Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Laukkasia ja Kumpulaisia Pielavedellä ja Iisalmessa
E Juhani Tenhunen
23.06.13, 12:50
Myös isoisäni isänäiti Kaarina Eerikantytär
Piti olla: isoisäni isän äidinäiti...
E. Juhani Tenhunen
Juha Rönkkö
23.06.13, 13:23
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalamp/rippikirja_1748-1754_tk1090/46.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalamp/rippikirja_1748-1754_tk1090/46.htm) kertoo Esko Kumpulainen vanhemman (Eskil Pihlrot) puolison Dorothea Laukattaren olleen 56-vuotias vuoden 1750 paikkeilla. Näin ollen tämä Dorothea on todennäköisesti syntynyt suunnilleen v. 1694 eli juuri ennen syntymäkirjausten aloittamista ja hänen isänsä on todennäköisesti ollut Niilo Paavonpoika Laukkanen, jolle ei ole merkitty lapsia Rautalammin syntyneisiin.
Olen tullut siihen tulokseen, että Hautajärven Rapakon perustaja Lassi Ollinpoika Kärkkäisen puoliso on todennäköisesti 1712 syntynyt Dorothea Paavontytär Laukatar. Näin ollen Kärkkäisten sukukirjan 2007 maininnalle Niilontyttärestä ei olisi perusteita.
E. Juhani Tenhunen
Tuon Esko Kumpulaisen vaimo Dorotean syntymäaikaa 1694 (Ikämerkinnän mukaan) voitaneen epäillä, pitänee kyllä miettiä myös noitten lasten syntymävuosien valossa. Poika Laurihan syntyi 8.3.1749, joten semmoiset 47 vuotta siitä pois. niin saatetaan olla lähellä totuutta. Sama pätee Lassi Ollinpoika Kärkkäisen Dorotea vaimoon olisi helppoo olettaa syntyneen aikaisintaan 1707- tai vasta 1717. Joten lienee perusteltua vaihtaa nuo Teijat keskenään ristiin. Varsinkin kun Lassi Ollinpoika Kärkkäisellä ja Tea Laukkasella oli mm. Paavo ja Vappu nimiset lapset.:)
E Juhani Tenhunen
23.06.13, 19:04
Tuon Esko Kumpulaisen vaimo Dorotean syntymäaikaa 1694 (Ikämerkinnän mukaan) voitaneen epäillä, pitänee kyllä miettiä myös noitten lasten syntymävuosien valossa. Poika Laurihan syntyi 8.3.1749, joten semmoiset 47 vuotta siitä pois. niin saatetaan olla lähellä totuutta. Sama pätee Lassi Ollinpoika Kärkkäisen Dorotea vaimoon olisi helppoo olettaa syntyneen aikaisintaan 1707- tai vasta 1717. Joten lienee perusteltua vaihtaa nuo Teijat keskenään ristiin. Varsinkin kun Lassi Ollinpoika Kärkkäisellä ja Tea Laukkasella oli mm. Paavo ja Vappu nimiset lapset.:)
Lassin Tea (Paavontytär) olisi arvioni mukaan syntynyt 1712 ja Eskon Tea (Niilontytär) noin 1694 (tai millainen tieto kuolleista löytynee). Miksi näitä pitäisi vaihtaa? Esko Kumpulaiselle ja Tealle syntyi Rautalammin HisKin mukaan jo Keiteleellä 2 lasta:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
6.3.1729 6.4.1729 Wonomalax Eskill Kumbulainen Dorde Laulatar Carin
25.11.1731 25.12.1731 Wonomo Eskil Kumbulainen Dorde Laukatar Hend:
Ja Pielavedellä:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
13.8.1745 18.8.1745 Sold. Eskell Pijlroth Dorde Laukanen Dorothea
8.3.1749 26.3.1749 Eskell Pijlrooth Dorothea Lauckainen Laurentius
Olen kyllä olettanut, että juuri tämä Esko on myöhempi Pihlrot...sopii muuten iänkin puolesta! SSHY:n Rautalammin (Keitele) ja Pielaveden (Rautalammin) puolelta löytynevät tarkemmat kuolinajatkin, vai olivatko ne Sinulla jo valmiiksi kirjattuina?
E. Juhani Tenhunen
Juha Rönkkö
23.06.13, 19:37
Lassin Tea (Paavontytär) olisi arvioni mukaan syntynyt 1712 ja Eskon Tea (Niilontytär) noin 1694 (tai millainen tieto kuolleista löytynee). Miksi näitä pitäisi vaihtaa? Esko Kumpulaiselle ja Tealle syntyi Rautalammin HisKin mukaan jo Keiteleellä 2 lasta:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
6.3.1729 6.4.1729 Wonomalax Eskill Kumbulainen Dorde Laulatar Carin
25.11.1731 25.12.1731 Wonomo Eskil Kumbulainen Dorde Laukatar Hend:
Ja Pielavedellä:
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
13.8.1745 18.8.1745 Sold. Eskell Pijlroth Dorde Laukanen Dorothea
8.3.1749 26.3.1749 Eskell Pijlrooth Dorothea Lauckainen Laurentius
Olen kyllä olettanut, että juuri tämä Esko on myöhempi Pihlrot...sopii muuten iänkin puolesta! SSHY:n Rautalammin (Keitele) ja Pielaveden (Rautalammin) puolelta löytynevät tarkemmat kuolinajatkin, vai olivatko ne Sinulla jo valmiiksi kirjattuina?
E. Juhani Tenhunen
Kyllähän se samasta Eskosta on kyse. En tiedä pitääkö sitä syntymä aikaa muuttaa, Mutta tuo kuolleiden luetteloon merkitty ikähän on aina laskettu siitä viimeisimmästä (rippikirja) merkinnästä, mitkä eivät aina pidä paikkaansa, jos siis vertaa Tean ikään noihin lasten syntymä vuosiin 1729-1749 olisi kuolleiden luettelon mukaan ollut lasten syntymien aikoihin (esikoinen) 35- (kuopus) 55 vuotias, niin voisi olettaa sen ilmoitetun kuolin iän olevan noin 10 vuotta pielessä. Eihän nuo sinänsä ole mahdottomia lukuja, mutta noin yleensä mieltäisin mieluummin 25-45 vuotiaaksi
E Juhani Tenhunen
23.06.13, 20:05
Kyllähän se samasta Eskosta on kyse. En tiedä pitääkö sitä syntymä aikaa muuttaa, Mutta tuo kuolleiden luetteloon merkitty ikähän on aina laskettu siitä viimeisimmästä (rippikirja) merkinnästä, mitkä eivät aina pidä paikkaansa, jos siis vertaa Tean ikään noihin lasten syntymä vuosiin 1729-1749 olisi kuolleiden luettelon mukaan ollut lasten syntymien aikoihin (esikoinen) 35- (kuopus) 55 vuotias, niin voisi olettaa sen ilmoitetun kuolin iän olevan noin 10 vuotta pielessä. Eihän nuo sinänsä ole mahdottomia lukuja, mutta noin yleensä mieltäisin mieluummin 25-45 vuotiaaksi
Pielaveden HisKin mukaan on Laukkalassa kuollut 10.4.1784 75-vuotiaana torpparin leski Dorotea Laukkanen. www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1769-1789_tk1255/66.htm vahvistaa sitten Eskon Teijan syntymävuodeksi 1709, eli Teija olisi saanut I lapsensa Kaarinan parikymppisenä.
E. Juhani Tenhunen
Juha Rönkkö
23.06.13, 20:32
Pielaveden HisKin mukaan on Laukkalassa kuollut 10.4.1784 75-vuotiaana torpparin leski Dorotea Laukkanen. www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1769-1789_tk1255/66.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1769-1789_tk1255/66.htm) vahvistaa sitten Eskon Teijan syntymävuodeksi 1709, eli Teija olisi saanut I lapsensa Kaarinan parikymppisenä.
E. Juhani Tenhunen
Sieltäpä löytyy uskottavampi syntymä aika.
Harri Saastamoinen
23.06.13, 21:31
E. Juhani, kyselit jossakin välissä Samuel Röngän kuolinaikaa. Se on 29.1.1877 Kiuruvesi. Olisin kiinnostunut tietämään onko Röngätkin sinulle vielä sukua? Minulla on Rönkiä kansissa aika runsaasti tähän päivään asti.
Ja näitä Laukkasia, Kärkkäisiä ja Kumpulaisia vilisee minulla joka sukuhaarassa :)
Johan Johaninpoika Kärkkäisen s. 1723 vaimo oli noin 1726 syntynyt Catharina Laukkanen. Mikäs Laukkanen tämä Catharina oli kun en koko ketjua jaksanut selata läpi ja oli tästä Johanista joka kuoli 1763 Kiuruveden Hautajärvellä jo tässä ketjussa mainintaa?
E Juhani Tenhunen
24.06.13, 07:13
E. Juhani, kyselit jossakin välissä Samuel Röngän kuolinaikaa. Se on 29.1.1877 Kiuruvesi. Olisin kiinnostunut tietämään onko Röngätkin sinulle vielä sukua? Minulla on Rönkiä kansissa aika runsaasti tähän päivään asti.
Eivät minulle suoraan, mutta isoisoisän isoveli ja Kiuruveden Kettulan osaisäntä Aappo Lassinpoika Tenhunen oli naimisissa Emilian, kirkkoväärti Samuli Röngän tyttären kanssa.
Ja näitä Laukkasia, Kärkkäisiä ja Kumpulaisia vilisee minulla joka sukuhaarassa :)
Siksi Sinuakin tarvitaan!
Johan Johaninpoika Kärkkäisen s. 1723 vaimo oli noin 1726 syntynyt Catharina Laukkanen. Mikäs Laukkanen tämä Catharina oli kun en koko ketjua jaksanut selata läpi ja oli tästä Johanista joka kuoli 1763 Kiuruveden Hautajärvellä jo tässä ketjussa mainintaa?
Kyse on siis Jussi Jussinpoika Kärkkäisen puolisosta, joka tunnettiin Raidan (2007) Kärkkäis-taulussa 1138 Katri Niilontytär Laukkasena. Väinö Holopainen oli kirjannut hänen vihkimisensä charta sigillata -merkinnän hiukan väärällä sukunimellä, mutta siitä saattoi helposti ymmärtää, että tämä "Katri" on Lauri Paavonpoika Laukkasen tytär Iisalmen Vehmasjärven Niiralanniemestä.
Katrin sisar Teija Laurintytär Laukkanen on siis ymmärtääkseni mainitsemani Aappo Lassinpoika Tenhusen äidinäidinäiti.
Nyt pohdittava Lassi Ollinpoika Kärkkäisen Teija ?:ntytär Laukkasen isä on vielä "lopullisesti" vahvistamatta: vahvin ehdokas on Paavo Niilonpoika Laukkanen (Teijan lapsissa on 2 Paavoa).
1709 syntyneen Keiteleen Esko Kumpulaisen puolison Teija ?:ntytär Laukkasen vanhin poika oli Heikki, joten voisiko tämän Teijan isäkin olla Heikki? www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/vihityt_1722-1755_tk1101/4.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/vihityt_1722-1755_tk1101/4.htm) kertoo tämän Teijan olleen avioituessaan piika, eli hän ei ollut Paavo Laukkasen tytär. Tämä vahvistaa oletustani siitä, että esiäitini Dorothea oli Paavontytär Laukkanen ja siten em. Laurintyttärien serkku eikä täti.
