Kastelholman vouti Bülow, Bylow [Arkisto] - Sivu 2

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kastelholman vouti Bülow, Bylow

Sivuja : 1 [2]

olanyk

20.10.13, 10:26

Kuinka hyvin Hauhon kappalaisen, kirkkoherran Kristofer Andrea Herkepaeuksen jälkeläiset tunnetaan?

Olavi

Benedictus

20.10.13, 11:07

Tätä ketjua seuratessa olen alkanut ihmetellä seuraavaa seikkaa.

Kommentoijat ovat pohtineet, miksi Johan Somerus "pakotettiin" siirtymään Kemin periferiaan kirkkoherraksi kaikki mahdollisuudet tarjoavasta Marian seurakunnasta kirkollisen vallan ytimestä.

Onkohan tässä nykyihmisten ja ehkäpä ilkeästi ajatellen etelän ihmisten näkemys tuonajan olosuhteista ja mahdollisuuksista.

Kemi ja Keminlappi olivat alueena kooltaan melkein kolmasosa Suomen pinta-alasta(karkea arvio).

Kemi sijaitsee Suomen suurimman kymin eli Kemijoen suulla.

Joki oli valtava kalasumppu, jonka lohjisaaliit olivat mittaamattomat.
Erämaan asukkaat olivat harvalukuisat, mutta heitä oli ja sieltä löytyi tuohon aikaan vielä turkiksia ja muuta arvokasta, joilla maksettiin verot ja maksut.Majavan nahkan arvo saattoi olla maatilan hinta etelässä ja hauste eritteen hinta oli sama kuin kullanhinta grammalta.

Jos katsotaan ketä oli Kemin kirkkoherroina ennen Somerusta:
Laurentius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1377) N.N. , ainakin 1546–1555
Aeschillus Andreae Ruuth (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2156) 1557–1565
Jacobus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1119) 1567–1578
Laurentius Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1388) 1578 † noin 1598
Simon Nicolai Ruuth (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2160) 1601 † 1615
Nicolaus Matthiae Rungius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2153) 1616 † 1629
Johannes Olai Pictorius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1997) 1630 † 1643
Gabriel Petri Calamnius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=349) 1644 † 1648
Johannes Johannis Somerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2348) 1648 † 1672

Gabriel Calamnius oli Kalajoen khr Peter Arctopilagiuksen poika.
Pictorius oli Arctopilagiuksen vävy.
Edeltäjät lienevät keskenään sukua.

Viititsenkymmentä vuotta ennen Somerusta kuolleen Eskill Roothin omaisuus luettelo kertonee paljon Kemin pappien surkeudesta siellä takamailla.

Ruuth, Aeschillus Andreae (K 1596)

Eskil Andersson
S Uusimaa (Nylandus).
Kemin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5030) kirkkoherra Juhana-herttuan nimittämänä 27.1.1557; Tornion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5002) kirkkoherra 1565. Ruuth suositteli Torniossa 14.8.1578 päivätyssä kirjeessään kappalaisensa Laurentius Henricin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1388) nimittämistä Kemin kirkkoherraksi.
Ruuth oli Kemissä myös nimismiehenä ainakin tilivuoden 1561.
Kustaa Vaasan kirjeessä 27.8.1558 käsitellään Ruuthin elatukseksi maksettavia viljamääriä, ja kuningas Juhana III:n kirjeellä 10.9.1581 hänelle maksettiin vuotuisena palkanlisänä neljä puntaa viljaa.
Ruuth tunnettiin yhtenä Suomen varakkaimmista papeista. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hänellä oli irtainta omaisuutta hopeaa 445 luotia, kultakruunuja 12 kappaletta, joiden arvoksi arvioitiin 15 luotia hopeaa, rahaa 180 markkaa, tinaa 2,5 puntaa (naulaa), messinkiä 2 puntaa ja 4 markkaa, kuparia 5,5 puntaa ja karjaa 23 lehmää, 1 härkä, 7 vasikkaa, 3 lammasta, 4 sikaa ja 3 hevosta.
Ruotsin yrittäessä 1590-luvun alussa vallata Lapin Jäämerelle asti sotaretkeä johtanut amiraali Peter Bagge kuljetutti herra Aeschilluksen omistamalla, Tornion ja Tukholman väliä purjehtivalla aluksella sotaväkeä ja sotatarvikkeita, josta kuljetuksesta kirkkoherra sai laivan omistajana rahtimaksua kruunulta 18 taalaria vasta maaliskuussa 1593. Sotaretken aikana sotaväkeä oli useaan otteeseen majoitettuna Tornion kirkkoherranpappilaan ja kirkkoherra tuki hanketta myös rahalainoin.

Kemin papit olivat siis erittäin runsaan apajan äärellä, mistä keroo sekin, että Arktopilagiuksen tytär ja poika olivat Kemissä.
Kalajoen kirkkoherra Peter oli pilkkanimeltään Terva Pieti ja hän oli erittäin rikas terva, lohi ja hyljekaupan avulla.
Perheen yhteys Kemijoelle viittaa samankaltaiseen bisnekseen.

Jos ajatellaan Johannes Somerusta, niin mitähän mahdollisuuksia hänellä olisi ollut Maariassa? Odotella jotain mahdollista parempaa paikka Turusta?

Noin vuosina 1550–1557 Maaria oli Turun tuomiokirkon kuoripappien palkkapitäjä, 1563–1575 ja uudelleen 1616–1630 ja 1652–1660 hiippakunnan piispan

Ericus Erici Sorolainen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) 1616 † 1625
Isaacus Birgeri Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) 1627–1630
Thomas Simonis Corvinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=471) 1630 (ilmeisesti ei astunut virkaan)
Magnus Andreae Scraderus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2246) 1632/33–1640
Johannes Johannis Somerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2348) 1640–1649
Aeschillus Olai Petraeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1948) 1652 † 1657

Vaikuttaisi, että Somerus ja Rothovius ovat sopineet vaihdosta Kemiin, joka tarjosi suuret rahalliset mahdollisuudet ja Maaria tuli takaisin piispojen haltuun.

Eräs seikka mielestäni vahvistaa yllä olevaa. Someruksen 2. vaimo oli Turun pormestari Platsin tytär. Eli ulkomaan kauppa yhteydet sitä kautta. 3. vaimo oli ehkei rikas mutta vaikutusvaltaisen suvun jäseniä.

Lukijat voivat itse päätellä , mutta näkisin että Somerus lähti Kemiin kultaa vuolemaan ja onnistuikin koska perheen jälkeläiset ovat vaikuttava lista Suomalaista yhteiskuntaa. Ilman varoja ei lapsia koulutettu ja naitettu hyviin avioihin.

Bodniemi37

20.10.13, 13:12

Kuinka hyvin Hauhon kappalaisen, kirkkoherran Kristofer Andrea Herkepaeuksen jälkeläiset tunnetaan?

Georg Lutherin laatima selvitys kirkkoherra Andreas Laurentii Härkäpään (toimi Hattulan kirkkoherrana ainakin 1560-1576) suvusta ilmestyi vuonna 2009 postuumisti Kristian Stockmannin toimittamana Släktbok. Ny följdissä (IV:1-2). Kirja on lainattavissa myös SSS:n kirjastosta(/kirjastotietokanta, http://www.genealogia.fi/kirjasto/hakus.htm).

Kirjassa on samojen tekijöiden selvitykset myös Boisman (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01001&KWORD=Boisman&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0)-, Elfvengren (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01001&KWORD=Elfvengren&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0)-, Gottman (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01001&KWORD=Gottman&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0)-Gottsman (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01001&KWORD=Gottsman&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0)- ja Sutthof (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01001&KWORD=Sutthof&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0)-suvuista.

Terveisin,

Matti Lund

20.10.13, 15:45

Tätä ketjua seuratessa olen alkanut ihmetellä seuraavaa seikkaa.

Kommentoijat ovat pohtineet, miksi Johan Somerus "pakotettiin" siirtymään Kemin periferiaan kirkkoherraksi kaikki mahdollisuudet tarjoavasta Marian seurakunnasta kirkollisen vallan ytimestä.

Onkohan tässä nykyihmisten ja ehkäpä ilkeästi ajatellen etelän ihmisten näkemys tuonajan olosuhteista ja mahdollisuuksista.

Kemi ja Keminlappi olivat alueena kooltaan melkein kolmasosa Suomen pinta-alasta(karkea arvio).

Kemi sijaitsee Suomen suurimman kymin eli Kemijoen suulla.

Joki oli valtava kalasumppu, jonka lohjisaaliit olivat mittaamattomat.
Erämaan asukkaat olivat harvalukuisat, mutta heitä oli ja sieltä löytyi tuohon aikaan vielä turkiksia ja muuta arvokasta, joilla maksettiin verot ja maksut.Majavan nahkan arvo saattoi olla maatilan hinta etelässä ja hauste eritteen hinta oli sama kuin kullanhinta grammalta.
...

Nythän minä lanseerasin tämän Lappiin "karkotuksen".

Sinun olisi pitänyt lukea laittamani viestit tarkemmin.

Iisak Rothovius ei suinkaan voinut panna keitään kirkonmiehiä periferiaan "kultaa vuolemaan" eli hankkimaan toimeentuloaan etupäässä erilaisia liiketoimia harrastamalla, vaan hoitamaan kirkollista virkaa ja täyttämään siihen liittyvät velvoitteensa.

Tässä oli kiistämättä ristiriita ja annos kaksinaismoraalia: piispa joutui olemaan suvaitsevainen kirkkoherrojen sivubisnesten harjoittamista kohtaan, koska Lapin ja Perä-Pohjolan väen köyhyys, veronkiertoperinne ja tietynlainen maksuhaluttomuus aiheutti sen, että papilliset virkatulot jäivät erittäin niukoiksi. Tullakseen toimeen papin oli harjoitettava erilaisia sivubisneksiä, joista koituvat tulot saattoivat sitten olla papin pääasiallisimmat tulot.

Siksihän korostin, että papit joutuivat tuon tuostakin yliherkästi ja kiivaasti riitelemään paikallista väkeä vastaan kalastusnautintojensa esteettämäksi turvaamiseksi. He riitelivät käräjillä sellaisista vähäisistäkin haitoista, joista paikallinen väki ei vaivautunut riitelemään, joka sekin muuten herkästi riiteli nautintaoikeuksistaan ja esimerkiksi vahingoista lohipadoille.

Kymmenysten keruuhan oli pääasiallinen papinvirkojen ja kirkon organisaation rahoittamisen lähde. Siellä missä viljaa ei viljelty, kuten paikoin Lapinmaalla ja saaristossa, kymmenyksiä kerättiin muillakin parselleilla, kuten kapakaloilla ja nahkoilla, mutta ylipäänsä kymmenykset kerättiin viljana suhteessa veromanttaalien määrään niin, että varakkaampi talo maksoi enemmän. 1600 -luvulla kymmenyksiä ei taidettu enää muuna kerätäkään kuin viljakappoina. Kertynyt vuosipotti jaettiin ja tuloutettiin sitten monessa osassa.

Tässä Pohjanmaan esimerkkejä vuoden 1624 kannosta ja jakoeristä:

Laihia:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649204

Närpiö 1624:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649214

Mustasaari:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649227

Isokyrö:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649235
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649237

Pedersöre:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649175

Kaarlela:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649829

Liminka ja Oulu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649937

Kalajoki (Terva -Pietin kymmenystertiaalit):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649927

KEMI

Vuodelta 1624 ei ole nähtävästi voitu kantaa kymmenyksiä, mikä kuvastaa sitä epävarmuutta, mitä Kemin kymmenysten saamiseen erityisesti liittyi, siksi esimerkkinä on silloisen pastorin Nicolaus Mathiae Rungiuksen lista vuodelta 1621:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647113

Kun tästä herrasta on ollut puhetta, otetaan vielä Hailuodon Sigfridus Canutikin vertailuun (1626):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652445

Ja lopuksi vielä Oulun erämaapitäjä (Mansuetus Jacobi) vuodelta 1626:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652441

------------------------------------------

Havaitaan, että suoria johtopäätöksiä on syytä varoa, mutta Kemi on tässä selvästi heikoimmilla. Pastorit joutuvat monina vuosina tyytymään kuninkaan armollisesti suomiin 10 tynnyrilliseen viljaa ja repimään lopun tarpeen omalla selkänahallaan. Täytyy tunnustaa, että köyhä ja raiskattu Kainuu on kohonnut yllättävän nopeasti ja pitää herra Mansuetuksen hyvin leivän syrjässä kiinni. Piskuisten Hailuodon kolmen saarenkin vähä väki pystyy tyydyttämään pappinsa aineellista tarvetta siinä missä laaja Keminmaa.

Huomataan kuitenkin, että Pohjanmaan viljavammat keskikokoiset pastoraatit kykenevät tarjoamaan kirkkoherralleen kohtuuvuonna jopa noin 100 tynnyrillisen viljatertiaalit.

Siis pastorin papilliset tulolähteet ovat Keminmaalla verraten niukanpuoleiset ja epävarmat, joten kuninkaan suoma armo on tarpeen ja tarve täydentäviin tulonlähteisiin kipeä ja akuutti.

Samalla kuitenkin Kemin seurakunta on ollut entisinä aikoina maasto-olojensa ja varsinkin niiden laajuuden takia papille myös fyysisesti kaikkein raskain koko valtakunnassa.

Pappinaolo on ollut muutenkin henkisesti raskasta, mutta Keminmaalla on syntynyt taatusti henkisiä lisätaakkoja: tunnontuskia ja ristipaineita painiskellessa papinviran hoitovelvoitteiden ja lohijopparina ynnä muuna bisnesmiehenäolon välillä.

Papeilla oli varsinkin ns. hyödyn aikakautena kaikenlaisia sivuharrastuksia. Ne ennemminkin olivat kevennystä ja ilolla tekemistä sisältäviä toimia, ei kuitenkaan rintamailla pakon ja oman puutteen ajamia välttämättömyyksiä, mutta Kemin periferiassa kyllä.

Vaikuttaisi, että Somerus ja Rothovius ovat sopineet vaihdosta Kemiin, joka tarjosi suuret rahalliset mahdollisuudet ja Maaria tuli takaisin piispojen haltuun.

Eräs seikka mielestäni vahvistaa yllä olevaa. Someruksen 2. vaimo oli Turun pormestari Platsin tytär. Eli ulkomaan kauppa yhteydet sitä kautta. 3. vaimo oli ehkei rikas mutta vaikutusvaltaisen suvun jäseniä.

