä nyt oli vain ajatuksia tuosta sotilaspapin taustasta.
Jouni Kaleva
03.10.13, 20:13
Selasin Hakkapeliittain historian II osaa ja olihan sielläkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia sotilaspapille.
Kristoffer Asserinpojan rykmenttistä lähetettiin kolme upseeria keväällä 1628 noutamaan Turusta lisäjoukkoja. Sotilaita oli joukoissa mm. Maariasta.
Kristoffer Asserssonin leski Margareta Munck esiintyy useita kertoja 1638 Turun kaupungin tuomiokirjassa. Jutun ydin on, että Anders Samuelssonin leski Elisabet Klasdotter ajaa Margaretaa vastaan erään talon omistuksesta. Näyttää, että Kristoffer oli 1633 Riiassa luovuttanut talon (takaisin) Andersille. Oikeus tunnusti Elisabetin oikeuden taloon, ja velvoitti hänet korvaamaan Margaretalle sen uudistamisen ja parantamisen, jota Kristoffer oli taloon suorittanut.
Talo sijaitsi Turussa Fägatanilla,"brede weedh gamble kyrckioherrens och emot Hendrich Kycklings gårdar".
Käy myös ilmi että nämä molemmat lesket asuivat tässä talossa.
Kun katsoo Sigfrid Canutin suunnasta asiaa. Hänestä tuli Hailuodon kirkkoherra erotetun Marcus Amundin jälkeen. Aiemin hän oli kappalainen Limingassa 1623-25. Pohdintaa herättää kun kirkkoherrat sekä kappalaiset ovat lähes poikkeuksetta Lithoviuksia. Millä peruteella Sigfrid päätyi Liminkaan?
Häntä ennen kappalaisena oli Christianus Henrici Lithovius 1620-22 eli Anna Ruuthin puoliso?
Olavi
Pekka Hiltunen
03.10.13, 20:31
Tulikohan jossain aiemmassa viestissä jo todetuksi, että Krostoffer Asserinpoika, aat. Mannerköld, omisti Someron Jurvalan kartanon.
Someron historialliset kartanot
Säterikartanot (8)
JURVALA
Jurvala lienee Someron kartanoista vanhin. Se mainitaan ensimmäisen kerran säterinä
vuoden 1608 maakirjassa ja oli jo silloin valmiiksi rakennettu kartano. Jurvalan perustaja
on Someron historiaan merkittävällä tavalla vaikuttanut sotaeversti ja käskynhaltija
Anders eli Antti Laurinpoika, Puotilan herra. Hänen 1594 saamiinsa somerolaisiin
läänityksiin kuului mm. Jurvalan koko 5-taloinen kylä. Kylä autioitui 1600-luvun alussa
yhtä taloa lukuunottamatta. Antti Laurinpoika otti autiotilat haltuunsa ja muodosti niistä
säterikartanon noin 1606. Hän hankki myös tavalla tai toisella itselleen viimeisenkin kylään
jääneen talon, joten näin muodostunut säteri käsitti koko Jurvalan kylän.
Uuden kartanonsa Antti Laurinpoika luovutti pojalleen, ratsumestari Lauri Antinpojalle,
joka on jo 1607 merkitty erään autiotilan haltijaksi. Lauri Antinpojan elämä kului yhtämittaisilla
sotaretkillä Puolassa, Laatokan Karjalassa ja Novgorodissa. Vuonna 1610 hän toimi Käkisalmen
käskynhaltijana, 1611 hänet määrättiin lähtemään Saarenmaalle auttamaan isäänsä, joka oli
karkottamassa tanskalaisia saarelta, jolloin hän kaatui Arensburgin kaupungin lähellä.
Jurvalan asioita lienee tuolloin hoitanut hänen vaimonsa, Margareta af Fulkila, 1599 Sigismundin
kannattajana mestatun Turun linnanpäällikön Mikael Paavalinpoika Munckin tytär.
Margareta peri miehensä kuoltua Jurvalan sekä lisäksi appensa kuoleman jälkeen 1613 suuren osan
tämän somerolaisista rälssitiloista, muun muassa Härkälän säterin.
Margareta avioitui 1614 eversti Kristoffer Asserssonin (aateloituna 1619 Mannersköld) kanssa.
Jäätyään toisen kerran leskeksi 1628 miehensä kuoltua Liivinmaalla Margareta Munck sai uudelleen
ottaa Jurvalan ohjakset käsiinsä. Rälssitiloilleen Lahden kylässä hän perusti samannimisen säterin
ja 1663 hän hankki Kaarle XI:n holhoojahallitukselta suostumuksen Jurvalan säterin maanluonnon
muuttamiseksi Norrköpingin päätöksen rälssistä täydeksi rälssiksi. Vastineeksi hän luovutti
kruununtilaksi erään Ruotsissa omistamansa allodiaalirälssitilan, jonka hän oli saanut
Kristiina-kuningattarelta erään Kristoffer Asserssonin saatavan suoritukseksi.
Margareta Munck kuoli 1677.
http://ptoukkar.pp.fi/kartanot.htm
PH
Mielenkiintoinen Arvelu:
Jos Sigfrid Canuti ja Kristofer Bylow vanhempi olisivat veljeksiä ja Anna Christ. Lithovius Kristofer nuoremman ensimmäinen puoliso. Sigfrid olisi tullut kappalaiseksi Liminkaan veljensä appen jälkeen.
Christian Lithovius olisi Susannan setä. Anna Christ.dr olisi Susanna Sigfridsdr:n serkku. Sigfrid Canuti oli Johan Johannesson Tuderuksen äidin isän veli.
Olavi
Jouni Kaleva
04.10.13, 16:33
Margareta avioitui 1614 eversti Kristoffer Asserssonin (aateloituna 1619 Mannersköld) kanssa.
Jäätyään toisen kerran leskeksi 1628 miehensä kuoltua Liivinmaalla Margareta Munck sai uudelleen
ottaa Jurvalan ohjakset käsiinsä.
PH
Tiedämmekö mitään Kristofferin ja Margaretan mahd. lapsista? Ainakaan Ramsay tai Elgenstierna eivät kerro mitään.
Margartan ensimmäisestä avioliitosta sanotaan olevan kaksi tytärtä. Toisesta tyttären jälkipolvia alla. Jos Annalle etsitään vanhempia olisi Margareta hänen siarpuoli.
4. Margareta Larsdotter Botila
sp: Samson De la Motte (junior) (k.Aft. 1606)
5. Margareta De la Motte (k.1692-){+Turku,Finland)
sp: Friherre Gustaf Hennigsson Grass (s.25 Nov 1626;k.23 Mar 1694)
6. Friherrina Anna Maria Grass (k.1727-){+Kemiö,Finland)
sp: Johan Petterinpoika Walstenius (a.1671;k.1727)
6. Friherrina Helena Christina Grass (s.1657;k.1745-){+Turku,Finland)
sp: Daniel Gyldenstolpe (s.12 Feb 1645-Turku,Finland;a.1676;k.4 Apr 1691-Turku,Finland)
6. Friherrina Elisabeth Grass (s.1656){+}
sp: Hans Bäck i Finland (s.21 Apr 1650)
6. Friherrina Margareta Gustafsdotter Grass (s.1650)
sp: Claes Jägerhorn af Spurila (s.20 Aug 1640;a.1666;k.16 Apr 1675
Pekka Hiltunen
04.10.13, 17:38
Tiedämmekö mitään Kristofferin ja Margaretan mahd. lapsista? Ainakaan Ramsay tai Elgenstierna eivät kerro mitään.
Tuskin tiedämme. Meillä nyt vain on eräs somerolainen säätyläinen, jonka vaimolla näkyy olevan patronyyminään Kristoffer. Siirtyminen Turun liepeiltä kpl:n virasta kauas Pohjanmaalle herättää kysymyksiä. Jos aikalaiset ovat jotain haluneet salata, tuskin se salaisuus aukeaa nykypäivän sukututkijallekaan. Ehkä joudumme jäämään odottelemaan geneettisten tutkimusmenetelmien kehittymistä vielä muutaman vuosikymenen.
Halisissa näkyy olleen elossa joku Bertil Eriksson vielä 1600-luvun alkupuoliskolla. Vaikka emme tunne Tuderuksen säätyasemaa, vaikuttaa kuitenkin siltä, että liitto Fulkian Mairen mahdolisen tyttären kanssa on ollut vähemmän toivottava.
Joka tapauksessa on tässä nyt vähintään kaksi Kristofferia ollut asialla, jos lähteitten patronymeihin on luottamista.
PH
Tuli mieleen Ahvenanmaalta Alanus suku. Kantaisän nimessä on sekä Kristopher että Sigfrid. Hänen poikansa professori George Alanus oli käsittelemässä Johannes Tuderuksen ja Susannan avioliittoa
Olavi
Christophorus Sigfridi Alanus
Turun hiippakunnan paimenmuisto; Alanus, Christophorus Sigfridi (K 1636); Christopher Sigfridi, Krister Sigfridsson. Ilmeisesti kotoisin Ahvenanmaalta. Jomalan kirkkoherra 1605; Ahvenanmaan rovastikunnan maarovasti ainakin jo 1607 ja vielä 1633. Tiedot Alanuksen tekemistä rovastintarkastuksista puuttuvat (Lempiäinen 1967). Pappissäädyn edustaja Örebron valtiopäivillä 1610. K Jomala 1636. P Elisabeth Jöransdotter (Georgii), PV Mynämäen kirkkoherra, Maskun ja Vehmaan kihlakunnat käsittäneen Pohjois-Suomen rovastikunnan maarovasti Georgius (Gregorius) Olai.
Claes Kristoffer Alanus Turun tuomiokapitulin notaarina teki piispan puolesta tarkastusen 1639 Lappiin. Tunteeko joku tuon kertomuksen?¨
Olavi
Alanus laati Lappiin 1639 tekemältään tarkastusmatkalta käsikirjoituksena yli 200 vuotta säilyneen kertomuksen (Kort berättelse om Kemi Lapmarckz tillståndh i Öster-Norlanden vnder Åbo bischops Stift belägit), jonka K. G. Leinberg julkaisi 1894. Kertomuksessaan Alanus antaa myönteisen lausunnon Lapin väestön katekismuksen taidosta ja kertoo puhuneensa tarkastuskohteissaan taikauskon hylkäämisestä. Seurakuntahallinnon tehostamiseksi hän ehdotti mm. Inarin ja Kemijärven kappelien perustamista. K Korppoo (”mätt af ålder och i Gudi förnöjd”)
Jouni Kaleva
04.10.13, 19:28
Tuli mieleen Ahvenanmaalta Alanus suku. Kantaisän nimessä on sekä Kristopher että Sigfrid. Hänen poikansa professori George Alanus oli käsittelemässä Johannes Tuderuksen ja Susannan avioliittoa
Olavi
Christophorus Sigfridi Alanus
Turun hiippakunnan paimenmuisto; Alanus, Christophorus Sigfridi (K 1636); Christopher Sigfridi, Krister Sigfridsson. Ilmeisesti kotoisin Ahvenanmaalta. Jomalan kirkkoherra 1605; Ahvenanmaan rovastikunnan maarovasti ainakin jo 1607 ja vielä 1633. Tiedot Alanuksen tekemistä rovastintarkastuksista puuttuvat (Lempiäinen 1967). Pappissäädyn edustaja Örebron valtiopäivillä 1610. K Jomala 1636. P Elisabeth Jöransdotter (Georgii), PV Mynämäen kirkkoherra, Maskun ja Vehmaan kihlakunnat käsittäneen Pohjois-Suomen rovastikunnan maarovasti Georgius (Gregorius) Olai.
Taas kiinnostava yhteys! Jos olettaisimme, että Anna Kristofferintytär olisi tämän Jomalan khran tytär, niin eikä olisi säädynmukaista, että Maarian kappalainen olisi nainut Jomalan rovastintyttären. Tuomiokapitulissa 1657 avioliittoa käsitellyt Georg Alanus olisi puhunut sisarenpojastaan Johan Tuderuksesta, siis paras asiantuntija sukulaisuuden suhteen!
Jokohan nyt löytyi oikea Christoffer?
Pekka Hiltunen
04.10.13, 20:32
SAY: Maarian kpl her Clemett kuoli 1628, kun leskensä mainitaan Hamaron kruununtilalla 1629. 1632 mainitaan "h Gertrud i Hamaro öde" ja her Johan on ottanut tilan viljelykseensä. Maarian kappalainen her Johan on maksanut kymmenykset vain vuonna 1634, jolloin tila mainitaan myös ratsutilaksi. Her Johanin merkinnät Hamarossa päättyvät tähän. Tästä voidaan arvella, että hän on tuolloin avioitunut. Kukaties kykenemättömänä selviytymään ratsutilan varustamisesta on hän muuttanut muualle. 1634 mainitaan seuraavalla jaksolla Johan kaplan, v:mo Anna ja mm. ed. kpl:n leski. 1635 on tilasta tullut Pyhän Laurin prebendi (Pyhän Laurin kirkko sijaitsee Nousiaisissa). Alanus (Georgius Christophori) oli akatemian rehtori 1640-luvun lopulla ja 1650-luvun alussa:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U9
Luultavasti her Johanilla oli jokin yhteys Maariaan ennen avioliittoan, ja pidän edelleen mahdollisena, että Halisten kruununtilan lampuoti Bertil Eriksson voi liittyä tähän.
On varmaan myös nähtävä, ettei Fulkkilan Maire välttämättä olisi kyennyt salaamaan tyttärensä "epäsätyistä" avioliittoa.
PH
Jouni Kaleva
04.10.13, 20:54
Taas kiinnostava yhteys! Jos olettaisimme, että Anna Kristofferintytär olisi tämän Jomalan khran tytär, niin eikä olisi säädynmukaista, että Maarian kappalainen olisi nainut Jomalan rovastintyttären. Tuomiokapitulissa 1657 avioliittoa käsitellyt Georg Alanus olisi puhunut sisarenpojastaan Johan Tuderuksesta, siis paras asiantuntija sukulaisuuden suhteen!
Tässä mallissa Johan Tuderuksen äidinisä olisi Jomalan rovasti Christophorus Sigfridii Alanus (k. 1636) jonka vmo on Elisabet Georgii.
Susanna Sigfridintyttären äidinisäksi voisi osoittautua Ericus Laurentii Bång, Föglön khra 1603-1616.
Nämä kaksi saman ikäkauden naapuriseurakuntien kirkkoherraa voisivat olla esim. lankoussuhteessa tai muuten vaimojensa tai siskojensa tai tyttäriensä kautta "sukua" keskenään.
Biografiakeskuksen paimenmuisto http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=322 ilmoittaa, että Ericus Bångin eka vaimo (ja oletettava lasten äiti?) onkin tuntematon. Tämä jättää kaikki spekulaatiot auki tässä suhteessa!
Luultavasti her Johanilla oli jokin yhteys Maariaan ennen avioliittoan, ja pidän edelleen mahdollisena, että Halisten kruununtilan lampuoti Bertil Eriksson voi liittyä tähän.Oliko yhteys Maariaan se, että Johanin ilmeisesti vanhempi sisar Anna Somera oli 1. aviossaan Maarian kappalaisen Magnus Thomae Hammarmannuksen kanssa sekä 2. aviossaan Magnuksen seuraajan Clemens Stigaeuksen kanssa. Nämä molemmat olivat Maarian kappalaisia, joiden työtä Johannes Somerus jatkoi. Johannes ja vaimonsa Anna asustavat SAY :n mukaan ilmeisesti Hamaran tilalla ainakin vuosina 1634-40 sekä pappilassa Magnus Andreae Scraderuksen jälkeen vuodesta 1643. (Oliko Scraderus Scroderus vaiko aivan eri suku?, kun joukkoon tulevat myöhemmin liittymään Schroderus sukuiset)
Anna Someran sekä Johannes Johanniksen vanhemmiksi on ilmoitettu paimenmuistiossa Johannes Bartholli, Hans Bertilsson ja vaimo Margareta NN. Kukahan tuo Margareta nyt olikaan kun useanlaista vaihtoehtoa on esitetty eri yhteyksissä.
Matti Lund
05.10.13, 10:48
Taas kiinnostava yhteys! Jos olettaisimme, että Anna Kristofferintytär olisi tämän Jomalan khran tytär, niin eikä olisi säädynmukaista, että Maarian kappalainen olisi nainut Jomalan rovastintyttären. Tuomiokapitulissa 1657 avioliittoa käsitellyt Georg Alanus olisi puhunut sisarenpojastaan Johan Tuderuksesta, siis paras asiantuntija sukulaisuuden suhteen!
Tosiaan kiinnostava yhteys, ehkä toinen tapaus, joka muuten voitaisiin ottaa huomioon. - Osaako joku rakennella tälle hypoteesia? Toistaiseksi tämäkin on vain arkaa arvailua: on vain neljä sopivaa indikaattoria:
ajallinen sopivuus,
hyvin sopiva sääty,
paikkakunnat otollisia
ja vaadittava etunimi.
Kuitenkin nämä edellytykset ovat aivan riittämätöntä, sillä lounaissuomesta näyttäisi löytyvän enemmänkin yhtä sopivia Kristoffereita.
Lisäksi tämän vaihtoehdon tappioksi on tieto, että Georg Alanus on ollut jääväämättä käsittelemässä naimiskaupan kohtaloa konsistorissa ja vielä viitannut Johannes Johanniksen sukusuhteeseen ylimalkaisesti ikään kuin vierassukuinen. Tuntematta tuomiokapitulin jääväyssäädöksiä, on vaikea sanoa, onko Alanuksen lausuma ollut jäävättävissä liian läheisen sukusuhteen perusteella. Kihlakunnanoikeudessa raja jääväyksissä sukusuhteen perusteella usein kulkee pikkuserkkuuden kohdalla, mutta riippuu sitten asian luonteesta, voidaanko sillä perusteella kulloinkin jäävätä.
Luulisi, että jos joku asiaa vastustava jäsen katsoisi, että jos joku asiaa puolustava konsistorin jäsen on yhtä läheisessä sukusuhteessa lupaa hakevaan pappiin kuin pappi on morsiameen, niin hän haluaa jäävätä. Toisaalta ei selviä se, kuinka avoimia jäsenet ovat käsittelyssä toisilleen olleet. Kaikki ovat hakijan tietojen suhteen samalla lähtöviivalla.
terv Matti Lund
Hei!
Magnus Schraderuksen yhteyttä Schroderus sukuun en tiedä pohditun tai muihinkaan Schraderuksiin. Alla vähän Mangnuksen syntyperästä.
Sen sijaan Schroderukset kantaisänsä Petrus Schroderuksen puolison kautta kytkeytyy Tuderuksiin. Petruksen puoliso oli Beata Rehmal joka oli Catharina Johansdr Someruksen tytär. Baeta tuli tyttönä 17 v Saloisten kappalaisen puolisona olevan tätinsä Anna Tuderuksen (äiti Anna Kristofersdr)
luokse jossa oli kappalaisen avustajan Petrus Schroderus. Keski-ikäiselle s.n 1640 Petrukselle ja 17 v Beatalle väitetään syntyneen pojan Johanin 1679, kun muut lapset syntyy vasta n. 10 vuotta myöhemmin, olen arvellut että Beata olisi tullut ehkä Petruksen lapsen hoitajaksi. Olen arvellut että Petrukselta olisi kuollu ensimmäinen vaimo synnytykseen, joka olisi ollut ehkä Johan Michaelis Tammelanderin sisar.
Se että onko tuon "Tammelan sukuvyyhdissä" yhteyksiä Schraderus sukuun voisi yrittää ratkaista.
Olavi
Andreas Petri (K 1609)
Anders Persson
S ilmeisesti Turku. Mahdollisesti turkulaisen suurporvarin Valpuri Innamaan poikapuoli (Kirsti Arajärvi 1959).
Naantalin luostarin viimeinen (pappis)munkki vuoteen 1569 (Kyösti Vilkunan historiallisen romaanin Viimeiset luostariasukkaat (1912) päähenkilöitä). Todennäköisesti Turun katedraalikoulun apuopettaja (hypodidascalus) 1578 -1579; Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen (choralis), mainitaan 1581–1584; Lempäälän kirkkoherra 1584.
Andreas Petri ("Her Andris i Lämppela") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti ("Andreas Petri Lempelensis"; Confessio Fidein vuonna 1693 painetussa suomennoksessa "Andreas Petri Lempälässä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ja uskollisuudenvalan ("Andreas i Lempelä", "Andreas Petri") kuningas Sigismundille Uppsalan kruunajaisvaltiopäivillä 23.2.1694.
Andreas Petri oli läsnä Linköpingin valtiopäivillä 1600. Kuningas Kaarle IX vangitutti hänet myöhemmin, ja hän oli vankina Turun linnassa 1606–1607.
Kirkkoherra Andreas omisti kaupunkitalon Turussa. Lempäälään tultuaan hän hankki omistukseensa Kuokkalan Tauskulan tilan, jota sitten tilan entinen omistaja sai lampuotina viljellä. Hän omisti vuodesta 1602 myös Innamaan ratsutilan, hankki samasta kylästä vielä Rautulan tilan ja yhdisti kaikki kolme tilaa ja varusti kolme ratsumiestä. Turun käskynhaltija Tönne Jonasson antoi hänelle verovapauskirjeen erääseen maatilaan 6.8.1601. Lisäksi Andreas Petri harjoitti mittavaa lainaustoimintaa, ja hänen velallisinaan oli säätyläisiä ja talonpoikia koko Ylä-Satakunnan alueelta.
K Lempäälä 1609.
P Valborg Tynisdotter hänen 1. avioliitossaan.
Juuri Schroderusten kautta on syntynyt kiinnostus Someruksenkin sukuun. Tässä nyt vähän kauempaa sivutaan aihetta Anna Kristoferintyttären osalta.
Petrus Schroderukselle ei ilmeisesti tiedetä varmaksi kuka hänen isänsä oli. Nyt nämä kytkennät Maariassa (erityisesti pappilassa) toivat mieleen mahdollisuuden, jopa sellaisen, että voisiko Pehr Schroderuksen (s. n. 1640) isoisä olla tämä Andreas Petri? Hänen poikiaan olivat Paulus Andreae Lempelius ja Magnuksen tiedetään käyttäneen lisänimeä Scraderus, joka on pappisluettelossa kirjoitettu Schroederus. Olisiko Magnus Andreae ottanut tuon nimen ehkä vaimonsa kautta? Lisäksi Magnuksen ja Pauluksen sisaruksia olivat ilmeisesti Augnis ja Jöns. Tässä villejä arvauksia ja kysymys siitä, pitäneekö kohta siirtää toiseen keskusteluun...
Lähteenä: Blomstedt, Y. Lempelius – Scraderus. Genos 27(1956), s. 106-108
Lisäksi tämän vaihtoehdon tappioksi on tieto, että Georg Alanus on ollut jääväämättä käsittelemässä naimiskaupan kohtaloa konsistorissa ja vielä viitannut Johannes Johanniksen sukusuhteeseen ylimalkaisesti ikään kuin vierassukuinen. Tässä hyvä näkökulma. Pitäneekö edelleen pysytellä Byloweissa? Keitä nämä Lounais-Suomen muut ehdokkaat voisivat olla. Itselläni alueen ja tuon ajankin kokonaistuntemus on hatara.
Hei
Olen vuosien mittaan yrittänyt Petrus Schroderuksen syntyperän suhetteen "kääntää joka kiven" (isoäitini oli Schroderus). Ja samasta syystä ratkaista myös Tuderus ja Bylow arvoitusta.
Petruksen väitetään olleen Paltamosta, ja hän meni Upsalaan samaan aikaan voudin pojan Isak Isaksson Siniuksen kanssa lokakuussa 1677. On tiedossa että jollakin Siniuksen pojalla oli silmäsairutta jota hoidetiin Pietari Brahen avustuksella. Olisko keski-ikäinen Petrus laitettu Isakin saattajaksi. Riittikö kirjautuminen yliopistoon apulaispapin ja kappalaisen virkaan. Poika Johan syntyi jo vuoden päästä marraskuussa eli ikään kuin heti paluumatkalla Saloisissa. Isak Siniuksen tytär avioitui myöhemmin Petruksen pojan Johanin kanssa, joka oli Paltamossa jos 1712 Johan Johannis Tammelanderin luona, joka oli voutina vanhemman Isak Siniuksen jälkeen.
Jos palaisi aiheeseen niin notaari Claes Alanuksen esimiehen piispa Isak Rohtoviuksen tytären tytär avioitui Raaheen Beatan veljen Abraham Remahlin kanssa.
Olen Petrus Schroderusta sijoittanut Swahn suvun kantaisän Hans (?Johan)Ericssonin pojaksi. Hans tuli Koutaniemen isännäksi 1633 tai 1634 isäpuolensa Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 mutta Paltamon kappalainen olisi Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä.
Rohkeita arvelujani on että suku voisi kytkeytyä Scahraderuksiin Lokalahden kirkkoheran Laurentii Thomassonin tyttären kautta jonka vävy oli Ericus Scharderus. Paltamon kirkkoherrana olleen Mathias Laurentiin kautta, jonka sisar olisi Ericus Schraderuksen puoliso.
Ericus Schraderuksen toinen vaimo oli Brita Henriksdr Räpälä jonka ensimmäisestä avioliitosta ollut tytär Brita Abogius oli Michael Tammelanderin puoliso eli arvelujeni mukaan Petrus Schroderuksen appi.
Minä en pysty hyödyntämään alkuperäislähteitä mutta jaksan "jankata" näitä arvelujan, kun on nähtävissä että jostain alkaisi purkautua Pohjanmaan monien ratkaisemattomien säätyläissukujen alkuperät.
Kun Andreas Petrin isoisä oli Ingo, tuli mieleen että Rothenius suvun kantaisän Limingan kirkkoherran Thomas Ingoniksen syntyperä on tuntematon. Kerrottakoon näitä arvelujani lisää. Liminkalainen lahjakas Ljungo Thomason otti Pyhäjoen kirkkoherran viran samaan aikaan kuin Henrik Laurentii (Lithovius) Limingassa olen pohtinut olisiko Henrikin tuntematon puoliso Ljungon sisar. Tuntuisi että Thomas Ljungoniksen pappilaa ei ihan ulkopuoliselle olsis luovutettu.
Olavi
Matti Lund
05.10.13, 16:41
Hei
Olen vuosien mittaan yrittänyt Petrus Schroderuksen syntyperän suhetteen "kääntää joka kiven" (isoäitini oli Schroderus). Ja samasta syystä ratkaista myös Tuderus ja Bylow arvoitusta.
...
Olavi
Kovin luulen kuitenkin, etteivät Tuderukset eivätkä Bylowit auta Schroderusten kivien kääntämisessä ja vielä vähemmän Schroderukset Tuderusten alkuperän selvityksessä. Ja vaikka konnan onnistuisi kääntämään ylösalaisin ketaroiltaan, niin kyllä se itse onnistuu keinuttamaan itsensä taas oikein päin ja köpittelemään tiehensä jälkeäkään jättämättä.
Kyllä tässä kannattaisi ensin kääntää Someruksen osalta lähimaisemien kivet Lounais-Suomesta ja katsastaa vasta sitten muita maita. Bylowilla alue on laajempi, mutta turha on alustavasti lähteä Ruotsin rajojen ulkopuolelle (nämähän olivat sangen laajat väliin 1600 -luvulla).
Tuskin myöskään törmääminen ylhäisaatelisiin antaa mitään johtolankaa.
Turhaa Somerukselle-Tuderuksille on mielestäni myös etsiä taannehtivasti tukea Pohjois-Suomen sukuverkoista, vaan ne astuvat paremmin kuvaan mukaan vasta, kun he olivat vakiintuneet periferiassa ja viettäneet riittävän aikansa niissä kuvioissa. Olihan Kemiin joutunut aikaisemmin Pictoriuskin, jonka sukupiiri oli Turussa. Pictoriukseen liittyi kuitenkin selvä sukuside: paitsi virkaa, hän vaihtoi päittäin talojakin lankopuolisen sukulaisensa Gabriel Kalajokiuksen (Calamnius) kanssa. Somerus sen sijaan mielestäni heitettiin Kemiin paljon puhtaammalta pöydältä, ellei sitten hänellä ollut jotain tuntematonta sukusuhdetta mainittuun Pictoriukseen.
Pääsyssä Maarian pappilaan näyttelivät Johannes Johanniksella sukusuhteet edeltäjiin tunnettua rooliaan, mutta huomioiden seurakunnan aseman ja roolin kirkon historiallisilla arvoaskelmilla, ne eivät tyhjentävästi selitä Someruksen lyhytaikaista noususuhdannetta uran alkuvaiheessa. Ehkä ne selittävät sitä, ettei Someruksella ollut muuta jäljellä, kun hänen laskukautensa alkoi ja hänet komennettiin Kemiin. Jotain puuttui, ainakin Iisak Rothoviuksen silmissä.
terv Matti Lund
Maaria oli Turun piispojen aneksi / prebenda (palkkapitäjä) seurakunta. Myös kappalaisena olluta langon sanotaan toimineen samalla piispan prebenda seurakunnan kirkkoherrana. Olikohan nuo tehtävä kuinka haluttuja, jäiköhän Rothoviuksen ansioiden jaälkeen tehtävää hoitaneelle palkkaa?
Jakobus Somerus näköjään kahteen kertaan tuomittiin kuolemaan!