E. Juhani Tenhunen
Hei
"Johan Johaninpoika Kärkkäisen s. 1722 vaimo oli noin 1726 syntynyt Catharina Laukkanen. Mikäs Laukkanen tämä Catharina oli kun en koko ketjua jaksanut selata läpi"
Olemme käsitelleet tämän Jussi Jussinpoika Kärkkäisen s. 1722 vaimon Katariina Laurintytär Laukkasen s. 1726 Iisalmi, Vehmasjärvi, k. 3.4.1798 Kiuruvesi, Hautajärvi. He ovat esivanhempiani.
Katariinan vanhemmat ovat Lauri Niilonpoika Laukkanen s. n. 1680 Rautalampi, k. 13.5.1744 Iisalmi, Vehmasjärvi ja Catharina Heikintytär Kumpulainen s. n. 1695 Iisalmi, Vehmasjärvi k. 18.3.1742 Iisalmi, Vehmasjärvi. (Lienevätkö Sinun Kumpulaisiasi!)
Hilkka
E Juhani Tenhunen
24.06.13, 09:03
1709 syntyneen Keiteleen Esko Kumpulaisen puolison Teija ?:ntytär Laukkasen vanhin poika oli Heikki, joten voisiko tämän Teijan isäkin olla Hväeikki? www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/vihityt_1722-1755_tk1101/4.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/vihityt_1722-1755_tk1101/4.htm) kertoo tämän Teijan olleen avioituessaan piika, eli hän ei ollut Paavo Laukkasen tytär. Tämä vahvistaa oletustani siitä, että esiäitini Dorothea oli Paavontytär Laukkanen ja siten em. Laurintyttärien serkku eikä täti.
Tästä Heikistä on tähän asti ollut todella vähän juttua. Jullen PaavoLaukkanen1634 -tiedosto toteaa:
M Lapsi 4: Heikki (Henrich) Laukkanen
Synt.: Rautalampi Pielavesi
Asuinpaikka: 1694- Laukkala
Ammatti: 1694- Talollisen veli
1704-13 Hamulanpelto?
------------------------------------------------------------------------------
Aviovaimo: Tea (Dorde) N.
Eli Heikki Paavonpoika Laukkanen on ollut myös naimisissa Dorothean (mahdollinen sukunimi Hamunen) kanssa - hyvä syy epäillä häntä Esko Kumpulaisen apeksi...
Rautalammin I rippikirjan suomennoksesta (www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/15.html):
Sivu 15 HAMULANPELTO
Pekka Olavinpoika Hamunen, kuollut 1710 yleisellä tiellä
vaimo Valpuri Asikainen, kuollut 1710?
veli Olavi, sotilas, kuollut 1710?
vaimo Malin
Lauri Hamunen, vihitty 1702, kuollut 1709
vaimo Kaarina Antintytär Viinikainen
Olavin vaimon sisar Anna
Mikko Siekkisen leski Maria Pekantytär Jauhiainen
Anna Hamunen
Juho Korhonen, kuollut 1709
vaimo Anna Olavintytär Hamunen
poika Juho Korhonen, kuollut 1709
Juho Korhonen, Kuopiosta 1700, kuollut 1709
vaimo Anna Olavintytär Hamunen
Heikki Laukkanen
vaimo
Hamula on Keiteleen eteläosassa.
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
24.06.13, 09:55
Hei
"Johan Johaninpoika Kärkkäisen s. 1722 vaimo oli noin 1726 syntynyt Catharina Laukkanen. Mikäs Laukkanen tämä Catharina oli kun en koko ketjua jaksanut selata läpi"
Olemme käsitelleet tämän Jussi Jussinpoika Kärkkäisen s. 1722 vaimon Katariina Laurintytär Laukkasen s. 1726 Iisalmi, Vehmasjärvi, k. 3.4.1798 Kiuruvesi, Hautajärvi. He ovat esivanhempiani.
Katariinan vanhemmat ovat Lauri Niilonpoika Laukkanen s. n. 1680 Rautalampi, k. 13.5.1744 Iisalmi, Vehmasjärvi ja Catharina Heikintytär Kumpulainen s. n. 1695 Iisalmi, Vehmasjärvi k. 18.3.1742 Iisalmi, Vehmasjärvi. (Lienevätkö Sinun Kumpulaisiasi!)
Hilkka
Hei, Jussi Jussinpoika ja Catharina ovat minunkin suorat esivanhemmat, sikäli mikäli olen oikein lukenut 1761 syntyneen Hedvigin vanhemmat:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1750-1782_tk1451/10.htm
Tuota Catharina Heikintytär Kumpulaista en ole aiemmin selvittänyt. Pitänee tarkistaa mihin perheeseen kuulunee.
Harri Saastamoinen
24.06.13, 10:20
Eivät minulle suoraan, mutta isoisoisän isoveli ja Kiuruveden Kettulan osaisäntä Aappo Lassinpoika Tenhunen oli naimisissa Emilian, kirkkoväärti Samuli Röngän tyttären kanssa.
Siksi Sinuakin tarvitaan!
Kyse on siis Jussi Jussinpoika Kärkkäisen puolisosta, joka tunnettiin Raidan (2007) Kärkkäis-taulussa 1138 Katri Niilontytär Laukkasena. Väinö Holopainen oli kirjannut hänen vihkimisensä charta sigillata -merkinnän hiukan väärällä sukunimellä, mutta siitä saattoi helposti ymmärtää, että tämä "Katri" on Lauri Paavonpoika Laukkasen tytär Iisalmen Vehmasjärven Niiralanniemestä.
Katrin sisar Teija Laurintytär Laukkanen on siis ymmärtääkseni mainitsemani Aappo Lassinpoika Tenhusen äidinäidinäiti.
Nyt pohdittava Lassi Ollinpoika Kärkkäisen Teija ?:ntytär Laukkasen isä on vielä "lopullisesti" vahvistamatta: vahvin ehdokas on Paavo Niilonpoika Laukkanen (Teijan lapsissa on 2 Paavoa).
1709 syntyneen Keiteleen Esko Kumpulaisen puolison Teija ?:ntytär Laukkasen vanhin poika oli Heikki, joten voisiko tämän Teijan isäkin olla Heikki? www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/vihityt_1722-1755_tk1101/4.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/vihityt_1722-1755_tk1101/4.htm) kertoo tämän Teijan olleen avioituessaan piika, eli hän ei ollut Paavo Laukkasen tytär. Tämä vahvistaa oletustani siitä, että esiäitini Dorothea oli Paavontytär Laukkanen ja siten em. Laurintyttärien serkku eikä täti.
E. Juhani Tenhunen
Niinpä, Emilia Rönkä tosiaankin tulee sinunkin sukuun. Se haara minulla onkin nyt täysin kansissa tähän päivään saakka.
Hei Harri
Tämän keskustelun tuloksena minäkin olen saanut nämä Kumpulais-esivanhemmat. Sinun kannattaa lukea viestiketjua alkupuolelta. Ehkä saat sieltä lisää tietoja omiin tutkimuksiisi. Minäkin havahduin asiaan, vasta kun ko. suvut olivat olleet jonkin aikaa keskustelun kohteena.
Panen tähän ne tiedot, mitkä Catharina Heikintytär Kumpulaisesen esivanhemmista olen saanut keskustelun tuloksena kokoon:
I Catharina Heikintytär Kumpulainen s. noin 1695 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi, k. 18.3.1742 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi. Catharinan ikä on ilmoitettu haudattujen luettelossa. Arveluttaa voisiko olla oikein? Olisi Dorothean syntyessä 54-vuotias. Oikeampi syntymävuosi n. 1687/89. (Juha Rönkön tutkimukset).
Vanhemmat Heikki Pekanpoika Kumpulainen, s. noin 1655 Iisalmen msrk., k. noin 1711 Iisalmen msrk. ja Margareta Laurintytär Niiranen, s. noin 1675 Iisalmen msrk, Porovesi, k. jälkeen 1727 Iislamen msrk. (Taulusta 2) (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 2).
Puoliso: Lauri Niilonpoika Laukkanen s. noin 1680 Rautalampi, k. 13.5.1744 Iisalmi, Vehmasjärvi. Mainitan Niilonpoikana ainakin 1723 henkikirjassa.
Vanhemmat Niilo Paavonpoika Laukkanen, nihti, talollinen, s. noin 1645 Pielavesi, k. noin 1707 Pielavesi ja Kaarina N., s. noin 1651, k. ennen 1690 Rautalampi, Pielavesi.
Lapset:
Anna Niilontytär Laukkanen, s. ennen 1721 Iisalmi, Vehmasjärvi
Niilo Laurinpoika Laukkanen, s. noin 1721 Iisalmi, Vehmasjärvi, k. 8.6.1805 Iisalmi, Vehmasjärvi
Katariina Laurintytär Laukkanen, s. 1726 Iisalmi, Vehmasjärvi, k. 3.4.1798 Kiuruvesi, Hautajärvi
Kristina Laurintytär Laukkanen, s. 1729 Iisalmi, Vehmasjärvi, k. 22.7.1733 Iisalmi, Vehmasjärvi
Dorotea Laurintytär Laukkanen, s. 17.2.1734 Iisalmi, Vehmasjärvi, k. 8.5.1782 Kiuruvesi, Hautajärvi
Taulu 2
II Heikki Pekanpoika Kumpulainen s. noin 1655 Iisalmen msrk., k. noin 1711 Iisalmen msrk.
Vanhemmat Pekka Kumpulainen, s. noin 1635 Iisalmen msrk (Taulusta 3) (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 3)
Puoliso: Margareta Laurintytär Niiranen. (Taulu 1) (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 1) s. noin 1675 Iisalmen msrk, Porovesi, k. jälkeen 1727 Iislamen msrk.
Vanhemmat Lauri Pekanpoika Niiranen, s. noin 1650 ja Anna Harmainen, s. 1656, k. 4.9.1737 Iislamen msrk. (Taulusta 4) (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 4).
Lapset:
Catharina Heikintytär Kumpulainen, s. noin 1695 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi. Tauluun 1 (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 1)
Lauri Heikinpoika Kumpulainen, s. noin 1700 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi, k. 2.8.1774 Iisalmi, Vehmasjärvi
Samuel Heikinpoika Kumpulainen, s. noin 1703 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi, k. 3.3.1744 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi
Taulu 3
III Pekka Kumpulainen s. noin 1635 Iisalmen msrk.
Lapset:
Heikki Pekanpoika Kumpulainen, s. noin 1655 Iisalmen msrk.. Tauluun 2 (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 2)
Elin Pekantytär Kumpulainen, s. noin 1660 Iisalmen msrk., k. jälkeen 1723
Juho Pekanpoika Kumpulainen, s. noin 1662 Iisalmen msrk., k. ennen 1709
Pekka Pekanpoika Kumpulainen, s. 1664 Iisalmen msrk., k. 28.2.1734 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi
Lauri Pekanpoika Kumpulainen, s. 1669 Iisalmen msrk., k. 11.2.1764 Pielavesi, Leväniemi
Olli Pekanpoika Kumpulainen, s. noin 1670 Iisalmen msrk.
Taulu 4
III Lauri Pekanpoika Niiranen s. noin 1650.