Lukijat voivat itse päätellä , mutta näkisin että Somerus lähti Kemiin kultaa vuolemaan ja onnistuikin koska perheen jälkeläiset ovat vaikuttava lista Suomalaista yhteiskuntaa. Ilman varoja ei lapsia koulutettu ja naitettu hyviin avioihin.

Olisi suotavaa löytää, ja olen sitä jo vähän etsiskellytkin, jokin asiakirja, jonka rivien välistä ilmenee Rothoviuksen mahdollisista motiiveista jotain aikaisempaa kättä pitempää. Se, mikä nyt on ounasteltavissa, viittaa Someruksen epäsuosioon joutumiseen ja "karkotus" Maariasta Kemiin on nimenomaan selvä näpäytys ja arvonalennus silloisen aikalaiskirjoituksen henkeä vastaan arvioituna.

-------------------------

Otetaanpa tähän toisetkin arvonalennukset.

Kysyttiin lääninhallinnon uudistuksesta 1620 - ja 1630 -luvuilla ja sitä, miten se näkyi Kristoffer Bylowin urakehityksessä. Ilmeisesti se ehti hieman näkyä eteenpäinmenona provianttimestarin viranhoidon jälkeen.

Tunnetusti kuitenkin käskynhaltijoiden ja maaherranvirkojen nimittämisessä oli Ulfsparresta Pietari Braheen se piirre, että heille osoitettiin postit pohjoiseen (saivat vastuulleen myös Ruotsin Norbottenin eli koko valtakunnan kaikki Lappmarkit) ja tänne itäpuolelle "karkotuksina" ja näpäytyksinä. Tätä on nähdäkseni kannattanut historiankirjoitus yksituumaisesti jo kutakuinkin näistä 1600 -luvun nimitysten päivistä nykypäivään asti. Tässähän on tavallaan ristiriitaa, kun kuningas nimittää luottomiehikseen tänne miehiä, joihin ei oikein hovissa luota.

terv Matti Lund

Ps. Omat juureni ja näkökulmani muuten ovat Etelä-Suomesta katsoen aivan susirajan takana. Omakohtaisten intressien kautta olen perehtynyt paremmin Pohjois-Suomen menneisyyteen ja aika pinnallisesti Etelä-Suomeen.

Janne Asplund

20.10.13, 20:21

En ole käynyt näitä viestejä läpi, mutta seuraavanlaiset kirjeet löytyvät Ruotsista:

- Avsändare
Bülow, Chr. Hans von
Sändebud från Holstein, Fredrik III.

Avsändare Bülow, Chr. Hans von
Sändebud från Holstein, Fredrik III.

Alefeld, H. von
Sändebud från Holstein, Fredrik III.

Alefeld, H. von
Sändebud från Holstein, Fredrik III.

Mottagare
Karl X Gustav f. 1622 d. 1660
Pfalzgreve, Sveriges konung (1654-1660).

Mottagare Karl X Gustav f. 1622 d. 1660
Pfalzgreve, Sveriges konung (1654-1660).

År och antal
1649 (2)
---

Avsändare Bülow, Christ. Hans von
Holsteinskt geheimeråd, generalkrigskommissarie.

Avsändare Bülow, Christ. Hans von
Holsteinskt geheimeråd, generalkrigskommissarie.

Mottagare
Oxenstierna af Södermöre, Axel f. 1583 d. 1654
Greve, rikskansler.

Mottagare Oxenstierna af Södermöre, Axel f. 1583 d. 1654
Greve, rikskansler.

År och antal
1647-1649

År och antal 1647-1649

Anmärkning
1647 augusti Tremsbüttel, Gottorp; 1648 maj Tremsbüttel; 1649 september Tremsbüttel; odaterat. (6).

Anmärkning 1647 augusti Tremsbüttel, Gottorp; 1648 maj Tremsbüttel; 1649 september Tremsbüttel; odaterat. (6).

Arkiv
RA/720701.019

Arkiv RA/720701.019

Volym
E 575
--------------------
Avsändare Bülow, Christian von
Ryttmästare.

Avsändare Bülow, Christian von
Ryttmästare.

Mottagare
Rabel, Johan
Sekreterare till Otto Wilhelm Königsmarck.

Mottagare Rabel, Johan
Sekreterare till Otto Wilhelm Königsmarck.

År och antal
1672 (3)

År och antal 1672 (3)

Arkiv
RA/720767.075

Arkiv RA/720767.075

Volym
E 7898

------------

Avsändare Bülow, Christoffer Hans von
Holsteinskt geheimeråd.

Avsändare Bülow, Christoffer Hans von
Holsteinskt geheimeråd.

Mottagare
Wrangel af Salmis, Carl Gustaf f. 1613 d. 1676
Greve, riksmarsk, president i krigskollegium, fältmarskalk över krigsmakten i Tyskland.

Mottagare Wrangel af Salmis, Carl Gustaf f. 1613 d. 1676
Greve, riksmarsk, president i krigskollegium, fältmarskalk över krigsmakten i Tyskland.

År och antal
1647 (1)

År och antal 1647 (1)

Anmärkning
1647 Bitzenburg.

Anmärkning 1647 Bitzenburg.

Arkiv
Skoklostersamlingen II. Carl Gustaf Wrangels arkiv. (RA/720795.010)

Arkiv Skoklostersamlingen II. Carl Gustaf Wrangels arkiv. (RA/720795.010)

Volym
E 8333

-----------------

Avsändare Bülow, Christoffer von
Amtman i Tremsbüttel

Avsändare Bülow, Christoffer von
Amtman i Tremsbüttel

Mottagare
Oxenstierna af Södermöre, Johan Axelsson f. 1611 d. 1657
Greve, friherre, överste, kammarråd, riksråd, kansliråd, häradshövding, riksmarskalk, legat till Tyskland, president i Wismarska tribunalet. Barnlös.

Mottagare Oxenstierna af Södermöre, Johan Axelsson f. 1611 d. 1657
Greve, friherre, överste, kammarråd, riksråd, kansliråd, häradshövding, riksmarskalk, legat till Tyskland, president i Wismarska tribunalet. Barnlös.

År och antal
1647 (1)

År och antal 1647 (1)

Arkiv
RA/720701.022

Arkiv RA/720701.022

Volym
E 938

--------------

Avsändare Bülow, Christoffer (von)
Kapten.

Avsändare Bülow, Christoffer (von)
Kapten.

Mottagare
Wrangel af Salmis, Carl Gustaf f. 1613 d. 1676
Greve, riksmarsk, president i krigskollegium, fältmarskalk över krigsmakten i Tyskland.

Mottagare Wrangel af Salmis, Carl Gustaf f. 1613 d. 1676
Greve, riksmarsk, president i krigskollegium, fältmarskalk över krigsmakten i Tyskland.

År och antal
odaterat (1)

År och antal odaterat (1)

Arkiv
Skoklostersamlingen II. Carl Gustaf Wrangels arkiv. (RA/720795.010)

Arkiv Skoklostersamlingen II. Carl Gustaf Wrangels arkiv. (RA/720795.010)

Volym
E 8333

---------------------

Avsändare Bülow, Christoff. Hans von
Bremiskt råd.

Avsändare Bülow, Christoff. Hans von
Bremiskt råd.

Mottagare
Adler-Salvius, Johan f. 1590 d. 1652
Friherre, assessor, hovkansler, riksråd.

Mottagare Adler-Salvius, Johan f. 1590 d. 1652
Friherre, assessor, hovkansler, riksråd.

År och antal
1633

År och antal 1633

Anmärkning
1633 Frankfurt am Main.

Anmärkning 1633 Frankfurt am Main.

Arkiv
Johan Adler Salvius' samling. Johan Adler Salvius. (RA/720495.002)

Arkiv Johan Adler Salvius' samling. Johan Adler Salvius. (RA/720495.002)

Volym
E 5264

-----------------

Sitten löytyy tällaisia:

20. Volym
Allmän anmärkning: Folio. Bränd i ryggen. Christovher Bülow räkenskap f"r uppb"rd och utgifter vid prov- iantet i Stockholm från den 14/9 1624 till den 14/9 1625. Ingår i G I 1625:2. (http://sok.riksarkivet.se/Arkiv?Sokord=B%c3%bclow&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&Arkivinstitution=Alla&Typ=Alla&Huvudkategori=999&AvanceradSok=False&page=20&postid=Arkis+E708AD31-6E19-40FF-9A84-8EE395B1F1B9&tab=post#tab)
Tid: 1624
Tillhör arkiv: Militieräkningar
Förvaras på: Krigsarkivet (depå: Banérgatan)

Arkivbildare/upphov: Proveniens ej registrerad

42. Volym
Allmän anmärkning: Skrivelser till drottningen samt strödda handlingar. 1. Skrivelser till drottningen från Moritz, greve av Raseborg 25/12 1600; Charles Clokibidos 29/8 1605 och 29/5 1606; Cristoffer von Bülow 1... (http://sok.riksarkivet.se/Arkiv?Sokord=B%c3%bclow&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&Arkivinstitution=Alla&Typ=Alla&Huvudkategori=999&AvanceradSok=False&page=42&FacettState=undefined%3ac%7c&postid=Arkis+08CB30A8-802A-4747-A89F-ED94E3F74816&tab=post#tab)
Tid: 1600 – 1626 samt u.å.
Tillhör arkiv: Kristina d.ä.:s livgeding
Förvaras på: Riksarkivet (depå: Marieberg)

Arkivbildare/upphov: [Proveniens ej registrerad]

Matti Lund

20.10.13, 22:27

Tätä ketjua seuratessa olen alkanut ihmetellä seuraavaa seikkaa.

...

Jos ajatellaan Johannes Somerusta, niin mitähän mahdollisuuksia hänellä olisi ollut Maariassa? Odotella jotain mahdollista parempaa paikka Turusta?

...

Lukijat voivat itse päätellä , mutta näkisin että Somerus lähti Kemiin kultaa vuolemaan ja onnistuikin koska perheen jälkeläiset ovat vaikuttava lista Suomalaista yhteiskuntaa. Ilman varoja ei lapsia koulutettu ja naitettu hyviin avioihin.

Siis olisi ollut paljon edullisempaa pysyä Maariassa. Saada hyvä papillinen toimeentulo, jonka turvin keskittyä sivistyksellisiin ja henkisiin harrastuksiin, tukea niissä poikiaan ja rahoittaa poikansa opintielle.

Mutta sitä hänelle ei suotu, vaan "karkotus" jänkien maille.

Eipä tämän Johannes Tuderuksen kuvauksen vuodelta 1674 perusteella Kemin pappilan tilukset hääppöiset olleet:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716488

Tuo Tuderuksen kuvaus sopii hyvin meidänkin aikaan: monessa yrityksessä yritetään työntekijöitä suostutella alentamaan palkkaansa ja luopumaan joistakin työnantajan kustantamista muista eduista, jotta yritykset voisivat lopettaa toimintansa jonkin ajan päästä, muttei vielä huomenna, kun varsinaista kilpailukykyä ei enää löydy ja katteet on muutenkin syöty loppuun. Kuningas oli nyt päättänyt tehdä aluehallinnollisia uudistuksia valtakunnan Lappmarkkiin, mikä edellytti myös pastoraattien jakamista. Muutoksia, jotka uhkaavat vähentää entisestään kirkkoherran papillisia tuloja. Lautamiehet, joille JT tässä puhuu, tietävät tarkalleen sanomattakin pappilan peltojen laidan ja pastorinsa toimeentuloedellytykset.

Selvennän tämän tekstin kieltä ja käsialaa lukemaan tottumattomille pari valaisevaa kohtaa siitä:

Siis kylvöksiä oli 3 tynnyrillistä rukiille ja kaksi ohralle, hiekkaista erittäin laihaa maata (een mycket ringa och swagh åker, och icke mera ähn ...), mutta vain puolet kerrallaan oli kylvetty ja toinen puoli kesannolla, siis 2,5 tynnyrillistä vuonna 1674 kylvettynä, ja täällä kylmässä pohjolassa sen usein kuivuus ja halla pilaa, ja sattuu hyvin harvoin, että korjuu tuottaa hedelmää ("att det mycket sällan händer det den bärgadh frucht").

Ja muutoin kerrottiin, että tästä pitäjästä tulee aika vähäiset kymmenykset sen vähäisten peltojen takia niin, että kirkkoherrat ovat olleet pakotettuja ostamaan suurimman osan tarvitsemastaan viljasta, mikä on koitunut heille suureksi taakaksi ja kun lohenkalastuskin on näinä vuosina tuottanut pettymyksen eivätkä pappilat niin täällä kuin muissa pitäjissäkään ole suurten apajien äärellä ("Eljest berättade der af denne sochn falla ganska ringa tiondh, för den ringa åkren här ähr, at kyrckioherdena hafwa warit mest åhrligen wara at köpa spanll:, hwilket haar fallit dem till stoor Tunga, helsst desse åhren som Laxfisket slagit feelt, Och Prästegården icke mindre i denne än andra Sochnar i Landet sitter för stoor gastningh").

Tuderus siis ilmoitti rahvaalle anomusaikeestaan kuninkaalle sen tarvetta perustellen ja kysyi käräjäväeltä, onko se voinut täysin tyytyväisenä nauttia jumalanpalveluksista, vai onko ilmennyt jotain puutetta siinä. Rahvas vastaa yhteen ääneen, että aihetta on ollut ainoastaan silkkaan tyytyväisyyteen jumalansanan vastaaottamisessa.

Tästä lautakunnan ja käräjärahvaan lausumasta Tuderus pyysi oikeudelta laillista todistusta.

