Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sukututkijan pilvipalvelut - riskejä vai ei?
Halusin vaihtaa yhteisiä esipolvitietoja erään sukututkijan kanssa. Hän kutsui minut tutustumaan ja täydentämään esipolvitietojaan, jotka hän oli tallettanut MyHeritage-yhtiön geni.com eli Geni-tietokantaan. Toistaiseksi olen kieltäytynyt tallettamasta sinne mitään, koska en ymmärrä kaikkea sitä mitä nettisivulla http://www.geni.com/company/terms_of_use kerrottu tarkoittaa käytännössä. Syy epäröintiini on se, että jos minä yksin, tai me yhdessä päättäisimme julkaista noita esipolvitietoja sisältävän kirjan tai nettijulkaisun, haluaisimme etukäteen tietää kenellä lopulta on julkaisuoikeus noihin tietoihin, ja onko meillä alkuperäisen tiedon tallettajina tekijänoikeutta esipolvikaavioihin, joiden sisällöstä pakostakin tulee lähes sama kuin geni.com -tietokantaan talletettu vastaava tieto. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa valtaosa noiden esipolvikaavioiden sisältämästä tiedosta on meidän itsemme geni.com-palveluun tallettamaa, ja vain muutamia henkilöitä koskeva tieto on talletettu jonkun toisen sukututkijan toimesta. Juuri noita meille tuntemattomia tietoja kun me itse asiassa toivomme löytävämme. Eikä niitä muiden löytämiä tietoja tavallisesti voi poiskaan jättää, varsinkin jos ne sattuvat olemaan esipolvitutkimukselle keskeisiä. Kuten käytännössä kaikkien sukutietokantojen, myös Genin sisältämistä tiedoista osa voidaan todeta vääräksi. Vaikka saisimmekin esipolvitiedoille julkaisuluvan, voi lähdeviittauksista tulla hyvin monimutkaisia, koska emme voi väittää korjatun tiedon lähteen olevan Geni, vaan ehkä jokainen Genin sisällöstä poikkeaminen täytyisi mainita erikseen. Samat asiat koskisivat luonnollisesti myös jälkipolvitutkimuksia.
Julkaisuoikeuden ja sukutietojen omistamisen kannalta keskeisiä sivun http://www.geni.com/company/terms_of_use tekstissä ovat mielestäni seuraavat kohdat:
IV Non-commercial Use by Members (Tulkinta ei ole helppoa, sillä vaikka esim sukuseuran julkaisema sukukirja olisi luonteeltaan ei-kaupallinen eikä julkaisu tuottaisi voittoa, kirja voidaan tulkita juridisesti kaupalliseksi, varsinkin jos se olisi myynnissä kirjakaupoissa). Ahtaasti tulkittuna tämä kohta saattaisi tarkoittaa vain sukutietojen lukemista Geni-tietokannasta ja niiden tulostamista henkilökohtaiseen käyttöön.
VI Propriatory Rights in Content.
Oleellisin on kerrottu kappaleissa 2 ja 3. Asiaa lieventää niiden yläpuolella olevan kappaleen 1 maininta, ettei Genillä ole omistusoikeutta niihin teksteihin, tietoon, tiedostoihin, kuviin, ym materiaaliin joita palvelun käyttäjä itse on Geniin tallettanut. Mutta siitäpä ne mahdolliset ongelmat alkavatkin, koska kun tietoja vaihdetaan ja täydennetään, ne pakostakin sekoittuvat "suureksi vyyhdeksi" heti kun henkilöitä on muutamaa enemmän.
Myös kohdassa " I Eligibility" mainitun kohdan tulkinta voi mennä vaikeaksi ("... noudattamalla tätä sopimusta ja kaikkia paikallisia, valtiollisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ..."). Esim missä määrin Geniä käyttävät sukututkijat sekä tuon rekisterin ylläpitäjä (Geni/MyHeritage) ottavat huomioon Suomen Henkilötietolakia vastaavat säädökset. Arvaan että tulkinta vaihtelee, varsinkin kun sekä tutkijoiden että tutkimuksen kohteiden kansallisuus vaihtelee.