Puoliso: Anna Harmainen. (Taulu 2) (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 2) s. 1656, k. 4.9.1737 Iislamen msrk.
Lapset:
Margareta Laurintytär Niiranen, s. noin 1675 Iisalmen msrk, Porovesi. Tauluun 2 (file:///C:/Sukujut/list_5/lista.htm#Taulu 2)
Heikki Laurinpoika Niiranen, s. noin 1674 Iisalmen msrk., k. 9.11.1741 Iisalmen msrk.
Grels Laurinpoika Niiranen
Pekka Laurinpoika Niiranen
Lauri Laurinpoika Niiranen
Niilo Laurinpoika Niiranen
Hilkka
sukutut642
24.06.13, 13:16
Nyt kun Laukkasista jo puhuttu jo näinkin pitkään, en malta olla kysymättä erästä vaimoni Laukkas-kytkentää, jos vaikka joku tietäisi jotain.
Kysessä on Anna Laukkanen, k. 1.9.1710 Rautalampi. Synt.aika ei ole tiedossa, ei myöskään patronyymi. Meni naimisiin sotilas Markku Laurinpoika Jäntin kanssa n.1663. Markku oli syntynyt n. 1640 Rautalampi. Onko samoja Laukkasia?
E Juhani Tenhunen
24.06.13, 17:03
Nyt kun Laukkasista jo puhuttu jo näinkin pitkään, en malta olla kysymättä erästä vaimoni Laukkas-kytkentää, jos vaikka joku tietäisi jotain.
Kysessä on Anna Laukkanen, k. 1.9.1710 Rautalampi. Synt.aika ei ole tiedossa, ei myöskään patronyymi. Meni naimisiin sotilas Markku Laurinpoika Jäntin kanssa n.1663. Markku oli syntynyt n. 1640 Rautalampi. Onko samoja Laukkasia?
www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/51.html :
Sivu 51 KAPPALAISEN TALO
D.n. Matthis Norringius
vaimo Catharina Monnia
papin apulainen Carolius Rheander (Urbialensis)
vaimo Sophia Matthistytär Norring, vihitty 30.9.1700
vävy Lauri Jäntti, synt. 1664 kuollut 1.9.1712
vaimo Maria Norring
tytär Anna Norring
Hannu Laurinpoika Jäntti, kuollut 7.8.1709
vaimo Anna Minkkinen
sotilaan vaimo Anna Halonen
piika Agneta Yrjöntytär
Kaisa Hannuntytär Jäntti, vihitty 1707 Pirkkalaiselle sivu 50 (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/50.html)
renki Juho Markunpoika Jäntti
vaimo Kaarina, kuollut 1710
sotilas, renki Jaakko Tapoinen
paimentyttö Elina Laurintytär Hokkanen
Judit Hannuntytär
piika Susanna Hukkanen
paimen Marketta Sutinen
tytär Christina Norring, vihitty 27.12.1706
sotilas, hänen miehensä Matti Laitinen
torppari Markus Jäntti, sivu 49 (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/49.html)
vaimo Valpuri Taponinen
äiti Anna Laukkanen?, kuollut 1709
vanhus Heikki Huuskonen, kuollut 22.9.1709
vaimo Dorothea Taponinen
Markus Juhonpoika Jäntti, syntynyt 2.3.1693
Mikko Laurinpoika Jäntti
Henrik Savander, kuollut 1710
piika Liisa Putkonen
Sipi Malisen leski
Ebba Norring, mies Yrjö Jesperinpoika Slottsman, vihitty 1699
piika Regina
Tämä on siis Rautalammin kirkonkylän kappalaisen talo. Anna voisi ikänsä puolesta olla edellistä Laukkalan Rytkynsalon (nyk. Salonsaari) sukupolvea, siis Paavon sisar?
E. Juhani Tenhunen
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
24.06.13, 17:32
I Catharina Heikintytär Kumpulainen s. noin 1695 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi, k. 18.3.1742 Iisalmen msrk. Vehmasjärvi. Catharinan ikä on ilmoitettu haudattujen luettelossa. Arveluttaa voisiko olla oikein? Olisi Dorothean syntyessä 54-vuotias. Oikeampi syntymävuosi n. 1687/89. (Juha Rönkön tutkimukset).
Teija syntyi 1734. 1695 syntynyt äiti olisi tuolloin ollut n. 39-vuotias ja 1687 syntynyt 47-vuotias. www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/kuolleet_1732-1749_tk1455/66.htm ilmoittaa kuoliniäksi 62, mikä viittaa siis syntymävuoteen n. 1680. Kirkko paloi 1699 ja venäläiset hävittivät kirkon arkiston isonvihan aikana.
E. Juhani Tenhunen
Nyt kun Laukkasista jo puhuttu jo näinkin pitkään, en malta olla kysymättä erästä vaimoni Laukkas-kytkentää, jos vaikka joku tietäisi jotain.
Kysessä on Anna Laukkanen, k. 1.9.1710 Rautalampi. Synt.aika ei ole tiedossa, ei myöskään patronyymi. Meni naimisiin sotilas Markku Laurinpoika Jäntin kanssa n.1663. Markku oli syntynyt n. 1640 Rautalampi. Onko samoja Laukkasia?
Onkohan nämä Rautalammin eteläosissa (esim. Kuningassalo) eläneet Laukkaset ylipäätänsä samoja Laukkasia kuin saman pitäjän pohjoisimmassa kolkassa eläneet Laukkaset? Välimatkaahan on jonkin verran.
Teija syntyi 1734. 1695 syntynyt äiti olisi tuolloin ollut n. 39-vuotias ja 1687 syntynyt 47-vuotias. www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/kuolleet_1732-1749_tk1455/66.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/kuolleet_1732-1749_tk1455/66.htm) ilmoittaa kuoliniäksi 62, mikä viittaa siis syntymävuoteen n. 1680. Kirkko paloi 1699 ja venäläiset hävittivät kirkon arkiston isonvihan aikana.
E. Juhani Tenhunen
En itsekään ymmärrä, mistä olen saanut vuoden 1695. Varmaankin Juha Rönkön arvio 1687 on lähinnä oikeaa. Mikäli kuolinajan mukaan ilmoitettu ikä 62 pitäisi paikkansa, Catharina olisi 54-vuotias Dorothean syntyessä.
Hilkka
En itsekään ymmärrä, mistä olen saanut vuoden 1695. Varmaankin Juha Rönkön arvio 1687 on lähinnä oikeaa. Mikäli kuolinajan mukaan ilmoitettu ikä 62 pitäisi paikkansa, Catharina olisi 54-vuotias Dorothean syntyessä.
Hilkka
Tuo Catharinan syntymäajan arvio 1695 on minun tulkinnastani lähtöisin. Tulkinta perustuu siihen, että ilmeinen äidinäitinsä Anna Harmainen on syntynyt kuolinaikansa perusteella 1656. Annan tytär Margareta Niiranen saattaisi näin olla syntynyt n. 1675 ja hänen tyttärensä Catharina Kumpulainen saattaisi olla syntynyt vastaavasti n. 1695
Syntymäajat 1656 > 1673 > 1690 edellyttäisivät jo molemmissa sukupolvissa 17 vuoden ikää äidille tyttären syntyessä.
Ehkä pitäisi vielä korostaa, että tämä tulkinta mahdollistaa Margareta Niiraselle paikan em. ketjussa.
Olen ollut vajaan viikon poissa forumista, ja hämmästelen kuinka pitkälle täällä on näissä suvuissa päästy. Kestää tovin tutkia olisiko johonkin kommentoitavaa.
Aimo.
E Juhani Tenhunen
24.06.13, 20:40
Onkohan nämä Rautalammin eteläosissa (esim. Kuningassalo) eläneet Laukkaset ylipäätänsä samoja Laukkasia kuin saman pitäjän pohjoisimmassa kolkassa eläneet Laukkaset? Välimatkaahan on jonkin verran.
Niin, onhan siinä alajuoksulla Laukaa (Lauckas), joka lienee saanut nimensä Laukkavirrasta...Toisaalta kun katselee karttaa, miettii, ovatko nämä Iisalmen Kumpulaiset yleisesti samoja kuin vaikkapa Vuonamon Esko Kumpulainen. Vrt http://suvut.genealogia.fi/kumpulainen/ :
"Kumpulaisten suvun lähtöpaikkana nykyisillä tiedoilla voidaan pitää Etelä-Savossa olevaa Juvan kuntaa. Sen Savilahden alueella asui Anders Kumbulainen. Hänen tietonsa ovat tallentuneet verojen maksun yhteydessä, koskapa hän sai oikeuden maksaa veronsa riistana ja kaloina. Andersin pääasialliset toimet liittyneet metsästykseen ja kalastukseen. Hän on toimi kuolemaansa saakka kuninkaan hovin tarpeisiin metsästäjänä ja kalastajana. Onko hänellä ollut myös kaskea ja viljelystä, sitä ei tiedetty. Syntymäaika on epätarkka, mutta tutkija A.E. Korpela, joka toimi Valtionarkiston virkailijana on löytänyt vuosiluvun 1483. Paikka on ollut Juva. Kuolinaika lienee 1553 ja ehkä Tavinsalmi (Kuopio).
Mainitun Andersin poika oli Måns Kumbulainen, joka siirtyi kalastajaksi Kihlovirralle, siis Iisalmen seutuville. Hänen poikansa Viisa avioitui Partaselle Iisalmen pohjoispuolelle. Kyseessä on ollut vuosi 1615. Sen seurauksena syntyi Viisalan talo, jonka isäntiä Kumpulaiset ovat olleet jo 13 sukupolven ajan. Jokseenkin kaikkien sukuun kuuluvien esi-isät kulkivat eräässä vaiheessa Viisalan kautta, eli olivat sen talon poikia ja tyttöjä. Myöhemmin alkoi olla jo muualla eläviä perheitä ja suku laajeni nykyiseen Pohjois-Savoon. Viisalassa oli isäntinä useassa polvessa Viisa-nimisiä miehiä Tästä on tullut sukuumme Viisan viesti ja W-kirjain vaakunamme ja lippuumme."
Itse kyllä uskon, että on. Itse asiassa esim. Keski-Suomen Kumpulaivsten asuinpaikat ovat yllättävän lähellä samoilla seuduilla tavattuja varhaisia Tenhusia, joitten sukulaisuutta pohfittiin sittemmin kadonneessa Suku Forumin keskustelussa...Tuo Partas-linkki antaa selvän vincin Eskon alkuperästä...
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
24.06.13, 21:00
Rautalammin syntyneitten tiedot alkavat sopivasti vuodesta 1695, ja Anna Harmainenkin näkyy jo muistaakseni Rautalammin I rippikirjasta. Vosiko Katariina olla syntynyt Rautalammin puolella?
E. Juhani Tenhunen
Niin, onhan siinä alajuoksulla Laukaa (Lauckas), joka lienee saanut nimensä Laukkavirrasta...Toisaalta kun katselee karttaa, miettii, ovatko nämä Iisalmen Kumpulaiset yleisesti samoja kuin vaikkapa Vuonamon Esko Kumpulainen. Vrt http://suvut.genealogia.fi/kumpulainen/
Kumpulaisia on asunut pitkään Vuonamon naapurikylässä Kumpumäellä Viitasaaren puolella. Se mistä he sinne ovat aikoinaan tulleet, on kokonaan toinen asia. Ovatko he koukanneet IIsalmen kautta vai tulleet suoraan samasta lähtöpaikasta jostakin Etelä-Savon seuduilta kuten näiden seutujen Tenhuset ovat ilmeisesti tulleet?