Tuon genistä lainattun tekstin mukaan Gabrielkin kertaalleen erotettiin mutta armahdettiin. Siellä sekä Someruksille kuin Anna von Bylowle on esitetty vaakunat.
Olavi
Jacobus Somerus Jacobus Somerus toimi pappina Liivinmaalla ja Narvassa, missä hänet kuitenkin hirtettiin jatkuvan rötöstelyn jälkeen. Jacobuksen isä oli Someron kirkkoherra ja 1610 Tukholman valtiopäiväen osallistuja Johannes Bartholdi. Isoisä Bartholdus Johannis oli niinikään Someron kirkkoherra. Veli oli Johannes Johannis Somerus (Tuderus), Maarian ja sitten Kemin kirkkoherra ja veljenpoika kirkkoherra ja runoilija Gabriel Tuderus. Somerus tuomittiin 1625 ylioppilaana varkaudesta kuolemaan tai vaihtoehtoisesti sadan taalarin sakkoon. Hän kirjoitti tuolloin valtakunnankansleri Axel Oxenstiernalle avunpyyntökirjeen, joka ilmeisesti auttoi, sillä muutama vuosi tämän jälkeen Somerus toimi pappina Liivinmaalla. Liivinmaalla Somerus jälleen joutui vaikeuksiin ja menetti virkansa sopimattoman elämänsä tähden. Erottamisen lisäksi hänet karkoitettiin, jonka jälkeen hän uudelleen syyllistyi varkauteen ja hirtettiin Narvassa.[1]
Jacobus Someruksen veljenpoika kirkkoherra ja runoilija Gabriel Tuderus tuli Tornion kirkkoherraksi vuonna 1682. Hän oli syntynyt Varsinais-Suomessa, Maariassa, ja oli tullut tunnetuksi saamelaisten käännyttäjänä. Hänen toimiaan kuvaa sanonta: ”Tuderus tuo Herran pappi, jota vihas Lanta sekä Lappi”. Hänet tuomittiin eroamaan virastaan väärästä vihkimisestä, mutta kuningas kumosi tuomion. Hän sai myös kuolemantuomion virkamiesten pahoinpitelystä, mutta sekin muuttui sakoksi. Sakkosumman hän sai käyttää kirkon kattoholvin maalaukseen.
Erkki A Tikkanen
05.10.13, 20:34
...
Tuon genistä lainattun tekstin mukaan Gabrielkin kertaalleen erotettiin mutta armahdettiin. Siellä sekä Someruksille kuin Anna von Bylowle on esitetty vaakunat.
Olavi
...
Vilkaisin tuota geni-sivustoa ja sehän oli puutaheinää!
Siellä oli Anna von Bülow, jonka äiti oli Maria Svinhufvud:eek: Hänellä oli aatelisen von Bülow -suvun vaakuna.
Someruksella puolestaan oli Särkilahtien vaakuna.
Tyypillistä geni-soopaa.:D:
http://www.geni.com/people/Johannes-Somerus/6000000007350371209
http://www.geni.com/people/Anna-von-B%C3%BClow/6000000009590877323
Pekka Hiltunen
05.10.13, 23:04
Kustaa Vaasan aikana oli Turun puolessa tunkua papistossa, ja "leivänsyrjässä kiinni" pysyttäytyminen vaati jatkuvaa ponnistelua. Kaarle Knuutinpojan ajalla aloitettu länsirannikon asuttaminen jatkui pitkälle 1500-luvulle, jolloin Kalmarin unionista erkaantuva Ruotsi tai sen ylhäisaatelisto huusi kuninkaakseen Kustaa Vaasan. Esim. 1550 perustettuun Helsinkiin saatiin porvaristoa pakkosiirtämällä kauppiaita ja säätyläistöä mm. silloisen ruuhka-Suomen "pikkukaupungeista" Raumalta ja Naantalista. Mitenkähän oli laita papiston siirtymisessä Pohjanmaalle? Oletan, että kirkkoherralle oli luvassa kepin sijasta porkkanaa eli jopa moninkertainen palkka.
Katselin läpi SAY:a Someron osalta. Paimenmuiston mukaan mainitaan Tuderuksen esi-isä Johannes (Jons, Jöns) 1549-63, ja toisaalta olisi hän saman lähteen mukaan ollut Someron khra "ainakin 1549–1563". Someron Pusulan Isotalossa esiintyy kuitenkin joku Her Hans Björnsson vielä 1564-1571. Kenestä on kyse? En löytänyt Someron papistosta tähän sopivaa henkilöä. Onkohan joku käynyt läpi naapuripitäjiä?
PH
Matti Lund
06.10.13, 00:30
Kustaa Vaasan aikana oli Turun puolessa tunkua papistossa, ja "leivänsyrjässä kiinni" pysyttäytyminen vaati jatkuvaa ponnistelua. Kaarle Knuutinpojan ajalla aloitettu länsirannikon asuttaminen jatkui pitkälle 1500-luvulle, jolloin Kalmarin unionista erkaantuva Ruotsi tai sen ylhäisaatelisto huusi kuninkaakseen Kustaa Vaasan. Esim. 1550 perustettuun Helsinkiin saatiin porvaristoa pakkosiirtämällä kauppiaita ja säätyläistöä mm. silloisen ruuhka-Suomen "pikkukaupungeista" Raumalta ja Naantalista. Mitenkähän oli laita papiston siirtymisessä Pohjanmaalle? Oletan, että kirkkoherralle oli luvassa kepin sijasta porkkanaa eli jopa moninkertainen palkka.
Katselin läpi SAY:a Someron osalta. Paimenmuiston mukaan mainitaan Tuderuksen esi-isä Johannes (Jons, Jöns) 1549-63, ja toisaalta olisi hän saman lähteen mukaan ollut Someron khra "ainakin 1549–1563". Someron Pusulan Isotalossa esiintyy kuitenkin joku Her Hans Björnsson vielä 1564-1571. Kenestä on kyse? En löytänyt Someron papistosta tähän sopivaa henkilöä. Onkohan joku käynyt läpi naapuripitäjiä?
PH
Kuninkaallisten ja kreivillisten käskykirjeitten mukaan, jos niitä nyt sitten ymmärränkään, Someron herra Bertil Johannis, pappismies, olisi hoitanut papillista virkaansa Somerolla vuosina 1569-86 pitäjänkappalaisen valtuuksilla ja vuodesta 1587 täysillä pitäjän kirkkoherran valtuuksilla.
Vuodelle 1554 ajoitetussa asiakirjassa "De restanciis choralium aboensium" mainitaan Someron osalta "D:ns iohannes de Someo". Lista käsittää kirkkoherroja sikäli kuin minä ymmärrän ja eräitä muita siitä hyvin tunnistan sellaisiksi (Leinberg HRFKOP I, s. 16).
Someron Bertilistä seuraavaa.
Ensiksikin kuninkaallinen kamarineuvos oli esittänyt kuninkaalle anomuksen ja Juhana -kuningas suonut kirjeellään 27.5.1569 herra Bertil Johannikselle ylöspidoksi oikeuden kantaa itselleen puolet pitäjän kymmenyksistä ja koko lukkarinveron (Leinberg HRFKOP I, s. 100-101).
Toiseksi Raaseporin, Porvoon ja Hämeen läänien käskyhaltija herra kreivi A. Leijonhufvud ilmoitti kirjeellään 27.3.1587, että oli tutkinut Someron ja Tammelan pitäjänpappien, herra Bertillin Someron pitäjässä, ja herra Jörenin Tammelan pitäjässä olot ja todennut, että heidän seurakuntansa "haffue tillförene legad under ett geld men nu haffue skifftet geldet udi tu. Så theste betre kune förestå sijn kall och embethe, haffue wij på Högb:te Kongl. M. nådige wilie och behagh unnt och efftherlathet them, att the skole ware recknatt emott enn full prest, thenn ett fult gelle haffuer under sigh." (Leinberg HRFKOP III, s. 75)
Siis tämän mukaan olisi tapahtunut näiden kahden herran yhteisen kappelikunnan jakaminen kahdeksi pastoraatiksi 1587.
Paimenmuiston mukaan Tammelan kirkkoherrana oli 1581-1621 Jören Martini Lepus ja Someron Bertollus Johannis 1567-97.
Niissä näiden herrojen Jörenin ja Bertilin koko virkakausi on tulkittu täysimääräisiksi erillisiksi kirkkoherroiksi, vaikkei niin kaiketi tarkalleen ollut, ennen vuotta 1587, jos luotetaan tässä asiassa kuninkaalliseen käskynhaltijaan Leijonhufvudiin.
Olen käynyt tänä kesänä muutaman kerran Somerolla, myös parhaimpaan viljankorjuun aikaan. Vielä siellä nykyäänkin aika hyvin on viljeltyä peltoa. Muinoin papit lienevät sieltä saaneet aika runsaat kapat.
terv Matti Lund
Pekka Hiltunen
06.10.13, 01:08
En löytänyt Paimenmuistosta SAY:sta hiffaamaani "Her Hans Björnssonia", mutta hän lienee ollut pappismies. Oliko Björn (tai Bero) ehkä Barthollus Johanniksen isän, Jönsin patronyymi?
Mitä tulee kirkkoherrojen maanviljelyyn, niin eiköhän talonpoikien kymmenyksillä ollut juuri tarkoitus elättää mm. kirkkoherraa? Olen ymmärtänyt, että jos joku khra on "viljellyt" sitä tai tätä tilaa, on se tarkoittanut sitä, että hän on saanut omistuksestaan sen tuoton, joka on jäänyt yli lampuodin ylläpitämisestä ilman, että on nähnyt viljoistaan tuskin muuta kuin sen läpinäkyvän olennon.
PH
En löytänyt Paimenmuistosta SAY:sta hiffaamaani "Her Hans Björnssonia", mutta hän lienee ollut pappismies. Oliko Björn (tai Bero) ehkä Barthollus Johanniksen isän, Jönsin patronyymi?
Hieman menee keskustelun sivuun, mutta mielenkiintoista. Onpa tuota Beroa soviteltu Fellmannien esi-isäksikin. Fellmann (Tunturimies) oli käytössä ensimmäisenä suvun Lapinpapilla. Tiedetään Fellmannien olleen Björn sukua tai olisiko alkujaan patronyymistä Björn lähtöisin. SAY Kangasala 1560-79 kertoo Monikkalan omistajan olleen Olaus Olai Biörn, Kangasalan kirkkoherra alkaen 1550. Fellmanneista enemmän lähteessä: http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=15238
Eräässä keskustelussa pohditaan: "Kun Kaarina Maununtytär matkusti Liuksialaan vuonna 1577, hänen matkaseurueessaan oli Herr Jacob Olaui. Voisiko kyseinen Herra olla tutkimani Jacobus Olai ja matkalla Kangasalalle vanhempiensa luo????" Jacobus olai mainitaan paimenmuistiossa Turun tuomiokirkon kappalaisena vuosina 1576-78. Tuona välivuonna 1577 hänet mainitaan Turun linnansaarnaajana. Olisiko hänen matkansa Turusta Iihin käynyt Kangasalan ja Isokyrön kautta?
Elikkä voidaanko ajatella että Jacobus Olai oli Turun linnan saarnaajana ja kappalaisena Turussa samoihin aikoihin ja hän oli ilmeisesti juuri samainen Jacobus Olai, Turun linnansaarnaaja vuonna 1577, joka matkusti Kaarina Maununtyttären seurueessa Kangasalalle. Kukahan oli Kangasalan Olaus Olai? Oliko Björn: Björn, Olaus Oluj, kkh i Kangasala, 82.
Kangasalan kirkko ja sen palvelijat: Olavi Olavinpoika Björn mainitaan 1555 Kangasalan kirkkoherrana. Hän näyttää olleen Juhana-herttuan miehiä, kun hänelle määrättiin 1563 50 markan sakkorangaistus uskollisuudenvalasta herttualle Juhanan jouduttua vankeuteen. Kun Juhanasta 1568 tuli kuningas, tiedetään kirkkoherra Olavin purjehtineen joidenkin toisten kanssa täältä Kangasalta uudistamaan hänelle antamansa uskollisuudenvalan. Björn mainitaan maarovastina, kun hän oli 1582 tuomiokapitulissa hyväksymässä n.s. punaista kirjaa liturgiseen käyttöön. Samana vuonna tuomiokapituli määräsi hänet asettamaan virkaan Sahalahden kirkkoherran Johan Sassen. Rovasti Olaus Björn kuoli 1584. Muistettakoon, että kuningatar Kaarina Maununtytär saapui 1577 Liuksialaan, jonka jälkeen Kangasala oli hänen
kotiseurakuntansa 35 vuotta.
Lisäksi mikä mielenkiintoista, eräs tutkija on teettänyt DNA -tutkimuksia ja hänen mukaansa Mansvetus Jacobilla (Fellman) on sukulaisia Somero, Pertteli ja Salo suunnalla komen osuman kautta.
Palaan vielä Inkerinmaalle kun sielläkin Someruksia on tavattu.
Inkerinmaalta tiedetään Berndt Bülow, joka käräjöi Tallinnan tuomioistuimessa Werner Henningin perinnöstä.
Tekstit (Archiuum Finlandiae publicum):
Rådet i Reval skriver 1516, den 9 juli (midvekens na Kyliani), till hövitsmannen på Viborg med anhållan det han ville förhjälpa två revalska borgare att utfå kvarlåtenskapen efter i Sverige (Finland) avlidna Werner Hennyng, vilken kvarlåtenskap en Berndt Bylow bemäktigat sig.
Rådet i Reval klagar 1517, hos hövitsmannen i Viborg att Berent Bülow ännu ej åt (Revalsborgarna) Evert Hessfels, Stumme och Stallbroder utbetalat de dem tillkommande summor ur Werner Hennyngks kvarlåtenskap.
Rådet i Reval till det i Viborg med intygande att her Evert Hessels, Hinrick Stumme och Hinrick Stalbroder, borgare i Reval, fullmäktigat brevvisaren Peter Jost att av Berendt Bylow utkräva penningar och varor, som dem tillkom efter framlidna Werner Hennynghusen. Dat. vp den dach Kiliani.Ilmeisestikin tässä oli kysymyksessä Tarton piispa Berndt Bülow, jota itseään syytettiin perinnön "takavarikoimisesta". Sen verran näistä asianosaisista sain selville, että Evert Hesselsiä tituleerataan councilor nimikkeellä eli oliko jonkinlainen neuvonantaja ehkä lakimies?, Hinrich Stalbroderin kerrotaan olleen kauppias (kopmand af byen Reval/Tallinn i begyndelsen af 1500 talet) ja yrityskumppanina toimi Hans Selhorst. Valitettavasti tästä omaisuuden aikaisemmasta haltijasta Werner Hennyngistä (Hemming) en löytänyt mitään.
Tiedetäänkö tästä Viipurin linnanapteekkarista, kamreerista ja linnankirjurista Filip Canutus Bilangista mitään? Ilmeisesti tiedetään että hän kuoli v. 1598. Lisäksi Elimäellä asusteli Bilang ja Elimäki taitaisi olla sopivasti linjalla Viipurista käsin. Oliko tuo samainen Bilang myöhemmin Kirkkonummellakin?
Erkki A Tikkanen
06.10.13, 09:23
Kristoffer Asserssonin leski Margareta Munck esiintyy useita kertoja 1638 Turun kaupungin tuomiokirjassa. Jutun ydin on, että Anders Samuelssonin leski Elisabet Klasdotter ajaa Margaretaa vastaan erään talon omistuksesta. Näyttää, että Kristoffer oli 1633 Riiassa luovuttanut talon (takaisin) Andersille. Oikeus tunnusti Elisabetin oikeuden taloon, ja velvoitti hänet korvaamaan Margaretalle sen uudistamisen ja parantamisen, jota Kristoffer oli taloon suorittanut.
Talo sijaitsi Turussa Fägatanilla,"brede weedh gamble kyrckioherrens och emot Hendrich Kycklings gårdar".
Käy myös ilmi että nämä molemmat lesket asuivat tässä talossa.
Kristofferhan kuoli jo 1628, joten tuo 1633 talon luovutus on tapahtunut ilmeisesti jo aiemmin ja kirjattu vasta tuolloin lähteeseen.
Mikäpä olisikaan mukavampaa ollut Johannekselle, kuin hakea morsio naapuritalosta, kun Kristofferin leski kerran asui naapurissa mahdollisien lastensa kanssa. Ei sen kauempaa tarvitsisi etsiä.:cool:
Leskihän oli mahdollisesti hänen tuttunsa jo sotatantereilta miehensä kautta, jos Johannes olisi ollut tämän rykmentissä pappina muutamia vuosia aikaisemmin.
Jouni Kaleva
06.10.13, 10:03
Jurvalan asioita lienee tuolloin hoitanut hänen vaimonsa, Margareta af Fulkila, 1599 Sigismundin
kannattajana mestatun Turun linnanpäällikön Mikael Paavalinpoika Munckin tytär.
Margareta peri miehensä kuoltua Jurvalan sekä lisäksi appensa kuoleman jälkeen 1613 suuren osan
tämän somerolaisista rälssitiloista, muun muassa Härkälän säterin.
Margareta avioitui 1614 eversti Kristoffer Asserssonin (aateloituna 1619 Mannersköld) kanssa.
Jäätyään toisen kerran leskeksi 1628 miehensä kuoltua Liivinmaalla Margareta Munck sai uudelleen
ottaa Jurvalan ohjakset käsiinsä. Rälssitiloilleen Lahden kylässä hän perusti samannimisen säterin
ja 1663 hän hankki Kaarle XI:n holhoojahallitukselta suostumuksen Jurvalan säterin maanluonnon
muuttamiseksi Norrköpingin päätöksen rälssistä täydeksi rälssiksi. Vastineeksi hän luovutti
kruununtilaksi erään Ruotsissa omistamansa allodiaalirälssitilan, jonka hän oli saanut
Kristiina-kuningattarelta erään Kristoffer Asserssonin saatavan suoritukseksi.
Margareta Munck kuoli 1677.
http://ptoukkar.pp.fi/kartanot.htm
PH
Ramsay käsittelee ainakin kahta eri Munck-sukua. Tämä Munck af Fulkila-suvun yhteydessä on Margaretan veli ?Anders, ryttare under Lars Anderssons i Botila fana.
Melkein samaan hengenvetoon tulee Munck af Sommarnäs, jonka Suomen kantaisä Anders Jonsson Munck saa melkein samat tuntomerkit ja tämän jälkimmäisen puolisoksi sijoitetaan Kristina Bertilsdotter, (gift före 1612), hon ägde Harju by i Somero, möjligen dotter af kyrkoherden i Somero 1567-1597 Bertil Jönsson som förde Stjernkors-vapnet.
Onkohan tähän tullut päivitystä viimeisen sadan vuoden aikana?
Jouni Kaleva
06.10.13, 10:10
Kristofferhan kuoli jo 1628, joten tuo 1633 talon luovutus on tapahtunut ilmeisesti jo aiemmin ja kirjattu vasta tuolloin lähteeseen.
Kyseessä oli oikeudelle esitetty todiste, talon alkuperäisen omistajan Hans Baggen kirje 9.8.1633, jolla Hans todisti, että Kristoffer oli luovuttanut talon takaisin Anders Samuelssonille. Jos ymmärsin, oli Hans Bagge tämä kirjoittanut Riiassa. Tämä kirje ei siis osoita, milloin Kristoffer oli kuollut.
Jouni Kaleva
06.10.13, 10:13
Mikäpä olisikaan mukavampaa ollut Johannekselle, kuin hakea morsio naapuritalosta, kun Kristofferin leski kerran asui naapurissa mahdollisien lastensa kanssa. Ei sen kauempaa tarvitsisi etsiä.:cool:
Leskihän oli mahdollisesti hänen tuttunsa jo sotatantereilta miehensä kautta, jos Johannes olisi ollut tämän rykmentissä pappina muutamia vuosia aikaisemmin.
Tuota, eihän Johannes asunut tuossa (Turun) khran talossa, hänhän oli Maarian kappalainen tähän aikaan.
Hei!
Kysyttiin kuka voisi olla Isontalon herra Hans Björnsson. Tarkoittaako se vain omistajaa? Tallinassa käskynhaltijana kuoli Hans Björnsson Lejon (Lepas) 1572. Hänen isänäiti oli Björn Ragvaldsson Stjärnkorsin tytär.
Olavi
Asian vierestä:
Pekka kirjoitti: "Esim. 1550 perustettuun Helsinkiin saatiin porvaristoa pakkosiirtämällä kauppiaita ja säätyläistöä mm. silloisen ruuhka-Suomen "pikkukaupungeista" Raumalta ja Naantalista. Mitenkähän oli laita papiston siirtymisessä Pohjanmaalle?"
Olen usein "loogisena" mielipiteenäni todennut että huonosti perusteltu "ismi" että Helsingin perustivat Porvoon Tammisaaren ja Rauman (?Naantalin) porvarit. Samoin puhe Vantaan (Helsingin pitäjän) talonpoikaiskauppiaista.
Kun katsoo edeltävää sataa vuotta voi nähdä että Helsingin seudun noin 10 vanhaa rälssitilaa asuivat samat suvut Porvoo:n ja Tammisaaren välillä,jotka avioituivat keskenään. Kyllä perustamisen yhteydessä Kustaa Vaasa pyrki purkamaan kaupunkioikeudet Porvoolta Raumalta ja Tammisaarelta. Viimeksi mainittu oli ne vasta parikymmentävuotta aiemmin saanutkin. Kun katsoo hopeaveroluettelon aikaan Helsingin (ja maan) varakaimista kauppiaista heillä oli kytkennät Helsingin Pitäjän koko läänin rälssisukuihin mitenkään Porvoota ja Tammisaarta korostamatta. Ja osansa toi kauppakestit, jotka oli avioituneet Helsinkiin.
Samoin minua vaivaa tunne että Uudellamaalla oli Unioniajan tanskalais-sukuja jotka olivat sulautunut suomalaisväestöön. Paljon myös puhutuun Helsinglandin ristiretkiläisiin yhetyttä on vaikea rakentaa.
Itselläni on käsitys että Helsingin rälssitilojen omistustausta vahvasti kytkeytyy Ille-sukuun. Jos minulla on käsitys Helsingin keksiajan historiaa uudelleen kirjoitetaan. Mielenkiinnolla odotan pehmeneekö käsitys talonpoikaispurjehtia ja Porvoolaisista porvareista sekä Helsinglandin ristiretkeläisistä?
Olavi
Erkki A Tikkanen
06.10.13, 13:44
Tuota, eihän Johannes asunut tuossa (Turun) khran talossa, hänhän oli Maarian kappalainen tähän aikaan.
No just. :oo: Ei tietenkään, tais olla silmät vielä rähmässä, kun tuon edellä olevan kirjoitin. No, oliskohan Johannes käynyt sitten vaikka kylässä Turuus.:cool:
Pekka Hiltunen
06.10.13, 20:11
No just. :oo: Ei tietenkään, tais olla silmät vielä rähmässä, kun tuon edellä olevan kirjoitin. No, oliskohan Johannes käynyt sitten vaikka kylässä Turuus.:cool:
Kyl maar Johannes Turus o käyny ain ku ei ol joutunu itte seisoma oma kotiseurakuntas saarnastualis.
Kpl Johanes ilmaantui Maarian Hamaroon vaimoineen edellisen kpl:n, her Clemetin kuoltua ja tämän lesken jäätyä autioon. SAY-jaksolla 1620-39 tämä käy ilmi. Kuitenkin jaksolla 1634-53 mainitaan jo 1634 Johannes vaimoineen (Anna). Vuonna 1643 perhe näyttää asuneen pappilassa, mutta 1644 jälleen Hamarossa aina vuoteen 1649.
Turussa kelpasi asua talvisaikaan, kun olivat palvelut lähellä, mutta eiköhän säterillä tarkoiteta nimenomaan aateliston asuinkartanoa. Uskon, että Fulkkilan rouva Margaretakin on lapsineen istuutunut vaununpenkile heti kevään tullen.
Hamarossa mainitaan muuten 1635 "dåtter" ja 1637 Margeta dr. Edellisen kappalaisen leski ehti olla aviossa jo Her Clemetin edeltäjänkin kanssa ja hänet taidetaan jopa mainitakin iäkkääksi, joten "dåtter" ei välttämättä viittaa häneen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749899
Joka tapauksessa näyttää siltä, että Her Johan on solminut Annansa kanssa avioliiton jo ennen Maariaan muuttamistaan. Missähän se on voinut tapahtua ellei Somerolla?
PH
Maarian Hamarassa asuu Clemetin leski Anna Somera vuodet 1631-33 ja 1634 taloon tulee Her Johan Caplan vaimoineen. Lisäksi pariskunta on kirjattu samoille vuosille Hamaraan.
Missä Johanneksen tiedetään syntyneen? Mikäli hän oli syntynyt Somerolla, olisi kovin mukava arvata että hän olisi löytänyt Annansa juurikin Somerolta ja tuli nyt jatkamaan sisarenmiesten jälkeen sielunpaimenen tehtäviä Maariaan vihityn vaimonsa kanssa.
Voidaanko pitää mahdollisena että hän opiskellessaan papiksi Uppsalassa olisi tavannut Annan? Oliko aviopuolison löytäminen tuohon aikaan sattumanvaraista vai voidaanko ajatella että Anna olisi ollut lähtöisin Johanneksen tavoin Somerolta ja he sukujensa tavan mukaan solmivat avioliiton kuten hyviin tapoihin kuului. Ilmeisesti nyt merkittävänä vaihtoehtona olisi se että Anna olisi lähtöisin Jurvalan talosta Somerolta?
Pekka Hiltunen
07.10.13, 07:44
Maarian Hamarassa asuu Clemetin leski Anna Somera vuodet 1631-33 ja 1634 taloon tulee Her Johan Caplan vaimoineen. Lisäksi pariskunta on kirjattu samoille vuosille Hamaraan.
Missä Johanneksen tiedetään syntyneen? Mikäli hän oli syntynyt Somerolla, olisi kovin mukava arvata että hän olisi löytänyt Annansa juurikin Somerolta ja tuli nyt jatkamaan sisarenmiesten jälkeen sielunpaimenen tehtäviä Maariaan vihityn vaimonsa kanssa.
Voidaanko pitää mahdollisena että hän opiskellessaan papiksi Uppsalassa olisi tavannut Annan? Oliko aviopuolison löytäminen tuohon aikaan sattumanvaraista vai voidaanko ajatella että Anna olisi ollut lähtöisin Johanneksen tavoin Somerolta ja he sukujensa tavan mukaan solmivat avioliiton kuten hyviin tapoihin kuului. Ilmeisesti nyt merkittävänä vaihtoehtona olisi se että Anna olisi lähtöisin Jurvalan talosta Somerolta?
1614 todetaan, että kappalainen Her Jören kuoli 26.5.1614 ja sen alapuolella mainitaan h Gertrud Vidua, joka myöhemmin esiintyy ed.m. Jörenin seuraajan, Her Clemetin vaimona ja sittemmin leskenä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742748
Voidaan ajatella, että Anna on Upsalan tulijaisia, mutta hän voi olla vaikka Jurvalastakin. Sätereitten asukkaita ei ole kirjattu SAY:n lähteisiin, koska eivät yleens maksaneet veroa. Jos e.m. tytär Margeta todella on Johannes Johanniksen ja Anna Kristofferintyttären lapsi, voisi hän ainakin nimensä ja mahd. isoäitinsä kuolinvuoden perusteella hyvinkin sopia Kristoffer Assersserinpojan ja Margareta Munckin tyttärentyttäreksi.
PH
Pekka Hiltunen
07.10.13, 09:41
Hei!
Kysyttiin kuka voisi olla Isontalon herra Hans Björnsson. Tarkoittaako se vain omistajaa? Tallinassa käskynhaltijana kuoli Hans Björnsson Lejon (Lepas) 1572. Hänen isänäiti oli Björn Ragvaldsson Stjärnkorsin tytär.
Olavi
Näin taitaa olla, kun p.o. "Her Hans Björnssonin" viimeinen läsnäolomerkintä on tehty v. 1571. Johannes Johanniksen isä "Jons/Jöns" eli Johannes/Hans näyttää edelleen jäävän ilman patronyymiä ja paimenmuiston
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?p=search
tiedot on jätettävä voimaan, vaikka "Her" useinmiten viittaakin pappismieheen. Hyvä huomio! Nyt täytyy tältä osin jättää Berot omiin oloihinsa.
PH
1614 todetaan, että kappalainen Her Jören kuoli 26.5.1614 ja sen alapuolella mainitaan h Gertrud Vidua, joka myöhemmin esiintyy ed.m. Jörenin seuraajan, Her Clemetin vaimona ja sittemmin leskenä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742748
Voidaan ajatella, että Anna on Upsalan tulijaisia, mutta hän voi olla vaikka Jurvalastakin. Sätereitten asukkaita ei ole kirjattu SAY:n lähteisiin, koska eivät yleens maksaneet veroa. Jos e.m. tytär Margeta todella on Johannes Johanniksen ja Anna Kristofferintyttären lapsi, voisi hän ainakin nimensä ja mahd. isoäitinsä kuolinvuoden perusteella hyvinkin sopia Kristoffer Assersserinpojan ja Margareta Munckin tyttärentyttäreksi.