Mielestäni nämä asiat ovat mielestäni sen verran hankalia, että niistä kannattaisi keskustella. Toivon että keskusteluun osallistuisivat tämän aiheen juridiikkaa tuntevat sekä ne, joilla on kokemusta Genin tapaisen laajan ja globaalin tietokannan käytöstä. Aiheen tekee mielenkiintoiseksi se, että samaan tyyliin kuin on täällä Sukufoorumilla hahmoteltu suurta ja yhteistä suomalaista sukutietokantaa, Geni pyrkii olemaan laaja, ehkä maailmanlaajuinen tietokanta, jossa nimenomaan suuren sukututkijajoukon etsimät tiedot yhdistetään. MyHeritagen pyrkimyksenä näyttää myös olevan tuon valtavan tietokannan omistus ja hallinta, kaikkinen velvoitteineen ja kaupallisine etuineen.
Tässä käymäni julkisen pohdinnan jälkeen olen entistä epäilevämpi näitä sukututkijoiden pilvipalveluita kohtaan. Kertokaapa mielipiteenne niistä. Kertokaa myös missä mielessä esim SSS:n palvelut ovat mielestänne turvallisempia tai turvattomampia kuin ulkolaiset "sukututkijan pilvipalvelut".
Todella tiivistetynä kysymykseni kuuluu (hieman yksinkertaistaen):
Jos talletan sukututkimukseni johonkin sukututkimus-pilvipalveluun, voinko koskaan julkaista niitä muualla ja jalostetummassa muodossa?
Lisäisin Eeron kysymykseen tai pohdintaan yhden asian;
kuka teille takaa ettei MyHeritage julkaise kaupallisesti näitä sukupuitanne? Tai hävitä tietoja?
Sen jälkeen kun tietonne on ladattu palvelimelle, teillä ei enää käytännön tasolla ole mitään mahdollisuutta kontrolloida minne ne joutuvat.
Kun mietin kyseisen palvelun taustalla olevia voimia, en ainakaan itse laittaisi sinne yhtään mitään.
Juha
ristojohannes
27.08.13, 18:11
En aio Geniin liittyä, mutta en sitä nyt täysin mörkönä pidä.
Esimerkkinä olkoon vaikka minä itse.
Minulla sukuohjelmassani on melkoisen iso tiedosto omaa sukua ja sukuni asuinpiirin sukujen tietoa.
Minä olen vanha mies ja jälkipolvellani ei ole erikoisempaa kiinnostusta harrastukseeni. Harrastustahan tämä vain on, ei kaikkien tarvitse olla samoista asioista kiinnostunut
Voisin kuitenkin ajatella, että voisin syöttää omia (osa toisilta kopioituja) tiedostoja Geniin. Olisivat siellä ainakin, heidän käytettävissä, jotka ovat kiinnostuneita tästä mukavasta harrastuksesta.
Juha peloitteli Genin hämäräperäisistä taustavoimista, mitähän ne täsmällisesti ovat ?
No, kyseiset palvelimet ja softa ovat maasta, jolla on kenties maailman tehokkain tiedusteluorganisaatio :)
Juha
En aio Geniin liittyä, mutta en sitä nyt täysin mörkönä pidä ...
Voisin kuitenkin ajatella, että voisin syöttää omia (osa toisilta kopioituja) tiedostoja Geniin. Olisivat siellä ainakin, heidän käytettävissä, jotka ovat kiinnostuneita tästä mukavasta harrastuksesta. ...
Lukemalla se kuuluisa "pieni präntti" sivulta http://www.geni.com/company/terms_of_use selviää että MyHeritage Corp. antaa käyttöoikeuden henkilökohtaiseen käyttöön sukutiedot Geniin tallettaneelle henkilölle, mutta ei anna julkaisu- tai omistusoikeutta kenellekään muille (tämä perustuu tekstin pikaiseen lukemiseen; korjatkaa jos olen väärässä). Siinäpä on sitten perikunta "Hoo Moilasena", jos ovat kiinnostuneita jatkamaan sukututkimusta. Ja ne muut, joilta tietoa on kopioitu, eivät välttämättä ihastu ajatuksesta että nyt tiedon omistaakin Geni (tämä on pahin mahdollinen skenaario, johon ei välttämättä jouduta - mutta juridisesti tilanne voi olla juuri näin paha).