< Nyt kun Laukkasista jo puhuttu jo näinkin pitkään, en malta olla kysymättä erästä vaimoni Laukkas-kytkentää, jos vaikka joku tietäisi jotain.
Kysessä on Anna Laukkanen, k. 1.9.1710 Rautalampi. Synt.aika ei ole tiedossa, ei myöskään patronyymi. Meni naimisiin sotilas Markku Laurinpoika Jäntin kanssa n.1663. Markku oli syntynyt n. 1640 Rautalampi. Onko samoja Laukkasia? >
Todennäköisesti! Tarkistamattomat tiedot olen joskus ottanut Jänttien monisteesta, mutta siitä löytynee jo varmaan nyt joku sukukirjakin?
Sen verran tarkistin, että Rautalammilta löytyy SAYsta kyseinen pariskunta, mutta muut merkinnät ovat ristiriitaisia keskenään isien suhteen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1296596
Tutkimisiin
Harri Saastamoinen
25.06.13, 11:45
Vuonamossa on asunut pitkään myös Saastamoisia. Minulla onkin sieltä yksi etsittävä Laukkanen eli Johan Saastamoinen s. n. 1712 avioitui Anna Laukkasen s. n. 1721 kanssa. Annasta ei ole mitään tietoa, mutta Vuonamonlahti ei ole kaukana Laukkalasta joten olisko Anna Laukkalan Laukkasten jälkeläisiä?
Vuonamossa on asunut pitkään myös Saastamoisia. Minulla onkin sieltä yksi etsittävä Laukkanen eli Johan Saastamoinen s. n. 1712 avioitui Anna Laukkasen s. n. 1721 kanssa. Annasta ei ole mitään tietoa, mutta Vuonamonlahti ei ole kaukana Laukkalasta joten olisko Anna Laukkalan Laukkasten jälkeläisiä?
Tämä on erittäin todennäköistä. Naapuriin Johan Ikäheimollehan tuli vävyksi Petter Laukkanen v. 1720. Anna tuskin on Petterin tytär, mutta hänen veljiensä tytär hän voisi hyvinkin olla. Rautalammin syntyneiden luettelosta vain en ole löytänyt tätä Annaa.
Harri Saastamoinen
25.06.13, 14:13
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9698892
Tuossa vuoden 1723 alussa Vuonamonlahdessa on syntynyt Nils Laukkanen. Vanhemmat Pekka Laukkanen ja Margeta Ikäläinen. Olisiko Anna tämän perheen lapsi kuitenkin?
sukutut642
25.06.13, 14:57
Kiitos Julle. Selvisi ainakin Anna Laukkasen isän nimi Tuomas. Voi olla että muuta ei sitten enää löydykään.
Terv.AA
Ehkä juuri ja juuri voisi sopia, sillä heidät vihittiin jolukuussa 1720. Tämä pariskunta on kuitenkin pitäytynyt lastensa niemeämisissä tiukasti molempien lähipiirin nimissä. Anna ei kuulu joukkoon. Veikkaisin siksi Niilo Laukkasta ja Anna Niskasta, jotka muuttivat Rytkylle. Mutta tämä on puhdas veikkaus. Heiltä puuttuu Anna-lapsi minun tiedostoistani.
Juha Rönkkö
25.06.13, 15:51
Ehkä juuri ja juuri voisi sopia, sillä heidät vihittiin jolukuussa 1720. Tämä pariskunta on kuitenkin pitäytynyt lastensa niemeämisissä tiukasti molempien lähipiirin nimissä. Anna ei kuulu joukkoon. Veikkaisin siksi Niilo Laukkasta ja Anna Niskasta, jotka muuttivat Rytkylle. Mutta tämä on puhdas veikkaus. Heiltä puuttuu Anna-lapsi minun tiedostoistani.
Anna nimistä tytärtä ei mainita Niilon ja Anna Niskasen perheessä, Rk 1734-50 s.231 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031943) joten jos sen niminen on syntynyt niin on kuollut pienenä. Niilon veljellä Laurilla kyllä sitten Anna niminen tytär löytyy, mainitaan ainakin Iisalmi, Rk 1732-34 s.88 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5736971)ensimmäinen ripillä käynti 1734 joten olisi syntynyt viimeistään 1719 Seuraavasta kirjasta puuttuu sitten perheen tiedot.
Mitkä liene nuo Anna Laukkasen ja Johan Saastamoisen lasten nimet ja syntymä ajat?
Juha Rönkkö
25.06.13, 16:03
Tuossa aiemmin oli puhetta Taneli Paavonpoika Laukkasesta.
Mutta Tanelin isän Paavon vaiheet ovat ilmeisesti vielä varmistamatta. Tanelin äitinä mainitaan SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299232)ssa Maria niminen nainen joka oli siis Paavo Laukkasen vaimo.
Mutta kenenkä poikia ja tyttöjä Paavo ja Maria olivat? Maria voisi varmaan etsiä noista Saastamoisista, koskapa nimi Taneli voisi hyvinkin olla sieltä perittyä?
Mutta kenenkäs pojaksi tuo Paavo sitten sopii? Koska ei voine olla mitenkään sama kuin Kattilasalmen Paavo Laurinpoika Laukkanen joka oli naimisissa Margareta Markuksentytär Kokkosen kanssa. koska ajat menevät päällekkäin:confused:
Harri Saastamoinen
25.06.13, 16:18
Anna nimistä tytärtä ei mainita Niilon ja Anna Niskasen perheessä, Rk 1734-50 s.231 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031943) joten jos sen niminen on syntynyt niin on kuollut pienenä. Niilon veljellä Laurilla kyllä sitten Anna niminen tytär löytyy, mainitaan ainakin Iisalmi, Rk 1732-34 s.88 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5736971)ensimmäinen ripillä käynti 1734 joten olisi syntynyt viimeistään 1719 Seuraavasta kirjasta puuttuu sitten perheen tiedot.
Mitkä liene nuo Anna Laukkasen ja Johan Saastamoisen lasten nimet ja syntymä ajat?
Lapsia;
Hemming s. 1744
Daniel s. 1755
Sophia s. 1758
Elisabeth s. 1761
Kysymysmerkillä tälle parille olen merkinnyt jostakin syystä tyttären Anna s. 5.4.1737 Vuonamonlahti.
< Tuossa aiemmin oli puhetta Taneli Paavonpoika Laukkasesta.
Mutta Tanelin isän Paavon vaiheet ovat ilmeisesti vielä varmistamatta. Tanelin äitinä mainitaan SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299232)ssa Maria niminen nainen joka oli siis Paavo Laukkasen vaimo.
Mutta kenenkäs pojaksi tuo Paavo sitten sopii? Koska ei voine olla mitenkään sama kuin Kattilasalmen Paavo Laurinpoika Laukkanen joka oli naimisissa Margareta Markuksentytär Kokkosen kanssa. koska ajat menevät päällekkäin >
Hieman sekavaa, joko kaksi Paavoa, Niilonpoika ja Laurinpoika, koska toisella on Kaarina vaimo?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299232
Mutta tästä Kattilasalmi alkaa! Onko edelliset vuosikymmenet sitten myös Pielavedellä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300239
Tutkimisiin
Ei siellä Kattilasalmessa mielestäni muita Paavoja ollut kuin se Paavo, joka oli naimisissa Margareta Markuksentytär Kokkosen kanssa eli mielestäni Maria on tässä lyhennys Margaretasta. Voisi tietysti tutkia Sääksmäen henkikirjoja, miten se on tarkalleen kirjoitettu. Se Karin siellä SAY:ssä mielestäni tarkoittaa Paavo Laurinpojan äitiä, Sääksmäellä hän oli selvästi äiti muutamaa vuotta aikaisemmin ja Paavo poikamiehenä.
Daniel sitten on mielestäni täällä rippikirjassa viimeinen nimi: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1704-1713_tk1090/34.htm. En kuitenkaan saa aivan kaikkea selvää, mitä hänestä sanotaan.
Johan Saastamoisen ja Anna Laukkasen lapsia minulla: Anna 1740, Hemming 1744, Daniel 1755, Walborg 1758, Elisabeth 1761
Harri Saastamoinen
25.06.13, 16:34
Timolla taitaa olla oikein tuo Valpuri s. 1758. Ja on vielä yksi lapsi lisää Margareta s. 1762.
< Lapsia;
Hemming s. 1744
Daniel s. 1755
Sophia s. 1758
Elisabeth s. 1761 >
Kysymysmerkillä tälle parille olen merkinnyt jostakin syystä tyttären Anna s. 5.4.1737 Vuonamonlahti. >
Jokseenkin samansuuntaista onkittu, mutta epävarmuutta löytyy! Nuo Anna ja Hemmo voivat yhtä hyvin olla Hemmon lapsia? Minusta tuo Sophia onkin Vappu?
Tutkimisiin
E Juhani Tenhunen
25.06.13, 19:33
< Tuossa aiemmin oli puhetta Taneli Paavonpoika Laukkasesta.
Mutta Tanelin isän Paavon vaiheet ovat ilmeisesti vielä varmistamatta. Tanelin äitinä mainitaan SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299232)ssa Maria niminen nainen joka oli siis Paavo Laukkasen vaimo.
Mutta kenenkäs pojaksi tuo Paavo sitten sopii? Koska ei voine olla mitenkään sama kuin Kattilasalmen Paavo Laurinpoika Laukkanen joka oli naimisissa Margareta Markuksentytär Kokkosen kanssa. koska ajat menevät päällekkäin >
Hieman sekavaa, joko kaksi Paavoa, Niilonpoika ja Laurinpoika, koska toisella on Kaarina vaimo?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299232
Mutta tästä Kattilasalmi alkaa! Onko edelliset vuosikymmenet sitten myös Pielavedellä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300239
Tämä viittaisi kyllä siihen, että Kattilasalmella on torpparina Paavo Laurinpoika Laukkanen, jonka isä on Niilo Paavonpojan veli Lauri Paavonpoika Laukkanen. Veikkaisin, että verottajalle (tai Kansallisarkiston lukijalle) on tullut kirjoitusvirhe, ja kyseessä on Marketta Markuntytär Kokkonen.
Markku- ja Hemmo -nimet viittaavat vahvasti Saastamoisiin, joitten jälkeläinen itsekin olen...Hilkan sivuston Saastamois-taulu 2 paljastaa muuten todella varhaisen Dorothean: Matti Markunpoika Saastamoisen (1590-1639 Rautalampi Vuonamonlahti) puoliso oli Dorothea Paavontytär. Olisikohan Laukkasia???
E. Juhani Tenhunen
Juha Rönkkö
25.06.13, 20:02
Ei siellä Kattilasalmessa mielestäni muita Paavoja ollut kuin se Paavo, joka oli naimisissa Margareta Markuksentytär Kokkosen kanssa eli mielestäni Maria on tässä lyhennys Margaretasta. Voisi tietysti tutkia Sääksmäen henkikirjoja, miten se on tarkalleen kirjoitettu. Se Karin siellä SAY:ssä mielestäni tarkoittaa Paavo Laurinpojan äitiä, Sääksmäellä hän oli selvästi äiti muutamaa vuotta aikaisemmin ja Paavo poikamiehenä.