Olisivatko Johanneksen siteet Hamaroon jo tämän her Jörenin myötä olemassa? Tarkkaavaisena tässä täytyy tosiaankin olla merkintöjen kanssa. Sivulla nähdään tytär Margeta, olisiko siis Johanneksen ja Annan tytär? SAY Maaria 1637: Hamarossa vuonna 1637 nähdään Johannes, Anna (h), Jacop (dg), Jöran (dg), Brita (p.), Margeta (p.), Margeta (dr.), Jacop (dg) sekä D. Johannes sacel.
Voisiko näitä enää mistään muualta tarkistella?
Sivulla nähdään tytär Margeta, olisiko siis Johanneksen ja Annan tytär? SAY Maaria 1637: Hamarossa vuonna 1637 nähdään Johannes, Anna (h), Jacop (dg), Jöran (dg), Brita (p.), Margeta (p.), Margeta (dr.), Jacop (dg) sekä D. Johannes sacel.
Voisiko näitä enää mistään muualta tarkistella?
Alkuperäinen henkikirja on tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10505878
Yritin etsiä myös vuotta 1635, mutta sitä en löytänyt.
- Pekka -
Saiskohan mitään vihjettä Kristofer nuoremman sisaren avioliitosta. Hänen puolisonsa oli Överkalixin kirkkoherra Moses Olai Sundel. Hänen isänsä oli Piteon pormestari Olof Jonsson Sundell ja äiti Ingrid Östensdr. Olofin isää sanotaan turkulaiseksi Jon Nilsson Öndessoniksi?
Noista Rutsin Öndesoneista saa paljon tietoa googlaamalla, mutta Moseksen esipolviin en löydä yhteyttä?
Noista Lepaksista joku esittä Björniä nimitetyn Beroksi. Onko Bero Björnin synonyymi?
Olavi
1614 todetaan, että kappalainen Her Jören kuoli 26.5.1614 ja sen alapuolella mainitaan h Gertrud Vidua, joka myöhemmin esiintyy ed.m. Jörenin seuraajan, Her Clemetin vaimona ja sittemmin leskenä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742748
PH
Nyt kyllä allekirjoittanut putosi kärryiltä. Eikö Clemens Michaelis Stigæuksen puoliso ollut Anna Somera, kuten aiemmin esillä olleessa Someron historiassa kerrotaan ja kuten mm Outikin kiroitti? Tällöin SAY:n merkintä 1634 tarkoittaisi todennäköisesti tätä Annaa ja seuraavan vuoden merkinnän tulkitsisin (alkuperäistä näkemättä) koskevan Clemetin tytärtä. Kuka sitten on 1637 näkyvä Margeta-tytär, siihen en ota kantaa:)
Johannes Johanniksen isä "Jons/Jöns" eli Johannes/Hans näyttää edelleen jäävän ilman patronyymiä ja paimenmuiston tiedot on jätettävä voimaan, vaikka "Her" useinmiten viittaakin pappismieheen.
PH
Ja toisaalta ketä tällä Johannes Johanniksella ja hänen isällään Jönssillä tarkoitetaan? Eikö Johannes Johannis Someruksen isä ollut Johannes (Hans) Bartholli, jonka partonyymi näkyy esim SAY:ssa Somerossa? Mitä muuten lukee v 1614 kohdalla - yritin etsiä alkuperäistä, mutta vähän opettelemisessa vielä tämän alueen arkistojen selailu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636652
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=630444
- Pekka -
Matti Lund
08.10.13, 11:47
Nyt kyllä allekirjoittanut putosi kärryiltä. Eikö Clemens Michaelis Stigæuksen puoliso ollut Anna Somera, kuten aiemmin esillä olleessa Someron historiassa kerrotaan ja kuten mm Outikin kiroitti? Tällöin SAY:n merkintä 1634 tarkoittaisi todennäköisesti tätä Annaa ja seuraavan vuoden merkinnän tulkitsisin (alkuperäistä näkemättä) koskevan Clemetin tytärtä. Kuka sitten on 1637 näkyvä Margeta-tytär, siihen en ota kantaa:)
Ja toisaalta ketä tällä Johannes Johanniksella ja hänen isällään Jönssillä tarkoitetaan? Eikö Johannes Johannis Someruksen isä ollut Johannes (Hans) Bartholli, jonka partonyymi näkyy esim SAY:ssa Somerossa? Mitä muuten lukee v 1614 kohdalla - yritin etsiä alkuperäistä, mutta vähän opettelemisessa vielä tämän alueen arkistojen selailu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636652
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=630444
- Pekka -
Somero.
Vuonna 1614 lukee "d. Hieronimus" eli renki Jere, jonka leski Marketta on nähtävästi ottanut huolehtimaan tilustensa viljelyksistä.
Maaria
Someron historiassa tosiaan aika hyvin käsitellään Somerusten veljesten siskon Annan vaiheita, kahta aviota, ensin Magnus Tuomaksenpoika Hammarmannin kanssa, joka on kuollut 1611, ja herra Klemet Michaeliksen (Stichaeus) kanssa, joka on kuollut 1632.
Mainitaan, että Anna olisi kuollut 1637, mutta luulen, että tämä tulee joko henkikirjan tulkinnasta (esiintyy viimeisen kerran 1637) tai jostain vuosiluvun kirjausvirheestä, sillä herra Klemetin leski löytyy vielä vuoden 1638 karjaluettelosta omistaen mm. hevosen, kaksi lehmää ja muutaman muunkin elikon.
Maarian Hamarassa näyttäisi olleen kaksi eri taloutta, kun karjakin on näin eroteltu.
Mitä tulee tytär Markettaan, niin Someron Historiassa mainitaan, että aviosta herra Klemetin kanssakin oli lapsia.
Parhaiten tytär Marketta vuodelta 1637 sopisi herra Klemetin ja Annan tyttäreksi, jos ei ollut ikäneito, ja jo edellisestä aviosta. Nimittäin hänenhän täytyi olla naimaikäinen nainen vuonna 1637, eli syntynyt hyvin ennen vuotta 1620, ehkä siinä 1615, muttei ennen 1611, jos olisi toisesta aviosta.
Mikäli on ylioppilasmatrikkeliin luottamista, niin tällainen Margareta Klemetintytär Stichea löytyisikin herra Matias Jacobin rouvana. Olisipa tämä Matias ottanut talosta Hammar -nimenkin itselleen.
Tämä sulkisi pois sen, että hän olisi ainakaan herra Johannes Johanniksen ja Anna Kristofferin tytär, tai ainakaan heidän yhteinen tyttärensä. Kun herra Johanneksen oletetaan syntyneen vähän vuoden 1600 jälkeen, tuskin hänellä oli noin 1615 syntynyttä tytärtä. Taas Anna Kristofferintyttären iästä ei ole esitetty mitään arviota. Nuorin Tuderushan on syntynyt noin 1640 ja Anna on kuollut joko 1643 tai 1644. Anna Kristofferintytär olisi hyvinkin saattanut olla aviossa jo ennen herra Johannesta ja olla muutaman vuoden tätä vanhempi. Mutta luulisi, että jos Annalla oli lapsia edellisestä? aviosta, ne olisi kirjattu henkikirjaan lapsipuoliksi. Siten Marketta tuskin oli kummankaan tytär, vaan todennäköisemmin herra Klemetin tytär. Kolmatta vaihtoehtoa taitaa olla mahdoton löytää.
terv Matti Lund
Pekka Hiltunen
08.10.13, 12:42
Nyt kyllä allekirjoittanut putosi kärryiltä. Eikö Clemens Michaelis Stigæuksen puoliso ollut Anna Somera, kuten aiemmin esillä olleessa Someron historiassa kerrotaan ja kuten mm Outikin kiroitti? Tällöin SAY:n merkintä 1634 tarkoittaisi todennäköisesti tätä Annaa ja seuraavan vuoden merkinnän tulkitsisin (alkuperäistä näkemättä) koskevan Clemetin tytärtä. Kuka sitten on 1637 näkyvä Margeta-tytär, siihen en ota kantaa:)
Ja toisaalta ketä tällä Johannes Johanniksella ja hänen isällään Jönssillä tarkoitetaan? Eikö Johannes Johannis Someruksen isä ollut Johannes (Hans) Bartholli, jonka partonyymi näkyy esim SAY:ssa Somerossa? Mitä muuten lukee v 1614 kohdalla - yritin etsiä alkuperäistä, mutta vähän opettelemisessa vielä tämän alueen arkistojen selailu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636652
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=630444
- Pekka -
Oops. Ei näköjään pitäisi sekaantua keskusteluihin perehtymättä sen perustoihin. Etsin tietenkin Pertteli Jönsinpojan isän patroyymiä. Valitan sekoiluani.
PH
Keskustelun myötä syntyneitä ajatuksia...toivon mukaan olettamuksia esitetään vielä lisää...
Pyydän huomioimaan että loppuviitteiden linkitys ei toimi.
Somerus
Somerusten äidin oletetaan löytyvän lähistön säätyläissuvuista. Johannes Johannis (n. 1600–1672) ei koskaan signeerannut lisänimellä Tuderus, hänet mainitaanu Someruksena tuomiokirjoissa, kuoli Kemin kirkkoherrana, johon virkaan oli nimitetty elokuussa 1648 ja saanut kuningattaren vahvistuksen 19/10 1650 (Fellman, m.t. III, 288). Milloin hän Kemiin todella muutti, on epäselvä (http://suku.genealogia.fi/#_edn1). SAY Maaria vuosilta 1634–53 merkintä Johan Someruksen kohdalla näyttäisi hänen muuttaneen Kemiin 1649 ja 7-8/4 1652 esiintyy hän joka tapauksessa Kemin käräjillä.
Somerus asui (ja ehkä syntyikin) Halisten Tätilässä[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn2) ja toimi Maarian kappalaisena 1632. Olisiko Tuderus –nimi Tätilän nimimuunnos?
Someruksesta löytyy mainintoja Maskun khlk :n tuomiokirjoista
-23.6 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791503 (1. sivun alareunassa mainitaan Herr Johan Caplanen. Kohta on kiinnostava koska Tallgren vertaa sitä Johannes Someruksen ja Anna Kristoferintyttären vihkimäaikaan. Löytyisikö tekstistä tarkennusta tai perusteita vihkimäaikaan? Tekstissä nähdään Brita Thomasdotter Lammin Evolta, joka väittää kappalaista lapsensa isäksi, joka vapautuu syytöksestä koska oli tuolloin naimaton. Tästä päätellään että kappalainen käräjiä pidettäessä oli jo naimisissa.
-27.10 1637
-17.11 1642
-Turun RO ptk 21.2 1635: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11482821 (Herr Johannes i Rändämäki löytyy esim. tuosta 1635 sivun vasemmasta laidasta kolmanneksi alin rivi)
- 11.5 1636: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480202
Anna Christofersdotter?
Anna Kristofferintyttären juurista ei ole varmuutta. Tiedetään hänet mainitun kirjoissa Somero ja Somerniemi 1449–1999 sekä Maarian pitäjän historia II :ssa Kristofferintyttärenä[i] (http://suku.genealogia.fi/#_edn1). Anna oli Johannes Someruksen 1. puoliso, avioon 1634 (vrt. kär. 23/6 1634). Huomattavaa että Someruksen 1. aviosta syntyneet lapset käyttivät Tuderus -nimeä. Olisiko hän ehkä asunut Tuutarissa ja joku tyttären lapsista ollut luonaan ja ottanut nimen[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn2) Johannes ja Anna ovat todennäköisesti avioituneet Hämeessä tai Varsinais-Suomessa. Somerusten esi-isän arvellaan joissakin kannanotoissa käyttäneen Stienkors -sukua muistuttavaa vaakunaa-verkosto kytkeytyisi myös Bylowien kautta tähän.
1. BYLOW SUKU mainitaan keskustelussa ainoana argumentoituna ehdokkaana Annan suvuksi. Tiedetään että Johannes Tuderus ja Susanna Sigfridintytär olivat kolmannen polven sukulaisia (pöytäkirjaote). Oliko Kirkkonummen Jakob Bilang oli Kristofer vanhemman veli. Jos näin oli ja lisäksi Anna Lithovius olisi Kristofer nuoremman 1. puoliso, Sigfrid olisi tullut kappalaiseksi Liminkaan veljensä apen jälkeen. C. Lithovius olisi Susannan setä ja Anna Christofersdotter olisi Susannan serkku.
Annan isäksi ehdolla jossain vaiheessa ovat olleet ainakin:
Kajaaninlinnan päällikkö Christoffer Bülow (s. n. 1620) ei ehkä ikänsä puolesta voi olla Anna Christofersdotterin isä vaan oletettavampaa on se, että Christoffer nuoremman isä Kastelholman vouti Christoffer vanhempi olisi Annan isä. Kristofferin tiedoissa ei ole käytetty von -etuliitettä Pohjanmaan rykmentin tiedoissa 1650 -luvulta. Kristoffer nuoremmasta tiedetään että hän oli Pohjanmaan rykmentin vänrikki 1654, luutnantti 1657 ja garnisooni Inkerinmaalla vuosina 1654–57. Hänen tiedetään reformoidun kapteeniksi 1661 ja mainitaan vielä useaan kertaan tämän jälkeen. Kuolinvuosi ei täsmää Christoffer nuoremman osalta. Christoffer vanhemman tiedetään kuolleen noin 1661. Samaisen Christoffer nuoremman tiedetään saaneen vielä 1663 (eli C. vanhemman kuoleman jälkeen) tiloja Vöyrissä ja Kruununkylässä elinkautiseksi rälssiksi.
Christoffer nuoremman veli Johan toimi Vaasassa. Johan Bylowin (haudattu 1678) tiedetään saaneen 1661, 15. 5. kirjeen porvari Lars Påhlssonilta koskien perinnönjakoa tunnetun Bylowin ja Lars Påhlssonin vaimon isän perintöä. Tämä vaasalainen raatimies ja kaupunginkirjuri Johan Bylow oli syntynyt noin 1620 Tukholmassa ja kuoli Vaasassa 1678. ). Hänen kerrotaan olleen tukholmalainen, joka vuosina 1646–47 toimi Vaasassa kaupunginkirjurina ja myöhemmin asustelleen myös Närpiössä.[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn3)Johan Bylowia ei tituleerata aatelisena Vaasan asiakirjoissa, mikä normaalisti huomaavaisesti esille tuotiin. Myöskään Tukholman Tänkeböckereissä Christopher Bylota ei tituleerata jalosukuisena.[iv] (http://suku.genealogia.fi/#_edn4) Myös Christoffer nuoremman tyttären Justinen tiedetään avioituneen rälssittömän kanssa vuonna 1683.
Kastelholman vouti Christoffer Bülow[v] (http://suku.genealogia.fi/#_edn5) (Bylow-Bulow-Bylod-Byland-Bilang?-Bÿlon) Åkerblomin artikkelissa Stadskrivare i Vasa på 1600 talet kerrotaan Christoffer vanhemman kuolleen 1661 kun poika Johan sai kirjeen 15.5.1661 porvari Lars Påhlssonilta Tukholmasta. Kirjeessä pyydettiin häntä perinnönjakoon. Johan Bylowin veli vänrikki Christoffer Bylowin tiedetään käyneen vierailulla Vaasassa vuonna 1653. Tukholman kaupungin Marian seurakunnan kuolleista on löytynyt Christoffer Bylow, haudattu 18.5.1659 kirkkoon.
Vielä avoinna olevia kysymyksiä:
-miksi vuosiluvut vaihtelevat kuolinvuodesta 1659 tulleeseen kirjeeseen vuodelta 1661?
-sitaateissa oleva teksti voisi tarkoittaa, että Vaasan arkistomateriaalista mahdollisesti löytyisi tuo Lars Påhlssonin kirje (kirjettä ei ole löytynyt toukokuulta 1661 ja kysymys: ”Eikö Bylowin isä kuollut jonkin toisen mukaan vasta joskus 1670 -luvulla?”
-voisiko tuo merkintä veljen käynnistä löytyä oikeuden pöytäkirjoista, esim. sakkomerkintä?
-Christoffer vanhemman perukirjoja ei ole toistaiseksi löydetty ja tarkistettu. Vuoden 1661 oikeellisuutta epäillään ja toivotaan jonkun pääsevän Tukholman tänkebookien painettuihin niteisiin. Alkuperäiset Tänkeböckerit loppuvat vuoteen 1660 ja painettunakin jo 1635. Jos C. kuoli 1659, hänet voi löytää vuoden 1659 Tänkebokista?
[I]-C. vanhemman tiedetään kurittaneen kokkipoikaa vuonna 1616. Tiedon lähteenä Stockholms stads och Norrmalms stads tänkeböcker. Eikö Annan tiedetä syntyneen näinä vuosina?
Annan ja Johannes Someruksen tiedetään avioituneen 1634 ja Christoffer Bülowin tiedetään vaikuttaneen Kastelholmassa vuodesta 1627–35. Noin vuosi häiden jälkeen (jos Anna oli Bülowin tytär) eli vuonna 1636, Bülow siirtyi ilmeisesti muualle koska toinen voudintehtävien jatkaja aloitti työnsä.
Koska Ahvenanmaan voudille ei löydy helpolla Anna nimistä tytärtä, tulee poissulkumielessä pohtia myös muita varteenotettavia vaihtoehtoja. Muistettakoon kuitenkin nämä Bylow -sukua puoltavat asiat:
1) Bergholmin sukukirjassa kaikki kolme vaimoa on yhdistetty Kristina Bylowiksi. Olisivatko 1. ja 3. vaimo olleet Bylow -nimisiä, jolle on annettu Kristina Platzin etunimi?
2) Someruksen vaimot olivat huomattavien henkilöiden tyttäriä: Turun pormestari sekä korkea-arvoinen sotilashenkilö
3) Maskun khlk:n ja Turun tuomiokirjat kahlattu läpi – ei löytöjä, Somerusta koskevat tiedot referoitu Toropaisen kirjassa[vi] (http://suku.genealogia.fi/#_edn6)?
4) Olivatko Johannes Somerus ja Susanna Sigfridintytär nogot när i 3 gradu…eli pikkuserkkuja?
5) Olisiko Susannan isoisä Canutus Bylow?
6) Johannes Somerus oli uransa alussa sotilaspappi, missä? Olisiko Anna voinut olla jonkun upseerin tytär!
7) Kuka oli Johan Bylow nuoremman isoäiti Gertrud?
Argumentaatiota vastaan:
1) Jos jotakuta ei ole kirjattu Bylowiksi, on se kohtuuhyvä indikaattori siitä, ettei henkilö ole Bylow
Jos Anna Kristofferintyttären isä Kristoffer tai Risto on ollut vähänkään mainittava mies, tämä Kristoffer tulee varmaankin hyvin esiin oman tuomiokuntansa asiakirjoissa, jos hän on elänyt vielä tyttärensä avioitumisen aikoihin, siis vähintään 1630 -luvulle asti. Jos taas Anna on ollut jo kauan orpo ja isä kuollut Annan syntymän aikoihin joskus lähellä vuotta 1610, merkit Kristofferista saattavat olla erittäin niukat
Baltian rykmentin eversti Kristoffer Assersson (Mannersköld) omisti Somerolla Jurvalan kartanon. Hän avioitui Margareta af Fulkilan kanssa 1614. Kuka oli tuo tytär Hamaron talossa vuonna 1635? Vuonna 1637 hänet lienee mainittu nimellä Margareta dr. Olisiko tuo Marketta herr Klemetin ja Anna Someran tytär vaiko Johanneksen ja Anna Christofersdotterin tytär? Tiedetään eräs Margareta Klemetintytär Stichea herr Matias Jacobin rouvana. Paimenmuistion mukaan vanhemmat olivat Clemens Michaelis Stigaeus ja Anna Johanesdr Somera eikä pariskunta Anna ja Johannes Somera.
Jomalan kirkkoherra Christophorus Sigfridi Alanus Ahvenanmaalta ei ehkä voi olla Annan isä koska hän olisi ollut jäävi käsittelemään läheisten omaistensa avioliittoa
Limingan kappalainen Christianus Henrici Lithovius jos Annalle tulee etsiä sopiva pappisisä? Onko Annan sukua hyvä etsiä pääasiassa Lounais-Suomesta/Varsinais-Suomesta koska Johannes siirtyi Pohjoiseen vasta Annan kuoleman jälkeen? Christer Lithoviuksen isä syntyi Kaarinassa, Maarian naapuripitäjässä. He olivat hyvin varakasta sukua jo tuohon aikaan. Lithovius liittyy ehkä enemmän Christoffer nuoremman piireihin Kemissä? Anna Lithovius oli mahdollisesti Ericus Sigfridi Raumannuksen leski, tästä ei lähdetietoa. Raumannukset ja Somerukset molemmatkin vaikuttivat myöhemmin Hailuodossa sekä Kemissä. Liittyvätkö kuitenkin enemmän suvun myöhempiin vaiheisiin kuin Anna Kristofersdotterin syntymään ja vanhempiin, jotka ehkä etelä-Suomessa tai jopa Ahvenanmaalta/Ruotsista.
-suvun miesten nimi Krister ei lisää uskoa siihen, että kyseessä olisi Annan isä Kristoffer koska nämä nimet täysin erillisiä, eivät vaihtoehtoisesti käytettyjä; Kristoffer-Kristuksen kantaja ja Krister – kristitty, kyse ei ole nimimuunnoksesta
-ei ole löydetty sukulaisuusyhteyksiä Lithoviusten ja Sigfrid Canutin tai vaimon kanssa, mikä jo osoitettu Tuderusten kanssa
Rovaniemen kappalainen Christiernus Erici syntynyt ehkä Mynämäellä/Huittisissa 1580. Christiernus Erici siirtyi Kemin kappalaiseksi 1618. Christiern viittaa Krister nimeen, eikä siten Annan isään. Kuinka Anna ja Johannes Somerus olisivat tavanneet Varsinais-Suomessa tai lähistöllä jos Annan koti oli Kemissä tai Rovaniemellä. Pohjois-Suomen sukuverkot eivät luultavasti anna tähän vastausta, sillä Bylowien vaikutus alueella alkoi ehkä myöhemmin.
Annan isää on arvuuteltu myös seuraaviin sukuihin:
Sevoniusten suku Paimion Sievolassa, Krister/Kristoffer (?)
Huittisten Raijala Rajalenius, Pärttyli-Bertil (?)
Käteen jää edelleen vahva dokumentaatio siitä että Anna Christofersdotter olisi Christoffer Bülow vanhemman tytär (tai ainakin eniten etsitty). Avoinna olevia kysymyksiä on onneksi vielä paljon jäljellä – ja siksi on toivoakin josko asia vielä jostakin putkahtaa esiin…vaikkapa Tukholman arkistoista…
[i] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref1) SAY Maaria 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749916
[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref2) A. M. Tallgren: Maarian pitäjän paimenmuisto 1500- ja 1600-luvuilla. Hist. Ark. XLIV, s. 47-48
[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref3) Åkerblom. Lappfjärds historia 1 – Vasa 1938, s. 260
[iv] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref4) Stockholms tänkeböcker XI 1619. Utgivna av Stockholms Stadsarkiv. Redigerad av Sven Olsson, Naemi Särnqvist. Stockholm 1974
[v] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref5) Stockholms tänckeböcker löytää Kristoffer Bylow/Bylou –nimisen proviantmästaren vuodelta 1629
[vi] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref6) Tietoja 1600 –luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista – Genos - Toropainen
[i] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref1) MAARIA SAY 1634–1653: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749916
[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref2) kär 5.7.1636
Pekka Hiltunen
11.10.13, 19:29
Keskustelun myötä syntyneitä ajatuksia...toivon mukaan olettamuksia esitetään vielä lisää...
Pyydän huomioimaan että loppuviitteiden linkitys ei toimi.
Somerus
Somerusten äidin oletetaan löytyvän lähistön säätyläissuvuista. Johannes Johannis (n. 1600–1672) ei koskaan signeerannut lisänimellä Tuderus, hänet mainitaanu Someruksena tuomiokirjoissa, kuoli Kemin kirkkoherrana, johon virkaan oli nimitetty elokuussa 1648 ja saanut kuningattaren vahvistuksen 19/10 1650 (Fellman, m.t. III, 288). Milloin hän Kemiin todella muutti, on epäselvä (http://suku.genealogia.fi/#_edn1). SAY Maaria vuosilta 1634–53 merkintä Johan Someruksen kohdalla näyttäisi hänen muuttaneen Kemiin 1649 ja 7-8/4 1652 esiintyy hän joka tapauksessa Kemin käräjillä.
Somerus asui (ja ehkä syntyikin) Halisten Tätilässä[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn2) ja toimi Maarian kappalaisena 1632. Olisiko Tuderus –nimi Tätilän nimimuunnos?
Someruksesta löytyy mainintoja Maskun khlk :n tuomiokirjoista
-23.6 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791503 (1. sivun alareunassa mainitaan Herr Johan Caplanen. Kohta on kiinnostava koska Tallgren vertaa sitä Johannes Someruksen ja Anna Kristoferintyttären vihkimäaikaan. Löytyisikö tekstistä tarkennusta tai perusteita vihkimäaikaan? Tekstissä nähdään Brita Thomasdotter Lammin Evolta, joka väittää kappalaista lapsensa isäksi, joka vapautuu syytöksestä koska oli tuolloin naimaton. Tästä päätellään että kappalainen käräjiä pidettäessä oli jo naimisissa.
-27.10 1637
-17.11 1642
-Turun RO ptk 21.2 1635: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11482821 (Herr Johannes i Rändämäki löytyy esim. tuosta 1635 sivun vasemmasta laidasta kolmanneksi alin rivi)
- 11.5 1636: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480202
Anna Christofersdotter?
Anna Kristofferintyttären juurista ei ole varmuutta. Tiedetään hänet mainitun kirjoissa Somero ja Somerniemi 1449–1999 sekä Maarian pitäjän historia II :ssa Kristofferintyttärenä[i] (http://suku.genealogia.fi/#_edn1). Anna oli Johannes Someruksen 1. puoliso, avioon 1634 (vrt. kär. 23/6 1634). Huomattavaa että Someruksen 1. aviosta syntyneet lapset käyttivät Tuderus -nimeä. Olisiko hän ehkä asunut Tuutarissa ja joku tyttären lapsista ollut luonaan ja ottanut nimen[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn2) Johannes ja Anna ovat todennäköisesti avioituneet Hämeessä tai Varsinais-Suomessa. Somerusten esi-isän arvellaan joissakin kannanotoissa käyttäneen Stienkors -sukua muistuttavaa vaakunaa-verkosto kytkeytyisi myös Bylowien kautta tähän.
1. BYLOW SUKU mainitaan keskustelussa ainoana argumentoituna ehdokkaana Annan suvuksi. Tiedetään että Johannes Tuderus ja Susanna Sigfridintytär olivat kolmannen polven sukulaisia (pöytäkirjaote). Oliko Kirkkonummen Jakob Bilang oli Kristofer vanhemman veli. Jos näin oli ja lisäksi Anna Lithovius olisi Kristofer nuoremman 1. puoliso, Sigfrid olisi tullut kappalaiseksi Liminkaan veljensä apen jälkeen. C. Lithovius olisi Susannan setä ja Anna Christofersdotter olisi Susannan serkku.
Annan isäksi ehdolla jossain vaiheessa ovat olleet ainakin:
Kajaaninlinnan päällikkö Christoffer Bülow (s. n. 1620) ei ehkä ikänsä puolesta voi olla Anna Christofersdotterin isä vaan oletettavampaa on se, että Christoffer nuoremman isä Kastelholman vouti Christoffer vanhempi olisi Annan isä. Kristofferin tiedoissa ei ole käytetty von -etuliitettä Pohjanmaan rykmentin tiedoissa 1650 -luvulta. Kristoffer nuoremmasta tiedetään että hän oli Pohjanmaan rykmentin vänrikki 1654, luutnantti 1657 ja garnisooni Inkerinmaalla vuosina 1654–57. Hänen tiedetään reformoidun kapteeniksi 1661 ja mainitaan vielä useaan kertaan tämän jälkeen. Kuolinvuosi ei täsmää Christoffer nuoremman osalta. Christoffer vanhemman tiedetään kuolleen noin 1661. Samaisen Christoffer nuoremman tiedetään saaneen vielä 1663 (eli C. vanhemman kuoleman jälkeen) tiloja Vöyrissä ja Kruununkylässä elinkautiseksi rälssiksi.
Christoffer nuoremman veli Johan toimi Vaasassa. Johan Bylowin (haudattu 1678) tiedetään saaneen 1661, 15. 5. kirjeen porvari Lars Påhlssonilta koskien perinnönjakoa tunnetun Bylowin ja Lars Påhlssonin vaimon isän perintöä. Tämä vaasalainen raatimies ja kaupunginkirjuri Johan Bylow oli syntynyt noin 1620 Tukholmassa ja kuoli Vaasassa 1678. ). Hänen kerrotaan olleen tukholmalainen, joka vuosina 1646–47 toimi Vaasassa kaupunginkirjurina ja myöhemmin asustelleen myös Närpiössä.[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_edn3)Johan Bylowia ei tituleerata aatelisena Vaasan asiakirjoissa, mikä normaalisti huomaavaisesti esille tuotiin. Myöskään Tukholman Tänkeböckereissä Christopher Bylota ei tituleerata jalosukuisena.[iv] (http://suku.genealogia.fi/#_edn4) Myös Christoffer nuoremman tyttären Justinen tiedetään avioituneen rälssittömän kanssa vuonna 1683.
