Ristiriitainen suomennos

[JaMaHa]

Hei!

Sukututkijan sanat ja nimet kirja kertoo, että magsjuka tarkoittaa mahatautia. Sen sijaan Sukututkimussanasto 3 sanoo, että magsjuka tarkoittaa sydänvaivaa. Kumpikohan näistä on oikea? Itse kallistuisin ensimmäisen version puoleen, mutta ihan varma en enää ole. Kuolinsyystä siis on kysymys.

Terv. Jaana

[Kimmo Kemppainen]

Minun käsittääkseni ei ole ristiriitaa vaan taustalla on ongelmallinen erotusdiagnostiikka. Latinassa on kreikkalaisperäinen sana cardiacus, joka tarkoittaa sekä sydän- että ruokatorvi/mahalaukkuvaivaista. Olisiko kyseessä ruotsinnos tästä? Englannissa heartburn on edelleen närästystä tarkoittava sana!

No, miksi näin on? Minun selitykseni olisi se, että ylemmän ruoansulatuskanavan kipua voi olla kliinisesti vaikeaa erottaa sydänkivusta. Eipä ollut lääkärin elämä helppoa ennen EKG:n ja troponiinin keksimistä.

Kelpaako selitys?
Kimmo Kemppainen

Hei!

Sukututkijan sanat ja nimet kirja kertoo, että magsjuka tarkoittaa mahatautia. Sen sijaan Sukututkimussanasto 3 sanoo, että magsjuka tarkoittaa sydänvaivaa. Kumpikohan näistä on oikea? Itse kallistuisin ensimmäisen version puoleen, mutta ihan varma en enää ole. Kuolinsyystä siis on kysymys.

Terv. Jaana

[JaMaHa]

Kyllä selitys kelpaa, kiitos vaan. Itsekin mietin aluksi tuota, sillä tosiaankin närästyksessä ja sydänvaivoissa on samankaltaisia oireita, joita on ollut varmasti vaikea erottaa toisistaan 1800-luvulla. Eikä se ole aina niin helppoa nykypäivänäkään valitettavasti.

Täytynee sitten vaan vetäistä pitkää tikkua kumman laitan kuolinsyyksi tai sitten laitan molemmat.

Terv. Jaana

[Kimmo Kemppainen]

Ehdotan oirediagnoosi rintakipua.

R07.4 Dolor pectoris non specificatus

Kimmo Kemppainen

Kyllä selitys kelpaa, kiitos vaan. Itsekin mietin aluksi tuota, sillä tosiaankin närästyksessä ja sydänvaivoissa on samankaltaisia oireita, joita on ollut varmasti vaikea erottaa toisistaan 1800-luvulla. Eikä se ole aina niin helppoa nykypäivänäkään valitettavasti.

Täytynee sitten vaan vetäistä pitkää tikkua kumman laitan kuolinsyyksi tai sitten laitan molemmat.

Terv. Jaana

[Ingeborg Palmén]

Mielestäni magsjuka viittaa selvästi vatsan/mahan alueen vaivoihin. Närästys on ruotsiksi halsbränna. siis kuvaa mistä on kysymys. Tuo magsjuka = sydänvaiva vaikuttaa kyllä lapsuksesta.
Ingeborg

[Kimmo Kemppainen]

Sanan mage merkitys onkin toki kohtuullisen selvä. Kuitenkin kielitieteen ulkopuolisessa tosielämässä se magsjuka on toisinaan ollut sydänkohtaus tai aortan repeäminen tms. Näin varsinkin silloin, kun kuolema on nopeasti seurannut.

Tässä mielessä on täysin mahdollista, että sanaston tekijä on tarkoittanut sitä, minkä on kirjoittanut.
Kimmo Kemppainen



Mielestäni magsjuka viittaa selvästi vatsan/mahan alueen vaivoihin. Närästys on ruotsiksi halsbränna. siis kuvaa mistä on kysymys. Tuo magsjuka = sydänvaiva vaikuttaa kyllä lapsuksesta.
Ingeborg

[Kimmo Kemppainen]

Lexicon Nosologicum Polygloton vuodelta 1801 antaa seuraavat käännökset:

Magflen - Cardalgia
Magkramp - Cardalgia
Magsjuka - Dyspepsia

Toisin sanoen, tässä sanakirjassa magsjuka on liitetty ylävatsavaivaan ja ruoansulatusvaivaan mutta magflen ja magkramp kuitenkin cardalgiaan, joka tarkoittaa närästystä mutta viittaa samalla sydämeen (kirjaimellisesti 'sydänkipu').

Eipä siis ole ihme, jos tämä sekaannus ylävatsavaivojen ja sydänvaivojen välillä vielä kummittelee sukututkimussanastoissakin.
Kimmo Kemppainen

[Matti Lehtiö]

Tässä asiassa on omakohtaisia kokemuksia. Pelätty sydänkohtaus olikin paha närästyskohtaus.

Matti Lehtiö

[Ingeborg Palmén]

Nämä vanhat diagnoosit herättävätkin mielekiintoisen kysymyksen: yritetäänkö merkitä kuolinsyyksi oletettu "oikea diagnoosi" vai pysytäänkö alkuperäisessä tekstissä ?
Mielestäni oppii suht. nopeasti mitä ilmaisuja ao pappi käyttää. Omasta, suppeasta kokemuksestani jossain Värmlannin takametsissä 1700-luvulla pappi oli merkinnyt "rödsjuka" kuolinsyyksi, joka olisi voinut viitata tiettyyn geenivirheeseen. Hypoteesi ei toteutunut, koska tämä pappi käytty rödsjuka ilmeisesti rödsotin tilalla, ja se esiintyi niin usein kuolinsyynä, ettei tästä geenivirheestä voinut olla kyse. Joten oli sitten etsittävä muualta.

[Kimmo Kemppainen]

Tietenkin pysytään alkuperäisessä tekstissä. Kuolinsyyt kirkonkirjoissa ovat ihan mitä kulloinkin sattuu, mutta parempaakaan tietoa ei saa, paitsi ruumissaarnoista joskus.

En siis tarkoittanut erityisesti kannattavani jälkikäteisdiagnostiikkaa; mutta kun alkuperäinen kysyjä kerran kysyi, miten magsjuka voisi olla sydänvaiva, niin vastasin, että onhan asiassa tietyllä tavalla paljonkin järkeä.
Kimmo Kemppainen


Nämä vanhat diagnoosit herättävätkin mielekiintoisen kysymyksen: yritetäänkö merkitä kuolinsyyksi oletettu "oikea diagnoosi" vai pysytäänkö alkuperäisessä tekstissä ?
Mielestäni oppii suht. nopeasti mitä ilmaisuja ao pappi käyttää. Omasta, suppeasta kokemuksestani jossain Värmlannin takametsissä 1700-luvulla pappi oli merkinnyt "rödsjuka" kuolinsyyksi, joka olisi voinut viitata tiettyyn geenivirheeseen. Hypoteesi ei toteutunut, koska tämä pappi käytty rödsjuka ilmeisesti rödsotin tilalla, ja se esiintyi niin usein kuolinsyynä, ettei tästä geenivirheestä voinut olla kyse. Joten oli sitten etsittävä muualta.