Tähän asiaan liittyy valitettavasti tämä uusi piirre: tietotaidon ja kulttuuriarvojen joutuminen ulkolaisten yritysten omistukseen ja/tai hallintaan. Muutamia vuosikymmeniä sitten ei osattu kuvitella seuraavia globalisaation ja tietotekniikan seurauksia:
- Yrityskauppojen ja ulkoistusten seurauksena monet aineettomat oikeudet ovat siirtyneet ulkolaiseen omistukseen. Klassinen esimerkki: Sillanpään Marssilaulun ja eräiden suomalaisten hengellisten laulujen julkisesta esittämisestä pitää maksaa ulkolaiselle yhtiölle
- Usean pilvipalvelun käyttöoikeuksissa maninitaan, että palvelun tarjoava yhtiö omistaa heidän palvelimelleen talletetut tiedot. Vaikka noiden yhtiöiden mielenkiinto ja prosessointikapasiteetti ei riitä kaiken tiedon käsittelyyn, heillä on mahdollisuus ja juridinen oikeus käyttää näin omistamaansa tietoa miten haluavat. Mm Google on vastannut ettei esim Iso-Britannian lainsäädäntö koske mitenkään heitä, vaikka Googlella on siellä melkoisen laajaa toimintaa (ehkä jonkinlaisessa Euroopan pääkonttorissa). Ainakin teknisessä mielessä on varsinkin eräille pohjois-amerikkalaisille yrityksille tullut mahdolliseksi tehdä laajamittaista teollisuusvakoilua, koska mm Euroopassa varsinkin pienyritykset tallettavat tietojaan pilvipalveluihin salaamattomina.
- Eräät mobiilipalvelut tallettavat puhelimen paikkatietoja, siis siitä missä puhelinta milloinkin käytetään. Puhelimen käyttäjä ei yleensä tiedosta tätä, ellei hän sitten satu olemaan kiinnostunut palvelun yksityiskohdista. Palvelut yleensä kysyvät lupaa käyttää paikkatietoja, mutta aika harvat ajattelevat silloin mahdollisia riskejä.
En todellakaan toivo että näiden esimerkkien kaltaiset seikat alkaisivat vaikuttaa sukututkimuksen toimintatapoihin ja sisältöön. Siksi on paras käydä keskustelua ja tutkimusta yhteisistä suomalaisiin ja Suomeen liittyvistä sukutiedoista ensisijaisesti suomalaisilla ja ei-kaupallisilla foorumeilla. Ja sukututkimuksen tulokset on paras säilöä tietokoneiden ja ulkoisten levyasemien kiintolevyille sekä muille talletusvälineille, joiden turvallisuus ja hallinta voidaan taata vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi en suosittele pilvipalveluiden käyttöä, ainakaan ulkomaalaisten. Digiarkiston tapaiset tietolähteet ovat eri asia, kunhan niiden jakelussa noudatetaan Henkilötietolakia.
Riskejä toki, mutta voivatko ne toteutua ?
Yrityksen pitäisi ymmärtääkseni näyttää todeksi, etteivät tiedot voi olla lähtöisin mistään muualta kuin ko sivustolta. Tuskin siellä edes huomataan, jos sukukirja tehdään heidän aineistostaan. Ja jos huomataan, niin tuskin vaivaudutaan.
Siitä olen samaa mieltä, että sukututkijan aineiston pitää olla myös hänen omassa tiedostossaan. Yhteispuista saadun tiedon käyttäminen laajassa mitassa julkaisussa on joka tapauksessa arveluttavaa, on sitten omistaja Geni tai sen alkuperäinen tuottaja. Mutta kun tieto on tarkistettu oikeellisuudenkin vuoksi, katsoisin sen olevan riittävästi tutkijan omaa tietoa.
Genistähän ei raportteja saakaan ja Gedcom-tiedostot ovat täynnä roskaa kuten "About me"-tyyppisiä tekstinpätkiä. MyHeritagesta saa ainakin juhlavan kokoisia "sukukirjoja" mutta vain omista tiedostoista. Niitä en lähtisi julkaisemaan.
Suomalaista, ei kaupallista yhteispuuta puuhataan kai edelleen "Iisakin kirkko"-menetelmällä.
Suomalaista, ei kaupallista yhteispuuta puuhataan kai edelleen "Iisakin kirkko"-menetelmällä.