Kastelholman vouti Christoffer Bülow[v] (http://suku.genealogia.fi/#_edn5) (Bylow-Bulow-Bylod-Byland-Bilang?-Bÿlon) Åkerblomin artikkelissa Stadskrivare i Vasa på 1600 talet kerrotaan Christoffer vanhemman kuolleen 1661 kun poika Johan sai kirjeen 15.5.1661 porvari Lars Påhlssonilta Tukholmasta. Kirjeessä pyydettiin häntä perinnönjakoon. Johan Bylowin veli vänrikki Christoffer Bylowin tiedetään käyneen vierailulla Vaasassa vuonna 1653. Tukholman kaupungin Marian seurakunnan kuolleista on löytynyt Christoffer Bylow, haudattu 18.5.1659 kirkkoon.
Vielä avoinna olevia kysymyksiä:
-miksi vuosiluvut vaihtelevat kuolinvuodesta 1659 tulleeseen kirjeeseen vuodelta 1661?
-sitaateissa oleva teksti voisi tarkoittaa, että Vaasan arkistomateriaalista mahdollisesti löytyisi tuo Lars Påhlssonin kirje (kirjettä ei ole löytynyt toukokuulta 1661 ja kysymys: ”Eikö Bylowin isä kuollut jonkin toisen mukaan vasta joskus 1670 -luvulla?”
-voisiko tuo merkintä veljen käynnistä löytyä oikeuden pöytäkirjoista, esim. sakkomerkintä?
-Christoffer vanhemman perukirjoja ei ole toistaiseksi löydetty ja tarkistettu. Vuoden 1661 oikeellisuutta epäillään ja toivotaan jonkun pääsevän Tukholman tänkebookien painettuihin niteisiin. Alkuperäiset Tänkeböckerit loppuvat vuoteen 1660 ja painettunakin jo 1635. Jos C. kuoli 1659, hänet voi löytää vuoden 1659 Tänkebokista?
[I]-C. vanhemman tiedetään kurittaneen kokkipoikaa vuonna 1616. Tiedon lähteenä Stockholms stads och Norrmalms stads tänkeböcker. Eikö Annan tiedetä syntyneen näinä vuosina?
Annan ja Johannes Someruksen tiedetään avioituneen 1634 ja Christoffer Bülowin tiedetään vaikuttaneen Kastelholmassa vuodesta 1627–35. Noin vuosi häiden jälkeen (jos Anna oli Bülowin tytär) eli vuonna 1636, Bülow siirtyi ilmeisesti muualle koska toinen voudintehtävien jatkaja aloitti työnsä.
Koska Ahvenanmaan voudille ei löydy helpolla Anna nimistä tytärtä, tulee poissulkumielessä pohtia myös muita varteenotettavia vaihtoehtoja. Muistettakoon kuitenkin nämä Bylow -sukua puoltavat asiat:
1) Bergholmin sukukirjassa kaikki kolme vaimoa on yhdistetty Kristina Bylowiksi. Olisivatko 1. ja 3. vaimo olleet Bylow -nimisiä, jolle on annettu Kristina Platzin etunimi?
2) Someruksen vaimot olivat huomattavien henkilöiden tyttäriä: Turun pormestari sekä korkea-arvoinen sotilashenkilö
3) Maskun khlk:n ja Turun tuomiokirjat kahlattu läpi – ei löytöjä, Somerusta koskevat tiedot referoitu Toropaisen kirjassa[vi] (http://suku.genealogia.fi/#_edn6)?
4) Olivatko Johannes Somerus ja Susanna Sigfridintytär nogot när i 3 gradu…eli pikkuserkkuja?
5) Olisiko Susannan isoisä Canutus Bylow?
6) Johannes Somerus oli uransa alussa sotilaspappi, missä? Olisiko Anna voinut olla jonkun upseerin tytär!
7) Kuka oli Johan Bylow nuoremman isoäiti Gertrud?
Argumentaatiota vastaan:
1) Jos jotakuta ei ole kirjattu Bylowiksi, on se kohtuuhyvä indikaattori siitä, ettei henkilö ole Bylow
Jos Anna Kristofferintyttären isä Kristoffer tai Risto on ollut vähänkään mainittava mies, tämä Kristoffer tulee varmaankin hyvin esiin oman tuomiokuntansa asiakirjoissa, jos hän on elänyt vielä tyttärensä avioitumisen aikoihin, siis vähintään 1630 -luvulle asti. Jos taas Anna on ollut jo kauan orpo ja isä kuollut Annan syntymän aikoihin joskus lähellä vuotta 1610, merkit Kristofferista saattavat olla erittäin niukat
Baltian rykmentin eversti Kristoffer Assersson (Mannersköld) omisti Somerolla Jurvalan kartanon. Hän avioitui Margareta af Fulkilan kanssa 1614. Kuka oli tuo tytär Hamaron talossa vuonna 1635? Vuonna 1637 hänet lienee mainittu nimellä Margareta dr. Olisiko tuo Marketta herr Klemetin ja Anna Someran tytär vaiko Johanneksen ja Anna Christofersdotterin tytär? Tiedetään eräs Margareta Klemetintytär Stichea herr Matias Jacobin rouvana. Paimenmuistion mukaan vanhemmat olivat Clemens Michaelis Stigaeus ja Anna Johanesdr Somera eikä pariskunta Anna ja Johannes Somera.
Jomalan kirkkoherra Christophorus Sigfridi Alanus Ahvenanmaalta ei ehkä voi olla Annan isä koska hän olisi ollut jäävi käsittelemään läheisten omaistensa avioliittoa
Limingan kappalainen Christianus Henrici Lithovius jos Annalle tulee etsiä sopiva pappisisä? Onko Annan sukua hyvä etsiä pääasiassa Lounais-Suomesta/Varsinais-Suomesta koska Johannes siirtyi Pohjoiseen vasta Annan kuoleman jälkeen? Christer Lithoviuksen isä syntyi Kaarinassa, Maarian naapuripitäjässä. He olivat hyvin varakasta sukua jo tuohon aikaan. Lithovius liittyy ehkä enemmän Christoffer nuoremman piireihin Kemissä? Anna Lithovius oli mahdollisesti Ericus Sigfridi Raumannuksen leski, tästä ei lähdetietoa. Raumannukset ja Somerukset molemmatkin vaikuttivat myöhemmin Hailuodossa sekä Kemissä. Liittyvätkö kuitenkin enemmän suvun myöhempiin vaiheisiin kuin Anna Kristofersdotterin syntymään ja vanhempiin, jotka ehkä etelä-Suomessa tai jopa Ahvenanmaalta/Ruotsista.
-suvun miesten nimi Krister ei lisää uskoa siihen, että kyseessä olisi Annan isä Kristoffer koska nämä nimet täysin erillisiä, eivät vaihtoehtoisesti käytettyjä; Kristoffer-Kristuksen kantaja ja Krister – kristitty, kyse ei ole nimimuunnoksesta
-ei ole löydetty sukulaisuusyhteyksiä Lithoviusten ja Sigfrid Canutin tai vaimon kanssa, mikä jo osoitettu Tuderusten kanssa
Rovaniemen kappalainen Christiernus Erici syntynyt ehkä Mynämäellä/Huittisissa 1580. Christiernus Erici siirtyi Kemin kappalaiseksi 1618. Christiern viittaa Krister nimeen, eikä siten Annan isään. Kuinka Anna ja Johannes Somerus olisivat tavanneet Varsinais-Suomessa tai lähistöllä jos Annan koti oli Kemissä tai Rovaniemellä. Pohjois-Suomen sukuverkot eivät luultavasti anna tähän vastausta, sillä Bylowien vaikutus alueella alkoi ehkä myöhemmin.
Annan isää on arvuuteltu myös seuraaviin sukuihin:
Sevoniusten suku Paimion Sievolassa, Krister/Kristoffer (?)
Huittisten Raijala Rajalenius, Pärttyli-Bertil (?)
Käteen jää edelleen vahva dokumentaatio siitä että Anna Christofersdotter olisi Christoffer Bülow vanhemman tytär (tai ainakin eniten etsitty). Avoinna olevia kysymyksiä on onneksi vielä paljon jäljellä – ja siksi on toivoakin josko asia vielä jostakin putkahtaa esiin…vaikkapa Tukholman arkistoista…
[i] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref1) SAY Maaria 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749916
[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref2) A. M. Tallgren: Maarian pitäjän paimenmuisto 1500- ja 1600-luvuilla. Hist. Ark. XLIV, s. 47-48
[iii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref3) Åkerblom. Lappfjärds historia 1 – Vasa 1938, s. 260
[iv] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref4) Stockholms tänkeböcker XI 1619. Utgivna av Stockholms Stadsarkiv. Redigerad av Sven Olsson, Naemi Särnqvist. Stockholm 1974
[v] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref5) Stockholms tänckeböcker löytää Kristoffer Bylow/Bylou –nimisen proviantmästaren vuodelta 1629
[vi] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref6) Tietoja 1600 –luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista – Genos - Toropainen
[i] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref1) MAARIA SAY 1634–1653: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749916
[ii] (http://suku.genealogia.fi/#_ednref2) kär 5.7.1636
Kun Anna on kirjattu Maariassa "hu", niin kuinka hän voisi olla samalla edellisen kappalaisen leski? Yleensä kyllä vaimot ja lesket erotellaan toisistaan sekaannusten välttämiseksi.
Kun ensin "en dåt." -merkinnällä varustetun h:lön tilalle myöhemmin kirjataan "Margeta dr" ja kun vielä esiintyy talon isännän eli Johannes Johanniksen alla, olisi taas pyritty lisäämään sekaannusta eikä vähentämään sitä: olisi kyllä tullut erikseen ilmaista, että kyseessä on leski Annan tytär.
Kun Anna mainitaan Maariassa Kristofferintyttärenä, on tämä mielestäni aika selvä viittaus Jurvalan aateloituun vainajaan mieluummin kuin Bylowiin, koska j.m. tapauksessa olisi pelkkä sukunimi ilmaissut koko asian ja mustettakin olisi säästynyt.
3. asteen sukulaisuudelle on olemassa lukuisia tuntemattomia mahdolisuuksia, kun Pohjanmaalla jokseenkin kaikki papit olivat keskenään sukulaisia. Esim. Littoinen, joka sijaitsi Kaarinan, Liedon, Piikkiön ja Maarian rajamailla kuuluen kaikkin mainittuihin pitäjiin saattaa Lithoviusten kautta selittää sukulaisuuden. Maarian kirkko taisi littoislaisille olla yhtä lähellä - tai kelistä ja kyydistä riippuen lähempänäkin kuin Kaarinan.
En ymmärtänyt salavuoteusjutun ratkaisua: kuinka naimattomuudella voitaisin selittää osattomuus isyyteen? Kyllä tähän nyt täytyy sisältyä jokin kompa. Syytettiinkö kenties huorinteostakin?
PH
Kun Anna on kirjattu Maariassa "hu", niin kuinka hän voisi olla samalla edellisen kappalaisen leski? Yleensä kyllä vaimot ja lesket erotellaan toisistaan sekaannusten välttämiseksi.
Kun ensin "en dåt." -merkinnällä varustetun h:lön tilalle myöhemmin kirjataan "Margeta dr" ja kun vielä esiintyy talon isännän eli Johannes Johanniksen alla, olisi taas pyritty lisäämään sekaannusta eikä vähentämään sitä: olisi kyllä tullut erikseen ilmaista, että kyseessä on leski Annan tytär.
Kun Anna mainitaan Maariassa Kristofferintyttärenä, on tämä mielestäni aika selvä viittaus Jurvalan aateloituun vainajaan mieluummin kuin Bylowiin, koska j.m. tapauksessa olisi pelkkä sukunimi ilmaissut koko asian ja mustettakin olisi säästynyt.
3. asteen sukulaisuudelle on olemassa lukuisia tuntemattomia mahdolisuuksia, kun Pohjanmaalla jokseenkin kaikki papit olivat keskenään sukulaisia. Esim. Littoinen, joka sijaitsi Kaarinan, Liedon, Piikkiön ja Maarian rajamailla kuuluen kaikkin mainittuihin pitäjiin saattaa Lithoviusten kautta selittää sukulaisuuden. Maarian kirkko taisi littoislaisille olla yhtä lähellä - tai kelistä ja kyydistä riippuen lähempänäkin kuin Kaarinan.
En ymmärtänyt salavuoteusjutun ratkaisua: kuinka naimattomuudella voitaisin selittää osattomuus isyyteen? Kyllä tähän nyt täytyy sisältyä jokin kompa. Syytettiinkö kenties huorinteostakin?Tässä onkin nyt haasteena ainakin itselläni yrittää pyrkiä ylittämään henkinen kapasiteetti (kuten tuolla M. Lund aikaisemmin ohjeistaa) ja pyrkiä näkemään kaiken tiedon taakse. On totta että Bylowia on eniten käsitelty ja usko on kohtuullisen vahva koskien juuri tätä vaihtoehtoa. Mutta nämä viimeiset kommentit tuovat haastetta etsimiseen ja ajatusten kokoamiseen. Itse mietin olisivatko nämä pappien vaimot kirjautuneet aina vaimoina koska 1600 -luvulla yleisen tavan mukaan papin leski avioitui seuraavan papin kanssa?
Annaa ei koskaan kirjattu Bylowin nimellä, oliko hän Bylow.
Palasin takaisin Someruksiin ja pohdin sitä missä Johannes Somerus oli opintojensa jälkeen, ainakin jossakin sotilaspappina ennen Maariaan tuloa. Ja Maariaan hän tuli vihityn vaimonsa kanssa. Yritin etsiä tietoja tästä 30 -vuotisesta sodasta ja sotilaspapeista. Löytyisikö täältä selkoa Annan löytämiseen.
Sotilaspappitoiminnan perinne juontaa jo 1500-luvun alkupuolelle. Vuonna 1535 annettiin Ruotsin sotaväen sielunhoitoa koskevat määräykset. Ensimmäiset papit aloittivat yhteistyön merivoimien kanssa. Suomalaisilla sotilailla oli omat pappinsa jo mukana Hakkapeliittojen taistellessa Saksassa 1600-luvulla. (Hopponen, T. Sotilashistoriallisen seuran kokouksen esitelmä 2013).
Johannes Johanneksen Uppsalan opintojen jälkeen meni viisi vuotta kunnes hän ilmestyy Maariaan kappalaiseksi vaimonsa Annan kanssa vuonna 1632. Maarian pappilassa asui Johanneksen sisar, joka oli 2. kerran naimisissa herra Clemens Michaelis Stigaeuksen kanssa. Clemet oli kappalaisena 1615–1630. Tilalla asuu 1631 Clemetin leski, eli varmaan Anna Somera ja seuraavana vuonna tilalle tulee Johannes kappalaiseksi. Sivukysymyksenä, voisiko Clemens Michaeliksen veli olla Henricus Michaelis Stigelius – Alanus . Laguksen matrikkelissa sukunimenä Aland – tarkoittaisiko Ahvenanmaalta tullutta sukua. Henrik Stigelius oli myös sotilaspappi kuten ehkä veljensä vaimon Annan veli Johanneskin. Henrik toimi myöhemmin Turun linnansaarnaajana.
Johannes Johannis Fimmo Upsalasta ylioppilas elokuussa 1627 ja veli Jacobus oli vähän aikaa pappina Liivinmaalla sekä Narvassa, mutta tuomittiin kuolemaan Narvassa noina vuosina. Tässä välillä Johannes Johannis lienee toiminut sotilaspappina, mistä hänet mainitaan Maariassakin tuimaksi mieheksi ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneeksi” (A M Tallgren 1938). Kolmikymmenvuotisen sodan katsotaan alkaneen välikohtauksesta Böömissä vuonna 1618. Vuoden 1627 aikana Tanska liittyi sotatoimiin ja tuona vuonna katoliset sotajoukot valtasivat koko Jyllannin. Ensimmäiset ruotsalaiset joukot osallistuivat sotaan 1630 ja suomalaiset hakkapeliitat eli ratsuväkijoukot Stålhandsken johdolla vuonna 1631. Sotaa käytiin pääasiassa Saksan alueella. Vuonna 1634 Ruotsin armeija vetäytyi Itämeren rannikolle. (Roudasmaa, S: Pohjan Prikaatin historia 1626–1983.) Stålhandske siityi 1627 Uudenmaan ja Hämeen ratsurykmenttiin. (Torsten Stålhandsken vaimon Kristina Hornin äiti oli Ingeborg Ivarsdotter Stiernkors.) Sotatoimet Liivinmaalla jatkuivat kesällä 1625, jolloin Ruotsi valtasi Väinäjoen rantojen linnat sekä Tarton.
Eli sotaa käytiin pääasiassa Saksassa, josta se sitten levisi lähivaltioihin kun riistäytynyt tilanne innosti aluevaltauksiin muuallakin ja levisi lopulta Liivinmaallekin, missä Johanneksen veli oli pappina. Tiedetäänkö Johanneksen sotilaspappiurasta mitään, en löytänyt tietoja nopealla etsinnällä?
Kun Anna on kirjattu Maariassa "hu", niin kuinka hän voisi olla samalla edellisen kappalaisen leski? Yleensä kyllä vaimot ja lesket erotellaan toisistaan sekaannusten välttämiseksi.
Kun ensin "en dåt." -merkinnällä varustetun h:lön tilalle myöhemmin kirjataan "Margeta dr" ja kun vielä esiintyy talon isännän eli Johannes Johanniksen alla, olisi taas pyritty lisäämään sekaannusta eikä vähentämään sitä: olisi kyllä tullut erikseen ilmaista, että kyseessä on leski Annan tytär.
PH
Anna vaimo on Johan Someruksen vaimo, jota tässä ketjussa kuumeisesti etsitään, mutta leski (jonka etunimeä ei kai SAY:ssa mainita) on Johan Someruksen sisar. Jos ymmärsin oikein mihin tuolla tekstillä viittaat?
Jälkimmäisen osalta nimien ryhmittely olisi mukava tarkastaa alkuperäisestä henkikirjasta, liekö jollakin linkki digiarkistoon tiedossa. SAY:n sivullahan Margeta dr on ikään kuin eri nimiryhmässä, eli kenties Matin mainitsemassa toisessa taloudessa.
- Pekka -
PS Kiitos Outille ansiokkaasta yhteenvedosta.
Pekka Hiltunen
12.10.13, 11:04
Anna vaimo on Johan Someruksen vaimo, jota tässä ketjussa kuumeisesti etsitään, mutta leski (jonka etunimeä ei kai SAY:ssa mainita) on Johan Someruksen sisar. Jos ymmärsin oikein mihin tuolla tekstillä viittaat?
Jälkimmäisen osalta nimien ryhmittely olisi mukava tarkastaa alkuperäisestä henkikirjasta, liekö jollakin linkki digiarkistoon tiedossa. SAY:n sivullahan Margeta dr on ikään kuin eri nimiryhmässä, eli kenties Matin mainitsemassa toisessa taloudessa.
Käsitin jostain, ehkä väärin ja epähuomiossa, että Clementiksen leski olisi ollut voinut olla mainuttu Anna hu. Kun hän nyt kumminkin näyttää olleen Johaneksen vaimo, joka oli vihitty hänen kanssaan jo ennen Maarian kappalaisaikaa, näyttää kyllä siltä, että "en dått" lukeutuu samaan väkeen. Hänet on erikseen myöhemmin nimetty Margetaksi - mahdollisesti siitä syystä, että on tullut yli 10 v:n ikään ja Hänen Majesteettinsa potentiaaliseksi veronmaksajaksi.
Menen nyt vähän asioitten edelle eli Outin seuraavaan repliikkiin sillä aikaa, kun lukutaitoiset tarkistavat SAY:n lähteitten kirjausten muodon ja olemuksen.
Stgaeus ja Stigelius ovat olletikin eri nimiä, ja mainittu Turun linansaarnaajanakin toiminut Henricus, joka oli näköjään Saltvikista kotoisin, on elänyt paria sukupolvea Stgaeusta myöhemmin. Kyllä tähän väliin mahtuu useitakin eri polkuja (polku = stig på svenska) eikä ainakaan nimen perusteella voida yhdistää 1630 kuollutta kappalaista Alanusten sukuun.
Sillä, että kirkkoherra Johannis Johanneksen vaimo kirjataan patronyymillään Kristoffer täytyy kyllä olla oma tehtävänsä, ja luulen, ettei kyseessä voi olla ihan tuntematon henkilö. Kuten todettu, oli ylemmän ja alemman papiston välissä säätyraja. Esim. Pohjanmaalla, missä kirkkoherrakunnat saattoivat olla surempia kuin Turun liepeillä on palkkaero voinut olla kymmenkertainenkin, ja siihen tulivat sitten vielä ne lohet päälle.
PH
Pekka Hiltunen
12.10.13, 11:24
Huomaan, että Paimenmuistossa Henricus Michaelis esiintyy sekä Stigelius- (isänsä käyttämä nimimuoto) että Stigaeus-nimisenä. Maarian kpl ei ajallisesti voi olla edes vm:n isän sukupolvea, vaan väliin näyttäisi mahtuvan kolme polvea. Maariassa puhuttiin suomea ja kappalaisen on sitä täytynyt hyvin taitaa. P.o. Saltvikikin Stigelius ei puhunut suomea, kun ei klaarannut hänelle määrättyä koesaarnaa sotaväelle. Myöhemmin hän toimikin sitten rykmeninpastorina Helsingborgissa.
PH
Hei!
Tietääkö joku minkälainen pappien valinta oli prebenda / aneksi seurakuntiin. Maaria oli piispan palkka-seurakunta. Ja kappalaisetkin ilmeiseti hoiti ilmeiseti sijaiskirkkoherran tehtäviä?
Olavi
Matti Lund
12.10.13, 14:09
...
Sillä, että kirkkoherra Johannis Johanneksen vaimo kirjataan patronyymillään Kristoffer täytyy kyllä olla oma tehtävänsä, ja luulen, ettei kyseessä voi olla ihan tuntematon henkilö. Kuten todettu, oli ylemmän ja alemman papiston välissä säätyraja. Esim. Pohjanmaalla, missä kirkkoherrakunnat saattoivat olla surempia kuin Turun liepeillä on palkkaero voinut olla kymmenkertainenkin, ja siihen tulivat sitten vielä ne lohet päälle.
PH
Ei patronyymisellä kirjauksella ollut mielestäni vielä 1600-luvulla mitään erikoismerkitystä, josta voidaan jotain erityistä päätellä. Yleensä papin rouvat kirjattiin 1600 -luvun loppupuolelle saakka, varsinkin veroasiakirjoissa, patronyymisesti tai vain kirkkoherran tai kappalaisen rouvaksi, vaikka heidän isänsäkin oli jo signeerannut lisänimellä ja kaikki veljet ja aviomies.
Muuten edelleenkin olen sillä kannalla kuten aikaisemmin esitin, että Johannes Johanniksen "karkottaminen" Maarian kirkkoherran virasta Kemin kirkkoherranvirkaan oli todennäköisesti kova kolaus Johanneksen uran jatkoa ja toimeentulonäkymiä ajatellen.
Jonkinlaiseen Iisak Rothoviuksen epäsuosioon hän oli kaikitenkin joutunut ja kuten osoitin, oli kummallinen viivytys siinä, että hän viimein raahautui Maariasta Kemiin.
Papit olivat Rothoviuksen ja Gezeliusten aikoihin lähes yksinomaan kruunun organisaatiota palvelevia leipäpappeja, kurinpitäjiä, joiden pyrkyryys kihosi silloin tällöin hyvin esiin asiakirjoista. Oli vielä satakunta vuotta herännäisyyteen, jolloin uusitestamentillinen kutsumuksellisuuskin pulpahtaa osassa papistoa esiin ja ei ole enää ihme, että pappi saattoi pyrkiä kurjuudessa eläjien syntisten parantajaksi eikä niinkään vain sanalla tienaamaan.
Minua sanottakoon sitten vaikka hyväuskoiseksi, kun otan onkeeni syrjäseutujen pappien jatkuvan valittelun, itkun ja hammasten kiristelyn. Yli puolet näistä jeremiadeista on ehkä puppua, mutta muu osa on viesti heikommasta osasta, johon he ovat joutuneet suhteessa rintamaiden pappeihin. Somerus omasi lähtökohtanaan sen, että isä ja isoisäkin olivat olleet kirkkoherroina Somerolla ja Somerus itse noin 15 vuotta pappina Maariassa, josta kirkon valiot olivat nousseet korkeuksiin uraputkessa, muttei nähdäkseni Somerus.
Nythän oli niin, että näillä rintamailla pappi tuli toimeen papillisilla tuloilla, jotkut jopa erittäin hyvinkin. Sen sijaan syrjäseudun pappi oli pakotettu etsimään toimeentuloa kaikenlaisista sivubisneksistä, jotka eivät olleet kiellettyjä.
Onni onnettomuudessa oli, että syrjäseuduilla olivat yleensä hyvät kalavedet. Varsinkin tietysti Lapissa. Tahtoi käydäkin niin, että maallinen kalastus vei papilla voiton taivaallisesta kalastuksesta (en tietysti sitä tarkoita, että papit olisivat rengeittä kalastaneet ja tuhlanneet kaiken oman aikansa siihen). Eipä olekaan sitten ihme, että papit olivat kaikkein kiivaimpia riitelemään kalavesistään ja varsinkin niiden liepeillä ilmenevistä haitoista. Se ei ollut pelkkää papillista pukaruutta. Papit olivat näin pakotettuja satsaamaan voimakkaasti maallisiin asioihin Lapissa, Perä-Pohjolassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomen syrjäkolkilla, näillä laihojen kappojen mailla, kun taas muualla oli paljon lokoisempaa.
Mutta kyllä Rothovius lähetti paimenensa kalastelemaan Lappiin ennen muuta kuvaannollisessa raamatullisessa mielessä ja sitä yritti tästä porukasta uskollisimmin toteuttaa Johanneksen poika Gabriel Tuderus joutuen aikamoisiin vaikeuksiin vastahankaisten seurakuntalaisten kanssa.
Papistoon muodostui useampia yhteiskunnallisia kerrostumia varakkuuden ja arvostuksen mukaan. Jonkinlainen alennus oli, jos joutui lähtemään hoitamaan papinvirkaa Ruotsista Itämaakunnan puolelle, suurikin alennus, jos lähtöpaikka oli Tukholman lähistö. Vastaava alennus oli, kun pappi passitettiin Turun seudulta selvän matkan päähän poispäin.
Pohjanmaan papistossakin oli selvä oma yläkerrostumansa: Etelä-Pohjanmaan vanhojen viljapitäjien seurakuntien mm. Isonkyrön, Mustasaaren, Närpiön, Pedersören ja Vöyrin kirkkoherrat olivat varallisuudessa ja muussa kärkikastissa, joissain vaiheissa ehkä jopa joidenkin Lounais-Suomen kirkkoherrojen yli varallisuudessa, kun alueet olivat laajemmat ja niiden tuotto hyvä.
Kirkolla oli tietysti myös omaa sisäistä rankingiaan, joka oli Turun seudun eduksi.
terv Matti Lund
Stgaeus ja Stigelius ovat olletikin eri nimiä, ja mainittu Turun linansaarnaajanakin toiminut Henricus, joka oli näköjään Saltvikista kotoisin, on elänyt paria sukupolvea Stgaeusta myöhemmin. Kyllä tähän väliin mahtuu useitakin eri polkuja (polku = stig på svenska) eikä ainakaan nimen perusteella voida yhdistää 1630 kuollutta kappalaista Alanusten sukuun.Kiitos korjauksesta, taisin olla huolimaton vuosienkin kanssa.
Muuten edelleenkin olen sillä kannalla kuten aikaisemmin esitin, että Johannes Johanniksen "karkottaminen" Maarian kirkkoherran virasta Kemin kirkkoherranvirkaan oli todennäköisesti kova kolaus Johanneksen uran jatkoa ja toimeentulonäkymiä ajatellen.
Jonkinlaiseen Iisak Rothoviuksen epäsuosioon hän oli kaikitenkin joutunut ja kuten osoitin, oli kummallinen viivytys siinä, että hän viimein raahautui Maariasta Kemiin.Onkohan tästä olemassa jonkinlaisia ehdotelmia/arvauksia? Tuossa aikaisemmin kyseenalaistettiin Johanneksen tuomiosta vapautumistakin, voisiko olla vaikuttamassa vai olisiko ollut muita vaikuttimia?
Hei
Miksihän nuo (HISKI) kirkkoherra ja kappalaisluettelot Maariassa loppuu juuri 1640 Schraderukseen sekä Somerukseen useiksi kýmmeniksi vuosiksi?
Katselin Maarian naapuripitäjien Kaarinan, Liedon ja Ruskon seurakuntatietoja ja pappisluetteloita. Kaikki toimi Turun palkkaseurakuntina. Tietääkö joku esimerkiksi Mangnus Andrea Scharaderuksesta kuoliko hän Maarian kirkkoherrana vai onko sama Mauno Antinpoika Ruskossa alemassa virassa kappalaisena.