Ei vaikuttanut ainakaan tässä vaiheessa kullan vuolemiselta, kun kuninkaallekin piti ryhtyä kerjuukirjettä väsäämään.

terv Matti Lund

Outika

21.10.13, 07:05

20. Volym
Allmän anmärkning: Folio. Bränd i ryggen. Christovher Bülow räkenskap f"r uppb"rd och utgifter vid prov- iantet i Stockholm från den 14/9 1624 till den 14/9 1625. Ingår i G I 1625:2. (http://sok.riksarkivet.se/Arkiv?Sokord=B%c3%bclow&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&Arkivinstitution=Alla&Typ=Alla&Huvudkategori=999&AvanceradSok=False&page=20&postid=Arkis+E708AD31-6E19-40FF-9A84-8EE395B1F1B9&tab=post#tab)
Tid: 1624
Tillhör arkiv: Militieräkningar
Förvaras på: Krigsarkivet (depå: Banérgatan)

Arkivbildare/upphov: Proveniens ej registrerad

42. Volym
Allmän anmärkning: Skrivelser till drottningen samt strödda handlingar. 1. Skrivelser till drottningen från Moritz, greve av Raseborg 25/12 1600; Charles Clokibidos 29/8 1605 och 29/5 1606; Cristoffer von Bülow 1... (http://sok.riksarkivet.se/Arkiv?Sokord=B%c3%bclow&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&Arkivinstitution=Alla&Typ=Alla&Huvudkategori=999&AvanceradSok=False&page=42&FacettState=undefined%3ac%7c&postid=Arkis+08CB30A8-802A-4747-A89F-ED94E3F74816&tab=post#tab)
Tid: 1600 – 1626 samt u.å.
Tillhör arkiv: Kristina d.ä.:s livgeding
Förvaras på: Riksarkivet (depå: Marieberg) Mielenkiintoisia kohteita, sillä varmaankin on kysymys Tukholman provianttimestarista ja Ahvenanmaan "voudista", aika sopii hyvin. Näistä teksteistä en valitettavasti löytänyt digitoituja aineistoja, joten jää otsikkotasolle. Ymmärtäisinkö otsikosta että Christoffer Bülow olisi toiminut ainakin vuosina 1624-1625 Tukholmassa. Tiedetäänkö mitä tällainen provianttimestari oikein työkseen tekikään?

Löysin SVAR :n kautta Tukholmasta Östermalmilta (Norrmalms östra del) Christopher Bylowin (luutnantti). Kysymyksessä Register till mantalslängder och mantalsuppgifter (SE/SSA/0031/06/G 1 BC /1 ) vuodelta 1652. Voisiko tässä olla kysymyksessä Christoffer vanhempi (oliko hänellä sotilasarvoa, tiedetäänkö?) vaiko Kajaaninlinnan komentaja?

Christoffer vanhempi oli jollakin tavoin mukana valtion/armeijan toimissa. Hänet mainitaan Bertil Broomén teoksessa Nils Stiernsköld. Tässä ote: Enligt Laurentius Paulinus anställdes Nils Jöransson efter återkomsten från Pommern som kammardräng hos hertig Karl. Biskopens uppgift kan verifieras i bevarade räkenskaper. Kammardrängarna eller som de senare vanligen benämndes pagerna redovisades på hovstaten. Hertig Karls drängkammare bestod av adliga och ofrälse ynglingar, av vilka de flesta sedermera skulle göra sig gällande i statstjänsten. Av de ynglingar som tjänstgjorde där samtidigt med Nils Jöransson blevo Åke Oxenstierna, Clas Classon Uggla, Ulf Bonde och Clas Wachtmeister bemärkta officerare. Som ämbetsmän skulle Carl Eriksson Oxenstierna och Stellan Mörner utmärka sig. Till Framtidsmännen inom den kamerala förvaltningen hörde Anders Pomerening och Christoffer Bülow (suom.huom. tuleviin valtion taloudenhoitotehtäviin kuuluivat..?). Drängarna åtföljde hertigen på hans resor och deltogo i fälttåg (sotaretkille). Det är skäl att som trovärdig godtaga en episode från polska kriget, som bevarats i Carl Carlsson Gyllenhielms visserligen långt senare nedtecknade men för pålitlighet bekanta minnesanteckningar. Där berättas, att svenskarna i augusti 1601 plundrade och brände I Rigas förstäder: ^ther till var en godh annförare Nils Stierneskölldh, på den tidhen herttigens page, hvilken medh en brennande fackla I handen reedh om kring och satte elden på husen^.

Mitä sitten tuo tummennettu osa tarkoittaakaan.

Samalla tässä kysyisin kuinka noita Tänkeböckereitä rekisteröityneenä oikein pääsee lukemaan kun en saanut yhtään avattua, vai ovatko laisinkaan digitoituina??

Bodniemi37

21.10.13, 09:54

Christoffer vanhempi oli jollakin tavoin mukana valtion/armeijan toimissa. Hänet mainitaan Bertil Broomén teoksessa Nils Stiernsköld. ......Till Framtidsmännen inom den kamerala förvaltningen hörde Anders Pomerening och Christoffer Bülow (suom.huom. tuleviin valtion taloudenhoitotehtäviin kuuluivat..?).

Kiitos kirjallisuuvinkistä. Broomén opinnäytetyötä pääsee näemmä lukemaan tätäkin kautta http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:512796/FULLTEXT01.pdf.

Itse olen kiinnostunut Anders Pomereningin suvusta (myös Pommering, Pommerenning). Hänen jälkeläisensä ilmeisesti ottivat käyttöön nimimuodon Pommerenck(-en), vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1)?

Tiina Karjusen opinnäytetyösssä (http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf) ei mainita oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavinta suvun jäsentä (?) Henrik Pommerenckeniä, joka vuokrasi edesmenneen superindententti Albogiuksen Vanakylän panttitilaa Inkerinmaan Ivangorodin läänissä ainakin 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12966161) ja 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12798439). Vuosina 1695 ja 1696 hänet mainitaan vaimoineen esi-isäni, vuokraaja Sven Schalinin perheen luona Jaaman läänin Gurilovan kruununtilalla, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836904, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12838900. Liekö ollut aviosukulainen vaiko vuokralainen?

Hakusanalla kameral löytyy SAOBista myös käsite kameralförvaltning selityksineen, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/113/233.html.

Terveisin,

Janne Asplund

21.10.13, 10:37

Mielenkiintoisia kohteita, sillä varmaankin on kysymys Tukholman provianttimestarista ja Ahvenanmaan "voudista", aika sopii hyvin. Näistä teksteistä en valitettavasti löytänyt digitoituja aineistoja, joten jää otsikkotasolle.

Nämä ovat aineistoja, jotka täytyy tilata paikan päällä Banérgatanilla sota-arkistossa tai Mariebergissä Valtionarkistossa.

Outika

21.10.13, 17:07

Kiitos tästä tiedosta.

Etsinnät SVAR :n digitoiduissa materiaaleissa tuottivat tulosta. Lähteenä oli Tukholman Storkyrko -seurakunnan syntymä ja kastetiedot vuosilta 1611-1622. Christoffer Bülowille (näin nimi on kirjattu kastetietoihin) syntyi ainakin kolme lasta.

Ensimmäinen löytämäni lapsi syntyi 21.1.1617 [Lähde: Storkyrkoförsamlingens kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, huvudserie, SE/SSA/0016/C I a 1/1 (1611-1622) (kuva 28)]. Ja aivan kuin tämän lapsen kummina olisi ollut M(agister?) Eric Schroderus, toisesta en saa selvää.

Toinen lapsi syntyi 28.9.1619 [Storkyrkoförsamlingens kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, huvudserie, SE/SSA/0016/C I a 1/1 (1611–1622) (kuva 37)]

Kolmas lapsi syntyi 21.11.1622 [Storkyrkoförsamlingens kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, huvudserie, SE/SSA/0016/C I a 1/1 (1611-1622) (kuva 47)]

Valitettavasti yhdenkään lapsen kastetiedoissa ei mainita äitiä, ainoastaan proviantmästare Christoffer Bülow. Voisiko ensimmäinen olla Anna, toinen Johan ja kolmas Christoffer? En nyt muista kuinka monesta mahdollisesta lapsesta Christoffer vanhemman osalta on keskusteltu?

Pariskunta oli ilmeisesti ainakin kahdelle lapselle kummina vuonna 1615.

Jouni Kaleva

21.10.13, 17:45

Outika

21.10.13, 18:07

olanyk

21.10.13, 18:34

Mielenkiintoinen tuo kummitieto. Yksi maisteri Eric Schroderus lähetettiin Ouluun tutkimaan Messeniuksen kirjoittamaa Skandinavian historiaa. Aikoinaan ei hänestä keskulteassa löydetty paljoa tietoja. Kuitenkin minulla on merkintä että hän olisi ollut ylioppilas vasta 1624 ja maisteri 1635 ja lähettty Ouluun 1636 ja kuoli hukkumalla 1369-

Olavi

Jouni Kaleva

21.10.13, 18:41

Valitettavasti kastetiedoissa ei ollut nimiä, ei edes lapsen sukupuolta vaan ainoastaan barn. Nimet ovat aivan omia olettamuksiani niihin tietoihin perustuen, mistä foorumilla on keskusteltu.

Olisi hienoa löytää enemmän tietoja perheestä, jotta nimetkin selviäisivät.
C.B:llä on 4 tiedossa olevaa lasta; Johan, Kristoffer, Sofia ja NN (Moses Sundelinin vaimo. Anna olisi sitten viides lapsi, jos olisi.

Janne Asplund

21.10.13, 19:02

Tässä tämä 1617 merkintä.

Bodniemi37

21.10.13, 19:05

Sitten löytyy tällaisia:

20. Volym
Allmän anmärkning: Folio. Bränd i ryggen. Christovher Bülow räkenskap f"r uppb"rd och utgifter vid prov- iantet i Stockholm från den 14/9 1624 till den 14/9 1625. Ingår i G I 1625:2. (http://sok.riksarkivet.se/Arkiv?Sokord=B%c3%bclow&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&Arkivinstitution=Alla&Typ=Alla&Huvudkategori=999&AvanceradSok=False&page=20&postid=Arkis+E708AD31-6E19-40FF-9A84-8EE395B1F1B9&tab=post#tab)
Tid: 1624
Tillhör arkiv: Militieräkningar
Förvaras på: Krigsarkivet (depå: Banérgatan)

Arkivbildare/upphov: Proveniens ej registrerad

Jotain on skannattukin:

Militieräkningar, 1625 års räkenskaper, SE/KrA/0455/G I 1625/2 (1625), bildid: A0064843_00007, http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0064843_00007 (http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0064843_00007)

Toista en nyt ehdi etsiä.

Terveisin,

Ritva Jurvanen

Matti A. Nieminen

21.10.13, 19:06

Ja aivan kuin tämän lapsen kummina olisi ollut M(agister?) Eric Schroderus, toisesta en saa selvää.

Tässä vielä nuo Outin löytämät kastetiedot kummeineen:

"21 Januarij 1617 christnade H. Peer Christopher Bülou Prowiantz mestarens barn och stodo fadder M. Erich Skroderus M. Morten Weiller M. Markus Bårskäre."

"Den 28 Sept: 1619 christnade H. Peer Christopher Bülow prowiantz mestarens barn och stodo fadder Peder Pederson Rentmestaren Lars Abrahamsons hustru Lars Bengtsonns hustru och Morten Weillers hustru."

"Samma dagh [den 21 Nouembris] christnade M: Bengt Christopher Bülous barn." [Kummeja ei mainita.]

Terveisin
Matti Nieminen

Outika

21.10.13, 19:39

"21 Januarij 1617 christnade H. Peer Christopher Bülou Prowiantz mestarens barn och stodo fadder M. Erich Skroderus M. Morten Weiller M. Markus Bårskäre."

"Den 28 Sept: 1619 christnade H. Peer Christopher Bülow prowiantz mestarens barn och stodo fadder Peder Pederson Rentmestaren Lars Abrahamsons hustru Lars Bengtsonns hustru och Morten Weillers hustru."

"Samma dagh [den 21 Nouembris] christnade M: Bengt Christopher Bülous barn." [Kummeja ei mainita.]

Terveisin
Matti Nieminen

Mainiota, kiitos oikein paljon. En olisi osannutkaan noin tarkasti tulkita tekstiä. Eli vielä on osa lapsista "hukassa"?

olanyk

21.10.13, 20:09

Anna Johansson Someruksen appi oli Johan Thomasson Londinus (Salonius) häntä on myös nimetty Tonttiseksi. Onko kellään arvelua hänen sukutaustasta. Oli Saloisten kirkkoherra appensa Mathias Georgius Matheisuksen jälkeen ja toimi jo 1618 appensa apulaisena.

Olavi

Kimmo Kemppainen

21.10.13, 20:25

Minä kyllä väittäisin sikäli yleistä käsitystä vastaan, että mies oli Lonttinen eikä Tonttinen.
Kimmo Kemppainen

Anna Johansson Someruksen appi oli Johan Thomasson Londinus (Salonius) häntä on myös nimetty Tonttiseksi. Onko kellään arvelua hänen sukutaustasta. Oli Saloisten kirkkoherra appensa Mathias Georgius Matheisuksen jälkeen ja toimi jo 1618 appensa apulaisena.

Olavi

Matti Lund

21.10.13, 20:49

Minä kyllä väittäisin sikäli yleistä käsitystä vastaan, että mies oli Lonttinen eikä Tonttinen.
Kimmo Kemppainen

Turun Lonttinenhan on alle kahden kilometrin päässä esillä olleesta Räntämäestä. Sopisi Lonttisesta lähtöisin olevan nimivalinnaksi. Raunistula, joka kuului Maariaan, on siinä välissä. Lonttinen on ollut tavallaan kaupungin laitaa, mutta lyhyen matkan päässä keskuksesta. Lonttinen alkaa noin 350 metriä Turun maakunta-arkistosta Maarian kirkolle päin. Oletettavasti siellä on asunut väljästi muutamia porvareita 1500 -luvulla.

Raastuvan ja kämnerin pöytäkirjoista ja kortteliluetteloista selvinnee, keitä siellä on milloinkin asunut.

Onko Lonttisia muualla?

terv Matti Lund

olanyk

21.10.13, 21:10

Tuolta "huuhaa genistä" löytyikin teksti että häntä kansankielellä sanottiin Lonttiseksi. Googlaamalla löytyi että Valpuri Innamaa sai Raunistulan kylän Kastun ja Lonttisen talon pantiksi lainoilleen ja myöhemmin 15 talon veronkantuoikeudet.

Valpurin neljännen miehen Pehr Ingossonin jälkeläinen oli Andreas Petri jonka toinen poika Mangnus Andrea Schraderus oli Kumlingenin ja myöhemmin Marian kirkkoherra.

Tämä keskustelu on muuttumassa Pohjanmaan pappien juurten etsimiseksi. Tulipa tuosta mieleen Thomas Ingonis k. noin 1580. Olen esittänyt arvelun että olisko hänen tytär ollut Henrik Lithoviuksen ensimmäinen puoliso.

Olavi

Matti A. Nieminen

21.10.13, 21:32

C.B:llä on 4 tiedossa olevaa lasta; Johan, Kristoffer, Sofia ja NN (Moses Sundelinin vaimo. Anna olisi sitten viides lapsi, jos olisi.