Minun mielestäni tämän tulisikin olla yksi SSS:n keskeisimmistä tavoitteista lähiaikoina. Muuten, yhä tihenevässä tahdissa, yhdistyksen jäsenet siirtävät aineistojaan geni.comiin ja vastaaviin, joiden pyyteettömyyteen on todellakin vaikea luottaa. Kun valmiita malleja on olemassa, niin tämän koodaaminen ei voi olla niin suuri ongelma. Puuttuu vain tahtoa.
-juha-
Minun mielestäni tämän tulisikin olla yksi SSS:n keskeisimmistä tavoitteista lähiaikoina. Muuten, yhä tihenevässä tahdissa, yhdistyksen jäsenet siirtävät aineistojaan geni.comiin ja vastaaviin, joiden pyyteettömyyteen on todellakin vaikea luottaa. Kun valmiita malleja on olemassa, niin tämän koodaaminen ei voi olla niin suuri ongelma. Puuttuu vain tahtoa.
-juha-
Mitesse wikitree?
Minusta Juha on oikeassa kun varoittaa hiukan näistä on-line "palveluista".
Tässä voi esimerkkinä viitata Find-a-Grave (http://www.findagrave.com/) sivuston myyntiin syyskuun lopussa. Sivusto on monen, monen harrastelijan aikaansaannos missä hautakiviä ja niiden tietoja on kerätty sukututkimusharrastelijoiden iloksi. Kas kumma - nyt sivusto on myyty Ancestry.com (http://www.ancestry.com/):lle, kaupallinen yhtiö. Ancestry on hyvä mutta kallis.
Itse en ole täysin varma siitä että kaikki ne löytyvät "lisää tietojasi on-line sukupuuhun" -sivustot verkossa pysyvät samoilla ehdoilla kun nyt.
http://sukututkimusblogi.geneanet.org/index.php/post/2013/10/Sukututkimus-Internetissa%3A-GeneaNet-ja-sinun-materiaalisi.html?utm_source=geneanet&utm_medium=e-mail&utm_campaign=SITE_fi_lettre-hebdo-a13s41
GeneaNet.org ("the web site") is a web site operated by GeneaNet SA ("GeneaNet"), GeneaNet 8, rue Armand Moisant 75015 Paris France.
GeneaNet is hosted by Claranet, 68 rue du Faubourg Saint-Honoré, 75008, Paris, France. Jacques Le Marois is Chief Executive Officer of GeneaNet SA and publishing director of the web site.
Tuo GeneaNet näyttää vähemmän epämääräiseltä kuin vastaavat amerikkalaiset palvelut. Ensivaikutelma on aika positiivinen, koska
GeneaNetin suomenkielisellä sivustolla on mielenkiintoisia sukututkimus-aiheisia uutisia Suomesta
Talletettujen sukututkimustietojen omistus kerrotaan suoraan ja ymmärrettävästi sivulla "Sukututkimus Internetissä: ... (http://sukututkimusblogi.geneanet.org/index.php/post/2013/10/Sukututkimus-Internetissa%3A-GeneaNet-ja-sinun-materiaalisi.html?utm_source=geneanet&utm_medium=e-mail&utm_campaign=SITE_fi_lettre-hebdo-a13s41)". Muutamat Internetissä toimivat amerikkalaiset sukututkimuspalvelut kertovat omistusasiat epämääräisemmin ja käyttäen monimutkaista englanninkielisellä lakitekstiä. Koska en ole juristi, en osaa sanoa riittääkö tuolla sivulla julkaistut asiat.Mutta entä missä GeneaNetin sukututkimusrekisteri eli verkkopalvelun arkisto sijaitsee? Arkiston sijainnistahan riippuu, onko luvallista kopioida palveluun yksilöiviä tietoja elossa olevista henkilöistä. GeneaNet-sivujen alareunassa on linkki osittain suomenkieliselle "Yleiset käyttöehdot"-sivulle, jonka Johdannossa (http://fi.geneanet.org/legal/cgu/#article1) kerrotaan että palvelun verkkosivusto (web site) sijaitsee Pariisissa. Viime kädessä meidän pitäisi tietää missä sijaitsee tuon verkkopalvelun (online service provider) ylläpitämä rekisteri, jonne verkon kautta välitetyt tiedot tallentuvat. GeneaNet on määritellyt ne artikloissa 6, 7 ja 8 (Arkistoasiakirjat, Arkistorekisterit ja Hakemistot). Riittävällä tarkkuudella voimme päätellä sen sijaitsevan Euroopan Unionin alueella. Hyvä, että tuo tärkeä tieto löytyy. Noissa käyttöehdoissa kerrotaan muutakin hyödyllisiä asioita, joihin kannattaa tutustua, jos aikoo sinne sukututkimustietojaan tallettaa.