Luin myös Wikipediasta tarinan Rothoviuksen toimeliasiuudesta Piispana. Hyvin voi ymmärtää että hän palkkaseurakuntansa pappien kanssa riitaantui ja tarvitsi viran paljon suosimilleen ruotsalaisille viranhaltijoille. Niin kirkko kuin valtakunta eli vielä nuijasodan ja muiden sotien murroskautta ja uskonpuhdistuksen kautta.
Olavi
Maarian seurakunta on Suomen vanhimpia, perustettu n. 1160. Toimi vuoteen 1661 saakka piispan tai kaniikin anneksana, sitten Turun akatemian prebendana 1661-1844
Matti Lund
12.10.13, 18:07
...
Onkohan tästä olemassa jonkinlaisia ehdotelmia/arvauksia? Tuossa aikaisemmin kyseenalaistettiin Johanneksen tuomiosta vapautumistakin, voisiko olla vaikuttamassa vai olisiko ollut muita vaikuttimia?
Ei ole arvauksia, vaan pitäisi löytää jotain "vinkkiä" lähinnä kai tuomiokapitulin pöytäkirjoista. En usko, että Johanneksen mahdolliset nuoruuden töppäilyt näyttelivät mitään roolia hänen todennäköiseen epäsuosioon joutumisessa. Hän oli ehtinyt olla niitten jälkeen melko tovin vankoissa asemissa.
Johannes "peri" ensin lähinnä sukuyhteyksiensä kautta aikaisempaan viranhaltijaan Maarian kappalaisen viran ja oli selvässä nosteessa, kun sai hoitaakseen myös Maarian kirkkoherran viran, koska Maarian kirkkoherrat nousivat useimmiten piispoiksi. Perinteitä oli, kun isä ja isoisä olivat olleet kirkkoherroina lähitienoilla, Somerolla. Someruksen suku oli jo ehtinyt hyvin verkostoitua vaikutusvaltaisiin tahoihikin. Suvun naisetkin pääsivät tekemään oman prestiisin kannalta edullisia naimakauppoja.
Mihinkään kehuttaviin varoihin Somerus tuskin oli vielä ehtinyt Maariassa päästä, koskapa keski-ikää lähestyessä pieniä opiskeluajan velkojakin oli vielä rästissä.
Mutta jonkin pettymyksen Johanneksen suhteen sitten Rothovius lienee kokenut. En usko, että joku toinen olisi voinut hänet noin vain syrjäyttää ilman jotain negatiivissävytteistä tekijää, joka painoi Rothoviuksen ja tuomiokapulin vaakakupissa ja johti Kemiin "karkotukseen" ja pois etelän lihapatojen äärestä, nauttimaan Lapin jänkien vähäväkisen pauperian laihoista kapoista.
terv Matti Lund
ps. Someruksen sotasaarnaajakomennus lienee mennyt jotenkin kunniallisesti, koskapa Maarian viran hän sai (toisin kuin veljellä). Noihin aikoihin yksi jos toinenkin nuori pappismies noille komennuksille joutui. Näitä Someruksen vaiheita ei liene yritetty selvittää? Voudintileistä on varmaankin löydettävissä joitain miehistöluetteloja tai muita dokmentteja, joista Somerusta voidaan yrittää jäljittää. - Tiedetäänkö edes hänen joukko-osastoaan? Hänellä täytyi olla myös jossakin jokin palkkatalo ja majoitusmahdollisuus siellä, kun pääsi kotiin. Siitä löytynee jokin asiakirja, joka valaissee jotain. - Pitäisi vain tietää, mistä päin etsiä.
Someruksen sotasaarnaajakomennus lienee mennyt jotenkin kunniallisesti, koskapa Maarian viran hän sai (toisin kuin veljellä). Noihin aikoihin yksi jos toinenkin nuori pappismies noille komennuksille joutui. Näitä Someruksen vaiheita ei liene yritetty selvittää? Voudintileistä on varmaankin löydettävissä joitain miehistöluetteloja tai muita dokmentteja, joista Somerusta voidaan yrittää jäljittää. - Tiedetäänkö edes hänen joukko-osastoaan? Hänellä täytyi olla myös jossakin jokin palkkatalo ja majoitusmahdollisuus siellä, kun pääsi kotiin. Siitä löytynee jokin asiakirja, joka valaissee jotain. - Pitäisi vain tietää, mistä päin etsiä.Toivon mukaan foorumilla on sotahistorian hallitsevia. Olisiko Somerus vasta valmistuneena lähtenyt Hakkapeliittojen matkaan Saksanmaalle vaiko ehkä Liivinmaalle, missä ymmärtääkseni myös sodittiin?
Seuloin nämä vuodet Johannis Johanniksen valmistumisesta alkaen aina vuoteen 1632, jolloin hän ilmestyy Maarian Hamaroon Clemetin lesken tilalle. Somerolta en häntä löytänyt vaan löysin merkinnän Maariasta vuodelta 1629 eli Räntämäeltä löytyy kirjaus St Johannes Preb, olisiko tämä Johannes Johannis Somero, joka ilmaantuu Maariaan? Lähde SAY Maaria 1620-1639: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742813
Jos hän oli etsitty Johannes, jää nyt kahden vuoden aikaväli tuntemattomaksi, missä/jolloin Johannes kunnostautui sotilaspappina ja oliko tuolloin yhteyksiä tulevaan vaimoon Anna Christoferintyttäreen. Ellei sitten kuitenkin olisi tuo Jurvalan tytär kotipuolesta?
Tuolla Erik Raumannus-ketjussa oli aikanaan esillä Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin perinnönjakokiista. Sigfrid kuoli 1630 ja jakokirja oli allekirjoitettu 7.9.1631 lainlukijoiden Matts Eskilssonin ja Anders Sigfridssonin sekä Turun kirkkoherran Joachim Stutaeuksen toimesta. Kun Sigfridin leski (2. vaimo) Catharina Mattsdotter oli tyytymätön perinnönjakoon, niin asia riitautettiin ja sitä käsiteltiin Piikkiön käräjillä v. 1635. Catharinan asiaa ajoi hänen silloinen puolisonsa porvari Thomas Johansson Turusta.
Mutta miksi jakokirjan esitteli oikeudelle Maarian kappalainen Johannes Johannis? Tuolloin oli kulunut viisi vuotta Piikkiön papin kuolemasta ja tässä ketjussa esitettyjen vuosilukujen perusteella Johannes Johannis ei Sigfridin kuoleman aikoihin todennäköisesti ollut Turun puolessa, vaan sotilaspappina jossain. Kuitenkin hänellä oli merkittävä rooli Piikkiön kirkkoherra Sigfridin jakokirjan esittäjänä. Se ei liene ollut Maarian kappalaisen tehtäviä, vaan pikemminkin (Sigfridin tai tämän ensimmäisen vaimon) sukulaisen.
Joachim Stutaeuksen 3. vaimo ja hänen leskensä oli tiettävästi nimeltään Brita Henriksdotter. Tiedetäänkö hänen sukutaustaansa? Tulipa mieleen josko hän oli Piikkiön kirkkoherra Sigfridin sisar, koska maisteri Joachim puuhasi mukana Sigfridin perinnönjaossa v. 1631.
Onko tämä oikea Brita?
http://runeberg.org/frfinl/0055.html
_______________
Matti Pesola
Matti Lund
12.10.13, 20:51
Toivon mukaan foorumilla on sotahistorian hallitsevia. Olisiko Somerus vasta valmistuneena lähtenyt Hakkapeliittojen matkaan Saksanmaalle vaiko ehkä Liivinmaalle, missä ymmärtääkseni myös sodittiin?
Seuloin nämä vuodet Johannis Johanniksen valmistumisesta alkaen aina vuoteen 1632, jolloin hän ilmestyy Maarian Hamaroon Clemetin lesken tilalle. Somerolta en häntä löytänyt vaan löysin merkinnän Maariasta vuodelta 1629 eli Räntämäeltä löytyy kirjaus St Johannes Preb, olisiko tämä Johannes Johannis Somero, joka ilmaantuu Maariaan? Lähde SAY Maaria 1620-1639: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742813
Jos hän oli etsitty Johannes, jää nyt kahden vuoden aikaväli tuntemattomaksi, missä/jolloin Johannes kunnostautui sotilaspappina ja oliko tuolloin yhteyksiä tulevaan vaimoon Anna Christoferintyttäreen. Ellei sitten kuitenkin olisi tuo Jurvalan tytär kotipuolesta?
Hei se tarkoittanee sitä paljon puhuttua prebendaa.
Johannesta ei voi löytyä Somerosta henkikirjoilla, sillä hänhän on lähtenyt nuorena teininä Turkuun opiskelemaan.
Joku oletti, että tytär Marketta Maarian pappilassa on ilmaantunut 10 -vuotiaana. Minä väitän, ettei nuorta alle 20 -vuotiasta naishenkilöä kirjattu 1630 -luvulla henkikirjoihin kuin erehdyksessä. Uskon, ettei Marketta ollut sellainen erehdys. Oli vielä melkein vuosisata siihen säännökseen, että kaikki verovuonna 16 -vuotiaat piti kirjata henkikirjoihin, jolloin vasta vasta ripillepäässeet neidot ja piiat alkoivat näkyä henkikirjoissa.
terv Matti Lund
Pekka Hiltunen
12.10.13, 21:46
Somerolta en häntä löytänyt vaan löysin merkinnän Maariasta vuodelta 1629 eli Räntämäeltä löytyy kirjaus St Johannes Preb, olisiko tämä Johannes Johannis Somero, joka ilmaantuu Maariaan?
En tiedä, miten k.o. Kärsämäen talo (joka kylläkin sijaitsi aika lähellä Maarian kirkkoa) eli Pyhän Johanneksen prebenditila (joka on ehkä ollut piispan palkatiloja) voisi mitenkään liittyä Johannes Johannikseen.
Kun Johannes Johannis Somerusta ei löydy sen enempää Maarian kuin Someronkaan taloista etsityllä ajanjaksolla, voisi selitys olla se, että hän onkin asustellut jossain säterissä - kenties Someron Jurvalassa -, jossa ei verovelvollisia välttämättä ollut ja joista ei niin muodoin SAY:sssa merkintöjä ole.
V. 1648 näyttää Kemi olleen ilman kirkkoherraa. Esko Olavinpoika Petraeus on näköjään astunut Maarian khra:n virkaan vasta 1652. Somerus taas sai Kemin Lapista lisätuloa 12 tynnyriä rukiita /v.
Margareta af Fulckila oli käytännöllinen nainen, jonka tiedetään olleen taloudellisesti toimelias. Luulen, että Johanin rästiin jääneet opintovelat tulivat äkkiä hoidetuiksi uuden viran myötä.
Onkohan Biografiakeskuksen nettisaitissa virhe, kun Johannes Johanniksen 1. vaimon, Anna Kristofferintyttären mainitaan kuolleen jo noin 1643? Ainakin itse yllätyin lukemastani!
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2348
Somerus mainitaan ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneena”. Olisikohan tässä nyt käynyt nin, että tämän "ankaran ja rajun" ilmapiirin muodosti 1. appiukkonsa, eversti Kristoffer Asserinpoika?
"Hollantilaissyntyiseksi arvellulla" Turun pormestari Hans Platzilla on toisaalta arveltu oleen juutalaiset sukujuuret. Voisiko olla niinkin, että "juutalaiset" pyrittiin tuona aikana järjestelmällisesti saattamaan pois ruotsalaisen porvariston silmien alta periferiaan: juutalaisilla ei näet ollut oikeutta asettua valtakuntaan harjoittamaan ammattia. Ehkä käännynnäisiä juutalaisia kohdeltiin eri tavoin kuin "alkuperäisväestöä". Eräässä ketjussa on käsitelty pohjalaisten oletettua tummuutta. Oliko aika ajanut jo ohi Hans Platzin?
(Eräässä toisessa ketjussa taas todetaan Platzin / Platzmanin viittaavan Schtetliin eli juutalaisten asuttamaan kaupunginosaan Keski- ja Itä-Euroopasssa.)
PH
Googlailiin: prebenda, aneksi ja palkkatila sekö mm. Hamaro Koroinen. Jotenkin tulee käsitys että Maaria on piispojen palkkapitäjä palkkaseurakunta ja palkkatiloja. Historiansa takia ne oli ikään kuin läänitetty kirkolle. Aateliset eivät näissä pitäjissä ollut tulojen hankkijoina.
Noita kappalais ja khra luetteloita pitäisi tarkastella ehkä niin että välillä nimetään khraksi korkea kirkollinen halinntomies, joka ei tehtäviä hoitanut ja välillä taas sijaiskirkkoherra joka teki työt. Brebenda tilojen lampuodit saivat osan tilan tuotosta. Onkohan sijaiskirkkoherran tuloista tietoa?
Koroinen ja Maaria oli kirkollinen keskus ennen sen siirtymistä Turkuun. Oliko Tätilä ja Hamaro vain kappalaisen asunto piispan edestä virkaaa hoitavan papin asuinpaikka jonka tilan tuotolla maksettiin osin piispan palkkaa.
Noilla Pyhillä alttareilla oli palkkatiloja joita hoiti lampuotit. Oliko alttarit piispojen ja kaniikkien välineitä tulojensa ja kirkon varallisuuden hankkimiseen?
Tuolla wikipediassa kirjoitetaan myös Rothoviuksen pyrimyksistä hoitaa järjestykseen kiertelevien sotilaspappien toimintaa sekä saada heitä hoitamaan mm koulutuksensa loppuun.
Olavi
Johannesta ei voi löytyä Somerosta henkikirjoilla, sillä hänhän on lähtenyt nuorena teininä Turkuun opiskelemaan.Ajattelin josko herra Johannes olisi ilmestynyt takaisin Somerolle opintojensa jälkeen 1627 ennen Maariaan tuloa ja näkyisi ehkä asutusluettelossa. Eikäpä sieltä häntä löytynytkään.
Somerus mainitaan ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneena”. Olisikohan tässä nyt käynyt nin, että tämän "ankaran ja rajun" ilmapiirin muodosti 1. appiukkonsa, eversti Kristoffer Asserinpoika?
Olisi melko ankara ja sotaisa ollut tämä appiukko (mikäli näin olisi?) jos tästä syntyisi legenda kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneen tarinaan.
Olikohan Ahvenanmaalla suomalaisia sotajoukkoja, olivathan Tanska ja Ruotsi mukana taisteluissa?
En tiedä, miten k.o. Kärsämäen talo (joka kylläkin sijaitsi aika lähellä Maarian kirkkoa) eli Pyhän Johanneksen prebenditila (joka on ehkä ollut piispan palkatiloja) voisi mitenkään liittyä Johannes Johannikseen.Onko ehdotuksia kuka oli Kärsämäen taloon vuonna 1629 ilmestynyt St Johannes Preb? Itse toivoin kyseisen henkilön olevan etsityn Johanneksen. Vuodet sopisivat mainiosti hänen ilmestymiseensä Maariaan? Jos tuo merkintä tarkoittaa nimenomaan Pyhän Johanneksen prependitilaa, miksi se on kirjattu yksittäisenä kirjauksena kaikkien muiden asukkaiden joukkoon. Kyselen tässä sivistääkseni itseäni.
Pekka Hiltunen
13.10.13, 09:03
Onko ehdotuksia kuka oli Kärsämäen taloon vuonna 1629 ilmestynyt St Johannes Preb? Itse toivoin kyseisen henkilön olevan etsityn Johanneksen. Vuodet sopisivat mainiosti hänen ilmestymiseensä Maariaan? Jos tuo merkintä tarkoittaa nimenomaan Pyhän Johanneksen prependitilaa, miksi se on kirjattu yksittäisenä kirjauksena kaikkien muiden asukkaiden joukkoon. Kyselen tässä sivistääkseni itseäni.
St. Johanes Preb. -merkintä tarkoittaa siis sitä, että kyseinen talo oli Pyhän Johanneksen Alttarin (joka on Tuomiokirkossa n.s. Kijlska tai Munckien kappeli eli alttari) prebendi eli palkatila. Tuomiokirkko oli Keskiajalta saakka jaettu eri alttareihin, joita oli pitkin kirkon seinustoja ja nykyinen pääalttari tuli käyttöön vasta Uudella Ajalla uskonpuhdistuksen jälkeen. Kyseinen Kärsämäen talo sis vain sattui Pyhän Johanneksen prebendinä kuulumaan kiekonpalvelijoitten eli nähtävästi piispan palkkkatiloihin eikä muut Johannekset kuin se Kastaja mitenkään liity asiaan (vanha keskiaikainen, kivinen kastemalja on kai sijainnut p.o. kappelissa, nyt se on siirretty kappelin kohdalle länsiseinälle eli kellotornin puoleiseen päätyyn oven viereen kaiken kansan ihmeteltävästi, kun Munckin kuori on suljettu rauta-aidalla).
Mitä tulee Margeta dr. -kirjaukseen, niin en suinkaan tarkoittanut sitä, että 10-vuotias tyttö olisi ollut verovelvollinen, vaan sitä, että kun lapsi on tullut tiettyyn ikään, on hän käynyt läpi n.s. löastentaudit selviten niistä hengissä. Yleensä nämä rokot ja sikotaudit yms. sairastettin alle 10-vuoriaana, ja nimi on voinut ilmestyä kirjoihin siitä syystä - ja tietenkin siitäkin syystä, että kyseessä oli näköjään papin tytär.
Huomasin sattumoisin tiedostojani tarkastellessani, että erään Esaias Esaiaanpoika Fellmanin (jonka isä oli Esaias Ijander) äiti oli Anna Hansdotter ja syntynyt 1639. Hän oli mahdollisesti Hans Platzin pojantytär, sillä Elisabet Hansintytär Platzin ja Autor Duwallin kaksi tytärtä näyttävät kytkeytyvään samaan sukuun.
30-vuotiseen sotaan liittyi mm. ennennäkemättömiä juutalaisvainoja eli pogromeja, joissa ruotsalaiset ja venäläiset vuoronperään ryöstivät juutalaiskyliä. Näihin tapahtumiin liittyy myös sabattailaisuus, mistä hyvän kuvauksen on antanut Isaac Bashevis Singer kirjassaan Satan in Goray (Der sotn in Goraj, 1935), jota valitettavasti ei ole käännetty suomeksi. Kerrotaan julmuuksista, joitten yhteydessä mm. raskaana olleen vaimon vatsa viillettiin auki ja sikiön tilalle ommeltiin elävä kissa... On mahdolista, että antisemitismismistä tuli Tukholmassakin normaalia ajattelua, kun juutalaiset suurin joukoin kääntyivät kristinuskoon päästäkseen opiskelemaan yleisiin yliopistoihin ja sitä myötä protestanttien onnelaan - eli Pohjolan perukoille ja Lappiin.
PH
Matti Lund
13.10.13, 09:37
...
Mitä tulee Margeta dr. -kirjaukseen, niin en suinkaan tarkoittanut sitä, että 10-vuotias tyttö olisi ollut verovelvollinen, vaan sitä, että kun lapsi on tullut tiettyyn ikään, on hän käynyt läpi n.s. löastentaudit selviten niistä hengissä. Yleensä nämä rokot ja sikotaudit yms. sairastettin alle 10-vuoriaana, ja nimi on voinut ilmestyä kirjoihin siitä syystä - ja tietenkin siitäkin syystä, että kyseessä oli näköjään papin tytär.
...
PH
Hei, ensiksikin ko. vuonna siinä alkuperäisessä henkikirjassa luki "Margareta d", joka on SAY:hyn kirjattu "Margareta dr." Eli SAY:hyn on lisätty selkeyden tai ohjeen mukaisesti r -kirjain.
Parhaiten naimaikäinen Margareta sopii herra Klemetti -vainaan tyttäreksi ja kun hän näyttäisi poistuvan vuoden 1637 jälkeen, voisi syynä juuri ollakin purjehdus avioliiton satamaan tulevan kappalaisen kanssa.
Henkikirjaan kirjattiin vain nimiä, joista piti lain mukaan maksaa henkirahaa. Ei alle naimaikäisiä naisia kirjattu henkikirjaan kuin vasta sitten, kun kuningas määräsi henkirahaiän aikaisempaa alemmaksi 16 vuoteen joskus 1700 -luvun alussa. Minulla on kyllä koneellani nämä kuninkaalliset säädökset, jotka on otettu valtakunnan registratuurasta. Jos löydän ne, annan Sinulle oikeaa tietoa näistä.
Ei mielestäni tarkoituksella ja oikeasti kirjattu 1630 -luvulla henkikirjoihin alle 20 -vuotiaita. Minulla ei ainakaan ole todistettavia havaintoja sellaisista.
Voi toki olla jossakin muunluonteisia luetteloita. Saattaa jostakin löytyä esimerkiksi teiniluetteloita tai muita "nuorisoluetteloita". En ole kuitenkaan vielä kohdannut ennen 1700- ja 1800 -lukujen taitetta kameraalisia luetteloita (jos seurakunnallisia rippilasten luetteloita ei sellaisiksi katsota), joissa olisi ollut mukana tyttösiä. Henkikirjoista saattaa toki löytyä epäsuoria huomautuksia, joista voidaan päätellä alaikäisiä, esimerkiksi, että taloon on jäänyt leski, jolla ei ole apuna kuin alaikäisiä piikatyttöjä. Vielä enemmän sellaisia kommentteja on lyhennysluetteloissa, muttei yleensä niissäkään nimetä lapsia, vaan kerrotaan yleensä ikätietoja.
Kun nuoria renkipoikia varattiin nihdeiksi, ruodutusluetteloihin kyllä kirjattiin 1630 -luvulla 15- ja 16 -vuotiaita renkipoikia. 15 vuotta oli raja, jonka jälkeen renkipojan kontrahti oli pätevä ja hänet voitiin komentaa sotaan, ei ennen sitä, vaikka sälli olisi varattu naperona. Kun sitten tutkii sellaisten talojen henkiluetteloita, joissa näitä asui, niin havaitaan, etteivät nämä 15- ja 16 -vuotiaat näy mitenkään henkiveroasiakirjoissa, vaan noteerataan niissä vasta, kun ovat siinä noin 20 -vuotiaita tai yli.
terv Matti Lund
Huomasin sattumoisin tiedostojani tarkastellessani, että erään Esaias Esaiaanpoika Fellmanin (jonka isä oli Esaias Ijander) äiti oli Anna Hansdotter ja syntynyt 1639. Hän oli mahdollisesti Hans Platzin pojantytär, sillä Elisabet Hansintytär Platzin ja Autor Duwallin kaksi tytärtä näyttävät kytkeytyvään samaan sukuun.
Onko vain arvelu että Esaias Mansueti Felmanin puoliso Anna Hannun tytär olisi Sinius (yo-matrikelissa k. 1703). Hänen ensimäinen puoliso oli Kemijärven ensimmäinen kappalainen Jakob Lapodius (Nahkala) Esaiaksen edeltäjä.
(Anna Hansdotterin (s. 1639, k. 1707) 2. mieheksi Alcenius on todennut Esaias ljanderin 1. Fellmanin.)
Olavi
Nuo tuomiokirkon alttarit olivat hyvin varakkaita, ( perustui aatelisten lahjoituksiin /anekauppaan) ja omistivat maatiloja ja kaupunkitaloja. Littoisissa Lithoviusten kantaisä (Lars Olofsson ja Henrikin veli Mikko) toimi Pyhän Annan Altarin vuokraviljelijänä. Kun Limingassakin oli joku "luostarin tila" aikoinaan mietin vaikuttiko se jotenkin noiden vanhojen "Turun piispan ja pappien pitäjien" Kaarina, Maarian, Mynämäen pappispoikien tulemiseen.
Olavi
Laitan lyhyen lainauksen Turun papiston palkkaus selvityksetä 1500-luvulta.
Olavi
Kaniikkien tulot
Selvitys ei maininnut tuomiokapitulin pysyvassa virassa olevan eli residoivan
alempiasteisen papiston eli kanungien palkkauksen perusteita. Muiden lahteiden
valityksella tiedetaan, etta kanungit saivat palkkansa Pitajan alttarin eli Pyhan
Neitsyen alttarin, Pappisalttarin, Pyhien Lauritsan, Johanneksen, Annan
ja Pietarin alttarin seka Sielujen alttarin prebendoista. Selvityksen mukaan Pitajanalttarin
prebendan tulot sai mestari, kirkkoherra Knut (Canutus, kaniikkina
ainakin 1541–1547, Voyrin kirkkoherrana ainakin 1553–1554) ja hanen nimelta
mainitsematon kappalaisensa. Pappisalttarin prebendan tulot sai herra
Henrik (Henrik, kaniikkina ainakin 1541–1544), Pyhan Johanneksen alttarin
herra Andreas Jacob (Anders Jacobi, kaniikkina 1516–1542), Pyhan Annan alttarin
herra Arvid Nicolai (Arvid Nicolai eli Arvid Nilsinpoika, pappi, joka sai
taman alttarin prebendatulot ainakin 1541–1544), Pyhan Pietarin alttarin herra
Mårten Nicolai (Marten Nilsinpoika eli Martinus Nicolai, kaniikkina ainakin
1541–1542) ja Sielujen alttarin tulot taas Klemetti kirjuri, Agricolan lanko.
Mikael Agricolan palkkaus perustui Pyhan Lauritsan alttariprebendaan. Selvitys
luetteli Pitajan alttarin, Pappisalttarin, Pyhien Laurin, Johanneksen, Annan
ja Pietarin alttareiden tulojen perusteena olleet lampuotitilat. Niita oli yhteensa
52, joista 26 sijaitsi Pohjois-Suomessa, 24 Etela-Suomessa ja kaksi Satakunnassa.
Sielujen alttarin prebendan lampuotitiloja Selvitys ei kerro, mutta niita
tiedetaan muiden lahteiden perusteella olleen kuusi Pohjois-Suomessa ja viisi
Etela-Suomessa, yhteensa siis 11 tilaa.65
Selvitys mainitsee viela Pyhan Sigfridin alttarin prebendan, joka koostui
yhteensa yhdeksan lampuotitilan tuloista. Naista tiloista kolme sijaitsi Etela-
Suomessa, kaksi Pohjois-Suomessa, kaksi Uudellamaalla ja kaksi Karjalassa.
Pyhan Sigfridin alttarin prebendatulot sai Selvityksen mukaan mestari Marten
(Martinus Teit, kaniikkina ainakin 1541–1544). Pyhan Sigfridin alttarin prebenda
oli regaaliprebenda eli kuninkaan myontama.66
Huomasin sattumoisin tiedostojani tarkastellessani, että erään Esaias Esaiaanpoika Fellmanin (jonka isä oli Esaias Ijander) äiti oli Anna Hansdotter ja syntynyt 1639. Hän oli mahdollisesti Hans Platzin pojantytär, sillä Elisabet Hansintytär Platzin ja Autor Duwallin kaksi tytärtä näyttävät kytkeytyvään samaan sukuun.
Onko vain arvelu että Esaias Mansueti Felmanin puoliso Anna Hannun tytär olisi Sinius (yo-matrikelissa k. 1703). Hänen ensimäinen puoliso oli Kemijärven ensimmäinen kappalainen Jakob Lapodius (Nahkala) Esaiaksen edeltäjä.Näin kai yleisesti oletetaan jos lukee eri lähteitä että Anna Hansdr olisi Siniuksia. Mielenkiintoinen tämä toinenkin esitys. Henkikirjassa vain Anna Hansdr: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2405&pnum=6
Pekka Hiltunen
13.10.13, 12:41
Näin kai yleisesti oletetaan jos lukee eri lähteitä että Anna Hansdr olisi Siniuksia. Mielenkiintoinen tämä toinenkin esitys. Henkikirjassa vain Anna Hansdr: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2405&pnum=6No hyvä, että sain tähän täsmennyksen. En ole näköjään niin tarkkaan alkujaan selvittänyt Anna Hansintyttären syntyjä ja jälkeen päin sitten olettanut hänetkin Platzin jälkeläiseksi - kun ei ole ihan omia esivanhempiani ja olen pelkästään mielenkiinnosta näitä pohjoisen pappeja vähän liittänyt tiedostooni.
PH
Näin kai yleisesti oletetaan jos lukee eri lähteitä että Anna Hansdr olisi Siniuksia. Mielenkiintoinen tämä toinenkin esitys. Henkikirjassa vain Anna Hansdr: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...id=2405&pnum=6 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2405&pnum=6)
No hyvä, että sain tähän täsmennyksen. En ole näköjään niin tarkkaan alkujaan selvittänyt Anna Hansintyttären syntyjä ja jälkeen päin sitten olettanut hänetkin Platzin jälkeläiseksi - kun ei ole ihan omia esivanhempiani ja olen pelkästään mielenkiinnosta näitä pohjoisen pappeja vähän liittänyt tiedostooni.
Asiasta ei tietääkseni ole täyttä varmuutta. Tiedetään kai vain että Siniukset sekä Nahkala vaikuttivat länsirannikolla Saloisten seudulla.
Benedictus
13.10.13, 22:31
Somerus sisarusten yhteydessä tulee esille eräs kiinnostava seikka, jota ei liene huomattu.
Someron khr Bartholdus Johannis
leski Birgitta Michelsdotter leski 1597
poika: Johan Bartholdi
Margareta N. leski 1623
Anna Johansdotter Somera-kuollut 1637
puoliso 1. Magnus Thomae Hammarmannus
l
poika : Nicolaus Magni Hammarman ,kuollut 1664
vaimo Karin N.