Daniel sitten on mielestäni täällä rippikirjassa viimeinen nimi: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1704-1713_tk1090/34.htm. En kuitenkaan saa aivan kaikkea selvää, mitä hänestä sanotaan.
Kylläpä se Maria on todennäköisesti pakko olla sama kuin Margareta, on käytetty muulloinkin noita kahta nimeä sekaisin. Mutta siitä alimmasta en saanut minäkään täysin selvää muusta kuin alusta ja lopusta väli hieman arvausta Påhl(antags)son Daniel, tuosta (suluissa) olevasta en kyllä mene takuuseen.
E Juhani Tenhunen
25.06.13, 20:53
Kylläpä se Maria on todennäköisesti pakko olla sama kuin Margareta, on käytetty muulloinkin noita kahta nimeä sekaisin. Mutta siitä alimmasta en saanut minäkään täysin selvää muusta kuin alusta ja lopusta väli hieman arvausta Påhl(antags)son Daniel, tuosta (suluissa) olevasta en kyllä mene takuuseen.
Tanelin oletetaan olleen Paavon äpäräpoika.
Itse kuulun Pielaveden Jylhä N:o 2 Uuraven Mattilan Saastamoisiin. Hemmingin pojista esi-isäni oli Matti (1739-1826) ja hänen pojistaan Heikki (1789-), jonka äiti oli Helena Karhunen.
Uuravessa asui myös Matin sisar Maria Hemmingintytär Saastamoinen (1752-1823).
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
25.06.13, 21:20
Tanelin oletetaan olleen Paavon äpäräpoika.
Silloin Maria on hänen äitinsä.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
25.06.13, 22:29
Itse kuulun Pielaveden Jylhä N:o 2 Uuraven Mattilan Saastamoisiin. Hemmingin pojista esi-isäni oli Matti (1739-1826) ja hänen pojistaan Heikki (1789-), jonka äiti oli Helena Karhunen.
Uuravessa asui myös Matin sisar Maria Hemmingintytär Saastamoinen (1752-1823).
Hilkan Saastamois-tauluissa on kyllä tästä Pielaveden rippikirjasta 1817-27 poikkeavia päiväyksiä...
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
26.06.13, 06:37
Hilkan Saastamois-tauluissa on kyllä tästä Pielaveden rippikirjasta 1817-27 poikkeavia päiväyksiä...
Joka tapauksessa kuudennusmies Heikki Matinpoika Saastamoisen (11.8.1789-1.9.1855 Pielavesi Jylhä Uurave Mattila) tytär, isoisäni äidinäiti Katariina Lotta Heikintytär Saastamoinen (17.6.1825 Jylhä Uurave Mattila – 25.9.1858 Hautajärvi Kangas Heikkilä), joka avioitui Olli Pekanpoika Pöksyläisen kanssa, tuli viimeistään tällöin kosketuksiin Laukkanen -suvun kautta.
Leskeksi jäänyt Kiuruveden kirkkoväärti Olli Pöksyläinen vihittiin 24.6.1863 Pielavedellä Henrika Lotta Dahlbergin kanssa. Henrikan syntymäkoti Pielavesi Jylhä N:o 7 Lassila kuului Henrikan syntyessä sivutilana Lotta Saastamoisen isän Heikki Saastamoisen tiluksiin. Henrikan isä oli Pielaveden pitäjän entinen siltavouti Hannu Simonpoika Dahlberg (1799 Raahe - 26.1.1878 Pielavesi Lammassalo N:o 1 Pappila) ja äiti herastuomarin tytär Heta Anja Juhontytär Kauppinen (1.4.1799 Iisalmen pitäjä Iisalmi N:o 4 Virta – 18.4.1868 Pielavesi Lammassalo N:o 1 Pappila). Henrika kuoli 22.12.1913 Jylhässä.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
26.06.13, 06:52
Silloin Maria on hänen äitinsä.
Puhtaaksikirjoitetun version perusteella tämä äiti olisi nimeltään Marketta Eerikintytär Herranen. On mahdollista, että Paavo Laurinpoika Laukkanen on rippikirjakatkon aikana tunnustanut Tanelin pojakseen.
E. Juhani Tenhunen
Hilkan Saastamois-tauluissa on kyllä tästä Pielaveden rippikirjasta 1817-27 poikkeavia päiväyksiä...
E. Juhani Tenhunen
Kotisivuillani olevia Saastamoisten ym. sukujen tietoja ei kannata tuijottaa. Yhdeksän vuoden kuluessa tiedot ovat eläneet, kuten nyt esim. nämä Laukkasten tiedot.
Joko lienee Saastamoisten uusi sukukirja valmistunut? Viime kesänä sain sukuseuralta yhteydenoton, jossa he kaipasivat uudelle sukukirjalle tekijää.
Hilkka
Harri Saastamoinen
26.06.13, 11:13
Tämä viittaisi kyllä siihen, että Kattilasalmella on torpparina Paavo Laurinpoika Laukkanen, jonka isä on Niilo Paavonpojan veli Lauri Paavonpoika Laukkanen. Veikkaisin, että verottajalle (tai Kansallisarkiston lukijalle) on tullut kirjoitusvirhe, ja kyseessä on Marketta Markuntytär Kokkonen.
Markku- ja Hemmo -nimet viittaavat vahvasti Saastamoisiin, joitten jälkeläinen itsekin olen...Hilkan sivuston Saastamois-taulu 2 paljastaa muuten todella varhaisen Dorothean: Matti Markunpoika Saastamoisen (1590-1639 Rautalampi Vuonamonlahti) puoliso oli Dorothea Paavontytär. Olisikohan Laukkasia???
E. Juhani Tenhunen
Hyvä ajatus jota sietää miettiä tuon Dorthean kohdalta. Onko kenelläkään tietoa mikä on vanhin havainto Laukkasista juuri Vuonamonlahdessa eli onko siellä ollut Laukkasilla jonkinlainen kantatila?
E Juhani Tenhunen
26.06.13, 15:14
Hyvä ajatus jota sietää miettiä tuon Dorthean kohdalta. Onko kenelläkään tietoa mikä on vanhin havainto Laukkasista juuri Vuonamonlahdessa eli onko siellä ollut Laukkasilla jonkinlainen kantatila?
Eiköhän tuo Rytkynsalo eli nykyinen Salonsaari ole riittänyt sukualueena. Suomen asutuksen yleisluettelohan sisältää lähinnä isäntien etunimen ja patronyymin hämäläiseen tapaan. Vuonamonlahti on ymmärtääkseni Keiteleen Saastamoisten keskeinen sukualue. Minusta Hilkan 9 vuoden takainen taulusto www.mesterton.net/hilkankoti/saastamoinen.htm (http://www.mesterton.net/hilkankoti/saastamoinen.htm) antaa hyvän pohjan, mitä ei pidä vähätellä edes itse.
Sukuseuran sivustolla www.saastamoistensukuseura.fi/ (http://www.saastamoistensukuseura.fi/) todetaan:
"Sukuseura täyttää siis tänä vuonna 40. vuotta. Vuosijuhla pidetään Keiteleellä Nilakan Yhtenäiskoulun tiloissa 6.10.2013 alkaen klo 10.00 Tervetuloa! Sukujuhlan yhteydessä pidetään ylimääräinen vuosikokous, missä päätetään sääntöjen muutoksista ja sukukirjan kirjoittamisesta.
Suvun henkilötietoja on tallennettu Juuret-ohjelmalla. Tallentajana on toiminut pääasiassa keiteleläinen Raili Jääskeläinen. Kirjaksi saakka tietoja ei ole vielä painettu, koska pelkistä taulukoista ei tule mielekästä luettavaa. Sukuneuvosto on aloittanut neuvottelut kirjan kirjoittamisesta ammattimaisen sukututkijan kanssa. Kirjaan tarvitaan kovaa panostusta myös sukuseuran jäseniltä. Tarinoita, kuvia ja muita faktatietoja suvun vaiheista olisi hyvä saada sukulauluja elävöittämään."
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
26.06.13, 22:48
< Lapsia;
Hemming s. 1744
Daniel s. 1755
Sophia s. 1758
Elisabeth s. 1761 >
Kysymysmerkillä tälle parille olen merkinnyt jostakin syystä tyttären Anna s. 5.4.1737 Vuonamonlahti. >
Jokseenkin samansuuntaista onkittu, mutta epävarmuutta löytyy! Nuo Anna ja Hemmo voivat yhtä hyvin olla Hemmon lapsia? Minusta tuo Sophia onkin Vappu?
Tutkimisiin
Sophia on Vappu, totta. Se oli oma merkintävirhe joka tuli nyt korjattua kun virhe tuli esille.
Ja mitä tulee Annaan ja Hemmoon niin minusta vaikuttaa että Anna joka Martti Toiviaisen kirjassa on merkitty Johan Saastamoisen ja Anna Laukkasen tyttäreksi on virheellinen. Tarkistin kirjoja enkä tällaista Annaa löydä mutta kylläkin Hemminki Markuksenpoika Saastamoisen ja Carin Viinikaisen Anna tyttären joka syntynyt 28.5.1737.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9698955
Hemminki on kyllä Johanin ja Annan lapsi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9698980
Ja mitä tulee Annaan ja Hemmoon niin minusta vaikuttaa että Anna joka Martti Toiviaisen kirjassa on merkitty Johan Saastamoisen ja Anna Laukkasen tyttäreksi on virheellinen. Tarkistin kirjoja enkä tällaista Annaa löydä mutta kylläkin Hemminki Markuksenpoika Saastamoisen ja Carin Viinikaisen Anna tyttären joka syntynyt 28.5.1737.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9698955
Hemminki on kyllä Johanin ja Annan lapsi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9698980
Pielaveden syntyneiden luettelossa on merkitty Johan Hemmingsson Saastamoisen ja Anna Laukkasen tytär Anna s. 5.4.1737 Vuonamolahti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6085629
Aimo
Harri Saastamoinen
26.06.13, 23:12
Pielaveden syntyneiden luettelossa on merkitty Johan Hemmingsson Saastamoisen ja Anna Laukkasen tytär Anna s. 5.4.1737 Vuonamolahti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6085629
Aimo
Niinpä, Pielaveden kirjoissa. Ja Johanin isän patronyymi Hemminki. Kukahan niistä.
< Lapsia;
Hemming s. 1744
Daniel s. 1755
Sophia s. 1758
Elisabeth s. 1761 >
Kysymysmerkillä tälle parille olen merkinnyt jostakin syystä tyttären Anna s. 5.4.1737 Vuonamonlahti. >
Jokseenkin samansuuntaista onkittu, mutta epävarmuutta löytyy! Nuo Anna ja Hemmo voivat yhtä hyvin olla Hemmon lapsia? Minusta tuo Sophia onkin Vappu?
Tutkimisiin
Minusta nuo Pielaveden syntyneiden luettelossa olevat lapset ovat samat kuin eilen käsitelyjen Juho Tuomaksepoika Saastamoisen ja Anna Laukkasen lapset. Mistä syystä isän nimenä Juho Hemminginpoika Saastamoinen Iisalmessa?