Päättelen että elossa olevia henkilöitä koskevia yksilöiviä tietoja on luvallista tallettaa GeneaNetiin, koska sen toimipaikasta päätellen sen arkistot ovat EU:n alueella. Jos palvelun arkisto olisi sijainnut vaikkapa Yhdysvalloissa, olisi laitonta tallettaa siihen yksilöiviä tietoja elossa olevista henkilöistä. Sivustolta ei löydy suomalaista rekisteriselostetta, eikä tarvitsekaan löytyä, koska GeneaNetin arkisto ei sijaitse Suomessa. Toki Suomessa omaa sukututkimustaan tekevän kannattaa tehdä rekisteriseloste omasta arkistostaan, silloinkin kun hän on tallettanut siihen henkilötietoja, jotka voivat olla samoja tai vastaavia kuin hänen GeneaNetiin tallettamansa tiedot.
Tietojen julkaisu onkin sitten eri asia. Sivustolla on linkkejä sivuun, jolla kehoitetaan: "Varmista sukupuusi elossa olevien henkilöiden yksityisyys (http://sukututkimusblogi.geneanet.org/index.php/post/2013/09/Varmista-sukupuusi-elossa-olevien-henkiloiden-yksityisyys.html)", ja jolla kerrotaan miksi ja miten tietojen rajaus tehdään. Ohjesivulla ei ole yksityiskohtaisia tietoja, koska yksityisyyttä koskevat rajoitukset ovat maakohtaisia (ohje on vain käännetty yleisestä ohjeesta suomeksi).
Vaikka GeneaNet esiintyy edukseen muiden vastaavien pilvipalvelujen joukosta, en jaksa innostua siitä. Yleisten käyttöehtojen kohdasta Pistepaketti (http://fi.geneanet.org/legal/cgu/#article10) ei minulle selvinnyt kertalukemalla miten palvelun hinta muodostuu. Ehkä GeneaNetin käyttäjä oppii noiden erihintaisten pistepakettien tarpeen vasta GeneaNetiä käyttäessään, eli silloin kun hän on jo käyttänyt melkoisesti aikaa ja "tupakkia" tietojen tallettamiseen, ts silloin kun palvelun tarjoajan "jalka on jo ovenraossa". Mutta näinhän se tahtoo muutenkin liiketoiminnassa olla. Suhtaudun epäillen myös tietojen piilossa pysymiseen vaikkapa seuraavan 20 vuoden aikana. Vaikka käyttäjä voikin rajata esim alle 100 vuotta sitten syntyneitä henkilöitä koskevat tiedot piiloon, siis nettijulkaisun ulkopuolelle, tiedot voivat vuotaa suurelle joukolle GeneaNetin käyttäjäkuntaa. Vuotoon riittänee se, että yksi tietojen tallettajista tekee vaikkapa epähuomiossa tai väärinkäsityksen seurauksena väärän asetuksen tietojen rajaus-sivulle. Tiedot voivat vuotaa myös tietomurron seurauksena. GeneaNet nähdään varmasti paljon houkuttelevampana tietomurron kohteena kuin yksittäisen sukututkijan tietokone, jota "nimettömänä" ei jaksa tietokoneisiin murtautuvaa krakkeria kiinnostaa. Itse päättelen, ettei GeneaNetiin kannata tallettaa lainkaan yksilöiiä tietoja elossa olevista henkilöistä tai alle 100 vuotta sitten syntyneistä.
Toki GeneaNet voi olla hyödyllinen palvelu, varsinkin niille sukututkijoille joilla on paljon sukujuuria ympäri Eurooppaa. Reaaliaikaista ja monelle sukututkijoille yhteistä tietokantaa kun ei tehokkuudessa voita mikään. Toki kannattaa muistaa että tehokkuuden rinnalla on myös turvallisuudella suuri merkitys.
GeneaNetiä käyttäneet, kertokaapa aivan oikeista käyttökokemuksistanne ja kommentoikaapa vastaavatko ylläolevat arvioni todellisuutta.