1671 Helsingin pitäjän käräjiltä kaksi juttua. Someron krha Henricus Petri Procopeus pyyteli vaimonsa Elin Nilsintyttären (Helena Hammarman) ja muiden perillisten puolesta entiseltä lainlukijalta Puotilassa Johan Mårtenssonilta perintöjä. Ja samainen pappi kinusi Bengt Bengtssonilta Malmilta jotain "fierdings strömming" (liittyy varmaan jotenkin papin renkiin Henrik Mårtenssoniin). Eli nämä Hammarmanit ovat jotain kautta varmaan sukua.
puoliso 2. : Clements Michelsson Stigaeus ,kuollut 1630
poika: Jacobus Clementis Stigelius/Stichaeus, kuolut 1679
vaimo: Karin Eriksdotter Alftana, vihitty 1639 jälkeen, kuollut 1700.
Karin Eriksdooter Alftanan isä:Erikus Erici Alftanus
äiti: Elin Mårtendotter Brennerus.
Yllä olevan käräjäkirjan perintöä vaatii Nicolaus Hammarmanin tytär Elin/Helena Hammarman lainlukija Johan Mårtenson Brennerukselta.
Toisen vaatimnuksen kohde on luutnantti Bent Bengtsson, jonka vaimo Anna Henriksdotter oli Henrik Mårtensson Brenneruksen tytär ja Johan Brenneruksen sisarentytären 2. puoliso.
Miksi Anna Johansdotter Someran kummankin puolison lapsilla on yhteys Brändön Brennerus sukuun?
Onko Nils Hammermanin vaimo Karin Brennerus sisaruksia vai heidän lapsiaan.
Tiedämme, että Someron Bartholdus Johanniksen vaimo oli Birgitta Michelsdotter.
Toisaalta Ericus Erici Alftanus tuli Taivassalon kirkkoherraksi Carpelan sukuisten kirkkoherrojen jälkeen.
Erik alftanusken äitiä ei tunneta.
Birgitta Michelsdotterin isäksi sopisi hyvinkin Taivassalon khr Michel Carpelan.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16138&page=6
Kivipään pohdintoihin pitää liittää isokyrön khr luettelo:
Kirkkoherrat
Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586
Simon Johannis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830) 1587 † 1604
Johannes Marci (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1189) 1604 † 1611
Matthaeus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1623) 1611 † 1622
Georgius Thomae Paturi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1918) 1622 † 1644
Isaacus Henrici Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=287) 1644 † 1670
Israel Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=75) 1672 † 1712
Nicolaus Jacobi Aeimelaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=18) 1712 † 1750
Kadonneilta sivuilta löytyisi Georgius Paturin vaimon nimi, jota en nyt jaksanut hakea, muistaisin, että taisi olla Henriksdotter, en vanno.
Voi olal sattumaa, että Anna Someran lapset tykästyivät Brennerussukuisiin, toisaalta oli sääntö enemmän kuin poikkeus, että naitiin suvusta.
Eräs muistettava on, että Claes Mårtensson Brenneruksen Taivassalon khr :n 3. vaimo oli Ingrid Jacobsdotter Bilang, mikä sukunimi on tässä ketjussa tullut monesti vastaan.
”Someruksen sotasaarnaajakomennus lienee mennyt jotenkin kunniallisesti, koskapa Maarian viran hän sai (toisin kuin veljellä). Noihin aikoihin yksi jos toinenkin nuori pappismies noille komennuksille joutui. Näitä Someruksen vaiheita ei liene yritetty selvittää? Voudintileistä on varmaankin löydettävissä joitain miehistöluetteloja tai muita dokmentteja, joista Somerusta voidaan yrittää jäljittää. - Tiedetäänkö edes hänen joukko-osastoaan? Hänellä täytyi olla myös jossakin jokin palkkatalo ja majoitusmahdollisuus siellä, kun pääsi kotiin. Siitä löytynee jokin asiakirja, joka valaissee jotain. - Pitäisi vain tietää, mistä päin etsiä.”
Mannerskjöld mainitaan Suomen Maarykmentin pohjalaiskomppanian komentajana (208 miestä). Rekrytointialueena Etelä-Pohjanmaa ja sijoituspaikkana Riika. Eversti Richard Rosencrantz kuoli vuonna 1622, ja hänen jälkeensä tuli Nils Ribbing. Jo seuraavana vuonna määrättiin komentajaksi Christoffer Assersson Mannerskjöld; eräänä perusteena oli se, että hän Suomessa asuvana osasi kaiketi paremmin puhua suomea.
Oltuaan muutaman vuoden sidoksissa Tanskan suunnassa sai Kustaa II Adolf vuonna 1625 tilaisuuden ratkaisuun Liivinmaalla. Baltiaan keskitettiin puolalaisten 3000 miestä vastaan noin 20000 miestä, joihin kuului viisi suomalaista kenttärykmenttiä ja varuskuntajoukkoja sekä neljä ruotsalaista kenttärykmenttiä. Armeija jaettiin kahdeksi ryhmäksi. Eteläisen tukialueena oli Riika, vahvuus noin 18000 miestä, ja sitä komensi kuningas itse. Kaupunkiin sijoitetut pohjalaiset komppaniat - Kristoffer Assarssonin, Norman Sutherin ja Antoni Jörgen von Reichin - kuuluivat ensin mainitun komentamaan kenttärykmenttiin. (Lähde: Suomen maarykmentti (1618-1626)).
Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin komentajana toimi vuosina 1626–1633 Christoffer Assersson, joka kuoli Liivinmaalla 1628.
Somerus mainitaan ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneena”. Olisikohan tässä nyt käynyt nin, että tämän "ankaran ja rajun" ilmapiirin muodosti 1. appiukkonsa, eversti Kristoffer Asserinpoika? Olisiko Johannes Johannis Somerus tosiaankin saanut tämän legendansa tuimana miehenä ”appiukoltaan”, jos oli mukana Liivinmaalla Christoffer Asserssonin joukkojen mukana. Olisiko Johan avioitunut tytär Annan kanssa kohta isänsä kuoleman jälkeen??
Matti Lund
14.10.13, 19:59
...Mannersköld; eräänä perusteena oli se, että hän Suomessa asuvana osasi kaiketi paremmin puhua suomea.
---.
Mitä nyt oikeastaan tämän Kristoffer Asserinpoika Mannerköldin perhesuhteista tiedetään.
Netistä löytyy kyllä paljon tietoa Nils Asserinpoika Mannersköldistä.
Tausta: Syntynyt 1586 Länsi-Göötanmaalla Länsi-Göötanmaan voudin Asser Pederinpojan poikana. Isä on ollut 1:o Karin Jönsintyttären ja 2:o Ingrid Germundintyttären kanssa. Nilsin 1:o Kristina Böckler, 2:o Anna Wrangel.
Kamarineuvos ja ratsumestari, joka aateloitiin 1612. Johti Itä-Göötanmaan lippuetta jo 1618, kolmen komppanian eversti 1625, vuodesta 1626 mm. Inkerinmaan maherra ja vuodesta 1644 Älfsborgin läänin maaherra.
(Tiedot napattu: Svenskt biografiskt handlexikon).
Ainakin hänen tyttärensä Katarinan jälkipolvia näytään kiinnostuksella seuratun.
Jos Kristofferin lähtökohdat ovat samat, niin epäilyttää ainakin suomen kielen erinomainen sujuvuus, mutta pakko hänen on ollut osata jotenkin tankata suomea tai jonkinlaista "militaarisuomea", jos kerran komensi suomenkielistä joukko-osastoa.
Mutta muuten ei pikahaulla mitään tarkempaa irtoa tästä Kristofferista.
Voisiko joku valistaa, oliko Kristofferilta ylipäänsä tiedossa jälkeläisiä? - Koska hän nähtävästi kantoi Mannersköld -nimeä kuten Nilskin, niin olletikin hänetkin on joskus ehditty aateloida, milloin?
Kyllähän nämä tiedot itsekin löytäisin, mutta kun en oikein usko, että Mannersköld liittyy mitenkään muuten Somerukseen kuin, että he ovat saattaneet virkatehtävissä törmätä toisiinsa jossain Inkerinmaalla, ei oikein ole halua vaivautua ja aatelissukujen tutkimuksen olen jättänyt niille uutterille etsijöille, joilla on oma intressi ja elävä mielenkiinto niihin.
terv Matti Lund
Erkki A Tikkanen
15.10.13, 09:26
Mitä nyt oikeastaan tämän Kristoffer Asserinpoika Mannerköldin perhesuhteista tiedetään.
...
Jos Kristofferin lähtökohdat ovat samat, niin epäilyttää ainakin suomen kielen erinomainen sujuvuus, mutta pakko hänen on ollut osata jotenkin tankata suomea tai jonkinlaista "militaarisuomea", jos kerran komensi suomenkielistä joukko-osastoa.
Mutta muuten ei pikahaulla mitään tarkempaa irtoa tästä Kristofferista.
Voisiko joku valistaa, oliko Kristofferilta ylipäänsä tiedossa jälkeläisiä? - Koska hän nähtävästi kantoi Mannersköld -nimeä kuten Nilskin, niin olletikin hänetkin on joskus ehditty aateloida, milloin?
Kyllähän nämä tiedot itsekin löytäisin, mutta kun en oikein usko, että Mannersköld liittyy mitenkään muuten Somerukseen kuin, että he ovat saattaneet virkatehtävissä törmätä toisiinsa jossain Inkerinmaalla, ei oikein ole halua vaivautua ja aatelissukujen tutkimuksen olen jättänyt niille uutterille etsijöille, joilla on oma intressi ja elävä mielenkiinto niihin.
terv Matti Lund
Ruotsin Ritarihuoneen CD ilmoittaa lyhyesti Kristofferista vain näin:
"Nils Assarssons broder, översten och guvernören på Kockenhusen och i dess län Christoffer Assarsson, född 1583, död 1628-04-01 i Riga, adlades även med namnet Mannersköld 1619-11-15, men tog icke introduktion på riddarhuset."
Hänestä löytyy tarinaa hiukan Hakkapeliittain historia -kirjasta, mutta ei lapsista mitään.
Täytyy kaivaa SVAR:sta rullat esille ja tutkia niitä, josko jotain mainittaisiin, mutta en usko niissäkään perhesuhteista löytyvän mitään.
Ainoaksi vaihtoehdoksi ehkä jää tuomiokirjat, jos sattumalta tulisi esille jotain häntä koskevaa.
Mitä nyt oikeastaan tämän Kristoffer Asserinpoika Mannerköldin perhesuhteista tiedetään.
Kyllähän nämä tiedot itsekin löytäisin, mutta kun en oikein usko, että Mannersköld liittyy mitenkään muuten Somerukseen kuin, että he ovat saattaneet virkatehtävissä törmätä toisiinsa jossain Inkerinmaalla, ei oikein ole halua vaivautua ja aatelissukujen tutkimuksen olen jättänyt niille uutterille etsijöille, joilla on oma intressi ja elävä mielenkiinto niihin.
terv Matti Lund
Tuosta Matti Lundin aatelissukujen tutkimukseen liittyvästä kommentista tuli mieleen, että keskiajan ja 1500-luvun rälssisuvuissa on yhä hyvin paljon selvittämättömiä asioita, joiden selvittämisessä tarvitaan myös sellaisten asiantuntijoiden apua, joilla ei ole omaa sukututkimuksellista intressiä aatelissukuihin.
Aatelissukuihin liittyvät olennaisesti myös maanomistusolot, millä on ollut hyvinkin tärkeää paikallishistoriallista merkitystä.
____________________
Matti Pesola
Matti Lund
15.10.13, 11:29
Tuosta Matti Lundin aatelissukujen tutkimukseen liittyvästä kommentista tuli mieleen, että keskiajan ja 1500-luvun rälssisuvuissa on yhä hyvin paljon selvittämättömiä asioita, joiden selvittämisessä tarvitaan myös sellaisten asiantuntijoiden apua, joilla ei ole omaa sukututkimuksellista intressiä aatelissukuihin.
Aatelissukuihin liittyvät olennaisesti myös maanomistusolot, millä on ollut hyvinkin tärkeää paikallishistoriallista merkitystä.
____________________
Matti Pesola
Jotta ei jäisi väärinkäsitystä omien tutkimusmenetelmieni heppoisuudesta, niin tarkennan (ja tunnustan), etten hetä koskaan mitään asiaan liittyvää tutkinnan alta pois ja sen takia kyllä minäkin olen tutkinut joitakin aatelissukuja. Kysymys on tällöin siitä, että tutkinnan alle tulevalla aatelissuvulla on huomattava vaikutus varsinaiseen tutkinnan kohteeseen ja sillä on jokin osuus tutkinnan alla olevassa sukuverkossa. Aatelisukujen tutkimus on siis minulla alisteista ja muun tutkimuksen kylkiäinen silloin, kun sillä saa täydentävää ja tutkimuksen luotettavuutta kohottavaa informaatiota.
Esimerkiksi olen Baltian aatelista tutkinut von Essen -sukua. Omaa intressiäkin on: yhden esiäitini sisko oli naimisissa yhden von Essenin kanssa ja isoisäni isoisän veli sai omistukseensa tämän von Essenin omistaman kartanon ja se on edelleen isoisäni pikkuserkun pojan lasten omistuksessa.
Von Esseneillä on ollut hyvä vaikutus sukuuni: eräs toinen von Essen auttoi ja teki 1800 -luvun alussa hyvin edullisen kontrahdin esi-isäni kanssa, joka on pääsyy isoisieni huomattavalle vaurastumiselle 1800 -luvulla.
Pohjanmaalla läänityslaitos ei ole koskaan toiminut kruunun ja maanviljelysolojen eduksi, vaan rappioksi. Etelä-Pohjanmaan onneksi läänityskokeilut 1600 -luvulla jäivät suhteellisen lyhytaikaisiksi. Siis rakenteellisesti ylhäisaatelin paikallinen vaikutus Etelä-Pohjanmaalla on ollut läänityslaitoksen kautta elinolojen kehittymiselle erittäin negatiivinen, mutta taas eräät alemman aatelin edustajat ovat yksityisesti kunnostautuneet Etelä-Pohjanmaalla merkittävinä maanviljelys- ja asutusolojen edistäjinä ponnistaen yhteistoiminnallisesti eteenpäin Pohjanmaalle luonteenomaisista lähtökohdista ja usein rahvaan pyrkimyksiä erinomaisesti tukien, vaurautta luoden.
terv Matti Lund
Matti Lund
15.10.13, 11:48
Ruotsin Ritarihuoneen CD ilmoittaa lyhyesti Kristofferista vain näin:
"Nils Assarssons broder, översten och guvernören på Kockenhusen och i dess län Christoffer Assarsson, född 1583, död 1628-04-01 i Riga, adlades även med namnet Mannersköld 1619-11-15, men tog icke introduktion på riddarhuset."
Hänestä löytyy tarinaa hiukan Hakkapeliittain historia -kirjasta, mutta ei lapsista mitään.
Täytyy kaivaa SVAR:sta rullat esille ja tutkia niitä, josko jotain mainittaisiin, mutta en usko niissäkään perhesuhteista löytyvän mitään.
Ainoaksi vaihtoehdoksi ehkä jää tuomiokirjat, jos sattumalta tulisi esille jotain häntä koskevaa.
Kiitos tiedosta.
Ajattelinkin, että nimenomaan Sinä jos kuka, saattaa löytää Kristofferista jonkin tietohipun ritarihuonerompun kolosta.
Toistaiseksi emme ole pystyneet naittamaan Kristofferia kenenkään kanssa. Vaikka hän olisi jäänyt poikamieheksi, sehän ei estä, etteikö hänellä olisi ollut lehtolapsia jatkamassa sukua ei-aatelisissa merkeissä. Toisaalta, jos niin olisi käynyt, siitä melko varmasti olisi jäänyt tietoa aikalaislähteisiin. Aatelismiehet, joksi Kristofferkin on päässyt vuonna 1619, yleensä olivat ryhdikkäitä, ja tunnustivat peittelemättä lehtolapsensa.
Toistaiseksi on lähdettävä siitä, että Kristoffer on todennäköisimmin jäänyt täysin lapsettomaksi.
terv Matti Lund
Toistaiseksi emme ole pystyneet naittamaan Kristofferia kenenkään kanssa. Vaikka hän olisi jäänyt poikamieheksi, sehän ei estä, etteikö hänellä olisi ollut lehtolapsia jatkamassa sukua ei-aatelisissa merkeissä. Toisaalta, jos niin olisi käynyt, siitä melko varmasti olisi jäänyt tietoa aikalaislähteisiin. Aatelismiehet, joksi Kristofferkin on päässyt vuonna 1619, yleensä olivat ryhdikkäitä, ja tunnustivat peittelemättä lehtolapsensa.
Toistaiseksi on lähdettävä siitä, että Kristoffer on todennäköisimmin jäänyt täysin lapsettomaksi.
terv Matti Lund
Jully Ramsay "naitti" Kristofferin Margareta Munckin (af Fulkila) kanssa. Margaretan ensimmäinen puoliso kuoli v. 1611, joten avioliitto Kristofferin kanssa on varmaan solmittu säädyllisen ajan kuluttua. Ramsayn mukaan Margareta haudattiin v. 1667, joten sillä perusteella hän olisi voinut 1610-luvulla olla vielä hedelmällisessä iässä.
http://runeberg.org/frfinl/0298.html
____________________
Matti Pesola
Aateluudesta puhuttaessa kannattaa muistaa että ritarihuoneet perustettiin 1600 luvulla ja erilaiset läänitykset ja ratsutilojen luku ryöpsähti kunnes oli pakko reduktiolla peruuttaa.
Rajoitetumpaa oli vanhojen rälssitilojen (esiaatelisten) sukujen synty 1400-1500 luvulla. Naaupurina oleva esim maanviljelyyn perustunut tila oli samanmoinen vaikkei varustanut ratsumiestä. Molemmat esimerkiskis kiinteístöiltään olivat tavanomaisia "maalaistaloja", lukuunottamtta (lähinnä Kurck ja Horn suvun) noin 20 harmaakivikartanoa, jotka ilmeiseti rakenettiin harmaakivikirkkojen ja muutaman linnan rakentamisen yhteydessä. 1600 luvulla sotasaliisiin perustuen kivikartanoiden rakkentaminen oli yletöntä. Joskus katselin Tukholman lähistöllä jotai Wrangel suvun kolmikerroksista kartanoa jossa epäiltiin oliko omistaja koskaan käynyt siellä.
Mielenkiintoista olisi myös tietää noiden Unionin aikaisten ja 1500-luvun tanskalais- ja hollantilais-sukujen suhteen aateluuden merkitystä jamaiden aateluuden (?ritarihuoneen) kehitystä. Balttian sakasalais-suvut tulivat kai 1600-luvulla "sotilaspalkintojen" seurauksena Suomeen Ruotsin vallattua Baltian.
Olavi
Mannersköld nr 128
Nils Assersson Mannersköld
http://et.wikipedia.org/wiki/Nils_Assersson_Mannersk%C3%B6ld
http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=9058
http://www.adelsvapen.com/wiki/images/d/de/0128.jpg
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Mannersk%C3%B6ld_nr_128
Christoffer Assersson Mandskiöldh
http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=9536
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Munck_af_Fulkila_nr_130#TAB_2
Matti Lund
15.10.13, 17:07
Jully Ramsay "naitti" Kristofferin Margareta Munckin (af Fulkila) kanssa. Margaretan ensimmäinen puoliso kuoli v. 1611, joten avioliitto Kristofferin kanssa on varmaan solmittu säädyllisen ajan kuluttua. Ramsayn mukaan Margareta haudattiin v. 1667, joten sillä perusteella hän olisi voinut 1610-luvulla olla vielä hedelmällisessä iässä.
http://runeberg.org/frfinl/0298.html
____________________
Matti Pesola
Kiitos tästäkin, taisipas tämä kyllä olla jo ohimennen mainittuna jo aikaisemmin tässä ketjussa, mutta muistutukseksi minulle sen toistaminen oli ainakin tarpeen.
Tuossa selvityksessä on oltu jokseenkin varmoja ainoastaan siitä, että Fulkkilan Margareta oli Kristofferin vaimona ainakin jo vuonna 1620.
Katsoin G W Laguksen matrikkelista "Undersökningar om finska adelns godz och ätter" ja Kristofferin perhesuhteista on siinä ainakin neljä mainintaa, yksi Nilsin veljenä ja kolme Fulkilan Margareta Mikaelintytär Munck puolisona.
Kristofferista annetaan myös vähemmän mairittelevaa tietoa: olisi ollut erittäin väkivaltainen ja syyllistynyt vääryyteen. Hän sai useampia varoituksia korkealta tasolta, viimein vuonna 10.7.1618 kuninkaalta varoituksen varoa kaularankaa, jotta se ei tipahtaisi. Ilman ankaria valituksia kuningas ei olisi näin reagoinut, eli niissä oli perää. Kristofferin onneksi sen perään tulikin sotakomennus ja sotakentillä Kristoffer kunnostautui heti kättelyssä niin hyvin, että kuningas unohti teloitusaikeensa ja aateloi Kristofferin vuonna 1619. - Ei introdusoitu, mutta aikalaiset käyttivät Kristofferista sen jälkeen veljen ottamaa Mannersköld -nimeä.
Rohkenen olettaa, että todennäköisesti Kristoffer Asserinpoika avioitui Margareta Mikaelintytär Munckin (af Fulkilan) kanssa vuonna 1615 tai aikaisintaan aivan vuoden 1614 lopuilla. Edellinen mies ratsumestari Lauri Anteronpoika tai Lars Andersinpoika oli ammuttu Arensborgissa vuonna 1611.
Päättelen tämän naimakaupan ajankohdan likimäärin seuraavasti:
Nimittäin kuningas osoitti ainoastaan itselleen Margaretalle vielä 23.4.1614 läänityskirjeensä (s. 229). Tämä viittaa siihen, että Mikaelintytär olisi ollut vielä täydessä leskeystilassa.
Mutta sitten kirjeellään 29.11.1615 kuningas Kustaa Aadolf jakoi Kristofferille ne läänitykset "behaglig tidh", jotka olivat olleet läänityksinä hänen aviollisella edeltäjällään Lars Andersinpojalla (s. 378). - Nyt Kristoffer aivan ilmeisestikin jo oli aviossa Margareta Mikaelintyttären kanssa.
Ja sitten tieto lapsesta: tunnetaan yksi tytär, joka avioitui kapteeniluutnantin Suomen aatelislippueesta Johan Bäckin kanssa. Hän peri omaisuuden, enimmäkseen Somerniemellä ja Somerolla, jonka Lagus luettelee (ss. 378-379), mutta en jaksa listata sitä nyt tähän. Minulla kiinnittää kyllä huomiota tutut nimet: kävin viimeksi Somerolla kolme viikkoa sitten ja ilmiselvästi menin sattumoisin halki Kristofferin entisten maitten.
Lagus vaikuttaa niin hyvin tietoiselta Kristofferin suhteista, että luulen, ettei niistä ole enempää tietoa saatavissa.
Kun Kristoffer komensi eteläpohjalaista osastoa, panin näistä asiakirjoista merkille, että hän sai postin ja komppanian vuonna 1624, joka oli vielä vuonna 1623 eversti Nils Ribbingillä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649370
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649362
1 1/4 manttaalin talo Vähässäkyrössä, joka oli ensin Ribbingin ja sitten Kristofferin palkkatalo, oli nimeltään Isogreggilä. Siellä isäntänä ollut Simuna Matinpoika oli mm. Laihian kirkkoherran Kristian Laibäckin veljen appi. Pääsin siis Kristoffer Asserinpojan toimia seuratessani jo tutuille territorioilleni.
terv Matti Lund
Matti Lund
15.10.13, 18:43
...
Toistaiseksi on lähdettävä siitä, että Kristoffer on todennäköisimmin jäänyt täysin lapsettomaksi.
terv Matti Lund
Jäljempänä selviää siis, että Kristofferilla oli yksi tytär. Toisaalta Laguksen matrikkelin mukaan tytär jäi lapsettomaksi (s. 379). Härkälän kartanon, jota Kristofferin tytär asui miehensä Johan Bäckin kanssa, sai Laguksen mukaan omistukseensa vapaaherra Gustav Grass 1660 -luvulla, sittemmin maaherra. Tältä sen peri hänen tyttärensä, joka avioitui noin 1670 Spurilan Klas Juhananpoika Jägerhornin kanssa.
Siis toistaiseksi ja ehkä lopullisestikin on lähdettävä siitä, ettei Kristofferilta jäänyt ainoan tyttärensä, Johan Bäckin vaimon jälkeen yhtään jälkeläisiä.
terv Matti Lund
Sähköisissä aineistoissa löytyy kyllä tietoja Nils Mannerskiöldin urasta ja lapsistakin. Valitettavaa on se, ettei juurikaan Christofferista löydy muuta kuin sotilasuraan liittyen, tosin sekin kuulostaa olleen tuimaa toimintaa.
Sehän on hyvä jos varmasti voidaan todeta ettei Anna ainakaan Kristoffer Mannerskiöldin tytär ollut.
Härkälän asukkaista vielä: Härkälään ilmestyy vuonna 1595 ratsumestari Lars Andersson (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636632). Sitten vuonna 1607 Lars Andersson ilmestyy Jurvalaan ja Jurvalassa asuu Larsin leski vuonna 1613. Tämä leski oli mitä ilmeisimmin Margaretha Michelsdr Munck. Eräässä sukututkimusselvityksessä Margetan 1. aviossa Lars Anderssonille ja Margaretalle on kirjattu kaksi tytärtä, Anna k. n. 1642 ja Margareta k. 1657. Jo seuraavana vuonna 1614 Härkälässä nähdään Asser Christiersson aina vuoteen 1636, jolloin Härkälässä Fru Margetas 10 p. (Lähde: SAY Somero 1634–1653). Kuka oli Bertil Christofersson vuonna 1630 Somerolla Jaatilan Ruunalassa?
Näistä kahdesta tyttärestä ei löytynyt selvitystä mihin tietoon perustuu?
Mistähän voisi etsiskellä Johannes Someruksen sotilaskomennuksia, onko rykmentin papit kirjattu johonkin erilliseen tiedostoon??
Jäljempänä selviää siis, että Kristofferilla oli yksi tytär. Toisaalta Laguksen matrikkelin mukaan tytär jäi lapsettomaksi (s. 379). Härkälän kartanon, jota Kristofferin tytär asui miehensä Johan Bäckin kanssa, sai Laguksen mukaan omistukseensa vapaaherra Gustav Grass 1660 -luvulla, sittemmin maaherra. Tältä sen peri hänen tyttärensä, joka avioitui noin 1670 Spurilan Klas Juhananpoika Jägerhornin kanssa.
Siis toistaiseksi ja ehkä lopullisestikin on lähdettävä siitä, ettei Kristofferilta jäänyt ainoan tyttärensä, Johan Bäckin vaimon jälkeen yhtään jälkeläisiä.
terv Matti Lund
Näyttää tosiaan siltä, että tuolla Kristofferilla oli vain yksi tytär, ja tämä ei ollut Johannes Someruksen vaimo.
Gustav Grass kuului sikäli sukuun, että hän oli Margareta Munckin ja Lars Andersson till Botilan Margareta-tyttären vävy. Eräs Grassin tyttäristä avioitui em. Johan Bäckin veljenpojan kanssa ja nuorimmainen tytär professori Daniel Gyldenstolpen kanssa. Näiden vävy Erik Forsell oli Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin jälkeläinen.
Nuo kaksi Lars Anderssonin ja Margareta Munckin tytärtä löytyvät mm. Ramsayn kirjasta. Ramsay on ilmeisesti sekoittanut Kristoffer Mannersköldin tyttären Bäck-avion sisarpuolensa (Marg. De la Motte) tietoihin.
http://runeberg.org/frfinl/0055.html
_____________
Matti Pesola
Jäljempänä selviää siis, että Kristofferilla oli yksi tytär. Toisaalta Laguksen matrikkelin mukaan tytär jäi lapsettomaksi (s. 379). Härkälän kartanon, jota Kristofferin tytär asui miehensä Johan Bäckin kanssa, sai Laguksen mukaan omistukseensa vapaaherra Gustav Grass 1660 -luvulla, sittemmin maaherra. Tältä sen peri hänen tyttärensä, joka avioitui noin 1670 Spurilan Klas Juhananpoika Jägerhornin kanssa.