Tässä Sofian ja Annan kastetiedot:

"Den 7 Maij [1624] christnade her Per Christopher Bülous barn Sofija, och stodo fadrar, Hindrik Skotswink, Falentin Nilsson, Matias Trost hustru, Sachris Simonssons hustru"
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 15]

"Den 29 Nouemb:[1626] christnade D: pastor Christopher Bülows barn, Anna, och stodo faddrar her Swen kyrkieherden på Södre malm, Påuel Hindricksson, Nils Olsons cammererens hustru, Oluff Anderssons borgm: hustru, Johan Larssons consilij skrif:s hustru."
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 26]

Lisäksi "Christopher Bülous hustru" oli kummina 2.12.1625 kastetulle "her Lars capelans barn Daniel".
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 22]

Terveisin
Matti Nieminen

Erkki A Tikkanen

21.10.13, 22:24

Outika

22.10.13, 06:25

Tässä Sofian ja Annan kastetiedot:

"Den 7 Maij [1624] christnade her Per Christopher Bülous barn Sofija, och stodo fadrar, Hindrik Skotswink, Falentin Nilsson, Matias Trost hustru, Sachris Simonssons hustru"
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 15]

"Den 29 Nouemb:[1626] christnade D: pastor Christopher Bülows barn, Anna, och stodo faddrar her Swen kyrkieherden på Södre malm, Påuel Hindricksson, Nils Olsons cammererens hustru, Oluff Anderssons borgm: hustru, Johan Larssons consilij skrif:s hustru."
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 26]

Lisäksi "Christopher Bülous hustru" oli kummina 2.12.1625 kastetulle "her Lars capelans barn Daniel".
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 22]

Voi kuinka hienoa että lasten syntymätiedot löytyivät, löytyihän Anna Christofersdotterkin. Mutta tuo syntymävuosi ei kyllä anna aihetta uskoa, että tämä Anna voisi olla Someruksen vaimo. Herra Johannes Anna vaimoineen nähdään Maarian Hamarassa jo vuonna 1634 ja pappilassa vielä 1643. Oletettavasti on kyse samasta Anna -nimisestä henkilöstä vaikka patronyymi ilmestyy kuvaan vasta vuonna 1643.

Miksi Annalle ja Johannekselle ei ole kirjattu lapsia vielä vuonna 1643 vaikka heillä tiedettiin olevan jo syntyneitä lapsia. SAY :n merkintöjen mukaan vuonna 1635 pappilassa oli Sac. Johan ja Anna h. sekä Gertrud fl (flickan, tytär?)

Kuinka tästä eteenpäin. Voidaanko sukututkimuksessa nyt näiden tietojen valossa olla varmoja ettei Anna Christofersdotter Bülow (s 1626) ole Johannes Someruksen vaimo syntymätietojen perusteella vai pitääkö etsiä vielä muita todisteita? Ja jotta tieto voidaan varmaksi todeta, tiedämmekö nyt näistä Hamaran ja pappilan asukkaista riittävästi. Tuntuu vain hassulta, että nyt löydettiin Anna Christofersdotter Bülow, jonka olemassaoloakin on epäilty, eikä hän sitten syntymä-, vihki ym. tietojen perusteella voi olla Johanneksen vaimo.

Puolesta ja vastaan...

Matti Lund

22.10.13, 09:03

...

Miksi Annalle ja Johannekselle ei ole kirjattu lapsia vielä vuonna 1643 vaikka heillä tiedettiin olevan jo syntyneitä lapsia. SAY :n merkintöjen mukaan vuonna 1635 pappilassa oli Sac. Johan ja Anna h. sekä Gertrud fl (flickan, tytär?)

...

Tähän seikkaan nyt törmätään tavan takaa tässäkin ketjussa, vaikka sen pitäisi olla itsestään selvää.

Vastaus: koska he eivät olleet noin 20 -vuotiaita tai yli, tai eivät olleet sellaisissa ruumiin tai sielun voimissa, että heistä tulisi ikä huomioiden maksaa henkirahaa, tai jos he olivat noin 20 -vuotiaita ja terveitä ja ripillepäässeitä, he olivat teinejä, jotka oli vapautettu henkirahamaksusta.

Mitään "tyhjän pantteja" ei kirjattu veroluetteloihin sukututkijoita varten, vaan ainoastaan verotettavia kruunun talouskirjanpitoa varten niillä perusteilla, jotka kuningas oli milloinkin määrännyt. Siksi tavanomaista on, että opintielle menneitä säätyläissukujen edustajia ei näy veroluetteloissa kuin vasta silloin, kun he ovat valmistuneet opinahjoista ja ovat ottaneet viran vastaan.

terv Matti Lund

olanyk

22.10.13, 09:14

Onko Daniel Someruksen syntymävuosi tiedossa. Joku arvioinut 1630 mutta kun kirjautunut yliopistoon myöhemmin kuin kaksi veljensä tuntuu epäilytävältä?

Olavi

Jouni Kaleva

22.10.13, 09:29

Tuntuu vain hassulta, että nyt löydettiin Anna Christofersdotter Bülow, jonka olemassaoloakin on epäilty, eikä hän sitten syntymä-, vihki ym. tietojen perusteella voi olla Johanneksen vaimo.

Puolesta ja vastaan...

Tämä on erinomaisen hieno löytö ja tulos tästä pitkästä ja sitkeästä keskustelusta.

On varmistettu että
-Christoffer Bylowilla oli Anna-tytär, vieläpä tarkka kastemerkintä löytyi
-tämä Anna ei voi olla Johannes Someruksen vaimo

Tällainen negatiivinenkin varmuus on enemmän kuin usein voisi odottaa kun puhutaan 1600-luvun alklupuolesta.

Outika

22.10.13, 09:51

Tämä on erinomaisen hieno löytö ja tulos tästä pitkästä ja sitkeästä keskustelusta.

On varmistettu että
-Christoffer Bylowilla oli Anna-tytär, vieläpä tarkka kastemerkintä löytyi
-tämä Anna ei voi olla Johannes Someruksen vaimo

Tällainen negatiivinenkin varmuus on enemmän kuin usein voisi odottaa kun puhutaan 1600-luvun alklupuolesta.

Varmastikin tämä voidaan allekirjoittaa. Ja sekin on hienoa jos nyt voidaan näillä tiedoin olla varmoja siitä että Anna Kristofersdotter Bülow ei ollut Johannes Someruksen vaimo. Tässä täytyy lähteä etsimään nyt muita vaihtoehtoja.

Vastaus: koska he eivät olleet noin 20 -vuotiaita tai yli, tai eivät olleet sellaisissa ruumiin tai sielun voimissa, että heistä tulisi ikä huomioiden maksaa henkirahaa, tai jos he olivat noin 20 -vuotiaita ja terveitä ja ripillepäässeitä, he olivat teinejä, jotka oli vapautettu henkirahamaksusta.

Sovellan saatua ohjetta: Lapset olisivat syntyneet vuoden 1623 jälkeen jos olivat 1643 alle 20 vuotiaita tai jos olivat teinejä yli 20 vuotiaita, jotka vapautettu henkirahamaksusta, saattoivat olla 1623 jälkeen syntyneitä. En oikein ymmärrä tätä kohtaa, mutta teen johtopäätöksen että käytännössä ohje ei salli yleensäkään lasten kirjaamista luetteloihin, mikä tässä on jo todettukin. Ilmeisesti Annan ja Johanneksen lapset oleilivat tässä vaiheessa siis kotonaan vai tiedetäänkö milloinka lapset lähtivät opiskelemaan (vrt. Daniel Someruksen opintojen aloittaminen?)

Palatakseni tähän flickan Gertrudiin. Kertun täytyi olla vuonna 1635 yli 20 ja siten hänen on täytynyt syntyä ennen vuotta 1615. Elikkä Gertrud ei kai voinut olla kyseisen pariskunnan lapsi? Olivatko Gertrudin taustat jo selvillä?

Matti Lund

22.10.13, 10:27

Tämä on erinomaisen hieno löytö ja tulos tästä pitkästä ja sitkeästä keskustelusta.

On varmistettu että
-Christoffer Bylowilla oli Anna-tytär, vieläpä tarkka kastemerkintä löytyi
-tämä Anna ei voi olla Johannes Someruksen vaimo

Tällainen negatiivinenkin varmuus on enemmän kuin usein voisi odottaa kun puhutaan 1600-luvun alklupuolesta.

Niin, ja nähtävästi jo Jully Ramsayn ajoista sukututkijoitten parissa sitkeästi elänyt hypoteesi, jota on yritelty rakentaa konsistorin avioliittokäsittelyn tietojen pohjalta ja jonka parhaiten osasi muotoilla kaaviolla Erkki Tikkanen tässä ketjussa siitä, että Johannes Tuderuksen vaimon pikkuserkkuus mieheensä tulisi Bÿlowin linjan kautta, Tuderuksen äidin puolelta, voidaan lopullisesti hylätä. Tälle pikkuserkkuudellehan on löydettävissä vielä monia vaihtoehtoja, koska on roikkumassa niin paljon avoimia tietoja ja edelleen esimerkiksi Someruksen Anna Kristofferin tytär jää "tabula rasaksi".

Taas vuonna 1626 syntyneestä Kristoffer Bÿlowin tyttärestä Annasta emme tiedä toistaiseksi muuta kuin kastetapahtuman, jota eivät ole aikaisemmin tienneet ainakaan kaikki ne, jotka ovat olettaneet Someruksen 1:on suoraan Kristoffer Bÿlowin tyttäreksi. - Emme tiedä sitäkään, elikö hän juurikaan syntymäänsä pitemmälle. Sen tiedämme ainoastaan kolmesta Kristoffer Bÿlowin lapsesta: Johanista, Kristofferista ja Sofiasta.

Noista nimettömiksi jääneistä kasteista yksi saattaisi kuulua sittemmin majurille Kristoffer Bÿlowille. Toistaiseksi tietoon on tullut ainoastaan Sofian kastetapahtuma.

terv Matti Lund

Matti Lund

22.10.13, 10:36

...

Sovellan saatua ohjetta: Lapset olisivat syntyneet vuoden 1623 jälkeen jos olivat 1643 alle 20 vuotiaita tai jos olivat teinejä yli 20 vuotiaita, jotka vapautettu henkirahamaksusta, saattoivat olla 1623 jälkeen syntyneitä. En oikein ymmärrä tätä kohtaa, mutta teen johtopäätöksen että käytännössä ohje ei salli yleensäkään lasten kirjaamista luetteloihin, mikä tässä on jo todettukin. Ilmeisesti Annan ja Johanneksen lapset oleilivat tässä vaiheessa siis kotonaan vai tiedetäänkö milloinka lapset lähtivät opiskelemaan (vrt. Daniel Someruksen opintojen aloittaminen?)

...

Se on vain karkea nyrkkisääntö, joka on kohtuudella osuva, jos mitään muuta tietoa ei ole. Kuninkaan määräykset iästä henkirahan maksuperusteena ovat vaihdelleet jonkin verran ajan kulussa. Isonvihan jälkeen kuningas (taisi olla kuningatar) määräsi henkirahaiäksi 16 vuotta. Ennen sitä se oli jonkin verran korkeampi. Määräykset löytyvät valtakunnan registratuurasta.

terv Matti Lund

Jouni Kaleva

22.10.13, 10:49

Matti A. Nieminen

22.10.13, 11:38

Vielä yksi lapsi lisättäväksi Chistopher Bülowin perheeseen:

"Den 16 Julij [1629] christnade D: pastor, Christopher Bÿlows barn Jacob och stodo faddrar Nils Olson camm: Hans Jöranson Pedar Pedarson, Oluff Erichsson secre: hustru, Erich Larssons hustru."
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 38]

Terveisin
Matti Nieminen

Sukututkija JaSKa

22.10.13, 15:38

Saisinko ammattilaisilta vielä kerran vahvistuksen asiaan, kun forumeilla on aiheesta paljon olettamuksia, toki Kimmo Kemppainen on jo aika tyhjentävästi asian esittänyt: Anna Hansintytär "Sinius" 1. puoliso Kemijärven kappalainen Jacob Lappodius 1622-1660. 2. puoliso Esaias Mansueti Fellman 1620-1697 Kemijärven kappalainen hänkin. Annan vanhemmat Hans Larsinpoika Sinius, Oulun porvari?? Siis olenko ymmärtänyt oikein?? Annan syntymäajaksi forumilla on tarjottu vuotta 1639, rippikirjasta kuolleiden kohdalta 20.1.1703 olen kuitenkin tulkitsevinani kuoliniäksi 68 vuotta, niin eikös se olisi 1635 tai sinne päin vai onko jossain syntymästä tarkka havainto? Toki tulkintani voi olla väärä tai kirjurilla ikä pielessä. Toinen mielenkiintoinen havainto on Kemijärven hautamuistopaasissa, jossa Esaias Mansueti Fellmanin Anna Hansintyttärelle on kirjattu sukunimeksi Sursill. Koskahan paasi on pystytetty ja miksikähän moinen sukunimi. Onko kukaan törmännyt asiaan aiemmin? Onko Sursill-suku ollut jo silloin arvossaan ;)

Outika

22.10.13, 15:57

SAY :n merkintöjen mukaan vuonna 1635 pappilassa oli Sac. Johan ja Anna h. sekä Gertrud fl (flickan, tytär?)

Oma tytär olisi kirjattu dr dotter.
Flickan ilmaisee, että kyseessä joku muu tyttö, esim. joku sukulaistyttö, kasvattityttö, jopa lapsipiian asemassa oleva.Nyt kun tässä täytynee lähteä uudelleen perehtymään näihin Hamaron, Maarian ja Someron tapahtumiin, niin mietin voisiko tuo talossa asunut Kerttu -tyttö johtaa jäljille jollakin tavoin, jos vaikka olisi sukulaistyttö. Toki on hän voinut olla piikana talossa, mutta olisivatko usein olleet jossakin määrin sukulaisia nämäkin apulaiset?

Kimmo Kemppainen

22.10.13, 16:13

Niin,
olen itsekin ihmetellyt sitä, miten porvari Hannu Laurinpojan lapset ovat syntyneet niin vanhalle isälle. Kuitenkin Sursillin suvun Sinius-tiedot ovat siitä syystä erittäin uskottavia, että Hannu Laurinpojan lapset olivat elossa kertomassa asiasta, kun sukutietoja kerättiin. Eivät ne virheettömiä ole, mutta Hannu Laurinpojan lasten osalta aikalaistietoja.