Tuo blogi ei muistaakseni ole oikea blogi, vaan siihen kopioituu automaattisesti sukuaiheisten blogien tekstejä.
Sama koskee kaikkea muutakin suomenkielistä matskua - ne on vain ripattu muualta.
Juha
En tunne MyHeritage'a syvällisemmin. Mutta...
Kokeilin henkilöhakua ja löysin sieltä omat tietoni, joita en taatusti ole sinne vienyt. En ole syntynyt yli 100 vuotta sitten. Enkä tiettävästi ole kuollut yli 50 vuotta sitten. Ainakin aamulla aukaisin vielä silmäni ja nyt kirjoittelen tätä tekstiä. Samoin löysin isäni tiedot. Hän on kylläkin kuollut jo 10 vuotta sitten.
Minun olisi pitänyt maksaa, että olisin päässyt tarkistamaan, kuka on tietoni sinne syöttänyt ja mistä ne ovat löytyneet. :mad:
Tämä tästä ns.yksityisyyden suojasta ja hyvästä tutkimustavasta. :confused:
Tästä voi kaiketi vetää seuraavanlaisen johtopäätöksen:
"Suomalaisia sukuhutkimuksen harrastajia pyritään kahlistemaan kaikenlaisilla käytännesäännöstoillä yms. Kun julkaistaan tiedostomme näillä ulkolaisilla sivustoilla, ei ole mitään rajoituksia. ei tarvita julkaisulupia yms. hankaluuksia."
En tunne MyHeritage'a syvällisemmin. Mutta...
Kokeilin henkilöhakua ja löysin sieltä omat tietoni, joita en taatusti ole sinne vienyt.[/I]
Oletko SINÄ tämä henkilö?
http://www.myheritage.com/site-17316...jeroos?lang=FI
__________________
P. T. Kuusiluoma
21.10.13, 15:48
Minun mielestäni tämän tulisikin olla yksi SSS:n keskeisimmistä tavoitteista lähiaikoina. Muuten, yhä tihenevässä tahdissa, yhdistyksen jäsenet siirtävät aineistojaan geni.comiin ja vastaaviin, joiden pyyteettömyyteen on todellakin vaikea luottaa. Kun valmiita malleja on olemassa, niin tämän koodaaminen ei voi olla niin suuri ongelma. Puuttuu vain tahtoa.
Ei puutu tahtoa, vaan rahaa. Koodaaminen ei ole asiantuntijoille vaikeaa, mutta se maksaa.
Haluamatta mennä tässä vaiheessa yksityiskohtiin voin kertoa, että Suomen Sukututkimusseura on käynyt alustavia neuvotteluja suomalaisen verkkopohjaisen sukututkimusrekisterinpalvelun luomisesta. Kyse ei siis ole ns. Suomi-tietokannasta.
Kukaan ei ottanut kantaa aiempaan viestiini: wikitree?
Geneanet uutisia:
http://sukututkimusblogi.geneanet.org/index.php/post/2013/11/Hautausmaat-tuleville-sukupolville.html?utm_source=geneanet&utm_medium=e-mail&utm_campaign=SITE_fi_lettre-hebdo-a13s46
Täällä on keskusteltu paljon näiden pilvipalvelujen sisältämien tietojen omistajuudesta. No tässä ainakin sanotaan, että kuvat ovat sinun omaisuuttasi jne.
Talollisen vaimo
16.11.13, 20:12
Minua kiinnostaisi myös näkemykset Wikitreestä...
Eeva
Olen viimeviikkoina monessa yhteydessä keskustellut tästä aiheesta ja näillä tuoreimmilla sukututkijoilla osalla näyttää olevan se käsitys että kun näihin Geniin tmv. laitetaan tietoja (siis elävistä) se on tietojen käsittelyä - he eivät siis ymmärrä näkemykseni mukaan, että se olisi julkaisua. Eikös se ole julkaisua kun nettiin laitetaan?
Keskustelin myös tänään erään nörtti-ihmisen kanssa, että nuohan saa varmaan muutamaa (ehkä yhtä) nappia painamalla julkiseksi jos joku nyt haluaa hakkeroida niitä.