Siis toistaiseksi ja ehkä lopullisestikin on lähdettävä siitä, ettei Kristofferilta jäänyt ainoan tyttärensä, Johan Bäckin vaimon jälkeen yhtään jälkeläisiä.
terv Matti Lund
Johan Beck, introd. Bäck i Finland, född 1613-12-16, introd. jämte sin broder på ättens vägnar 1633-02-19 under nr 162 (193) samt med namnet Bäck i Finland. Korpral vid finska adelsfanan 1635. Var löjtnant vid finska adelsfanan 1637 och kaptenlöjtnant 1650. Överstelöjtnant. Död 1679-01-20, nedsatt i Åbo domkyrka 1680-02-22 och begraven 1680-02-23 i S:t Marie kyrka. Han bevistade krigen i Tyskland och Polen och ställdes 1659 under krigsrätt för någon förseelse, som han begått i Livland. Avstod med sin broder till kronan sin farfaders säteri Horn mot lägenheter i Saaris (Sääksmäki och Urdiala) socken, och fick stadfästelse 1646-08-27 på sin faders förläning Uittamo. Ägde genom sitt första gifte Botila säteri i Halikko socken, och fick med sin andra hustru Loskamäs i Pargas socken. Gift 1:o 1636 med N. N. Christoffersdotter, begraven 1657-11-29 i Åbo domkyrka, dotter av översten och guvernören på Kockenhusen och över dess län Christoffer Assersson, adlad Mannersköld, men ej introd. (broder till Nils Assersson, adlad Mannersköld), och Margareta Munck af Fulkila. Gift 2:o 1661 med Elsa Rålambstierna, död 1666-12-31, dotter av häradshövdingen Magnus Rhalambius, adlad Rålambstierna, och Margareta Leuchovia. Gift 3:o 1667-04-00 med N. N. Gift 4:o 1674 med Brita Elisabet Pistolhielm, levde änka 1701, i hennes 2:a gifte (gift 1:o med ryttmästaren Anders Stålhane, död 1672. Gift 3:o 1682 med ryttmästaren Henrik Kuhlman, död 1692), dotter av ryttmästaren Erik Persson, adlad Pistolhielm, nr 492.
http://www.adelsvapen.com/genealogi/B%C3%A4ck_i_Finland_nr_193
Erkki A Tikkanen
15.10.13, 20:22
Se ettei kirjallisuudesta ole löytynyt toista tytärtä Kristofferille, ei vielä todista, että hänellä olisi ollut vain yksi tytär. Jos Matin teorian mukaan hän olisi mennyt naimisiin vuoden 1615 tienoilla, olisi hänellä ollut aikaa 13 vuotta tehdä useampikin lapsi. Hänen tasoisellaan upseerilla vaimo on todennäköisimmin seurannut hänen mukanaan pitkin Baltiaa ja Puolaa jne. sotien aikana, mutta ennen sotiakin oli puolenkymmentä rauhan vuotta.
Tuomiokirjakortiston mukaan löytyy ainakin neljä tuomiokirjaa, jossa mainitaan Kristofferin juttuja 1620-1651 väliseltä ajalta. Ne pitäisi vielä käydä läpi, että voisi todeta niiden sisällön esim. mahdollisista perhesuhteista.
Matti Lund
15.10.13, 21:45
Se ettei kirjallisuudesta ole löytynyt toista tytärtä Kristofferille, ei vielä todista, että hänellä olisi ollut vain yksi tytär. Jos Matin teorian mukaan hän olisi mennyt naimisiin vuoden 1615 tienoilla, olisi hänellä ollut aikaa 13 vuotta tehdä useampikin lapsi. Hänen tasoisellaan upseerilla vaimo on todennäköisimmin seurannut hänen mukanaan pitkin Baltiaa ja Puolaa jne. sotien aikana, mutta ennen sotiakin oli puolenkymmentä rauhan vuotta.
Tuomiokirjakortiston mukaan löytyy ainakin neljä tuomiokirjaa, jossa mainitaan Kristofferin juttuja 1620-1651 väliseltä ajalta. Ne pitäisi vielä käydä läpi, että voisi todeta niiden sisällön esim. mahdollisista perhesuhteista.
Nythän näyttääkin siltä, että jos Kristoffer Asserinpoika halutaan loppuun asti varmistaa, täytyy vielä selvitellä joitakin sekasotkuja.
Yhtäällä Jully Ramsay katsoo, että Kristoffer Asserinpoika jäi aivan vaille rintaperillistä ja että Johan Bäck olisikin nainut Lars Andersinpojan tyttären Margaretan tämän toisessa avioliitossa, joka myös olisi jäänyt lapsettomaksi.
Toisaalta G W Lagus siis esittää (s. 379), että Johan Bäckin 1:o olisi Kristoffer Asserinpojan ja Margareta Mikaelintyttären ainoa tytär, jonka etunimeä ei tiedetä.
Laguksen esittämät perintöomaisuustiedot ja niiden perimyslogiikka viittaavat vahvasti siihen vaihtoehtoon, että Kristofferin elinaikananaan hallitsema omaisuus pysyi 1600 -luvun loppupuolelle asti sivuperillisillä kuten Gustav Grassella ja tämän tyttärellä.
Sekä Ramsay että Lagus näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että omaisuus on siirtynyt sivuperintönä ja ettei siis rintaperillisiä ole ollut enää jäljellä jakamassa sitä 1660 -luvulla, mutta näyttää olevan eri tulkinta siitä, mistä aviosta Johan Bäckin kanssa avioitunut Margareta Mikaelintyttären tytär oli.
Tietysti jonkun, jolla kiinnostusta on vielä näiden vähemmän rohkaisevien tietojen jälkeenkin, kannattaisi selvittää Erkin viittaamat Kristoffer Asserinpoikaan liittyvät käräjäasiakirjat.
terv Matti Lund
Nythän näyttääkin siltä, että jos Kristoffer Asserinpoika halutaan loppuun asti varmistaa, täytyy vielä selvitellä joitakin sekasotkuja.
Yhtäällä Jully Ramsay katsoo, että Kristoffer Asserinpoika jäi aivan vaille rintaperillistä ja että Johan Bäck olisikin nainut Lars Andersinpojan tyttären Margaretan tämän toisessa avioliitossa, joka myös olisi jäänyt lapsettomaksi.
Toisaalta G W Lagus siis esittää (s. 379), että Johan Bäckin 1:o olisi Kristoffer Asserinpojan ja Margareta Mikaelintyttären ainoa tytär, jonka etunimeä ei tiedetä.
Laguksen esittämät perintöomaisuustiedot ja niiden perimyslogiikka viittaavat vahvasti siihen vaihtoehtoon, että Kristofferin elinaikananaan hallitsema omaisuus pysyi 1600 -luvun loppupuolelle asti sivuperillisillä kuten Gustav Grassella ja tämän tyttärellä.
Sekä Ramsay että Lagus näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että omaisuus on siirtynyt sivuperintönä ja ettei siis rintaperillisiä ole ollut enää jäljellä jakamassa sitä 1660 -luvulla, mutta näyttää olevan eri tulkinta siitä, mistä aviosta Johan Bäckin kanssa avioitunut Margareta Mikaelintyttären tytär oli.
Tietysti jonkun, jolla kiinnostusta on vielä näiden vähemmän rohkaisevien tietojen jälkeenkin, kannattaisi selvittää Erkin viittaamat Kristoffer Asserinpoikaan liittyvät käräjäasiakirjat.
terv Matti Lund
Ramsayn mukaan Kristofferin leski ja Someron Härkälän omistaja Margareta Munck sai v. 1646 maihinsa elinikäisen rälssistatuksen. Hän kuoli v. 1667, joten hänen rintaperillinen tyttärensä Margareta Larsdotter oli kuollut jo kymmenen vuotta aiemmin. Näin ollen perintö siirtyi Margareta Larsdotterin rintaperillisen tyttären Margaretan (s. De la Motte) kautta tämän puolisolle Gustav Grassille.
Näyttää siltä, että Kristoffer Asserinpoika oli vain lyhytaikainen sivujuonne Härkälän omistusketjussa. Joka tapauksessa lienee selvää, ettei Kristofferin jälkeläisiä ollut elossa enää v. 1667 matroona Margareta Munckin kuollessa. Johan Bäckin avioliitto Margareta Kristoffersdotterin tai Margareta Larsdotterin kanssa oli todennäköisesti lapseton, koska Margareta Munckin ja Kristofferin maaomaisuus meni Margareta Larsdotterin 1. avion tyttären perheelle.
______________
Matti Pesola
Tämä ketju on jo sen verran pitkä, että jotkut aiemmin esitetyt nimet saattavat jäädä huomiotta. Onko tätä Kristofferia pohdittu Annan isäksi?
Kristoffer Pietarinpoika, ratsumies, Sääksmäen kihlakunnan vouti 1604-07, Sääksmäen lainlukija 1608-17, Porvoon 1614-15, Ylä-Satakunnan 1619-27, Turun hovioikeuden asessori 1623-33, Hollolan lainlukija 1630-31, Sääksmäen 1630-32, Vehmaan, Maskun, Piikkiön ja Halikon 1633. Omisti Viialan, Pälkäneen Kuulialan ym. Kuollut v. 1633.
Ramsay ei mainitse hänellä olleen perhettä, mutta jospa kuitenkin...?
http://runeberg.org/frfinl/0333.html
_______________
Matti Pesola
Kristoffer Pehrsson till Wiiala (i Akkas socken), ratsumies Sinetti
(http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies393.jpg)
Hän oli Kristoffer Persson till Wiala, Turun hovioikeuden ensimmäinen ei-aatelinen asessori. Kristofferin vaimo 1. oli Carin Israelsdotter Sillantaka (Laamanninkäräjät Kalvolassa 9.3.1615: Christoffer Persson, jorde skiffte med sin svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka... Sin kära hru Carin Israelsdotter...) ja 2. vaimo Sofia Jacobsdotter. Kristofferilla tiedetään olleen ainakin seuraavat lapset: Christoffer Kristofersson, Johan Kristofersson, N. Kristofersdotter (aviossa ilmeisesti Hans Ericsson Finne till Kuurilan kanssa). Annaa ei valitettavasti vain löydy.
SAY :n kertoman mukaan Kristoffer ilmestyy Haudanniemen Katajaan 1595 Bertil Mickelssonin jälkeen, joka nähdään tilalla vuonna 1594. Per Paualsson (Per Kochma) nähdään Viialan tilalla. SAY Akaa 1600–1619 kertoo Viialan tilan olevan Christoffer Perssonin hallinnassa vuoteen 1612. Christoffer ilmestyy jälleen Viialaan 1621 ja vuoden 1630 merkinnöissä nähdään Christoffer Persson asessor sekä poika Christoffer Christofersson. Isä-Christoffer nähdään lisäksi Haudanniemen Katajan omistajana aina vuoteen 1619 jolloin tila siirtyi Henrik Hornin rälssiin. Viialassa vuonna 1634 nähdään lesket Sophia Jacobsdotter (svärmor) ja Sara Hansdotter sekä Johan Christophersson. Pälkäneellä Christoffer nähdään Kuulialassa eli Mählässä vuosina 1613-19.
Akaa Haudanniemi 1580: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4314
Akaa Viiala 1580: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4353
Akaa Haudanniemi 1600: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4360
Akaa Viiala 1620: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4443
Akaa Viiala 1634: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6292
Pälkäne Kuuliala 1600: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=484740
Saarioisten Yrjänä Jönssonin lanko eli puolison veli oli lainlukija, lagläsare, Kristoffer Pietarinpoika Viialasta. Kun Sääksmäen kihlakunnan vouti Kristoffer Perttelinpoika 1597 siirtyi Ylä-Satakunnan lainlukijaksi, määrättiin tehtävään Yrjänä Jönsson. Yrjänän appi eli vaimon isä oli Israel Påhlsson Särkilahti -sukua. (Blomstedt, Kankaroisten suku Genos 30(1959)
Olisiko tässä selvittämisen paikkaa, alue voisi ollakin sopiva.
Kristoffer Pehrsson till Wiiala (i Akkas socken), ratsumies Sinetti
(http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies393.jpg)
Hän oli Kristoffer Persson till Wiala, Turun hovioikeuden ensimmäinen ei-aatelinen asessori. Kristofferin vaimo 1. oli Carin Israelsdotter Sillantaka (Laamanninkäräjät Kalvolassa 9.3.1615: Christoffer Persson, jorde skiffte med sin svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka... Sin kära hru Carin Israelsdotter...) ja 2. vaimo Sofia Jacobsdotter. Kristofferilla tiedetään olleen ainakin seuraavat lapset: Christoffer Kristofersson, Johan Kristofersson, N. Kristofersdotter (aviossa ilmeisesti Hans Ericsson Finne till Kuurilan kanssa). Annaa ei valitettavasti vain löydy.
Eikö tuo Kuurila-sukuinen Hans Eriksson Finne ollut eri (varhempaa) sukupolvea tämän Kristofferin tyttären kanssa? Ramsayn mukaan Finne olisi kuollut aika pian vuoden 1607 jälkeen. Tiedetäänkö tuon Kristofferin em. tyttären etunimi?
http://runeberg.org/frfinl/0264.html
_________________
Matti Pesola
Matti Lund
17.10.13, 14:18
Eikö tuo Kuurila-sukuinen Hans Eriksson Finne ollut eri (varhempaa) sukupolvea tämän Kristofferin tyttären kanssa? Ramsayn mukaan Finne olisi kuollut aika pian vuoden 1607 jälkeen. Tiedetäänkö tuon Kristofferin em. tyttären etunimi?
http://runeberg.org/frfinl/0264.html
_________________
Matti Pesola
Risto Pietarinpojan eli Kristoffer Pärinpojan suvusta näyttää olevan vanha Rafael Sumeliuksen perusselvitys "Viiala Släkterna" SSV:ssa nro 33-34. Yrjö Blomstedtin mukaan siinä on muutama puute.
Blomstedt perustelee Lainlukijamatrikkelissaan (s. 396) hyvin sen, että Ramsayn ehdotus Risto Pietarinpojan alkuperästä ei voi pitää paikkaansa. Tälle vaihtoehtoinen ehdotus on ollut Eino Jutikkalalla, teoksessa Suurtilojen muodostuminen I (s. 257), joka on johdettu Riston hallinnoimien kartanoitten perimyslogiikasta, mutta jonka vahvistamiseksi ei ollut toistaiseksi löydetty yksikäsitteistä mainintaa mistään dokumenteista. - Ei liene löydetty vieläkään.
Siis on turhaa suoraan kopioida mainituista painetuista lähteistä Riston alkuperää koskevia tietoja, koska kustakin kopiosta muodostuu joillekin erilainen kritiikitön mielipide, joka sotkee vain selvittelyä.
terv Matti Lund
Minä tutkailin lähinnä tuon lainlukijamatrikkelin tietoja Kristofferista. Ramsaysta otin esille Hans Eriksson Finnen, joka tässä ketjussa mainittiin Kristofferin tyttären aviomieheksi. Onko tiedossa tämän Kristofferin tyttären etunimi. Voisiko tuo "ännä" olla Anna?
____________
Matti Pesola
Kristofferilla tiedetään olleen ainakin seuraavat lapset: Christoffer Kristofersson, Johan Kristofersson, N. Kristofersdotter (aviossa ilmeisesti Hans Ericsson Finne till Kuurilan kanssa). Annaa ei valitettavasti vain löydy.
Tässä on tietysti nyt sen pohdinnan paikka oliko tuota Christofferin tytärtä laisinkaan jos hän mitä ilmeisimmin oli eri sukupolveakin ja aviossa Hans Ericssonin kanssa??
Ramsay ei tunne Hans Eriksson Finnen vaimon nimeä. Ramsay mainitsee, että Hansin leski avioitui sittemmin jonkun Johanin (Kuurilasta) kanssa. Mistä mahtaa olla tieto jonkun Kristofferintyttären aviosta Hans Finnen kanssa?
Harmin paikka kun en tätä lähdettä kirjannut. Jostakin sukututkimuksesta sen nappasin eli tieto on luultavasti tarkistamaton. Joka tapauksessa näin väitettiin.
Kuurilasta kerrotaan: http://www.hamewiki.fi/wiki/Kuurilan_kartano
Eerik Knuutinpoika osallistui kalvolalaisista talonisännistä ainoana nuijasotaan. Hänellä oli avioton poika Hannu, joka Kaarle-herttuan ollessa Suomessa syksyllä vuonna 1597 oli hänen henkivartiokaartissaan eli päinvastoin kuin isänsä ja useimmat muut suomalaiset rälssimiehet hän ei tukenut Sigismundia.
Kun Eerik Knuutinpojan avioton poika Hannu Eerikinpoika taisteli Kaarle-herttualle uskollisten joukossa, Kuurilan kartanon omineen Henrik Matinpoika Huggutin asema romahti. Herttua pieksi tämän omakätisesti Turun linnassa. Vuonna 1597 Kuurila palautettiin takaisin sukuun, tosin aviottomalle Hannulle. Vuonna 1599 Hannu sai Sääksmäen, Lehijärven, Rengon (http://www.hamewiki.fi/wiki/Renko) ja Mäskälän (http://www.hamewiki.fi/wiki/M%C3%A4sk%C3%A4l%C3%A4) pitäjien voudin toimen ja hänestä tuli mahtava mies, joka allekirjoitti kirjeensä nimellä "Hans Erichsson Finne till Curila". Asemaansa hyödyntäen hän hankki heti takaisin Kuurilan menettämiä maita ja myös uusia etuuksia. Samoihin aikoihin hänen asemansa suvussa laillistettiin. Hannu luopui toimestaan voutina, kun 1600-luvulla katovuodet vaikeuttivat verojen kokoamista, ja tileihin tuli vajausta.
Kaarle-herttuan epäluulo suomalaista aatelia kohtaan kasvoi näiden epäonnisten taistelujen jälkeen, ja Eerik Knuutinpoika ja Hannu Eerikinpoika saivat myös kutsun Tukholmaan herttuan puhutteluun. He eivät totelleet käskyä, ja ilmiannon seurauksena Eerik joutui vangiksi Turun linnaan. Hannu vältti vangitsemisen, ja ilmeisesti hän oli ilmiantaja. Kaarle kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1606, Eerik ja Hannu säilyttivät tilansa. Eerik eli Kutilassa vanhana ratsumiehenä vielä vuonna 1620, Hannu oli taisteluretkillä vielä vuonna 1611.
Kuurilan suvun Eerik Knuutinpojalla oli avioliitostaan Sara Henrikintyttären kanssa kaksi poikaa. Vanhempi, Knuut, sai Kutilan ja nuorempi poika Henrik Kankaanpään (http://www.hamewiki.fi/wiki/Kankaisten_kartano), Hitumaan ja Kotkajärven. Knuut kaatui Liivinmaalla vuonna 1627; häneltä jäi leski ja tytär. Henrik jatkoi Kuurilan sukua pojilla: Erkki Heikinpoika ja Hartvig Henrikinpoika. Hartvig kuoli nuorena ja häneltä jäi leski Brita Danielintytär.
Pekka Hiltunen
18.10.13, 18:13
Kristofferista annetaan myös vähemmän mairittelevaa tietoa: olisi ollut erittäin väkivaltainen ja syyllistynyt vääryyteen. Hän sai useampia varoituksia korkealta tasolta, viimein vuonna 10.7.1618 kuninkaalta varoituksen varoa kaularankaa, jotta se ei tipahtaisi. Ilman ankaria valituksia kuningas ei olisi näin reagoinut, eli niissä oli perää. Kristofferin onneksi sen perään tulikin sotakomennus ja sotakentillä Kristoffer kunnostautui heti kättelyssä niin hyvin, että kuningas unohti teloitusaikeensa ja aateloi Kristofferin vuonna 1619. - Ei introdusoitu, mutta aikalaiset käyttivät Kristofferista sen jälkeen veljen ottamaa Mannersköld -nimeä.
Rohkenen olettaa, että todennäköisesti Kristoffer Asserinpoika avioitui Margareta Mikaelintytär Munckin (af Fulkilan) kanssa vuonna 1615 tai aikaisintaan aivan vuoden 1614 lopuilla. Edellinen mies ratsumestari Lauri Anteronpoika tai Lars Andersinpoika oli ammuttu Arensborgissa vuonna 1611.
Päättelen tämän naimakaupan ajankohdan likimäärin seuraavasti:
Nimittäin kuningas osoitti ainoastaan itselleen Margaretalle vielä 23.4.1614 läänityskirjeensä (s. 229). Tämä viittaa siihen, että Mikaelintytär olisi ollut vielä täydessä leskeystilassa.
Mutta sitten kirjeellään 29.11.1615 kuningas Kustaa Aadolf jakoi Kristofferille ne läänitykset "behaglig tidh", jotka olivat olleet läänityksinä hänen aviollisella edeltäjällään Lars Andersinpojalla (s. 378). - Nyt Kristoffer aivan ilmeisestikin jo oli aviossa Margareta Mikaelintyttären kanssa.
Mietoisten (Mynämäen) Aarlahden veromestari Hartikka Henrikinpojan tultua Turun torilla päätään lyhyemmäksi 1599 periytyi hänen suunnaton omaisuutensa 1. avionsa tyttärelle Kristina Böcklerille ja sitä myöden tämän aviomiehelle Niilo Asserinpojalle. Näin saatiin ohitetuksi koko suomalainen, sigismundilainen aatelisto. Kyllä Nils Asserinpojan veli on sentään tiennyt, mistä liikkeestä se kaula katkeaa ja mistä ei.
Arvio avioliiton solmimisen ajankohdasta on hiukan ongelmallinen, sillä uusi puoliso on kyllä yleensä löytynyt vuoden sisällä edellisen kuolemasta. Rohkenen esittää vastaväitteen ilman sen enempiä laskelmiakin. Pidän Margareta Munckin oman sukuhistorian perusteella todennäköisempänä sitä, että avioliitto on solmittu jota kuinkin vuona 1612. Se, että kuningas on osoittanut läänityskirjeensä ainoastaan aateliselle Margaretalle eikä hänen aatelittomalle miehelleen on kai itsestään selvää.
PH
Matti Lund
18.10.13, 19:15
...
Arvio avioliiton solmimisen ajankohdasta on hiukan ongelmallinen, sillä uusi puoliso on kyllä yleensä löytynyt vuoden sisällä edellisen kuolemasta. Rohkenen esittää vastaväitteen ilman sen enempiä laskelmiakin. Pidän Margareta Munckin oman sukuhistorian perusteella todennäköisempänä sitä, että avioliitto on solmittu jota kuinkin vuona 1612. Se, että kuningas on osoittanut läänityskirjeensä ainoastaan aateliselle Margaretalle eikä hänen aatelittomalle miehelleen on kai itsestään selvää.
PH
Arvio on aina jotenkin ongelmallinen.
Mutta oma arviosi on selvästi paljon ongelmallisempi kuin esittämäni arvio, jonka esitin sen tarkentamiseksi, kun selvityksissä esiintyi tieto, että avioliitto oli solmittu viimeistään 1620. Tämä 1620 on myös paljon ongelmattomampi kuin Sinun arvelusi.
Eihän ensiksikään voi olla itsestään selvää, että kuningas osoitti 1612 Margaretalle eikä tämän mahdolliselle aatelittomalle miehelle, koska kuningas osoitti vuonna 1615 nimenomaan vielä aatelittomalle miehelle Kristoffer Asserinpojalle. Siis väitteesi perustelu on alooginen ja oli loogista osoittaa Margaretalle, koska tämä oli leskeystilassa. Silloinhan sitä yleensä naisille osoitettiin.
Taas ei ole loogista, että kuningas olisi osoittanut Kristoffer Asserinpojalle oikeuden aviollisen edeltäjänsä donaatioihin ennen avioitumista tai tarkemmin ottaen, ennen kihlautumista. Kristoffer Asserinpoika aateloitiin tiettävästi vasta 1619.
Juuri juridisen pätevyyden takia vallasnaisilla oli usein taipumusta pitkittää leskeystilaansa, jotta pääsisivät sopivan ajan aikana nauttimaan leskeystilan toimivaltaisuudesta ja nauttimaan leskeystilan suomista lahjoitusmahdollisuuksista. Varsinkin upseerien leskiä hellittiin tässä mielessä ylenpalttisesti kuningashuoneesta käsin ja jos leskellä oli tällaisesta odotuksia, hän jäi leskeystilaan ulosmittaamaan sen suomia etuja. Sellainen tilanne oli juuri Margaretalla.
Tätä 1600 -luvun vallasnaisten leskeysajan kulttuuria ovat tutkineet ja sangen valaisevasti esittäneet monet nykytutkijat, mm. Anu Lahtinen ja Mirkka Lappalainen.
Lisäksi Kristoffer Asserinpoika näyttää olleen niin tiiviisti sotakentillä ennen vuotta 1615, että eipä siinä ollut juuri hetkeäkään tilaisuutta päästä kotirintamalle vihittäväksi. Luulenpa, että koko naimakauppa oli solmittu "kirjekyyhkyjen" välityksellä.
terv Matti Lund
Matti Lund
18.10.13, 19:49
Ramsay ei tunne Hans Eriksson Finnen vaimon nimeä. Ramsay mainitsee, että Hansin leski avioitui sittemmin jonkun Johanin (Kuurilasta) kanssa. Mistä mahtaa olla tieto jonkun Kristofferintyttären aviosta Hans Finnen kanssa?
Siis ainakaan Risto Pietarinpojalla (Kristoffer Pärinpojalla) ei ollut viittaamani "Viiala släkterna" tutkielmassa esitetyn suoran tuomiokirjaselvennyksen mukaan vuonna 1646 enää elossa ketään mahdollista tytärtä tai, jos ylipäänsä oli ollut tytärtä, että tältä olisi jäänyt rintaperillistä, tai että olisi jäänyt mies, joka olisi perinyt lapsen, joka olisi kuollut ennen vuotta 1646, mutta vasta äidin jälkeen. Siis mihinkään tyttären mahdollisuuteen ei siinä selvityksessä viitata, koska tuomiokirjassa on aivan selvä negaatio sellaiselle spekulaatiolle.
Ainoa Kristofferin elossaoleva lapsi noin vuonna 1646 oli poika Juho ("Johan"), joka sitten katoaa jälkiä jättämättä toistaiseksi tutkijoille. Ainoat tiedossa olevat jälkeläiset ovat siis melko nuorena kuolleen (nähtävästi lähempänä 30 kuin 40 vuoden ikää) Kristofferin pojan Kristofferin lapsia.
Akaan pitäjän Viialan taloon tulee sitten 1660 -luvulla todennäköisesti aivan uusi suku, joka sitten tunnetaan Wialeniuksina tai Wialeneina.
terv Matti Lund
Pekka Hiltunen
18.10.13, 20:02
Arvio on aina jotenkin ongelmallinen.
Mutta oma arviosi on selvästi paljon ongelmallisempi kuin esittämäni arvio, jonka esitin sen tarkentamiseksi, kun selvityksissä esiintyi tieto, että avioliitto oli solmittu viimeistään 1620. Tämä 1620 on myös paljon ongelmattomampi kuin Sinun arvelusi.
Eihän ensiksikään voi olla itsestään selvää, että kuningas osoitti 1612 Margaretalle eikä tämän mahdolliselle aatelittomalle miehelle, koska kuningas osoitti vuonna 1615 nimenomaan vielä aatelittomalle miehelle Kristoffer Asserinpojalle. Siis väitteesi perustelu on alooginen ja oli loogista osoittaa Margaretalle, koska tämä oli leskeystilassa. Silloinhan sitä yleensä naisille osoitettiin.
Taas ei ole loogista, että kuningas olisi osoittanut Kristoffer Asserinpojalle oikeuden aviollisen edeltäjänsä donaatioihin ennen avioitumista tai tarkemmin ottaen, ennen kihlautumista. Kristoffer Asserinpoika aateloitiin tiettävästi vasta 1619.
Juuri juridisen pätevyyden takia vallasnaisilla oli usein taipumusta pitkittää leskeystilaansa, jotta pääsisivät sopivan ajan aikana nauttimaan leskeystilan toimivaltaisuudesta ja nauttimaan leskeystilan suomista lahjoitusmahdollisuuksista. Varsinkin upseerien leskiä hellittiin tässä mielessä ylenpalttisesti kuningashuoneesta käsin ja jos leskellä oli tällaisesta odotuksia, hän jäi leskeystilaan ulosmittaamaan sen suomia etuja. Sellainen tilanne oli juuri Margaretalla.
Tätä 1600 -luvun vallasnaisten leskeysajan kulttuuria ovat tutkineet ja sangen valaisevasti esittäneet monet nykytutkijat, mm. Anu Lahtinen ja Mirkka Lappalainen.
Lisäksi Kristoffer Asserinpoika näyttää olleen niin tiiviisti sotakentillä ennen vuotta 1615, että eipä siinä ollut juuri hetkeäkään tilaisuutta päästä kotirintamalle vihittäväksi. Luulenpa, että koko naimakauppa oli solmittu "kirjekyyhkyjen" välityksellä.
terv Matti Lund
Kun on esitetty, että avioliitto on solmittu viimeistään vuonna 1620 ja kun on tiedossa, että Krostoffer Asserinpoika aateloitiin v. 1619, ei näillä kirjekyyhkynlentämin vielä ole pois suljettu sitä mahdollisuutta, että niin Margareta Munck kuin Kristina Böcklerkin naitettiin jokseenkin samoihin aikoihin veljeksille Asserinpojille. Nyt täytyy ottaa huomion se, etteivät olosuhteet Kaarle IX:n valtaantulon jälkeen olleet aivat tavanomaiset, ja että niin valta kuin omaisuuskin oli saatava pois sigismundilaisten käsistä sekä heidän lähettyviltäänkin. Jos Kristoffer Asserinpoika esitellään historiankirjoissa Someron Jurvalan isäntänä vuonna 1614, arvelen voivani pysyttäytyä vasta-argumentissani historiallisin perustein - kunnes toisin osoitetaan. Päättelyni perustuu siis edelleen siihen, että Asserinpojat avioituivat kumpikin tahoilleen jokseenkin samoihin aikoihin ja samoista syistäkin.