No, Sursillhan ei missään tapauksessa ollut Hannu Laurinpojan tai hänen lastensa sukunimi.
Kimmo Kemppainen

Saisinko ammattilaisilta vielä kerran vahvistuksen asiaan, kun forumeilla on aiheesta paljon olettamuksia, toki Kimmo Kemppainen on jo aika tyhjentävästi asian esittänyt: Anna Hansintytär "Sinius" 1. puoliso Kemijärven kappalainen Jacob Lappodius 1622-1660. 2. puoliso Esaias Mansueti Fellman 1620-1697 Kemijärven kappalainen hänkin. Annan vanhemmat Hans Larsinpoika Sinius, Oulun porvari?? Siis olenko ymmärtänyt oikein?? Annan syntymäajaksi forumilla on tarjottu vuotta 1639, rippikirjasta kuolleiden kohdalta 20.1.1703 olen kuitenkin tulkitsevinani kuoliniäksi 68 vuotta, niin eikös se olisi 1635 tai sinne päin vai onko jossain syntymästä tarkka havainto? Toki tulkintani voi olla väärä tai kirjurilla ikä pielessä. Toinen mielenkiintoinen havainto on Kemijärven hautamuistopaasissa, jossa Esaias Mansueti Fellmanin Anna Hansintyttärelle on kirjattu sukunimeksi Sursill. Koskahan paasi on pystytetty ja miksikähän moinen sukunimi. Onko kukaan törmännyt asiaan aiemmin? Onko Sursill-suku ollut jo silloin arvossaan ;)

Matti Lund

22.10.13, 16:27

... Toinen mielenkiintoinen havainto on Kemijärven hautamuistopaasissa, jossa Esaias Mansueti Fellmanin Anna Hansintyttärelle on kirjattu sukunimeksi Sursill. Koskahan paasi on pystytetty ja miksikähän moinen sukunimi. Onko kukaan törmännyt asiaan aiemmin? Onko Sursill-suku ollut jo silloin arvossaan ;)

En ole törmännyt, jos tarkoitetaan "ehtaa lisänimeä".

Eräs pääongelmia liittyen ns. Sursill -sukuun, on aivan mielivaltainen lisänimien käyttö henkilöhistorioissa, joissa tulee esiin Sursill -suvun edustajia.

Niinpä useampiin henkilöihin, jotka käyttivät aivan omaa lisänimeään, on sellaisissa sepustuksissa käytetty Sursill -lisänimeä ikään kuin henkilön "´sukunimenä`". Se on ihan samaa kuin yrittää laittaa Sinulle Jaana Lukkarille nimeksi Jaana Piirainen, kun nyt Sinulla menee juuret Piiraisiinkin ja kun joka tapauksessa Piiraisia näyttää olevan runsaammin. Melkeinpä samaa kuin tehdä minustakin Matti Lundista Piirainen, kun minullakin juuret menee äitini kautta Piiraisiin ja kun meikäläisiä Lundeja on vain kourallinen, mutta Piiraisia "tuhottomasti" tai kun sen käyttämisestä muuten kovasti "diggaa".

Itse asiassa se joukko, joka on itse käyttänyt Sursill -lisänimeä itsestään ja omaisistaan, aika vähäinen osa ns. Sursill -suvusta. Yksi aito esimerkki tästä on Karl Sursillin sukuhaara.

Alunperihän se oli haukkumanimi tai naapureitten käyttämä liikanimi, tai positiivisesti lempinimi, jonka jotkut suvun jäsenet sitten ajan oloon omaksuivat, muttei monetkaan sellaiset, joilla olisivat olleet samat perusteet lisänimen omaksumiselle.

Myös nähtävästi se, että Pohjanmaan pappiloissa ryhdyttiin keräämään perhetietoja, jotka "korvamerkittiin" Sursill -sukuisiksi, on houkutellut keräilijät laittamaan näille henkilöille jälkikäteen Sursill -lisänimen, vaikka aikalaisdokumenteissa ei ole mitään näyttöä sen käytöstä. Tästä on sitten aiheutunut tunnetusti paljon väärinkäsityksiä ja sekaannuksia.

Eikä tässä ollut riittävästi sekavuutta, vaan jotkut omien Sursill -juurien etsijät, joilla juuret menevät ei-papillisia haaroja pitkin, joihin pappien keruutyö ei kajonnut, ovat käyttäneet henkilöihinsä Sursill -lisänimeä, jos henkilöillä ei ole esiintynyt varsinaisia lisänimiä.

Olen kyllä syyllistynyt itsekin nimen käyttämiseen lempinimenä määrittelemättä sitä riittävän tarkasti.

terv Matti Lund

Matti Lund

22.10.13, 16:43

Nyt kun tässä täytynee lähteä uudelleen perehtymään näihin Hamaron, Maarian ja Someron tapahtumiin, niin mietin voisiko tuo talossa asunut Kerttu -tyttö johtaa jäljille jollakin tavoin, jos vaikka olisi sukulaistyttö. Toki on hän voinut olla piikana talossa, mutta olisivatko usein olleet jossakin määrin sukulaisia nämäkin apulaiset?

Ei vaikuta lainkaan lupaavalta, koska kirjauksessa ei ole muuta vihjettä Kerttuun kuin flickan, joka ennemminkin viittaa rahvaaseen. Säätyläistyttöhän olisi Jfr = jungfru. Sekään ei paljoa auttaisi, kun ei olisi muuta tietoa.

Esimerkiksi, jos lukisi "Jfr. Gertrud Sommera", pitäisi etsiä joko Somerusten veljesten serkkua tai ikäneitosiskoa. Somerusten isähän oli kuollut silloin, kun pojat olivat niin sanotusti vaahtosammuttimen kokoisia 1600 -luvun alussa, joten jos heillä olisi naimaton sisko, tämä olisi noin 30 -vuotias tai enemmän. Sellaisesta vaihtoehdosta ei ole mitään merkkejä Maarian pappilassa. Oletettavasti siis Kerttu ei ollut säätyläisneito.

terv Matti Lund

Sukututkija JaSKa

22.10.13, 17:18

Tekstistäni oli pudonnut sana vaimo pois: eli Esaias Mansueti Fellmanin vaimo Anna Hansintytär....mutta onneksi kaikki osasivat lukea ilmankin...
Jacob Fellmanin kirjoittamassa "sukututkimuksessa" Antekningar om Fellmanska slägten Anna Hansintyttärelle ei ole kirjattu sukunimeä eikä lisänimeä, joten hän ainakaan ei siis halunnut "korvamerkitä" Annaa Sursilliksi. Hautapaasi on todennäköisesti pystytetty huomattavasti myöhemmin ko. paikalle, joten jostain syystä lienee ollut hienoa kirjata Annalle sukunimeksi tuo Sursill.

Erkki A Tikkanen

22.10.13, 17:38

Niin, ja nähtävästi jo Jully Ramsayn ajoista sukututkijoitten parissa sitkeästi elänyt hypoteesi, jota on yritelty rakentaa konsistorin avioliittokäsittelyn tietojen pohjalta ja jonka parhaiten osasi muotoilla kaaviolla Erkki Tikkanen tässä ketjussa siitä, että Johannes Tuderuksen vaimon pikkuserkkuus mieheensä tulisi Bÿlowin linjan kautta, Tuderuksen äidin puolelta, voidaan lopullisesti hylätä. Tälle pikkuserkkuudellehan on löydettävissä vielä monia vaihtoehtoja, koska on roikkumassa niin paljon avoimia tietoja ja edelleen esimerkiksi Someruksen Anna Kristofferin tytär jää "tabula rasaksi".

Taas vuonna 1626 syntyneestä Kristoffer Bÿlowin tyttärestä Annasta emme tiedä toistaiseksi muuta kuin kastetapahtuman, jota eivät ole aikaisemmin tienneet ainakaan kaikki ne, jotka ovat olettaneet Someruksen 1:on suoraan Kristoffer Bÿlowin tyttäreksi. - Emme tiedä sitäkään, elikö hän juurikaan syntymäänsä pitemmälle. Sen tiedämme ainoastaan kolmesta Kristoffer Bÿlowin lapsesta: Johanista, Kristofferista ja Sofiasta.

Noista nimettömiksi jääneistä kasteista yksi saattaisi kuulua sittemmin majurille Kristoffer Bÿlowille. Toistaiseksi tietoon on tullut ainoastaan Sofian kastetapahtuma.

terv Matti Lund
Tämä Annahan voisi ikänsä puolesta olla esim. Överkalixin kirkkoherra Moses Olai Sundelin vaimo, jonka nimeä ei Överkalixin lähteistä ole löytynyt, ja jonne (tätinsä luokse) majuri Christofferin tytär pakeni erään jutun yhteydessä 1600-luvun loppupuolella. Tälle Mosekselle syntyi ainakin neljä lasta, Olos, Sophia (!), sekä kaksi etunimeltään tuntematonta tytärtä.

Kivipää

22.10.13, 17:58

Jouni Kaleva

22.10.13, 18:06

Tämä Annahan voisi ikänsä puolesta olla esim. Överkalixin kirkkoherra Moses Olai Sundelin vaimo, jonka nimeä ei Överkalixin lähteistä ole löytynyt, ja jonne (tätinsä luokse) majuri Christofferin tytär pakeni erään jutun yhteydessä 1600-luvun loppupuolella. Tälle Mosekselle syntyi ainakin neljä lasta, Olos, Sophia (!), sekä kaksi etunimeltään tuntematonta tytärtä.
Nythän meillä on tiedossa C.B:n 6 lasta, joista 3 vanhinta "nimettömiä". Niistä 2 on varattava Johanille ja Kristoffer juniorille. Jää yksi, joka myös voi olla Sundelinin vaimo.

Jouni Kaleva

22.10.13, 18:30

Nythän meillä on tiedossa C.B:n 6 lasta, joista 3 vanhinta "nimettömiä". Niistä 2 on varattava Johanille ja Kristoffer juniorille. Jää yksi, joka myös voi olla Sundelinin vaimo.

Muistini pätkii.

K. V. Åkerblom: Stadsskrivare i Vasa på 1600-talet. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja X, 1926, s. 393-394: "Synes ha varit hemma från Stockholm. Där dog hans far 1661. (Johan Bylow får 1661 ett brev av d. 15 maj från borgaren Lars Påhlsson i Stockholm med kallelse att 'sig i Stockholm infinna och klarera om arvskapet efter be:te Bylows och Lars Påhlssons hustrus fader'. Johan Bylows bror 'fänriken Christoffer Bylow', senare major och kommendant på Kajaneborg, var på besök i Vasa 1653). Från 31 okt. 1646 är Johan Bylow stadsskrivare i Vasa..."

Eikös tuo tarkoitakin, että yksi Kristofferin tytär on tämän Lars Påhlssonin vaimo? Siis esim. "nimetön" tai Anna.

Outika

22.10.13, 19:20

klarera om arvskapet efter be:te Bylows och Lars Påhlssons hustrus fader'.
Hyvä huomio tämä. Selkeästi Lars Påhlssonin vaimo oli Christoffer Bülow vanhemman tytär.

Outika

22.10.13, 19:55

Anna Christofersdotterin arvoitus Someruksen 1. vaimona ei vielä ratkennut. Laitan tähän ajatuksia jatkoon. Rohkenin jälleen käyttää foorumin keskustelua aineistona:

Anna mainitaan Kristofferintyttärenä. Sillä, että kirkkoherra Johannis Johanneksen vaimo kirjataan patronyymillään Kristoffer täytyy kyllä olla oma tehtävänsä, ja luulen, ettei kyseessä voi olla ihan tuntematon henkilö. Maarian pitäjän historia II:ssa hän on myös vain Kristofferintytär. Johanneksen täti Kristina oli aatelisen Anders Munckin vaimo ja Johanneksen isoisä oli käyttänyt sinettiä, joka muistutti Stiernkorsien sinettiä. Keskiajalla hengellisessä rälssissä oli paljon maallisesta rälssiä edustaneista suvuista tulleita pappeja. Ei siis sinänsä tunnu luonnottomalta, että Johanneksen ensimmäinen vaimokin olisi ollut kotoisin suhteellisen samankaltaisesta taustasta kuin hänen muut vaimonsa.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että Her Johan on solminut Annansa kanssa avioliiton jo ennen Maariaan muuttamistaan. Missähän se on voinut tapahtua ellei Somerolla. Hamarossa mainitaan muuten 1635 "dåtter" ja 1637 Margeta dr. Jos e.m. tytär Margeta todella on Johannes Johanniksen ja Anna Kristofferintyttären lapsi, voisi hän ainakin nimensä ja mahd. isoäitinsä kuolinvuoden perusteella hyvinkin sopia Kristoffer Assersserinpojan ja Margareta Munckin tyttärentyttäreksi. Sivulla nähdään tytär Margeta, olisiko siis Johanneksen ja Annan tytär? SAY Maaria 1637: Hamarossa vuonna 1637 nähdään Johannes, Anna (h), Jacop (dg), Jöran (dg), Brita (p.), Margeta (p.), Margeta (dr.), Jacop (dg) sekä D. Johannes sacel. Parhaiten tytär Marketta vuodelta 1637 sopisi herra Klemetin ja Annan tyttäreksi, jos ei ollut ikäneito, ja jo edellisestä aviosta. Nimittäin hänenhän täytyi olla naimaikäinen nainen vuonna 1637, eli syntynyt hyvin ennen vuotta 1620, ehkä siinä 1615, muttei ennen 1611, jos olisi toisesta aviosta. Mikäli on ylioppilasmatrikkeliin luottamista, niin tällainen Margareta Klemetintytär Stichea löytyisikin herra Matias Jacobin rouvana. Olisipa tämä Matias ottanut talosta Hammar -nimenkin itselleen. Tämä sulkisi pois sen, että hän olisi ainakaan herra Johannes Johanniksen ja Anna Kristofferin tytär, tai ainakaan heidän yhteinen tyttärensä. Kun herra Johanneksen oletetaan syntyneen vähän vuoden 1600 jälkeen, tuskin hänellä oli noin 1615 syntynyttä tytärtä. "en dåt." -merkinnällä varustetun h:lön tilalle myöhemmin kirjataan "Margeta dr" ja kun vielä esiintyy talon isännän eli Johannes Johanniksen alla, olisi taas pyritty lisäämään sekaannusta eikä vähentämään sitä: olisi kyllä tullut erikseen ilmaista, että kyseessä on leski Annan tytär. Mitä tulee Margeta dr. -kirjaukseen, niin en suinkaan tarkoittanut sitä, että 10-vuotias tyttö olisi ollut verovelvollinen, vaan sitä, että kun lapsi on tullut tiettyyn ikään, on hän käynyt läpi n.s. löastentaudit selviten niistä hengissä. Yleensä nämä rokot ja sikotaudit yms. sairastettin alle 10-vuoriaana, ja nimi on voinut ilmestyä kirjoihin siitä syystä - ja tietenkin siitäkin syystä, että kyseessä oli näköjään papin tytär?? Kun Anna mainitaan Maariassa Kristofferintyttärenä, on tämä mielestäni aika selvä viittaus Jurvalan aateloituun vainajaan mieluummin kuin Bylowiin, koska j.m. tapauksessa olisi pelkkä sukunimi ilmaissut koko asian ja mustettakin olisi säästynyt.