Samat tiedot löytyvät Rautalamin syntyneistä Hemmingin, Valborgin ja Elisabetin osalta. Isän nimenä on pelkkä Juho Saastamoinen, äiti Anna Laukkanen. Kumpi on siis oikea isän patronyymi?
Hilkka
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 07:54
Niinpä, Pielaveden kirjoissa. Ja Johanin isän patronyymi Hemminki. Kukahan niistä.
Kun ollaan Pielavedellä, mieleen tulevat Jylhän Saastamoiset ja esi-isäni Hemminki Hemminginpoika Saastamoinen (31.8.1728-20.11.1807 Jylhä, Hilkan taulu 10), puoliso Anna Pekantytär Väisänen (n. 1729 - 10.1.1809 Pielavesi).
Hilkalla tämän Hemmingin lapsia olivat:
1) Maria Hemmingintytär Saastamoinen (taulu 11, Raita taulu 783: 22.2.1754 Pielavesi Jylhä - 15.6.1794 Kiuruvesi Kalliojärvi), puoliso Paavo Matinpoika [Kärkkäinen] Rantonen (1755 Kiuruvesi - 27.12.1808 Kiuruvesi Kalliojärvi)
2) Taneli Hemminginpoika Saastamoinen (taulu 130, 5.11.1756 Pielavesi Jylhä - 18.3.1835), puoliso Marketta Jauhiainen (30.6.1753-3.3.1835)
3) esi-isäni Matti Hemminginpoika Saastamoinen (taulu 131, 21.12.1758 Pielavesi Jylhä -23.6.1826 Pielavesi Jylhä Uurave [rippikirjan mukaan], I puoliso Helena Partanen, II puoliso [esiäitini] Helena Karhunen (1758 - 12.1.1809 Pielavesi Jylhä).
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 08:02
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1798-1805_tk1256/114.htm mainitsee Pielaveden (Rautalampi) Laukkalan Rankkilan (vrt. Rankkinen, Rankitar) asukkaita.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 08:16
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/49.htm Pielaveden (Rautalampi) Jylhästä saattaa auttaa jotenkin Johan -asiassa?
E. Juhani Tenhunen
Kun ollaan Pielavedellä, mieleen tulevat Jylhän Saastamoiset ja esi-isäni Hemminki Hemminginpoika Saastamoinen (31.8.1728-20.11.1807 Jylhä, Hilkan taulu 10), puoliso Anna Pekantytär Väisänen (n. 1729 - 10.1.1809 Pielavesi).
Hilkalla tämän Hemmingin lapsia olivat:
1) Maria Hemmingintytär Saastamoinen (taulu 11, Raita taulu 783: 22.2.1754 Pielavesi Jylhä - 15.6.1794 Kiuruvesi Kalliojärvi), puoliso Paavo Matinpoika [Kärkkäinen] Rantonen (1755 Kiuruvesi - 27.12.1808 Kiuruvesi Kalliojärvi)
2) Taneli Hemminginpoika Saastamoinen (taulu 130, 5.11.1756 Pielavesi Jylhä - 18.3.1835), puoliso Marketta Jauhiainen (30.6.1753-3.3.1835)
3) esi-isäni Matti Hemminginpoika Saastamoinen (taulu 131, 21.12.1758 Pielavesi Jylhä -23.6.1826 Pielavesi Jylhä Uurave [rippikirjan mukaan], I puoliso Helena Partanen, II puoliso [esiäitini] Helena Karhunen (1758 - 12.1.1809 Pielavesi Jylhä).
E. Juhani Tenhunen
Hei
Maria Saastamoisen kohdalla on virhe, joka tuli selville vasta vajaa vuosi siten. Maria oli otettu Toiviaisen Saastamoisten kirjasta, jossa hänellä ei ollut aviopuolisoa. Tässä tulee esille, että kirjoista otetuissa tiedoissa on virheitä, jotka siirtyvät sitten eri sukututkijoille. Olen lähettänyt vuosi sitten Saastamoisten sukuseuralle Saastamoisia koskevia tietojani. Toivottavasti tämä asia tulee siellä oikein.
Maria Axelintytär Saastamoinen s. 1755 Pielavesi, Koivujärvi k. 15.6.1794 Kiuruvesi, Kalliojärvi. Hänen vanhempansa ovat Axel Axelinpoika Saastamoinen 31.3.1713 Rautalampi, Vuonamonlahti - 28.4.1794 Pielavesi, Koivujärvi ja Anna Martintytär Heinonen s. 1721 Rautalampi, Koivujärvi, k. 13.11.1785 Pielavesi, Koivujärvi.
Olen nyt poissa tietokoneeni äärestä jonkin aikaa, joten en ole kommentoimassa viesteihin.
Hilkka
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 09:45
HMaria Saastamoisen kohdalla on virhe, joka tuli selville vasta vajaa vuosi siten. Maria oli otettu Toiviaisen Saastamoisten kirjasta, jossa hänellä ei ollut aviopuolisoa. Tässä tulee esille, että kirjoista otetuissa tiedoissa on virheitä, jotka siirtyvät sitten eri sukututkijoille. Olen lähettänyt vuosi sitten Saastamoisten sukuseuralle Saastamoisia koskevia tietojani. Toivottavasti tämä asia tulee siellä oikein.
Maria Axelintytär Saastamoinen s. 1755 Pielavesi, Koivujärvi k. 15.6.1794 Kiuruvesi, Kalliojärvi. Hänen vanhempansa ovat Axel Axelinpoika Saastamoinen 31.3.1713 Rautalampi, Vuonamonlahti - 28.4.1794 Pielavesi, Koivujärvi ja Anna Martintytär Heinonen s. 1721 Rautalampi, Koivujärvi, k. 13.11.1785 Pielavesi, Koivujärvi.
Kiitos, Hilkka! Maria Hemmingintytär Saastamoisen oikeammat tiedot tulivat siis esiin jo rippikirjan 1817-27 tietoja tarkastellessani.
Mutta Akselin isän Akselin ja Juho Saastamoisen isä voisi olla esi-isäni Hemminki Hemminginpojan isä Hemminki Tanelinpoika Saastamoinen (Hilkan taulu 9, 1.6.1690 {ks rippikirja I] Rautalampi Vuonamonlahti - 4.1.1762 Pielavesi (Rautalampi) Jylhä Hemmola), puoliso 10.6.1713 Kaisa Paavontytär Tiitinen (14.10.1691 Vesanto - 21.12.1772 Pielavesi (Rautalampi) Jylhä Hemmola).
Hemmolan sivu: www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/49.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/49.htm)
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/20.html :
Sivu 20 VUONAMONLAHTI
Taneli Saastamoinen
vaimo Marketta Jääskeläinen
poika Markus, kuollut 1711
vaimo Anna Jauhiainen (sivulta 32) (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/32.html)
poika Taneli, kuoli pudotessaan hevosen selästä 1712, 35 vuotta
vaimo Kerttu Hämäläinen, Viitasaarelta
Iisak Markuksenpoika
vaimo Anna Lepaatar [Leppänen]
piika Inkeri Olavintytär Hamunen
Kerttu Taponinen
poika Akseli, vihitty 20.2.1708
vaimo Agneta Simontytär Puranen, Vesijärveltä (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/106.html)
poika Paavo, viite Vesijärvelle sivu 106 (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/106.html)
vaimo Anna Tiihonen
sotilas Olavi Knuutinen
Hemmo Tanelinpoika, syntynyt 1.6.1690
vaimo Kaarina Paavontytär Tiitinen (sivulta 6) (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/6.html)
Juho Tanelinpoika Saastamoinen, vihitty 2.4.1711
vaimo Kristiina Heikintytär Kemppainen, Vesijärveltä (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/106.html)
Matti Tanelinpoika, viite sivulle 106 (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/106.html)
Tässä on siis jo yksi Juho?
E. Juhani Tenhunen
Nyt kun on käsitelty perinpohjin Saastamoisia (viime syksynä) ja Laukkasia, voisimme yrittää löytää Annan ja Juhon lapsista jotakin järkevää nimittäjää heidän vanhemmikseen.
Juhon vanhemmiksi on Toiviainen merkinnyt Taneli Tanelinpojan ja Kerttu Kumpulaisen. Se on väärin Kertun perunkirjan parusteella. Näin pitää olettaa, että Pielaveden syntyneiden luettelosssa mainittu patronyymi Hemmingson on oikea.
Annan ja Juhon lapset ja kehen ajattelen niiden nimien viittaavan:
1. Anna, äidin äiti
2. Hemming, isän isä
3. Daniel, äidin isä
4. Walborg, äidin äidin äiti(puoli?)
5. Liisa, isän äiti
6. Margareta, äidin isän äiti(puoli?)
Tällä tavoin järkeiltynä Juho Saastamoisen vanhemmat olisivat siis Hemming Hemminginpoika ja Liisa Metsonen. Anna Laukkasen vanhemmat olisivat Kattilasalmella syntynyt Daniel Paavonpoika ja Anna Mikontytär Mikkonen. Kattilasalmen Paavon vaimohan oli Margareta Kokkonen ja Mikko Mikkosen toinen vaimo Walborg.
Kirkonkirjoista ei löydy enempää Juholle kuin Annallekaan vanhempia. Ehkä joku tuomiokirja tai perukirja joskus vielä paljastaa asiakirjoihin kirjatut vanhemmat.
Harri Saastamoinen
27.06.13, 10:41
Nyt kun on käsitelty perinpohjin Saastamoisia (viime syksynä) ja Laukkasia, voisimme yrittää löytää Annan ja Juhon lapsista jotakin järkevää nimittäjää heidän vanhemmikseen.
Juhon vanhemmiksi on Toiviainen merkinnyt Taneli Tanelinpojan ja Kerttu Kumpulaisen. Se on väärin Kertun perunkirjan parusteella. Näin pitää olettaa, että Pielaveden syntyneiden luettelosssa mainittu patronyymi Hemmingson on oikea.
Annan ja Juhon lapset ja kehen ajattelen niiden nimien viittaavan:
1. Anna, äidin äiti
2. Hemming, isän isä
3. Daniel, äidin isä
4. Walborg, äidin äidin äiti(puoli?)
5. Liisa, isän äiti
6. Margareta, äidin isän äiti(puoli?)
Tällä tavoin järkeiltynä Juho Saastamoisen vanhemmat olisivat siis Hemming Hemminginpoika ja Liisa Metsonen. Anna Laukkasen vanhemmat olisivat Kattilasalmella syntynyt Daniel Paavonpoika ja Anna Mikontytär Mikkonen. Kattilasalmen Paavon vaimohan oli Margareta Kokkonen ja Mikko Mikkosen toinen vaimo Walborg.
Kirkonkirjoista ei löydy enempää Juholle kuin Annallekaan vanhempia. Ehkä joku tuomiokirja tai perukirja joskus vielä paljastaa asiakirjoihin kirjatut vanhemmat.
Olen liittänyt itse eilen illalla tämän Juhon juuri Hemmingin ja Liisan pojaksi seuraavalla ajatuksella:
Olettamuksena Johanin isäksi olen merkinnyt Hemmingin ja äidiksi Liisan koskapa tytär Annan tiedoissa Johanin kohdalla patronyymi Hemminki. Molemmat ovat asuneet Vuonamonlahdessa joten maantiteellinen sijainti, muiden lasten ikä perheessä ja patronyymi antaisivat aiheen olettaa että Hemminki ja Liisa olisivat vanhemmat.