Meillehän sattui yhdessä sukuseurassa niin, että meillä oli sukutietoja nettisivuillamme salasanan takana - eräänä kauniina päivänä sitten googletin sillä suvun nimellä etsin kait jotain tyyppiä niin ne kaikki taulut olivat netissä levällään. Joku halusi tehdä kiusaa ja oli murtautunut sivuillemme ja laittanut kaikki julkiseksi. Onneksi olemme rajanneet tietomme 1900 luvun alkuun - joten siitä ei muuta haittaa tullut kuin pienoinen harmistus.
ristojohannes
03.12.13, 17:45
Elä Sari hermostu, vaikka taas jänkkään.
Voiko mikään sukuseura tai yksityinen harrastaja omistaa mitään tietoja, varsinkin kun mainitsit, että kysymyksessä oli ennen 1900-lukua olevat tiedot.
Eikös homma mene niin, että sukutauluilla ei ole tekijänoikeuksia; siis pelkillä nimillä, ajoilla ja paikoilla
Mutta heti jos kerron vaikka "Matti Möttösestä";
"Matti asui koko ikänsä Talvivaaran kaivoksen kupeessa olleessa kesämökissä ja tykkäsi kalastella läheisellä järvellä. Hän teki firabelihomminaan katiskoja ja myi niitä turisteille"
Niin tuolla tekstillä on tekijänoikeussuoja normaalikäytäntöjen mukaisesti.
Juha
Elä Sari hermostu, vaikka taas jänkkään.
Voiko mikään sukuseura tai yksityinen harrastaja omistaa mitään tietoja, varsinkin kun mainitsit, että kysymyksessä oli ennen 1900-lukua olevat tiedot.
Ei haittaa Ristojohannes vaikka jänkkäät - niinhän se näytän tekevän minäkin ;)
Eikait niitä tietoja kukaan sillä tavalla omista - nehän löytyy kun ettii - eli - ei muutakuin ettimään .... nykyään kun ei paljon edes tartte arkistoon mennä, maksaa vaan SSHY:lle vuosittaisen jäsenmaksun, nettiliittymämaksun, puhelinlaskun jne mitä nyt ikinään maksuja tarvitaan, että nuo tiedot sitten löytää.
Kyseessä nyt vaan oli se, että se oli meidän seuran jäsenetu - eli valmista tietoa heille. Jos jäsenet maksaa siitä 15 euroa vuodessa että saavat valmista sukututkimusta mihin yksi meidän seuran jäsen on kuluttanut yli 30 vuotta kerätessään tietoja ja hän on antanut ne meille käyttöön. Mitä lie kokonaissumma mitä hän on niistä maksanut siihen aikaan kun netissä niitä ei ollut saatavana niinkuin nyt.
Mutta korostan vielä tätä kysymystäni - miettikää jos ei ymmärretä tietojen käsittelyn ja tietojen julkaisun eroa? Siis sellaiseen mielikuvaan minä olen nyt päässyt, kun olen jänkännyt tuota asiaa tuolla belsepuupissa (kuten isäni 70 v sitä kutsuu) eli facebookissa.
Joni Nieminen
14.07.14, 13:19
Itselläni on sukupuu MyHeritagessa. Toistaiseksi en ole havainnut mitään, mutta en alustavasti luota niin paljoa siihen, että se olisi ainoa versioni. Kaikki tiedot, jotka minulla on MyHeritagessa, on myös itsellä tallessa, ja kehotan kaikkia tällaisten palveluiden käyttäjiä tekemään kaiken varalta samoin. Perusteellista argumenttia tai todisteita MyHeirtagen ynnä muiden pilvipalveluiden turvallisuudesta ei taida olla, mutta ne ovat olleet minulle suureksi avuksi tiedon kokoamisessa ja jäsentämisessä.
Helsingin Sanomat julkaisi lyhyen artikkelin sukututkimuksesta pilvipalvelun kautta, eräänlaisen MyHeritage-mainoksen. Kommentoikaapa sinne, jos katsotte tarpeelliseksi. Mutta niitä kommentteja ei moni taida enää lukea, koska juttu julkaistiin jo neljä viikkoa sitten. http://www.hs.fi/paivanlehti/09012016/a1452231442660
Suomen sukututkimuseuran toiminnanjohtaja Pasi T. Kuusiluoma muistuttaa tietosuojasta ja lähdekritiikistä tässä Ylen julkaisemassa uutisessa:
http://yle.fi/uutiset/netin_sukututkimuspalveluissa_pitaa_muistaa_tietos uoja_ja_lahdekritiikki/8677348
Tietosuojavaltuutetun ohjeissa 2010 sanotaan ettei internetissä julkaistut sukututkimukset ole JULKISIA jos tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Esim MyHeritage ei käsittkseni näytä "elävien" ihmisten tietoa kuin kutsutuille jäsenille? Mm TV:n Kunigaskuluttaja ohjelmassa asia jäi täsmentämättä.