PH
Pekka Hiltunen
18.10.13, 20:49
Jäljempänä selviää siis, että Kristofferilla oli yksi tytär.Siis toistaiseksi ja ehkä lopullisestikin on lähdettävä siitä, ettei Kristofferilta jäänyt ainoan tyttärensä, Johan Bäckin vaimon jälkeen yhtään jälkeläisiä.
Se, että lähteistä on satuttu löytämään yksi identifioitavissa oleva jälkeläinen ei vielä edes ehdollisesti oikeuta asettamaan lähtökohdaksi sitä, ettei Kristoffer Asserinpojalla ollut muita jälkeläisiä ja jälkipolvia. Ainoa varma päätelmä siis on, että emme tiedä - vaikkakin, nyt kun on sotilaasta ja upseerista kysymys, on Asserinpoika epäilemättä tiennyt anakin sen, kuinka hameenhelmojen kanssa tulee menetellä.
PH
Pekka Hiltunen
18.10.13, 21:05
Seuraan ketjua vähän jäljessä niin, etten ole ehtinyt kaikkiin kommentteihin perehtyä. Kumminkin nyt näillä tiedoin voidaan todeta, että jos Margareta Munckilta on v. 1642 kuollut Anna Larsdotter -niminen tytär, niin eiköhän ole aika epätodennäköistä se, että tytär toisesta aviosta (Asserinpojan kanssa) nimetään myös Annaksi edellisen vielä eläessä. No, ei kai se ihan tavatonta ole, mutta lähtisin itse nyt ainakin toistaiseksi näillä tiedoilla muille teille. Katseet kääntynevät Ahvenanmaan suuntaan (?).
PH
Matti Lund
18.10.13, 21:43
Se, että lähteistä on satuttu löytämään yksi identifioitavissa oleva jälkeläinen ei vielä edes ehdollisesti oikeuta asettamaan lähtökohdaksi sitä, ettei Kristoffer Asserinpojalla ollut muita jälkeläisiä ja jälkipolvia. Ainoa varma päätelmä siis on, että emme tiedä - vaikkakin, nyt kun on sotilaasta ja upseerista kysymys, on Asserinpoika epäilemättä tiennyt anakin sen, kuinka hameenhelmojen kanssa tulee menetellä.
PH
Hei, jäljempänähän kävi selväksi, ettei kukaan tiedä yhtään identifioitavissa olevaa jälkeläistä. Ramsay oletti tai tulkitsi, ettei heillä ollut lainkaan lapsia, vaan Johan Bäck avioitui Margareta Mikaelintytär Munckin tyttären Margareta Laurintyttären ensi aviosta Lauri Anteronpojan ("Lars Andersinpoika") kanssa. Lagus puolestaan tulkitsi, että Johan Bäckin vaimo olisi ollut Margareta Mikaelintyttären ja Kristoffer Asserinpojan yhteinen tytär, jonka nimeä ei tiedetä. Muuten hän toteaa Johan Bäckin ja NN:n avioliitosta: ytimekkäästi: "De efterlämnade inga barn".
Siis ei ole toistaiseksi esitetty yhtään identifiointia mistään lähteestä Kristoffer Asserinpojan ja Margareta Mikaelintyttären yhdestäkään yhteisestä lapsesta, vaan on esitetty kaksi toisistaan poikkeavaa tulkintaa siitä, että joko ei ollut jäänyt ollenkaan yhteisiä lapsia Kristofferin kuoleman 1.4.1628 jälkeen, tai olisi ollut nimeltä tuntematon tytär, aviossa Johan Bäckin kanssa, mutta hänen jälkeensä ei jäänyt lapsia.
terv Matti Lund
Johan Bäck oli joka tapauksessa aviossa Margareta Munckin tyttären kanssa. Hän sai tämän vaimonsa kautta haltuunsa Halikon Botilan, mikä sitten aikanaan siirtyi Gustav Grassille tämän vaimon (Margareta Munckin Botila-sukuinen tyttärentytär) kautta. Tässä kohden kallistuisin siihen (kuten Ramsay Botila-suvun tiedoissa), että Bäckin ensimmäinen vaimo oli Margareta Larsdotter tämän toisessa aviossa. Margareta L. oli saanut isänperintönään Botilan ja avion myötä se meni Johan Bäckille. Kun tuosta aviosta ei ollut perillisiä, niin Botila palautui Margareta L:n ensimmäisestä aviosta olleelle tyttärelle (Margareta De la Motte) ja tämän puolisolle Gustav Grassille.
________________
Matti Pesola
Katseet kääntynevät Ahvenanmaan suuntaan (?).Kyllä ajatus Ahvenanmaalle vie edelleenkin jostakin syystä. Tässä kaikkia vaihtoehtoja pohtien jäin miettimään tuota Tuomo Itkosen kirjan siteerausta Johanneksen lasten huolesta kun saivat tädin äidikseen? Vaikka kysymyksessä onkin ilmeisesti fiktiivinen kuvaus, niin voisiko tämä todellakin tarkoittaa sitä, että lapset vertasivat tulevaa uutta äitipuolta synnyttäjäänsä eli Anna Christofersdotteriin. Sillä Justina todella olisi täti eikä tätipuoli. - No, tämä tarinaan perustuvaa pohdintaa.
Edelleen Tuomiokapitulin dokumentti haastaa miettimään sukulaisuussuhteita. Tuomiokapitulin tekstissä sanotaan Susannan olleen Hailuodon Sigfridin tytär. Hailuodon kirkoherra Sigfrid Canuti oli ilmeisesti Ahvenanmaalla Föglössä pappina 1616–1617, Limingan kappalainen 1623–1624 ja Hailuodon kirkkoherra 1625–1646. Hänen puoliso Brita oli Föglön kirkkoherran Ericus Laurentii Bångin tytär (ikäero?). Heidän tytär Susanna ja Johan Johansson Tuderus avioituivat Turun Tuomiokapitulin luvalla liian lähisukulaisina ja vasta maksettuaan sakot.
Palatakseni takaisin Büloweihin. Jos Anna Christofersdotterin pojan Johanneksen vaimo Susanna oli Ahvenanmaalla alkujaan vaikuttaneen Sigfrid Canutin tytär, ja jos Sigfridin vaimo oli Bång sukua, olisiko mahdollista että hänen mahdollinen veljensä olisi Viipurin piispa Petter Bång (*) ja Viipurin parturi Filip Bilang(**) sekä Liivinmaan piispa Berndt Bülow (***) jotenkin linkittyisivät yhteen. Pappissukuja kaikkinensa tässäkin. Houkuttelevaa olisi pohtia sitäkin olivatko Föglön Sigfrid Canuti (s. ehkä noin 1580?) ja Kristoffer vanhempi veljeksiä tai sisarusten lapsia?
(*) http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4842-p-6.html
(**)http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-16138.html
(***)http://extranet.narc.fi/DF/search_base.php
Lisäksi kysymyksiä Tuderus keskustelusta
No, Somerolla ei ollut tuonnimistä kirkkoherraa, joka olisi kantanut Stiernkorsien vaakunaa, mistähän tuo tieto on levinnyt. Kristinan isä "Her Bertill"omisti Harjun, jonka jätti perinnökseen tyttärelleen.
Katsoin Ramsaysta ja siellä oli Bertil Jönsson, ei Månsson? Muuten Ritarihuoneen teksti myötäilee Ramsayta.
Ramsayssa lisäksi maininta Andersin haettua introdusointia aateluudelleen 1634, asia jätettiin lepäämään kunnes hän hankkii todisteita kuulumisestaan tanskalaiseen aateloituun sukuun. Hän kuoli samana vuonna, pojat aateloitiin kuitenkin. Ehkä omien ansioiden vuoksi, tai sitten jotain todisteita on löytynyt? Ritarihuoneen CD kertoo Anders Munckista ja appiukostaan seuraavaa:
Anders Jonsson Munck. Uppgives vara kommen från Danmark, men förde icke själv den danska adliga ätten Muncks tre rosor såsom hans söner, utan ett helt annat, förnämligt sammansatt vapen. Namnes första gången 1604, då han på Viborgs slott kvitterade krut och bly till kriget i Ryssland för sin herre, ryttmästaren Anders Larsson till Botila. Var i dennes tjänst ännu 1609 och erhöll på hans bemedling skattefrihet för sin köpta jord i Hirsjärvi by i Somero socken, såväl som för sin hustrus arvjord i Harju by. Fick 1614-10-02 skattefrihet för Hirsjärvi by, med konfirm. därpå 1618-08-06. Var kapten vid hovregementet 1615. Fältproviantmästare 1617. Kapten för ett kompani nyantagna Savolaks knektar 1619. Erhöll 1626-02-28 under frälse Palikais, Hirsjärvi by med utbys jord i Somero socken. Ståthållare på Volmar i Livland. Fick 1628-08-05 av konung Gustav Adolf under adliga privilegier godset Ramelshof i Arrasch's socken i gebietet Wenden. Han kallas i detta brev »vår trotjänare välbördig Anders Munck till Hirsjärvi». Anhöll om introduktion på riddarhuset 1634. Död s. å.
Gift före 1613 med Christina Bertilsdotter, som ägde Harju by i Somero socken, möjligen dotter av kyrkoherden därst. Bertil Månsson, som förde Stiernkorsvapnet.
Ramsayn "kerrotaan kertovan" Bertilin patronyymiksi Jönssonin. Tiedetäänkö kumpi näistä olisi oikea Jönsson vai Månsson? Mielenkiintoista on se, että Somerusten kerrotaan omistavan Somerolla useita tiloja eikä ainoatakaan löydy nimellä. Löytyy ainoastaan yksi Bertil Månsson Someron Suojoen, Voikkolan tilalta. Lisäksi Finska Kyrkohistoriska Samfundets Handlingar – Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, Åbo Stifts Herdaminne 1554-1640. K.G. Leinberg(*) kirjoittaa Berthollus Johanniksen sinetistä eli Bertill Jönssonilla olisi ollut sinetti, jossa kirjaimet B I. Tällainen sinetti löytyy Rälssimiesten sinettilistalta: Bertil Jonsonin sinetti (Stjernkors - Risti ja tähti) (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies281.jpg)
(*)
http://archive.org/stream/bostiftsherdami00leingoog#page/n113/mode/2up
Kimmo Kemppainen
19.10.13, 10:40
Kyllä se, että Anna Hannuntytär oli Siniuksen sukua, perustuu yleisesti tunnettuun lähteeseen, siihen Suomen kuuluisimpaan keräelmään, eikä arveluun.
Kimmo Kemppainen
Asiasta ei tietääkseni ole täyttä varmuutta. Tiedetään kai vain että Siniukset sekä Nahkala vaikuttivat länsirannikolla Saloisten seudulla.
Anders Jonsson Munck
http://runeberg.org/frfinl/0300.html
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Munck_af_Sommern%C3%A4s_nr_468
Matti Lund
19.10.13, 12:01
Nuo Munckit eivät taida auttaa mitenkään Johannes Johanniksen ensimmäisen vaimon Anna Kristofferintyttären jäljittämisessä. Toki heidän osittainen läsnäolonsa Johannes Barthollin pastoraatissa on sitten johtanut Johannes Barthollin perheen pääsemiseen heidän verkostoonsa ja yhden sukusuhteenkin muodostumiseen. Verkostoon pääsy on saattanut tapahtua jo sukupolvi aikaisemminkin.
Sellainen kuriositeetti puolestaan liittyy kyllä Ahvenanmaan Alanuksiin, että heillä oli tiettävästi hyvä Kemin Lapin olojen tuntemus, vaikka heidän viranhoitonsa keskittyi yksinomaan Turun saaristoon ja Turkuun.
Nimittäin kirkkoherran toinen poika, sittemmin Korppoon kirkkoherra, Claudius Christophori Alanus sai Iisak Rothoviukselta vuonna 1639 toimeksiannon tehdä tarkastusmatka piispan puolesta Kemin Lappiin.
Tästä vierailusta on säilynyt Klaes Alanuksen kirjoitus:
"Kort Berättelese om Kemi Lapmarckz tillståndh i Öster-Norlanden Vnder Åbo Bischops Stijft Belägit".
Se löytyy painettuna mm. Leinbergin toimittamassa (s. 3-9):
"Bidrag till kännedomen af vårt land VI", painettu Jyväskylässä 1894.
Ilmeisesti Rothovius valitsi tehtävään nuoren pappismiehen (Klaes A. oli vielä alle 30 -vuotias), koska matkalta oli luvassa suuria rasituksia ja se koetteli fyysistä kuntoa, nimittäin käynnit ulottuivat aivan Lapin perukoille asti: Sodankylään, Peltojärvelle, Sompioon ja Inariin.
Voisi kuvitella, että kun Somerus sinne meni kymmenen vuotta myöhemmin, hän ehkä kysyi Turussa Alanuksen mielipidettä pastoraatin olosuhteista.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
19.10.13, 12:45
Kun Matti Lund on esittänyt, että Johannes Someruksen siirtyminen 1648 Maariasta Kemiin oli arvonalennus, ellei peräti nöyryytys, jonka primus motor olisi ollut piispa Rothovius, niin asiantilaan voisi ehkä viitata tämäkin Wikipediassa Rothoviukselta vuodelta 1650 siteerattu näkemys: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius
Papiston privilegiossa 1650 otettiin myös kantaa siihen, kuinka pappisvirat tulee täyttää. Tämä virkatie sitoi niin virkaa haluavaa pappia kuin viran täyttäjääkin
»Jos joku pappi halventaa piispaansa ja kapituliaan pyrkimällä ylenemän virassa nämä sivuuttaen eikä hae virkaansa säännöllisessä järjestyksessä piispaltaan ja esimieheltään, vaan kiirehtii vaivaamaan korkeaa esivaltaa ja muita ylhäisiä säätyläisiä virantavoittelussaan, hänet on haastettava vastaamaan teostaan, otettava kuulusteluun sekä tehdyn rikkeen mukaisesti rangaistava sekä saatettava järjestykseen [91] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-91).»
Arvelu Somerusten periytymiseen Stjärnkors suvusta:
Bartholdus Johanniksen isä olisi jopa Hans Björnsson (Berosson) Lejon jolloin äiti olisi Karin Stjärnsköld ja isän äiti N Ragvaldsdr Stjärnkors.
Olisiko suvulla ollut syytä Nujasodan melskeissä "hämärtää" että velipuoli oli Hans Monnikkala jonka isä Hans Erthel.
Kemi yhteyttä saattaisi vahvistaa arvelu että Johannis Bartholdin puoliso Margareta Eschilus olisi Kemin ja Tornion kirkkoherran Eschilus Andrean tytär. Ja veljen vaimo Margareta Suotaala (Lepaa ja Suotaal ovat Tyrvännön kyliä ) taas tullaan Christer Lithoviuksen puolisooon Anna Ruuthiin. Annan veli Pehr oli naimisissa Kirstin Johanssdr Stjärnkorsin kanssa.
Annan ja Pehr Ruuthin äiti Margareta Simonsdr olisi ilmeiseti Suotaalaa asunutta Siukola-Favorin sukua, josta suku perimätietojen mukaan on useita pappeja kadoksissa?
Olavi
Kyllä se, että Anna Hannuntytär oli Siniuksen sukua, perustuu yleisesti tunnettuun lähteeseen, siihen Suomen kuuluisimpaan keräelmään, eikä arveluun.
Tämähän on hyvä tieto. Itselläni asia on kai jäänyt huomaamatta. Mitkä ovat ne dokumentit mistä tuo asia voidaan varmentaa?
Kun Matti Lund on esittänyt, että Johannes Someruksen siirtyminen 1648 Maariasta Kemiin oli arvonalennus, ellei peräti nöyryytys, jonka primus motor olisi ollut piispa Rothovius, niin asiantilaan voisi ehkä viitata tämäkin Wikipediassa Rothoviukselta vuodelta 1650 siteerattu näkemys: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius
Lainaa:
Papiston privilegiossa 1650 otettiin myös kantaa siihen, kuinka pappisvirat tulee täyttää. Tämä virkatie sitoi niin virkaa haluavaa pappia kuin viran täyttäjääkin
»Jos joku pappi halventaa piispaansa ja kapituliaan pyrkimällä ylenemän virassa nämä sivuuttaen eikä hae virkaansa säännöllisessä järjestyksessä piispaltaan ja esimieheltään, vaan kiirehtii vaivaamaan korkeaa esivaltaa ja muita ylhäisiä säätyläisiä virantavoittelussaan, hänet on haastettava vastaamaan teostaan, otettava kuulusteluun sekä tehdyn rikkeen mukaisesti rangaistava sekä saatettava järjestykseen [91] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-91).» Jään mielenkiinnolla odottamaan mikä se rike olisi voinut olla, millaisia tikkaita pitkin Johannes oli harpponut, jos oli loukannut Rothoviusta.
Voidaanko ajatella että Rothovius olisi voinut lähettää Pohjoiseen kyvykkäitä ja voimakkaita pappeja, jotka saavat pakanallisen kansan kuriin, kitkemällä pakanalliset ajatukset ja rituaalit sekä kykenisivät vahvistamaan riittävällä tavalla luterilaisuuden oppeja kirkollisessa elämässä.
Toinen vaihtoehto tuli mieleeni, josko nämä Pohjoiseen lähetetyt papit olivat jollakin tavoin aiheuttanut epäluuloa kuninkaan palvelijoina ja siksi tulleet siirretyksi syrjään (lähinnä epäilykset Sigismundin kannatuksesta, olihan Monikkalastakin jouduttu lähtemään sakon maksuun ja valoja vannomaan hallitsijalle).
Asian vierestä. Noita Pohjanmaan pappeja tutkiessa olen joskus Arvellut olisoko Thomas (Paldanius) ollut Iin kirkkoherran Laurentius Mathie Raumanuksen poika. Nyt törmäsin alla olevaan tekstiin "puutaheinää genissä":
Kirkkoherra Laurentius Matthiaen toimikauden alkuajat olivat Iin emäpitäjässä taloudellisen nousun kautta, seurakunta vaurastui ja kirkko teki ahkeraan pitäjänmatkoja etenkin Pudasjärven alueelle, jonne oli syntynyt uutta asutusta. Myöhemmin olot tuntuvasti vaikeutuivat katovuosien, verotuksen kiristymisen ja sotaväenoton vuoksi. Lisäksi venäläisten tekemät hävitysretket aiheuttivat suurta tuhoa ja turvattomuutta. (Biografiakeskus, Suomen kirjallisuuden Seura). - De Palude- Raumannus. Suku on tullut aikoinaan Saksasta, De Palude nimisenä. Suku oli alussa Suomeen tullutta pommerilaista sukua.
Toisaalla on että Sigfrid Raumanuksen puoliso olisi Catharina Mathiasdr Brucherin. Eli Erik ja Josef Raumanuksen mahdollinen äiti? Joku on epäillyt Erik Raumanus (Forteliuksen) puolisoksi Anna Christersdr Lithoviusta jonka äiti oli Anna olofsdr Ruuth.
Edelleen:
Adliga ätten FREDENHEIM, nr 1980, utdöd.
Adlad 1769-07-20, introd. 1772. Utdöd 1841-02-12
Ätten har under flere olika namn, allt ifrån reformationstiden, beklätt prästämbeten i
Finland och skall enligt traditionen härstamma från en pommersk adlig ätt de Palude.
1 Cbh. 2 Lå. 3 As. 4 Medd. av professor K. Hedman, Vasa. 5 Åbo.
TAB. 1.
Sigfrid Brücher, född omkr. 1528. Var präst vid någon av församl. i Åbo 1554.
Sedan kapellan i Virmo socken i Finland. Död omkr. 1585.
Barn:
Mathias Sigfridi Brygger, född 1554 i Åbo. Prästvigd 1585. Tjänstg. kapellan i
Virmo s. å. Prost och kyrkoherde i Raumo 1594-03-14. Död 1609-02-23 kl. 3 om
morgonen i nämnda stad samt begraven i kyrkan därst., varest hans epitafium
uppsattes. Gift efter 1594 med Christina Mathiædotter, död 1637-05-02 och
begraven i Nystads kyrka, dotter av kyrkoherden i Nykyrke Mathias Petri, som jämte
mågen underskrev det finska exemplaret av Uppsala mötes beslut.
Barn:
Jonas Mathiæ Cerestes, sedermera Raumannus, född 1608-10-26 i Raumo..' Gift
1639-11-30 på Alakylä gård i Rimito socken med Elisabet Belter, död i barnsäng
1656-02-15, dotter av Simon Pauli Belter. Gift 2:o 1657-05-12 på sitt hemman
Männäis med Margareta Larsdotter, död 1671-05-17, dotter av kyrkoherden i
Lokalaks (numera med Vemo införlivade) pastorat Laurentius Thomæ.
Barn:
1. Andreas Jonæ Raumannus, sedermera Mennander, född 1640-11-20 i Åbo.
Jouni Kaleva
19.10.13, 16:59
Asian vierestä. Noita Pohjanmaan pappeja tutkiessa olen joskus Arvellut olisoko Thomas (Paldanius) ollut Iin kirkkoherran Laurentius Mathie Raumanuksen poika. Nyt törmäsin alla olevaan tekstiin "puutaheinää genissä":
Kirkkoherra Laurentius Matthiaen toimikauden alkuajat olivat Iin emäpitäjässä taloudellisen nousun kautta, seurakunta vaurastui ja kirkko teki ahkeraan pitäjänmatkoja etenkin Pudasjärven alueelle, jonne oli syntynyt uutta asutusta. Myöhemmin olot tuntuvasti vaikeutuivat katovuosien, verotuksen kiristymisen ja sotaväenoton vuoksi. Lisäksi venäläisten tekemät hävitysretket aiheuttivat suurta tuhoa ja turvattomuutta. (Biografiakeskus, Suomen kirjallisuuden Seura).
Iin khra Laurentius Matthiae Raumannus (1563-1581) on mahdoton kytkeä näihin muihin Raumannuksiin tai Bryggereihin jne. Ihan selvästi puutaheinää, jos noin on tehty. Raumannus-nimi näillä tuskin viittaa muuhun kuin yhteiseen kotipaikkaan, tai opiskelupaikkaan (Rauman luostarikoulu).
En myöskään näe mitään viitteitä Paldaniuksen suuntaan.
Kimmo Kemppainen
19.10.13, 17:11
No, piispa Terserus teki vuonna 1660 tarkastusmatkan Pohjanmaalle, ja tästä alkoi prosessi, joka johti sellaisen paksuhkon sukukirjan laatimiseen.
Kimmo Kemppainen
Tämähän on hyvä tieto. Itselläni asia on kai jäänyt huomaamatta. Mitkä ovat ne dokumentit mistä tuo asia voidaan varmentaa?
Jouni Kaleva
19.10.13, 17:50
Tämähän on hyvä tieto. Itselläni asia on kai jäänyt huomaamatta. Mitkä ovat ne dokumentit mistä tuo asia voidaan varmentaa?
Asiasta on keskusteltu mm. täällä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11367&highlight=sinius&page=2
In fact, I am doing research on the Siniluoto-Sinius family myself. I have so far found some interesting unpublished details of the Sinius family and the farm. However, the history of the farm is very complex. I may publish something some time.
Uskon tuohon ylläolevaan jos asiantuntija on löytänyt dokumentteja asiasta. Keskusteluissa on vain jäänyt aina sellainen tunne ettei aivan varmaksi Anna Hannuntyttären taustoja ole voitu todeta. Hyvä jos niin on, että Anna on todellakin Siniluodon tyttäriä.
Kimmo Kemppainen
19.10.13, 19:46
Pelkkä Google riittää dokumenttien löytämiseen. Alkuperäisen kuvakin löytyy. Ja ihan totta, ei Anna mikään Siniluodon tytär ollut.
Kimmo Kemppainen
Uskon tuohon ylläolevaan jos asiantuntija on löytänyt dokumentteja asiasta. Keskusteluissa on vain jäänyt aina sellainen tunne ettei aivan varmaksi Anna Hannuntyttären taustoja ole voitu todeta. Hyvä jos niin on, että Anna on todellakin Siniluodon tyttäriä.
Arvelu Somerusten periytymiseen Stjärnkors suvusta:
Bartholdus Johanniksen isä olisi jopa Hans Björnsson (Berosson) Lejon jolloin äiti olisi Karin Stjärnsköld ja isän äiti N Ragvaldsdr Stjärnkors.
Olisiko suvulla ollut syytä Nujasodan melskeissä "hämärtää" että velipuoli oli Hans Monnikkala jonka isä Hans Erthel.
Kemi yhteyttä saattaisi vahvistaa arvelu että Johannis Bartholdin puoliso Margareta Eschilus olisi Kemin ja Tornion kirkkoherran Eschilus Andrean tytär. Ja veljen vaimo Margareta Suotaala (Lepaa ja Suotaal ovat Tyrvännön kyliä ) taas tullaan Christer Lithoviuksen puolisooon Anna Ruuthiin. Annan veli Pehr oli naimisissa Kirstin Johanssdr Stjärnkorsin kanssa.
Annan ja Pehr Ruuthin äiti Margareta Simonsdr olisi ilmeiseti Suotaalaa asunutta Siukola-Favorin sukua, josta suku perimätietojen mukaan on useita pappeja kadoksissa?Kummallista kun Somerolta ei löydy Bertil Jönssonia eikä muitakaan sopivia Someruksia. Kuitenkin kirjoitetaan että herr Berttel omisti ainakin kolme maatilaa Somerolla Harjun kylässä. Tutkittuani SAY :n tietoja, pohdiskelen mm. kuka oli henkilö josta maininta SAY Somero 1560–79 Pusula, Larkki: I Hemman Her Hans Biörnsons? Samoina vuosina eräs Jören Larsson Ruunala asuu Someron Ruunalassa ja Bertil Månsson Suojoen Voikkolassa. SAY Somero 1580–99 nähdään Pusula Larkissa eräs Lasse Härkä? Pusulan Isotalossa 1600–19 Mats Larsson till Harffuisala (rälssitila).
Jos Johannes Bartholdi oli ollut kappalaisena, niin häntä en löydy vaan hänen jälkeensä tuli Ericus Sigfridi, joka ilmeisesti voidaan nähdä Rantakartanossa 1620–33, Herr Erik caplan. Vaikka Johannes Bartholdin sanotaan omistaneen montakin maatilaa Somerolla, ei näistä löydy merkkejä asutuksen yleisluetteloista Somerolta. Ainoa Bertill, joka Suojoella asuu 1560–79 on Bertil Månsson. Olisi hienoa tietää kuinka tästä eteenpäin on ajateltu suku, eli kuinka Bertil Stiernkorseihin liittyy, onko tästä tarkempaa tietoa?
Vielä yksi kysymys, kuka oli ratsumies, ryttare Magnus Sigfridsson, joka 15.6.1564 sai verotulot 13:sta Hirsjärven kylän talosta? Hänellä ainakin olisi ollut vara lähettää poikansa papinopintohin.
Palaan vielä takaisin asiassa Christoffer Bülowiin.
Hausen, Reinhold: Kastelholms Slott och dess Borgherrar. Svenska Litteratursällskapet i Finland CCXLII, Helsingfors 1934:
Efter Göran Holsts avgång tillsattes icke vidare någon slottsfogde på kastelholm, utan uppdrogs redovisningen över uppbörden av länets räntor åt slotts- eller landsskrivaren, vilken till en början ock kallade sig befallningsman, sedan bokhållare. Detta tillstånd fortfor till år 1620, då kronan medels kontrakt av den 16 juni utarrenderade nämnda uppbörd åt Hans Olofsson (Gyllenflög). Denne åter efterträddes som arrendator 1627 av proviantmästaren Christoffer Bylow, vars avtal med kronan ägde bestånd ännu 1635.
Efter Mörners avgång övertogs arrendet av ladugården för kort tid av f. d. proviantmästaren i Stockholm och arrendatorn av Åland Christoffer Bylow, som synes hava varit tillika ett slags fogde på slottet. - - - År 1636, antagligen på hösten, överlät Bylow Kastelholms inventarier åt kronofogden över Åland Stephan Hansson... C. B:n yhteydessä mainitaan f.d. proviantmästare i Stockholm, mikä tarkoittaneekin sitä että hän oli aikaisemmin, ennen Ahvenanmaalle tuloaan toiminut f.d. (före detta=entinen) provianttimestarina Tukholmassa. Christofferista lisäksi mainitaan että oli näyttänyt toimineen Kastelholmassa eräänlaisissa voudin tehtävissä. Jää kyseenalaiseksi millä mandaatilla Christoffer Bylow toimi Kastelholmassa, mutta herää kysymys löytyisikö Tukholman arkistoista tietoja näistä proviantmästareista koska C.Bylow oli aikaisemmin toiminut Tukholmassa ennen Ahvenanmaalle tuloaan. Josko vaikka perhettäkin sieltä löytyisi ja edelleen mietityttää se perukirja, josko vielä löytyisi.
Lisäksi Christofferin siirtyminen pois Kastelholmasta voisi liittyä juurikin läänitysuudistukseen. Ahvenanmaalla tehtiin läänitysuudistus vuonna 1634. Ahvenanmaa oli ollut linnalääni, jossa valvojana toimi Kastelholman vouti. Uudistuksessa valvonta siirtyi Turun ja Porin läänille. Olisiko tuolloin linnaläänin arrendaattorina toiminut Christoffer Bülow siirtynyt takaisin Tukholmaan koska ilmeiset oikeudet siirtyivät nyt suomalaisille hallintovirkamiehille? (Länsstyrelssen på Åland 1918-1998).
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.