PS. vaikka tässä käsitellään Saastamoisia niin nämä ovat kuitenkin Laukkasten jälkeläisiä.
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 11:12
Nyt kun on käsitelty perinpohjin Saastamoisia (viime syksynä) ja Laukkasia, voisimme yrittää löytää Annan ja Juhon lapsista jotakin järkevää nimittäjää heidän vanhemmikseen.
Juhon vanhemmiksi on Toiviainen merkinnyt Taneli Tanelinpojan ja Kerttu Kumpulaisen. Se on väärin Kertun perunkirjan parusteella. Näin pitää olettaa, että Pielaveden syntyneiden luettelosssa mainittu patronyymi Hemmingson on oikea.
Annan ja Juhon lapset ja kehen ajattelen niiden nimien viittaavan:
1. Anna, äidin äiti
2. Hemming, isän isä
3. Daniel, äidin isä
4. Walborg, äidin äidin äiti(puoli?)
5. Liisa, isän äiti
6. Margareta, äidin isän äiti(puoli?)
Tällä tavoin järkeiltynä Juho Saastamoisen vanhemmat olisivat siis Hemming Hemminginpoika ja Liisa Metsonen. Anna Laukkasen vanhemmat olisivat Kattilasalmella syntynyt Daniel Paavonpoika ja Anna Mikontytär Mikkonen. Kattilasalmen Paavon vaimohan oli Margareta Kokkonen ja Mikko Mikkosen toinen vaimo Walborg.
Kirkonkirjoista ei löydy enempää Juholle kuin Annallekaan vanhempia. Ehkä joku tuomiokirja tai perukirja joskus vielä paljastaa asiakirjoihin kirjatut vanhemmat.
Eikös Daniel Paavonpojan äiti ole Marketta Herranen, kuten totesin?
Onko ihan varmaa, ettei Rautalammin eikä Pielaveden syntyneitten luetteloista (originaalikopiot) löydy Juho Saastamoisen tai Anna Laukkasen vanhempia?
Tässä siis Hemmon sivu Vuonamonlahdessa I rippikirjassa: www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/19.html :
Sivu 19 VUONAMONLAHTI
Hemmo Saastamoinen
vaimo Liisa Metsonen
veli Heikki
vaimo Marketta Pekkarinen
Paavo Tias?, kuollut 1711
vaimo Marketta Utriainen
Paavo Saikkonen, kuollut 1711
vaimo Anna Karttunen, kuollut 1710
sotilas Pekka Saastamoinen, kuollut 24.1.1709, 32 vuotta
vaimo Anna Olavintytär Liimatainen
sotilas Samuel Paavonpoika Kemppainen
vaimo Rakel Eerikintytär Kalajoelta, vihitty 9.7.1700
vanhus Inkeri Pennanen, kuollut
itsellinen Paavo Hamunen, vihitty 13.8.1699, kuollut 1711
vaimo Helka Matintytär Kemppainen
piika Riitta
sotilas Mikon leski Kaarina
Pekka Saastamoisen anoppi Elina
sotilas Markus Iisakinpoika S _ _ _ [Sulen]
Anna Eerikintytär Knuutinen
Kaarina Lappalainen [Leppänen?]
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 11:36
7.5.1717 30.5.1717 Axel Sastam: Agneta Purat: Johan
Jostain syystä Rautalammin kastettujen HisKi-haku ei näytä Saastamoisen Johan -poikia. Olisiko Juhon isä Akseli Hemminginpoika Saastamoinen?
Entäs:
11.2.1749 18.3.1749 Miekolanm: Johan Sastamoinen Anna Hackarainen Anna
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 14:25
Rautalampi - kastetut
Lapsen etunimi: DANIEL => Daniel
HisKissä on varsin runsaasti Taneleita:Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
3.5.1706 8.6.1706 Wuonomalax Marcus Danielss: Sastamoinen Anna Jauhiatar Daniel
30.11.1707 7.12.1707 Wuonomalax Daniel Sastamoinen Gertrud Cumbulattar Daniel
5.5.1710 22.5.1710 Wuonomalax Axel Sastamoinen Agneta Puratar Daniel
23.12.1732 19.1.1733 Koijärfvi Daniel Laukanen Anna Mickotar Daniel
17.3.1737 17.3.1737 Wonomalax Daniel Axelss: Sastamoinen Carin Rytkötär Daniel
4.7.1752 25.7.1752 Wonomalax Aron Sastamoinen Carin Danielsdr Daniel
9.8.1754 24.8.1754 Wonamo Påhl Hakulinen Chirstin Sastamoinen Daniel
5.11.1756 14.11.1756 Jylhä Hemming: Sastam: Anna Wäisäin Daniel
16.6.1759 24.6.1759 Wuonamalax Axel Sastamoin Walb: Nenonen Daniel
12.10.1759 26.10.1759 Wuonamalax Danel Sastamoin Carin Uttriain Danel
18.2.1761 21.2.1761 Koijerfvi Axel Sastamoin Anna Heinoin Daniel
11.9.1761 13.9.1761 Jylhä Dan: Sastamoin Anna Sastamoin Daniel
9.12.1762 15.12.1762 Sulkava Mats Sastamoin Maria Kananen Daniel
29.5.1771 21.6.1771 Sammalis Georg Jauhiain Anna Sastam: Daniel
27.6.1771 8.8.1771 Wuonamo Mats Sastam: Lisa Hakulin Daniel
10.3.1772 28.3.1772 Wuonamolax Mathias Sastam: Marg: Jauhiain Daniel
22..1775 25..1775 Wuonamo Mats Kontin Elisab: Sastam: Daniel
12.1.1777 19.1.1777 Jylhä Mat: Sastamoin Anna Laukain Daniel
15.12.1777 31.12.1777 Sulkava Tomas Finne Maria Sastam: Daniel
3.11.1781 9.11.1781 Sulcava Dan: Sastamoin Anna Kärkäin Daniel
6.6.1782 3.7.1782 Wuonamo Joh: Sastamoin Lisa Gång Daniel
13.6.1782 4.7.1782 Sammalis Daniel Sastamoin Lisa Huttuin Daniel
24.1.1783 25.1.1783 Wuonamolax Påhl Utriain Maria Sastamoin Daniel
27.3.1783 25.4.1783 Sulkava Matts Sastamoin Anna Westerin Daniel
11.1.1787 28.1.1787 Wonamå Dan: Sastamoin Lisa Sastamoin Daniel
26.4.1789 27.4.1789 Sulkavaj: Dan: Sastam: Greta Pedikäin Daniel
16.11.1791 30.11.1791 Wuonamo Dan: Sastamoin Helena Laukain Daniel
12.12.1791 24.12.1791 Koutaj: Joh: Jäskäläin Carin Sastamoin Daniel
8.8.1793 11.8.1793 Jylhä Dan: Sastamoin Marg: Jauhiain Daniel
25.2.1800 2.3.1800 Tangosalmi Steph: Häyrin Christ: Pietil: Daniel
5.11.1800 7.11.1800 Jylhä Daniel Sastamoin Hel: Jauhiain Daniel ...
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 14:46
Rautalampi - kastetut
Äidin sukunimi: LAUKKANEN => Laukkanen
Entäpä Juho Saastamoisen tai Anna Laukkasen lapset (sekä muutamia muita kiinnostavia):Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
11.6.1704 5.7.1704 Erich Herrainen Margeta Laukatar Niels
25.11.1731 25.12.1731 Wonomo Eskil Kumbulainen Dorde Laukatar Hend:
13.8.1745 18.8.1745 Laukala sold: Eskel Pihlrot Dorde Laukatar Dorde
8.3.1749 26.3.1749 Lauckala sold: Eskel Pihlrot Dorde Lauckanen Lars
4.5.1758 26.5.1758 Wuonomo Johan Sastamoin Anna Lauckain Walborg
21.1.1761 13.3.1761 Samalis Joh: Sastamoin Anna Lauckain Elisabeth
13.12.1760 14.1.1761 Wuonamo Sam: Lauckain Anna Lauckain JohanI Pielavesi födda 1761
15.6.1767 16.6.1767 Winikala Hemming Sastamoin Walb: Lauckain Walborg
27.4.1768 1.5.1768 Säwiä Påhl Pulkin Anna Lauckain Michael
5.1.1770 28.1.1770 Wuonamo Hemming Sastamoin Walb: Lauckain AnnaIfrån Pielavesi 1770
26.8.1773 7.9.1773 Winikala (öfre trachten) Hämming Sastamoin Walb: Lauckain Maria
7.11.1774 8.12.1774 Winickala Hemming Sastamoin Walb: Laukain Carin
12.1.1777 19.1.1777 Jylhä Mat: Sastamoin Anna Laukain Daniel
15.12.1777 1..1778 Wijnikala Hemming Sastam: Walb: Laukain Maria
23.1.1779 14.2.1779 Jylhä Mats Sastamoin Anna Lauckain Mats
18.6.1779 7.7.1779 Wuonamolax Joh: Sastamoin Marg: Lauckain Maria
2.8.1781 5.8.1781 Jylhä Matts Sastamoin Anna Laucain Johannes
1.12.1782 11.12.1782 Wuonamo Johan Sastamoin Marg: Laukain Matts
15.9.1783 15.9.1783 Wuonamolax Hemming Sastamoin Walb: Laukain Laurentius
E. Juhani Tenhunen
Ja mitä tulee Annaan ja Hemmoon niin minusta vaikuttaa että Anna joka Martti Toiviaisen kirjassa on merkitty Johan Saastamoisen ja Anna Laukkasen tyttäreksi on virheellinen. >
Kyllä minusta Pielaveden syntyneiden - vihittyjen - kuolleiden 1737-65 kyllä lukee dito Johan Hemmingson Saastamoinens ja Anna Laukatars syntynyt ja kastettu 5.4.1737 kummit Johan Vatanen ja liisa Jääs...?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/syntyneet_1737-1765_tk1264/2.htm
Onkohan nyt ristiriitoja alkuperäisten välillä?
Tutkimisiin
< 7.5.1717 30.5.1717 Axel Sastam: Agneta Purat: Johan
Jostain syystä Rautalammin kastettujen HisKi-haku ei näytä Saastamoisen Johan -poikia. Olisiko Juhon isä Akseli Hemminginpoika Saastamoinen?
Entäs:
11.2.1749 18.3.1749 Miekolanm: Johan Sastamoinen Anna Hackarainen Anna
Mitä poikia sinä kaipaat? Minulla on vai tyttöjä Annan kanssa. Isäksi olen saanut juuri Akselin.
Tutkimisiin
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1769-1789_tk1255/49.htm puolivälistä sivua alaspäin. Siellä se Anna-tytär luuraa miehensä kanssa.
< Onko ihan varmaa, ettei Rautalammin eikä Pielaveden syntyneitten luetteloista (originaalikopiot) löydy Juho Saastamoisen tai Anna Laukkasen vanhempia? >
Pielaveden syntyneet alkaa vasta vuodesta 1737, sitä ennen kai Rautalammen syntyneistä vuodesta 1695 Pielaveden kylästä?
< Sivu 19 VUONAMONLAHTI
Hemmo Saastamoinen
vaimo Liisa Metsonen
veli Heikki
vaimo Marketta Pekkarinen >
Tässä löydetyt lapset liitteessä.