Olavi
Tietosuojavaltuutetun ohjeissa 2010 sanotaan ettei internetissä julkaistut sukututkimukset ole JULKISIA jos tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Esim MyHeritage ei käsittkseni näytä "elävien" ihmisten tietoa kuin kutsutuille jäsenille? Mm TV:n Kunigaskuluttaja ohjelmassa asia jäi täsmentämättä.
Olavi
Mutta elossa olevien tietoja ei pidä julkistaa ilman elossa olevan henkilön lupaa vaikka tiedot olisivatkin ns. salasanan takana, sillä tietoja ei voi enään sen jälkeen poistaa netistä vaan ne ovat kolmannen osapuolen esim. MyHeritagen omaisuutta, joten niitä eivät koske aina edes EU:n tietosuojalait.
Onko eroa onko tiedot "luvalla" omalla kotisivulla vai pilvipalvelussa. Ja pitääkö tiedot saada poistettua. Saako tietoja pilvestä (MyHeritagesta) pois. Kotisivultakin joku toinen on voinut siirtä tiedot omaan sukututkimukseen, mikä tietysti on ilman molempien (henkilön ja lähteen haltijan) lupaa lainvastaista.
Joskus ihmetyttää tieto- ja lähdesuoja. Kuitenkin kaiken kehityksen (luovuuden) voi määritellä: "Tunnettujen tosiasioiden yhdistämiseksi." Miettii kun eläämäntyötä tuli tehtyä teollisuuden tuotekehityksessä, minkä tasoinen "tietorosvo" on?
Tuntuu oudolta ettei henkilön nimeä (ja syntymäaikoja) saisi kirjoittaa ilman toistuvasti kyselemällä. Lähes kaikki löytää googlaamalla eri rekistereistä. Vertaisiko vähän liikenne sääntöihin tai nopeusrajoituksiin? Joko ajat tai et. Joko harrastat tai et sukututkimusta.
Olavi
Leo Suomaa
25.10.17, 17:51
Eikös homma mene niin, että sukutauluilla ei ole tekijänoikeuksia; siis pelkillä nimillä, ajoilla ja paikoilla
Eikös se sukutaulu, sen muoto ja sisältö, nimenomaan ole tutkijan luovan työn tulos eli tekijällä voisi hyvinkin olla tekijänoikeus sukutaulun muotoon kootuihin nimiin, aikoihin ja paikkoihin.
Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. (24.3.1995/446)
Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa. (11.1.1991/34)
Ei ole oikeutta pelkkään nimi/päivämäärä/paikka -luonteiseen taulustoon.
Et voi tavallaan "omia" sitä itsellesi, koska tiedot ovat kenen tahansa haettavissa jne.
Sen sijaan kaikki proosamuotoinen teksti sukutaulujen ympärillä on tekijänoikeuden piirissä.
Juha
Ei ole oikeutta pelkkään nimi/päivämäärä/paikka -luonteiseen taulustoon.
Yksittäisille tiedoille ei ole tekijänoikeutta, sillä ne toivottavasti ovat faktaa. Laajempi kokonaisuus kuulunee sentään luettelosuojan piiriin. En tiedä kuinka vanha Jukka Korpelan teksti (http://jkorpela.fi/tekoik/1.6.html) on, mutta edelleen pitänee paikansa, että luettelosuoja
koskee luetteloa, taulukkoa, ohjelmaa ja muuta sellaista työtä, jossa on yhdistettynä suuri määrä tietoja, sekä tietokantaa, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta. Tähän suojaan sovelletaan suureksi osaksi samoja rajoituksia, jotka rajoittavat tekijänoikeutta. [...] Kuten suojan kohteiden määrittelystä ilmenee, ajatuksena on suojata kokoamistyötä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.