Johannis Fimmo Upsalasta ylioppilas elokuussa 1627 ja veli Jacobus oli vähän aikaa pappina Liivinmaalla sekä Narvassa, mutta tuomittiin kuolemaan Narvassa noina vuosina. Tässä välillä Johannes Johannis lienee toiminut sotilaspappina, mistä hänet mainitaan Maariassakin tuimaksi mieheksi ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneeksi” (A M Tallgren 1938). Somerus mainitaan ”kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneena”. Olisikohan tässä nyt käynyt nin, että tämän "ankaran ja rajun" ilmapiirin muodosti 1. appiukkonsa, eversti Kristoffer Asserinpoika? Mannerskjöld mainitaan Suomen Maarykmentin pohjalaiskomppanian komentajana (208 miestä). Rekrytointialueena Etelä-Pohjanmaa ja sijoituspaikkana Riika. Eversti Richard Rosencrantz kuoli vuonna 1622, ja hänen jälkeensä tuli Nils Ribbing. Jo seuraavana vuonna määrättiin komentajaksi Christoffer Assersson Mannerskjöld; eräänä perusteena oli se, että hän Suomessa asuvana osasi kaiketi paremmin puhua suomea. Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin komentajana toimi vuosina 1626–1633 Christoffer Assersson, joka kuoli Liivinmaalla 1628. Olisiko Johannes Johannis Somerus tosiaankin saanut tämän legendansa tuimana miehenä ”appiukoltaan”, jos oli mukana Liivinmaalla Christoffer Asserssonin joukkojen mukana. Olisi melko ankara ja sotaisa ollut tämä appiukko (mikäli näin olisi?) jos tästä syntyisi legenda kolmikymmenvuotisen sodan ankarassa ja rajussa ilmapiirissä kasvaneen tarinaan. Mannerskiöldin yksi tytär avioitui kapteeniluutnantin Suomen aatelislippueesta Johan Bäckin kanssa. Hän peri omaisuuden, enimmäkseen Somerniemellä ja Somerolla, jonka Lagus luettelee (ss 378–379). Se ettei kirjallisuudesta ole löytynyt toista tytärtä Kristofferille, ei vielä todista, että hänellä olisi ollut vain yksi tytär. Jos Matin teorian mukaan hän olisi mennyt naimisiin vuoden 1615 tienoilla, olisi hänellä ollut aikaa 13 vuotta tehdä useampikin lapsi. Hänen tasoisellaan upseerilla vaimo on todennäköisimmin seurannut hänen mukanaan pitkin Baltiaa ja Puolaa jne. sotien aikana, mutta ennen sotiakin oli puolenkymmentä rauhan vuotta. Tuomiokirjakortiston mukaan löytyy ainakin neljä tuomiokirjaa, jossa mainitaan Kristofferin juttuja 1620–1651 väliseltä ajalta. Se, että lähteistä on satuttu löytämään yksi identifioitavissa oleva jälkeläinen ei vielä edes ehdollisesti oikeuta asettamaan lähtökohdaksi sitä, ettei Kristoffer Asserinpojalla ollut muita jälkeläisiä ja jälkipolvia. Ainoa varma päätelmä siis on, että emme tiedä - vaikkakin, nyt kun on sotilaasta ja upseerista kysymys, on Asserinpoika epäilemättä tiennyt anakin sen, kuinka hameenhelmojen kanssa tulee menetellä.

ANNA CHRISTOFERSDOTTERIN ARVOITUS (saadun ehdotuksen mukaan):

isäehdokas Christoffer Someruksen edeltäjistä seurakunnassaan tai Varsinais-Suomesta / kotiseudulta Hämeestä (Tallgrenin tutkimus näyttää viittaavan siihen, että kaikki Maskun kihlakunnan ja Turun tuomiokirjat on jo käyty läpi enemmittä löydöittä. Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista Somerusta koskevat olennaiset jutut on sitäpaitsi jo sukulaisuussuhteiltaan referoitu Veli-Pekka Toropaisen sarjassa "Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista" Genoksessa.)
alempaan päällystöön kuuluva Christoffer. Täytyy ottaa myös huomioon, että Johanneksesta tiedetään, että hän oli alussa sotilaspappina, eikä tiedetä vielä tarkemmin missä. Hänen ensimmäinen vaimonsa Anna on voinut hyvin olla jonkun upseerin tytär. Kristoffer Asserinpojan rykmenttistä lähetettiin kolme upseeria keväällä 1628 noutamaan Turusta lisäjoukkoja. Sotilaita oli joukoissa mm. Maariasta. Olisiko pappi Somerosta tullut tuolloin joukkojen mukana Baltiaan ja tutustunut rykmentissä eversti Kristofferin tyttäreen, josta olisi tullut hänelle vaimo.
sotilas. Yritin etsiä puolestaan Someron sielunpaimenen taustoja ja mm. Someron Harjun tilalta en Bertiliä löytänyt. Vuonna 1544 Harjun tilalla nähdään Jören Larsson, olisiko tuo herra Jöns? Someron Ruunalassa nähdään 1654–73 Bertil Christophersson (oliko sotilas?): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=623385
konsistorin viittaamassa pikkuserkkukytkennässä piilee useita toistaiseksi avoimia mahdollisuuksia ja ainakin naishenkilöillä saattaa piillä useita tuntemattomia avioliittoja, joista jostakusta tämä johtuma voi olla seurausta, vaihtoehtoja on vielä aika paljon. Lounais-Suomesta löytyy useita hyvissä asemissa olleita Kristoffereita, jotka voisivat teoriassa olla Annan isiä ja melko läheistä sukua Someruksille.
Kuka oli Bertil Christofersson vuonna 1630 Somerolla Jaatilan Ruunalassa? Bertilin isä?
Kristoffer Pietarinpoika, ratsumies, Sääksmäen kihlakunnan vouti 1604-07, Sääksmäen lainlukija 1608-17, Porvoon 1614-15, Ylä-Satakunnan 1619-27, Turun hovioikeuden asessori 1623-33, Hollolan lainlukija 1630-31, Sääksmäen 1630-32, Vehmaan, Maskun, Piikkiön ja Halikon 1633. Omisti Viialan, Pälkäneen Kuulialan ym. Kuollut v. 1633. Ei jälkeläisiä ”Viiala släkterna” tutkielman mukaan.
Christophorus Sigfridi Alanus – oliko liian läheinen käsittelemään tuomiokapitulissa Johanneksen asiaa??
Voisiko Anna olla kaukaista sukua Johannekselle ja tulla till Allnäs suvusta kuitenkin. Suku ymmärtääkseni vaikutti tuolla Lounais-Suomessa. Christoffer Bertilsson till Alnäs toimi lainlukijana Suomessa. Christofferin isä oli Pälkäneen kirkkoherra Bartholomeus Johannis, jonka tiedetään ostaneen rälssimaata Hattulan seudulta, olematta rälssimies. Saattoiko Johannes Someruksen isoisä olla tuon Kristoffer Bertilssonin veli? Sillä Kristoffer Bertilssonin isä toimi Pälkäneen kirkkoherrana ja Johannes Bertilsson otti nimen Somerus? Christoffer Bertilssonin tyttären Margaretan tytär avioitui velipuolensa Johanneksen kanssa ja Johanneksen veli Jakob oli naimisissa Stiernkorsin kanssa. Lienee mahdoton vaihtoehto: Jos Anna Kristofferintytärkin olisi ollut miehensä Johan Someruksen sukulainen, olisi siitäkin varmaan jotain lähdettä tullut jo esille ja se asettaisi Hailuodon kirkkoherran vielä oudompaan sukulaisasemaan, koska Annan poika Johannes Tuderus oli tuon kirkkoherra Sigfridin sukulainen.
Voisiko Anna olla kaukaista sukua Johannekselle ja tulla till Allnäs suvusta
Christier Henriksson Lithoviuksen sekä Anna Olofsdr Ruuthin Anna niminen tytär. En äkkiä löytänyt tästä Annasta tarkempaa tietoa? Silloin pitäisi löytää läheinen sukulaisuus Lithoviusten ja Sigfrid Canutin tai tämän vaimon kanssa. Huom! Christier=/= Christoffer. On tietysti hyvä etsiä eri mahdollisuuksia, mutta aloittaisin kuitenkin Kristoffer-nimisistä.
Samoin edelleen tuo Hailuodon Sigfridin ja Johannes Tuderuksen sukulaisuus mutkistuisi jälleen, jos mukaan tuleekin Lithoviukset. Tämä sukulaisuus kuitenkin on todellinen, ei hypoteesi.Pitäneeköhän tämän arvoituksen ratkaisu siirtää uudelle foorumille??

Kivipää

22.10.13, 20:41

Matti Lund

23.10.13, 01:02

Nythän meillä on tiedossa C.B:n 6 lasta, joista 3 vanhinta "nimettömiä". Niistä 2 on varattava Johanille ja Kristoffer juniorille. Jää yksi, joka myös voi olla Sundelinin vaimo.

Kuten viestistäni kävi ilmi, olen toistaiseksi taipuvainen varaamaan näistä nimettömistä paikoista yhden Kristoffer -juniorille. Sen sijaan luulen, että Johan olisi syntynyt jonkin verran ennen vuotta 1617, josta lista alkaa.

Olen sitä perustellut jonkin verran aikaisemmin: Johanin langot Anders ja Henrik Larsinpojat Sutharit olivat syntyneet noin 1609 ja 1611, käly noin 1620, selvästi kaikkein nuorimpana Lars Sutharin ja Gertrudin lapsista. Johanin vaimo lienee syntynyt siinä vuoden parin päässä veljistään.

Johanin on täytynyt avioitua keräämieni tietojen mukaan, jos ne eivät ole vääriä, ennen vuotta 1640, sillä hänen poikansa Johan junior oli syntynyt 1641. Anders Sutharilla oli suunnilleen samanikäinen poika Lars, siis Johan nuoremman serkku. Siis linja on taipuvainen menemään tähän suuntaan.

Vuosi 1617 on näillä merimerkeillä aivan toisena ääriarvona siinä skaalassa, joka tulee kysymykseen.

Toisaalta tiedot Johan B:n alkuvaiheesta Vaasassa ovat aukolliset: hänellä on virka 1646 alkaen, mutta Vaasan henkivero- ja kymmenysluetteloissa nimi alkaa näkyä vasta 1649 alkaen. Hän on niissä piilossa siihen asti. Hän on saattanutkin oleskella väliin melko pitkiä aikoja muualla, vaikka pääasiassa Vaasassa. Vielä viran saatuaankin hän on ollut hetkittäin poissa, sillä hänellä on ollut vt. kaupunginkirjuri Clemens Martini, joka on monet kaupunginkirjurille kuuluvat kirjaukset enimmäkseen suorittanut noin vuoteen 1650 asti.

Tässä vielä kertausta Vaasasta:

Johan Bÿlou haudattiin 20.1.1678
Johan Bÿloun leski haudattiin 30.10.1686
Johan Bÿlo(w) kuoli 16.8.1726 85 -vuotiaana (poika).

terv Matti Lund

Outika

23.10.13, 05:57

Kuten viestistäni kävi ilmi, olen toistaiseksi taipuvainen varaamaan näistä nimettömistä paikoista yhden Kristoffer -juniorille. Sen sijaan luulen, että Johan olisi syntynyt jonkin verran ennen vuotta 1617, josta lista alkaa.

Olen sitä perustellut jonkin verran aikaisemmin: Johanin langot Anders ja Henrik Larsinpojat Sutharit olivat syntyneet noin 1609 ja 1611, käly noin 1620, selvästi kaikkein nuorimpana Lars Sutharin ja Gertrudin lapsista. Johanin vaimo lienee syntynyt siinä vuoden parin päässä veljistään.

Selasin Tukholman kirkonarkistoja aina vuoteen 1611 enkä mielestäni ainakaan tällä aikavälillä tehnyt huomioita Christoffer Bülowin lapsista, jotka olisivat syntyneet 1611-1617. Tietysti jos oli syntynyt jo ennen 1611 tai ehkä jossakin muualla? Myöskään Christoffer vanhemman vihkimistietoja en löytänyt vuoteen 1609 selattuani kirkonkirjoja (ellei sitten ole vihitty jossakin muualla mm. morsiamen seurakunnassa). Jos C.B oli syntynyt noin 1580, olisi hän ehkä avioitunut aikaisintaan noin 1610. Hän kuoli vuonna 1661 eli olisi ollut tällä arvauksella noin 80 vuotias, mikä on kohtuukorkea ikä 1600 -lukulaiselle.

Lisään tähän vielä löytämäni kummiudet, josko valottaisivat C.B :n ja vaimon elinpiiriä.

11. 6.1615: Storkyrkoförsamlingens kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, huvudserie, SE/SSA/0016/C I a 1/1 (1611-1622) [kuva 20)]

21.9.1615: Storkyrkoförsamlingens kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, huvudserie, SE/SSA/0016/C I a 1/1 (1611-1622) [kuva 22]

Simotei

23.10.13, 07:55

Matti Lund

23.10.13, 09:54

Selasin Tukholman kirkonarkistoja aina vuoteen 1611 enkä mielestäni ainakaan tällä aikavälillä tehnyt huomioita Christoffer Bülowin lapsista, jotka olisivat syntyneet 1611-1617. Tietysti jos oli syntynyt jo ennen 1611 tai ehkä jossakin muualla? Myöskään Christoffer vanhemman vihkimistietoja en löytänyt vuoteen 1609 selattuani kirkonkirjoja (ellei sitten ole vihitty jossakin muualla mm. morsiamen seurakunnassa). Jos C.B oli syntynyt noin 1580, olisi hän ehkä avioitunut aikaisintaan noin 1610. Hän kuoli vuonna 1661 eli olisi ollut tällä arvauksella noin 80 vuotias, mikä on kohtuukorkea ikä 1600 -lukulaiselle.
...

Kristoffer Bÿlow oli niin kauan kuin oli provianttimestari ja ennen sitä armeijan aliupseeri, jonka tarkoista asuinpaikoista varhaisemmin emme toistaiseksi tiedä muuta kuin, että provianttimestarina hän enimmäkseen oleskeli Tukholmassa, mutta aliupseerina sai ilmeisesti komennuksia ties minne, todennäköisesti Baltiaan ja Tanskaan, kun tässä vaiheessa sotatoimia ei paljoa ollut Venäjänmaalla eikä Pohjois-Saksassa ennen vuotta 1618. Osassa komennuksia, varsinkin, jos oli ennemminkin kysymys miehityshallinnon rutiinitehtävistä kuin aktiivisista taistelutoimista, vaimo seurasi mukana komennukselle. Muuten hän on tällöin nähtävästikin hoitanut toimiaan pysyen tiiviisti Tukholman linnassa kuten vaimonsakin.

Tukholma oli laaja ja väkirikas alue, jossa papisto ei todennäköisesti muistanut kaikkia toimituksiaan kirjata kirjoihinsa. Näitä kirjaamattomia saattoi olla pienen seurakunnallisen verran. Eli välttämättä ei kaikkia kasteita löydy, vaikka Kristoffer Bÿlow olisi pysynytkin paikkakunnalla.

Tuossa olikin jo löydetty (Simo Teirilän toimesta, kiitos hänelle selailusta) 27.1.1614 haudattu Kristoffer Bÿlowin poikalapsi Pelle. Ikää ei ole. On voinut olla muutaman viikon tai jo useamman vuodenkin ikäinen. Noihin aikoihin lapsi äidin ensimmäistestä synnytyksestä ei yleensä elänyt kuin vähän aikaa, jos elävänä sattui syntymään. Eloonjäämisennuste pitemmäksi aikaa on arvioni mukaan ollut noin 30%. - Luulen juuri nyt, että Johan Bÿlow on syntynyt jossain Pellen ja vuoden 1617 syntyneen välillä ja Pellestä tuli nyt toistaiseksi varmuudella tiedossa oleva KB:n vanhin lapsi, mutta tuskin oli varsinainen esikoinen.

Jos Kristoffer Bÿlowin vaimo oli jo siinä iässä, ettei pystynyt enää synnyttämään vuoden 1629 jälkeen ja jos hänen nyt tiedossa olevat lapsensa ovat samasta äidistä, niin tämä äitihän ei ollut voinut syntyä ennen noin vuotta 1585, eli olisi Kristofferia noin viisi vuotta tai hieman enemmän nuorempi. Tästä saamme karkean arvion, että Bÿlow lienee avioitunut Pellen, Johanin, Kristofferin, Sofian, Annan (1626) ja NN:n äidin kanssa noin vuonna 1605 tai vähän myöhemmin, enintään parisen vuotta aikaisemmin. Bÿlowin ja vaimon selvä ikäero jättää hyvän tilan sillekin, että Bÿlow olisi ollut aviossa jo ennen tätäkin vaimoa, mutta mitään muuta merkkiähän siitä ei ole toistaiseksi. Jotain lisätietoa näyttää koko ajan tippuvan, joten tämänkin saattaa vielä vähän tarkentua tai oieta.

Nyt Kristoffer Bÿlowille on esitetty tässäkin ketjussa kolme eri kuolinaikaa, joista ainoastaan Erkki Tikkasen esittämässä on viitattu uskottavaan lähteeseen. Etsipä se "laiskanläksynä" tästä ketjusta itsellesi esiin, kun "kotitehtävä" ei mennyt hyväksytysti läpi.

terv Matti Lund

olanyk

23.10.13, 10:32

Ketjussa pohdittiin miksi Johannes Somerus lähti Mariasta Kemiin? Mitähän löytyisi edeltäjän erotetun kirkkoherran Mangnus Schraderuksen käräjöinneistä Mariassa. Johannes oli samanaikaisesti kappalaisena Mangnugsen olessa kirkkoherra. Kummallakin suvulla on pappistaustaa Ahvenamaalla.

Olavi

Scraderus, Magnus Andreae (mainitaan 1609–1644)

Magnus / Måns Andersson
S Turku tai Lempäälä oletettavasti 1580-luvulla. V Lempäälän kirkkoherra Andreas Petri (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=118) (Lempelius) ja Valborg Tönnesdotter hänen 1. avioliitossaan.
Oletettavasti Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kappalainen (Magnus Andreae) 1607; Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) koulumestar i ja kaiketi apulaispappi 1609. Scraderusta suositeltiin Vehmaan kirkkoherraksi 29.2.1612, mutta hän ei saanut virkaa. Kumlingen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5040) kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla 12.7.1613, erotettiin virasta 1630, matkusti Tallinnaan 1631; Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kirkkoherra viimeistään 1633 (ehkä jo 1632). Scraderuksella oli seurakuntalaistensa kanssa useita riitoja, joita selviteltiin käräjillä 1634–1640 ja hän sai virastaan eron 1640. Maarian käräjillä 20.10.1640 hän pyysi todistusta käytöksestään voidakseen siirtyä virkaan muualle. Ehkä uudelleen Kumlingen kirkkoherra tai tilapäisesti siellä pappina 1641, kuningattaren kirjeessä 25.10.1641 vahvistettiin hänen palkkaetunsa Kumlingen kirkkoherrana. Scraderus asui sittemmin virattomana pappina Turun seudulla 1640-luvun alkuvuosina (Ruskon seurakunnassa ainakin 1643) ja hänet mainitaan vielä 11.4.1644.
valtiopäivämies Nyköpingissä, allekirjoitti valtiopäiväpäätöksen 15.2.1640.
Mainitaan Turun akatemian vihkiäisjuhlan osanottajien luettelossa 15.6.1640, ei kuitenkaan ollut juhlassa paikalla.
P Valborg N.N., mainitaan 1634–1644.

Matti A. Nieminen

23.10.13, 13:44

Muita juttuja selatessa huomasin Tukholman Saksalaisen seurakunnan kuolleissa Bulouw nimen ja vähän eri variaatiolla kirjoitettuja mm. 27.1.1614 on kuollut "Christoffer Bulouw Die Kinder Pelle"

Tässä Simon löytämässä tiedossa ei ehkä sittenkään ole kyse juuri Pelle-nimisestä pojasta. "Die Kinder Pelle" tarkoittaa pikemminkin lasten paarivaatetta eli arkunpeittoa. Luettelon otsikko kuuluu: "Folget Waß ich Wegen der Pelle Kllocken Bahren Vnnd Lakenn Empfangen" eli luettelo paarivaatteesta, kellonsoitosta, paareista ja lakanoista saaduista tuloista.

Näitä paarivaatteita mainitaan kirkontileissä erilaisia: die grosse Pelle, die Kinder Pelle, die Sammette Pelle. Siis ainakin iso, pieni (lasten) ja samettinen. Saksan die Pelle merkitsi aikaisemmin mm. sotilaan manttelia.

Terveisin
Matti Nieminen

Matti Lund

23.10.13, 13:58

Tässä Simon löytämässä tiedossa ei ehkä sittenkään ole kyse juuri Pelle-nimisestä pojasta. "Die Kinder Pelle" tarkoittaa pikemminkin lasten paarivaatetta eli arkunpeittoa. Luettelon otsikko kuuluu: "Folget Waß ich Wegen der Pelle Kllocken Bahren Vnnd Lakenn Empfangen" eli luettelo paarivaatteesta, kellonsoitosta, paareista ja lakanoista saaduista tuloista.

Näitä paarivaatteita mainitaan kirkontileissä erilaisia: die grosse Pelle, die Kinder Pelle, die Sammette Pelle. Siis ainakin iso, pieni (lasten) ja samettinen. Saksan die Pelle merkitsi aikaisemmin mm. sotilaan manttelia.

Terveisin
Matti Nieminen

Selvä, lapsen nimeä ei tiedetä.

terv Matti Lund

Outika

23.10.13, 16:01

Nyt Kristoffer Bÿlowille on esitetty tässäkin ketjussa kolme eri kuolinaikaa, joista ainoastaan Erkki Tikkasen esittämässä on viitattu uskottavaan lähteeseen. Etsipä se "laiskanläksynä" tästä ketjusta itsellesi esiin, kun "kotitehtävä" ei mennyt hyväksytysti läpi.
E.Tikkanen: Selasin Tukholman kaupungin Marian seurakunnan kuolleita ja sieltä löytyi Christoffer Bylow, haudattu 18.5.1659 kirkkoon.Eiköpä se tarkin tieto löydy tästä, vuosi 1659.

olanyk

23.10.13, 21:37

Löysin aikoinaan saamani lainauksia kirjasta Inari, Tuomo Itkonen. Saamani lainaukset juuri päättyy Someruksen tuloon Lappiin? Kertoisikoko hän jotain? Tuosta ainakin käy ilmi että Rothovius oli aktiivinen Pohjanmaan suhteen.

Olavi

...minulla on hyllyssäni eräs varsin mielenkiintoisnen kirja, jota olenjoskus ennenkin siteerannut. sellaiselle, joka tuntee Lapin oloja ja historiaa,se antanee varmaan vielä enemmän kuin minulle. Kirja on Tuomo Itkosen Inari.Inarin kirkkojen ja paimenten muisto. Kotimaa 1981.

"--Kaarle IX, Juhanan veli,tavoitellessaan 'lappalaisten kuninkaana' vaikutusvaltaa aina Ruijan rannikollaasti, koetti perustella valtiollisia vaatimuksiaan sillä, että Ruotsi olisiellä harjoittanut käännytys- ja lähetystyötä. -- Kaarle IX tosin määräsivakinaisen lapinpapin jokaiseen 'lapinmaahan', mutta saattoi luvata heillekullekin palkkaa vain 10 tynnyriä ohraa vuodessa. Sellaiselle palkallemäärättiin v. 1602 herra Greels HEnrikinpoika Kemin- ja Tornionlappiin. Muttayleensä valitettiin, etteivät papit tahtoneet pysyä Lapissa (eikä kumma, kunpalkkakin oli niin mitätön!), vaan asustelivat mieluummin etelämpänä rintamaidensuurissa kylissä ja kävivät vain joulun aikana Lapissa, vieden silloinmuassaaan paloviinaa ja muuta kauppatavaraa ja 'piankin harjoittivat suurempaakauppaa kuin pirkkalaiset ja siis enemmän huolehtivatkaupastaan kuin virastaanja jumalanpalveluksesta'. - Laiminlyönneistä syytettiin herra GreelsHenrikinpoikaakin, ja kuningas Kustaa II Aadolf otti häneltä v. 1614 pois Tornionlapin, jättäen kuitenkinKeminlapin hänen hoitoonsa. Hän näyttää kuitenkin pian sen jälkeen päässeenKemin kirkkoherraksi, koskapa on v. 1618, kaiketi vähän ennen kuolemaansa,'kemiläisten rovastina' allekirjoittanut Sodankylässä KEminlapinveroluettelon." (mts. 12)

--

Sen jälkeen mainitaankirkkoherrana Rungius ja sittensanotaan, että "Rungius kenties on antanut lappalaisseurakuntansa tilasta tietojasiihen seurakuntakertomukseen, jonka Iin kirkkoherra Mansvetus Jacobinpoika(Fellman) v. 1620 kirjoitti Keminlapista ja joka on sekä sangen asiallinen ettämyös vanhin kaikista Ruotsin ja Suomen lapinmaita koskevista seurakuntakertomuksista." (mts. 12-13)

--

"Mutta v. 1629 hetiRungiuksen kuoltua oli Tornion kirkkoherra Martinus Vargius ehättänythankkimaan Kustaa II Aadolfilta hoitoonsa sekä Tornion että Kemin lapinmaat,saaden niistä rovastinpalkakseen 24 tynnyriä kymmenysviljaa."

(mts. 22)

Piispa Rothovius kuitenkinvalitti , että Vargius oli huijaten hankkinut valtakirjan Keminlappiin,"--joka kuitenkin niin hyvin vanhastaan kuin asiain luonnosta kuuluu Keminseurakuntaan, ja että sen vuoksi lappalaisten jumalanpalvelus nyt olihuomattavasti laiminlyöty" (mp.), josta seurasi, että Keminlappi annettiinKemin Pictoriukselle.

--

20.4.1648 tuomiokapitulinvaltakirjoilla määrättiin "kaksi nuorta pappismiestä, nim. Herra JacobusLappoensis (Lapodius) ja Herra Esaias Mansveti Botniensis (Fellman) lähtemäännyt kahden vastarakennetun kirkon luo Keminlappiin ja asumaan siellävakinaisesti, Esaias Inarin ja Jacobus KEmijärven kirkon luona" (mts.28-29)

--

"Esaias Fellman lienee syntynyt 1620 Iissa, jossahänen isänsä Mansvetus Jacobinpoika oli silloin kirkkoherrana. Syntymäseutunsamukaan hän on myöhemmällä iällään käyttänyt nimeä Ijander." (mts. 32)

Matti Lund

24.10.13, 12:01

Someron Saarentaka näyttää (SAY) 1630-luvulla olleen Härkälän eli Margareta Munckin rälssiä. Se oli hänen 1. puolisonsa Anders Larssonin (till Botila) perua. Vuoden 1640 paikkeilla Johan Bäck ilmestyy kuvioihin. Vuosien 1644 ja 1654 kohdalla on mielenkiintoinen maininta "Johan Bäcks el. Christopher Asserssons". Vuoden 1654 kohdalla olen näkevinäni myös maininnan "fru Catharina Bödings". Ja Jurvalassa mainitaan pitkään Christ. Assersson.

Lopputuloksena oli se, että maaherra Grass omisti nämä kaikki Margareta Munckin perua olleet tilat (+ myös Halikon Botilan). Olihan hänen vaimonsa Margaretan tyttärentytär. Missään ei näy mainintaa Christ. Asserssonin rintaperillisestä omistajana.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608641

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=607257
___________________
Matti Pesola

Näillä eväillä kannattaisi Kristoffer Asserinpoika tipauttaa kaavailuistamme kokonaan pois ja säästää voimia sellaisiin kohteisiin, joihin voi panna jotakin toivoa.

Paitsi, että osa Margareta Mikaelintytär Munckin omaisuudesta periytyi tyttären ensimmäisestä aviosta Margaretan kautta ja päätyi suvun vävyn Gustav Grassin haltuun. Muun osan omaisuuttaan, joka oli huomattava, Margareta oli kaiketi lahjoittanut testamentin kautta. Ainakin Lagus kertoo, että Margareta Mikaelintytär sai Lembölen eli Lempilän Halikossa veljensä Hannun jälkeen ja omisti sitä vuoteen 1641, jonka jälkeen hänen siskonsa Brita Munck oli omistajana 1641-51. (Kun Margareta vielä eli, niin jonkinlaisesta lahjoituksesta lienee ollut kysymys, jos Margareta Mikaelintyttärestä oli kysymys?). Lagus sanoo, että sen jälkeen kun Brita oli avioitunut Samson De la Motten kanssa, Lemböle lankesi tämän suvulle. Lempilä palautui kuitenkin vielä Munck -suvulle, kun Britan pojanpoika Karl Karlinpoika De la Motte, joka oli avioitunut Katarina Juhanantytär Munckin kanssa, oli kuollut 1686 ja Katarina 1694, jonka jälkeen omistajaksi tuli majuri Gustav Fredrik Munck.

- En ole tarkistanut, pitääkö Laguksen tieto paikkansa, kun Munckit eivät erityisesti minua kiinnosta, ja uskon, että moni tutkija on heidät Laguksen jälkeenkin niin läpi tutkinut, ettei kannata nähdä siihen vaivaa. Kehoitan niitä, joita se kiinnostaa, tarkastamaan myöhempiä selvityksiä.

Ainakin Nicanderin laatima haltijaluettelo (II, s. 422) hieman tästä poikkeaa, eli kun Mikael Munck oli kuollut 1599, omisti sen mukaan Lempilän tämän leski Margareta (Tomaksentytär Starck) vuoteen noin 1637 ja sen jälkeen vuoteen 1646 hänen tyttärensä Brita, Samson De la Motten leski. Tämän jälkeen menee kutakuinkin kuten Laguksella, mutta vuoden 1676 jälkeen mainitaan vain tällöin kuolleen Karl De la Motten perilliset. Vuoden 1705 jälkeen tila joutui Karlin vaimon langon eversti Henrik Rehbinderin haltuun.

Lisäksihän osa Munckien hallitsemasta omaisuudesta palautui kuninkaallisessa kirjeessä esitettyjen ehtojen mukaisesti kruunulle tai rälssi loppui kuten Vihdin Härkälän tapauksessa sanottiin Juhanan kirjeessä Margaretan veljelle Klaulle, kun se hänelle luovutettiin 30.7.1591:"niin kauan kuin hän pitää valtakunnan palveluksessa hevosia ja miehiä". Suurimmalta osalta kuninkaitten Kaarle IX:n ja Kustaa Adolfin suomista donaatioista ja rälsseistä toiselle veljelle Hannulle olivat elinikäisiä tai toistaiseksi, mutta yksi lahjoitus 10.9.1609, myöhemmin kirjeellä 10.6.1615 ikuiseksi Norrköpingin päätöksen ehdoilla (eli kuningas järjesti sillä itselleen kätevä takaportin pikaiselle peruuttamiselle, ks. Lagus s. 298).

Toisaalta Hannu Munck oli saanut Laguksen mukaan Fulkkilan avioliiton kautta Margareta Starckin kanssa (Lagus s. 299), joilta sen peri heidän poikansa Juhana. Hannu Munck oli ollut tietysti Sigismundin leirissä, jonka takia leski anoi Kaarlelta armoa, jonka tämä myönsi kirjeellä 19.11.1599, eli antoi lesken pitää tiluksensa eikä rankaista häntä miehensä väärinkäytöksestä (Lagus s. 300).

Lempilän lisäksi Munckit näyttävät perineen muitakin Starckien tiluksia Margareta Tomasintyttären kautta kuten Käldingen Nauvossa, joka meni pojalle Klaus Munckille.

Kristoffer Asserinpojan haltuun lyhyeksi ajaksi joutuneet tilukset olivat monenluontoisia. Siis osan hän sai 1615 niillä ehdoilla, mitä oli aviollisella edeltäjällään Lauri Anteronpojalla, mutta hän sai myös vuonna 1620 joukon tiluksia Somerniemeltä ikuisena rälssinä Norrköpingin päätöksen ehtojen mukaisesti (Lagus 379).

Mutta mistään näistä on turha etsiä enää hänen rintaperillisiään, sellaisia ei ole jäänyt hänen jälkeensä.

terv Matti Lund

Kivipää

24.10.13, 14:56

Toisaalta Hannu Munck oli saanut Laguksen mukaan Fulkkilan avioliiton kautta Margareta Starckin kanssa (Lagus s. 299), joilta sen peri heidän poikansa Juhana. Hannu Munck oli ollut tietysti Sigismundin leirissä, jonka takia leski anoi Kaarlelta armoa, jonka tämä myönsi kirjeellä 19.11.1599, eli antoi lesken pitää tiluksensa eikä rankaista häntä miehensä väärinkäytöksestä (Lagus s. 300).

Lempilän lisäksi Munckit näyttävät perineen muitakin Starckien tiluksia Margareta Tomasintyttären kautta kuten Käldingen Nauvossa, joka meni pojalle Klaus Munckille.

Kristoffer Asserinpojan haltuun lyhyeksi ajaksi joutuneet tilukset olivat monenluontoisia. Siis osan hän sai 1615 niillä ehdoilla, mitä oli aviollisella edeltäjällään Lauri Anteronpojalla, mutta hän sai myös vuonna 1620 joukon tiluksia Somerniemeltä ikuisena rälssinä Norrköpingin päätöksen ehtojen mukaisesti (Lagus 379).

Mutta mistään näistä on turha etsiä enää hänen rintaperillisiään, sellaisia ei ole jäänyt hänen jälkeensä.

terv Matti Lund

Samaa mieltä kaiman kanssa. Kristoffer Asserinpojan jälkipolvilinja tässä asiayhteydessä on syytä vähitellen kuopata. Ramsayn mukaan Hannu Munckin puoliso oli Katarina Slang. Hänen kauttaan poikansa Juhana Munck peri myös Melkkilä-(ja Ispoisten) suvun vanhoja maita ja mantuja Kemiössä.

http://runeberg.org/frfinl/0299.html
____________________
Matti Pesola

Outika

24.10.13, 15:21

Samaa mieltä kaiman kanssa. Kristoffer Asserinpojan jälkipolvilinja tässä asiayhteydessä on syytä vähitellen kuopata. Ramsayn mukaan Hannu Munckin puoliso oli Katarina Slang. Hänen kauttaan poikansa Juhana Munck peri myös Melkkilä-(ja Ispoisten) suvun vanhoja maita ja mantuja Kemiössä.

Tämä tieto on oikein hyvä ja varmasti tervetullutkin jos varmaksi nähdään, että Kristoffer Asserssonin sukuja Anna ei ainakaan olisi ollut. Kyseinen henkilö oli vain vahvasti esillä keskustelussa Annan isäehdokkaana ja tästä syystä poissulkumielessä on hyvä tämäkin keskustelu nyt todeta.

Olisiko olemassa jonkinlaisia vihjeitä, mihin suuntaan edetä. Kaikkien "Etelä-Suomen" Christofferien seulominen on kovin työlästä.

olanyk

03.09.14, 19:41

Aikoinaan tässä keskustelussa pohdittiin Johan Someruksen muuttoa Kemiin. Huomioitiinko että hänen serkkunsa Anders Munck oli Nils Bååtin johtamassa Pohjanmaan Rykmentissä luutnantti 1649 ja aateloitiin samana vuonna. Ylennettiin 1655 everstiluutnantiksi 1655 ja oli Pohjanmaan Rykmentin komentaja 1657-61. Missähän Pohjanmaalla komentajat upseerit asuivat?

Anders Munckin toinen puoliso oli Maria Jurgensdr von Peer. Genanet sivulta löytyy Caspar von Lützow 1542-1615 & F Anna von Bülow heidän poika oli naimisissa von Preen sukuun. Näyttäisi Preen ja Bullow suvut avioituneen usemmin keskenään.

Olavi

http://gw.geneanet.org/cvpolier?lang=en;p=dorothea;n=von+bulow;oc=2

Outika

28.11.16, 20:39

Ketjussa aiemmin pohdittiin seuraavaa: Voisiko Anna olla kaukaista sukua Johannekselle ja tulla till Allnäs suvusta
Christier Henriksson Lithoviuksen sekä Anna Olofsdr Ruuthin Anna niminen tytär. En äkkiä löytänyt tästä Annasta tarkempaa tietoa? Silloin pitäisi löytää läheinen sukulaisuus Lithoviusten ja Sigfrid Canutin tai tämän vaimon kanssa. Huom! Christier=/= Christoffer. On tietysti hyvä etsiä eri mahdollisuuksia, mutta aloittaisin kuitenkin Kristoffer-nimisistä.
Samoin edelleen tuo Hailuodon Sigfridin ja Johannes Tuderuksen sukulaisuus mutkistuisi jälleen, jos mukaan tuleekin Lithoviukset. Tämä sukulaisuus kuitenkin on todellinen, ei hypoteesi.Pitäneeköhän tämän arvoituksen ratkaisu siirtää uudelle foorumille??Tähän liittyen huomasin tässä mainiossa lähteessä Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio, Bebyggelsen och människorna 1500 - 1700 (http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf), maininnan eräästä Ruuthista, joka vaikutti Viipurissa. Teksti sivulla 41 kuuluu näin: "Possessor huius Libri [v]ochatu[s] Canutus Eschilli Rwth botnensis. Emtus est Liber pro 6(?) tfi (marcis) anno 73".

Jostakin kumpusi ajatus saattaisiko kuitenkin Ruuthin suku kytkeytyä Someruksiin. Olihan Antti Simonpoika Ruuth aikanaan lapinvouti Jesper Matinpoika Kruusin palveluksessa ja oliko juuri tämän Kruusin isoäiti Lepaan Anna Björnintytär Stiernkors. Ja seudullehan ilmaantui pian Johannes Johannis lastensa kanssa, joiden äiti oli Anna Kristoferintytär.

Timo W

29.11.16, 08:40

Anna Björnsdotter. Erhåller vid arvskiftet 1574 Niemenpää i Våno sn jämte strögods i Asikkala, Janakkala, Lampis, Portas, Rautalampi och Våno socknar, alla i Tavastland. Lovades av modern vid bröllopet äganderätten till Harviala i Våno sn i Tavastland utöver vanlig arvslott, vilket löfte inför nattvardsgivande präster upprepades tre dagar före moderns död. Var gift med slutligen lagmannen i Norrfinland riksrådet Mats Larsson (Cruus), som gav henne morgongåva 27.6 1575 och avled 1606 före 2.7. Anna, som skrevs till Harviala, uppsatte 1618 på sotsängen sitt testamente på Brinkala gård i Kakskerta kapellförsamling i S:t Karins sn i Egentliga Finland.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Lepas%C3%A4tten

Matts Larsson (son av Lars Jespersson, Tab. 2), till Edeby i Helgarö socken Södermanlands län, Sätuna i Björklinge socken och Årby i Rasbokils socken (båda i Uppsala län), Kungsberga i Färentuna socken Stockholms län, Aggarön i Kärrbo socken Västmanlands län och Harfvila, nu Harviala, i Vånå socken i Finland. Ryttmästare för Upplandsfanan efter brodern Jesper Larssons död 1573-03-004. Slottsloven på Reval 1576-09-15. Åter ryttmästare för Upplandsfanan s. å.–15844. Fick 1581-06-01 i förläning Malla hof1 i Wesenbergs län i Estland. Befallningsman över Viborgs slott och stad 1583-07-06. Häradshövding i Eurepää härad i Finland 1593-11-13. Sigismunds ståthållare på Viborg 1594-07-13. Fick 1600-07-17 i förläning 27 hela hemman i Mäskälä och Janakkala socknar i Finland, som han delvis förut innehaft1. Lagman i norra Finland 1602-01-12. Riksråd s. å. 27/5. Ståthållare på Tavastehus 1603-05-27 kommissarie till fredsverket med Ryssland 1605-02-12. Död 1606 och begraven i Vånå kyrka i Finland. 7Han misstänktes för stämplingar mot hertig Carl'. Gift 1576 på Niemenpää i Vånå socken2 (1575-06-26 på Harvila)14 med Anna Björnsdotter, som levde änka 16162, dotter av riksrådet och ståthållaren på Stockholms slott Björn Claesson till Lepas och Harviala, som förde i vapnet ett halvt lejon utur en ström i rött eller blått fält, samt Catharina Göransdotter (Stiernsköld).

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Cruus_af_Edeby_nr_69

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matts_Larsson_Kruus

Outika

29.11.16, 20:36

Kiitos näistä vahvistuksista. Palaisin vielä tuohon vanhaan kirjaan ja siihen liittyviin huomioihin. Eli Canutus Eschilli Ruuth oli omistanut tuon kirjan muinoin ja tähän liittyy seuraava selonteko:
Ragnar Dahlberg (Några Okända Skolböcker från Johans III :s tid sivulla 204[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)) jatkaa seuraavasti: Toisinaan hän kutsui itseään botnensis tai norbotnensis; Canutus ja Chanutus ja yhtälailla Escilli ja Eschilli; kerran Eskilinpojaksikin. Hän oli luultavasti Alatornion Eskil Antinpoika Ruuthin poika, joka oli tullut Alatorniolle Uudeltamaalta vuonna 1565 ja kuoli Alatorniolla 1596. Knut eli Canutus ei ole juurikaan tunnettu ja kirjoittaja epäilee oliko hän ehkä kuollut jo nuorena opiskelijana. Jokatapauksessa Knut saattoi opiskella Viipurissa, huolimatta siitä että lähin koulu oli Turussa tai Tukholmassa. Tuo ensin mainittu kirja on löydetty Viipurin aineistoista. Olihan myös Mikael Agricola vieraillut Viipurin koulussa. Ruutheja mainitaan muitakin Viipurissa mm pormestari Bertil Jönsson Ruuth vv 1573 – 1589 (tämä vapaasti suomennettuna).__________________________

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://runeberg.org/bokobibl/1931/0212.html