Tutkimisiin
E Juhani Tenhunen
27.06.13, 19:10
Mitä poikia sinä kaipaat? Minulla on vai tyttöjä Annan kanssa. Isäksi olen saanut juuri Akselin.
Kyse oli Rautalammin HisKi -tietojen ilmeisestä syöttövirheestä. Jos haet isä Saastamoisen lapsia, saat vain yhden (1) tuloksen:
Rautalampi - kastetut
Isän sukunimi: SAASTAMOINEN => SaastamoinenSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
16.1.1712 28.1.1712 Wuonomalax Henr: Saastamoinen Margreta Peccaritar Simon
E. Juhani Tenhunen
Juha Rönkkö
27.06.13, 20:13
Kyse oli Rautalammin HisKi -tietojen ilmeisestä syöttövirheestä. Jos haet isä Saastamoisen lapsia, saat vain yhden (1) tuloksen:
Rautalampi - kastetut
Isän sukunimi: SAASTAMOINEN => SaastamoinenSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
16.1.1712 28.1.1712 Wuonomalax Henr: Saastamoinen Margreta Peccaritar Simon
E. Juhani Tenhunen
Kannattaa hakea SASTAM...
E Juhani Tenhunen
28.06.13, 05:46
Kannattaa hakea SASTAM...
Näköjään. Palataan Jylhään ja Saastamoisiin käyttäen apuna Rautalammin HisKiä...esivanhempiini:
11.8.1789 16.8.1789 Jylhä Maths Sastamoin Lena Karhuin Henric
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1769-1789_tk1255/70.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1769-1789_tk1255/70.htm) kertoo tilanteesta Jylhässä Taneli Saastamoisen talossa.
Olli Pöksyläisen I puolison Lotan syntyessä tilanne Jylhän Uuravessa oli tämä:
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1817-1827_tk1257/105.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1817-1827_tk1257/105.htm)
Mistä tuli Lotan äiti Anna Kaisa Niskanen, jonka Hilkan taulu 131 ilmoittaa syntyneen 16.10.1784 ja kuolleen n. 1845?
16.10.1784 17.10.1784 Lammassalo B. Påhl Niscain Anna Heinoin Anna Caisa
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1835-1845_tk1258_2/133.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1835-1845_tk1258_2/133.htm) Jylhä N:o 2 Uurave Mattila kertoo kuolemasta vain vuosiluvulla.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
28.06.13, 06:24
16.10.1784 17.10.1784 Lammassalo B. Påhl Niscain Anna Heinoin Anna Caisa
Vihitty 24.4.1814: www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/syntyneet_1804-1826_tk1267/299.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/syntyneet_1804-1826_tk1267/299.htm)
Lammassalo N:o 1:n tilanne talollinen Antti Niskasen perheessä Anna Kaisan syntyessä: www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1778-1793_tk1255/50.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1778-1793_tk1255/50.htm)
E. Juhani Tenhunen
< Kyse oli Rautalammin HisKi -tietojen ilmeisestä syöttövirheestä. Jos haet isä Saastamoisen lapsia, saat vain yhden (1) tuloksen:
Rautalampi - kastetut
Isän sukunimi: SAASTAMOINEN => SaastamoinenSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
16.1.1712 28.1.1712 Wuonomalax Henr: Saastamoinen Margreta Peccaritar Simon >
Sorry, etten ymmärtänyt, koska olen jo pitänyt itsestään selvänä, että edes kolme ensimmäistä merkkiä ei pidä paikkaansa. Joten aina jos on kaksi vokaalia peräkkäin alussa, on kokeiltava myös yhdellä vokaalilla. Kuten nyt Saas, kokeiltava myös Sas. Olen tehnyt tästä jo korjausesityksen HisKin ylläpitäjälle, mutta lienee sitten vaikea toteuttaa. Kysehän on loppujen lopuksi siitä, että nimiä ei ole normalisoitu.
Odotellaan
Palaan viestiketjun alkupään vanhaan viestiini, jota täydennän keskustelun aikana ilmenneillä uusilla tiedoilla ja hypoteeseilla (punaisella). joistain vuosiluvuista lienee keskustelussa löytynyt tarkempia tietoja, joita en kaikkia jaksa tähän korjata.
Hypoteesina olen liittänyt mukaan mm. kytkennän Saastamoisiin ja Niskasiin.
Lisäksi kiinnitän huomiota löytämääni mainintaan veljeksistä Pekka ja Lauri Laukkanen Tommonmäessä 1712.
1600-luvun ja 1700-l alun tiedot: Pielavesi (SAY Rautalampi Laukaa Viitasaari Saarijärvi)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1293434 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1293434)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294148 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294148)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294635)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1296568 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1296568)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1297777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1297777)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299113 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299113)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300239 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300239)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500747 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500747)
Taulu 1
isäntä Påvel Lauckainen, s.arv.1575, mainittu 1598-1639
pso Anna (Henriksdr) Hirvotar s.arv.1575, mainittu 1634-1639
lapsia:
Nils, s.arv.1590, mainittu 1630- (Taulu 2)
Helena Påhlsdr, s.arv.1600, mainittu 1638-1639
Mahtaako kuulua myös tähän perheeseen ?:
Mårten Laukkanen, s.arv. 1590 mainitaan 1635 Rautalampi, pso Valborg Philppusdr s.arv. 1590, (poika Philppus Mårtensson Laukkanen s.arv.1610, pso Ingeborg Jacobsdr s.arv.1610)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13386592
Dorothea Paavontr (Laukkanen?) s.1604 Rautalampi, pso ennen 1634 Matti Markunp Saastamoinen s.1604 Rautalampi, mainitaan 1634-38 Vuonamolahdella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13386592 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13386592)
Marketta Laukkanen, s.arv.1615
http://www.yla-savo.fi/Etusivu/YH/YR/Asukkaat/Kylaprojekti/Kotiinpain_Kylaportti-hanke/Yla-Savon_kylien_kotisivut/Pielaveden_kylat/Pohjois-Pielavesi/Historia.iw3
Taulu 2
Nils Laukkanen, s.arv.1600, mainittu 1630- (Taulusta 1)
pso ennen 1634 Margeta Påhlsdr s.arv.1600, mainittu yhdessä 1634-64
lapsia:
Påhl s.arv.1625 (Taulu 3)
Peer s.arv.1625, mainittu 1649, pso Maisa, mainittu yhdessä 1649
Nils, s.arv.1630, mainittu 1653 pso1 Anna mainitaan SAY 1665-68, pso2 1669 Ingeborg, pso3 Marketta Viinikainen mainitaan http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1704-1713_tk1090/34.htm
Lars, s.arv.1630, k.ennen 1675, main.1653 sold. Lars Nilss, pso Karin, main.yhdessä 1662-70, main.1675 Påhl Nilss:n veljen leskenä
Mahtaako kuulua myös tähän perheeseen ?:
Anna Laukkanen s.arv.1630, k.1709, pso Lauri Jäntti (poika Markus Laurinp Jäntti)
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/51.html
Matti Laukkanen s.arv.1630
Taulu 3
Påhl Nilss Laukkanen, s.arv.1625 (Taulusta 2)
pso1 Anna (Susanna) s.arv.1625, mainittu yhdessä 1650-65
pso2 Dordi, s.arv.1640, mainittu yhdessä 1670
lapsia(1):
Niilo Paavonp. s.arv.1645, (Taulu 4)
Marketta, s.arv.1650
Lars, s.arv.1650, pso1 ennen 1676 Marketta, pso2 Brita mainitaan SAY 1680-91 (poika ehkä Paavo Laukkanen s.1689, k.21.5.1742, mainitaan Vieremässä)
Henrik, s.arv.1660
Taulu 4
Niilo Paavonpoika Laukkanen, s.arv.1645 (Taulusta 3)
pso1 Karin, mainitaan yhdessä 1682-84
pso2 Dorothea Franckitar , mainitaan yhdessä 1691
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299113 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299113)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300239 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300239)
http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/29.html (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/29.html)
lapsia (1) (äiti Karin):
Paavo Niilonp, s.1668, main. 1684, k.ennen 1748, pso Valborg Tahvontr Niskanen s.1672, mainitaan 1722 ja ilm. leskenä 1748, poika Nils Påhlsson s.1698 ja Margeta (Tikkanen) isäntäparina 1728 alkaen, SAY Pielavesi Laukkala, mainitaan myös pojat Påhl s.1704 (pso Brita) ja Lars Paavonpojat.
http://www.laukkaset.org/sukututkimus.shtml (http://www.laukkaset.org/sukututkimus.shtml)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500747 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500747)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/46.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/46.htm)
Niilo Niilonp, s.1677, pso Anna Niskanen, mainitaan Rytkyllä 1722-59
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/217.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/217.htm)
Pekka Niilonp, s.arv.1680, k.17.04.1738, mainitaan 1712 Pielavesi Tommonmäki yhdessä veli Laurin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774947
pso n.1720 Margaretha Ikäheimo, asuivat Vuonamolahden Viinikkalassa (Margaretan äiti Agneta Brusintr Viinikainen)
Lauri Niilonp, s.1680, main. SAY 1707-10 Pielavesi Laukkala, mainitaan 1712 Pielavesi Tommonmäki yhdessä veli Pekan kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774947 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774947)
1727 ja 1734 hk Vehmasjärvi, k.13.05.1744 Vehmasjärvi, pso Catharina Kumpulainen, s.1680 k.18.03.1742 Vehmasjärvi, lapsia ainakin Anna n.1718, Nils 1721, Katarina 1724, Christina 1729 ja Dorothea 1734
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299113 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1299113)
lapsia (2) äiti Dorothea:
ehkä Margareta s.1690 (mainitaan 1732 Tommonmäessä, pso ilmeisesti jo 1709 Samuel Niskanen)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1748-1771_tk1255/36.htm
Tommonmäessä on mainittu 1712 mahdolliset veljet Pekka ja Lauri.
Nils Laukas odöpt barn s.1696, k.30.03.1696 Rautalampi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1695-1712_tk1101/4.htm
Samuel Niilonp, s.1700 (syntymäajan perusteella oletetaan äidiksi Dorothea)
Mahtaako kuulua myös tähän perheeseen ?:
?? Dorothea, s.arv.1705, pso Lars Olofss Kärkkäinen, s.1712 Hautajärvi, mainitaan yhdessä Hautajärvi 3 (Rapacko) 1735-1763
terv. Aimo
E Juhani Tenhunen
28.06.13, 20:28
Palataanpa vielä tekstiin: www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1094 (http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1094) :
"Muinainen Hämeen ja Savon maakuntaraja on kulkenut Pielaveden Kirkkosaaressa, jossa saaren keskeisen sijainnin ja vesireitin merkityksen takia ovat sijainneet myös Pielaveden ensimmäiset kirkot.
Kirkkojen paikalla on muistomerkki, vanha hautausmaa sekä Anders Brofallin johdolla rakennettu solakka kolmikerroksinen pohjalainen renessanssitapuli vuodelta 1748. Kirkkosaaren maisemaan liittyy vanhalla pappilan paikalla sijaitseva kappalaisen pappilan rakennusryhmä.
Peltojen keskellä sijaitseva, nykyisin yksityisomistuksessa oleva pappila talousrakennuksineen kuvastaa vielä papiston maanviljelykseen perustuvaa elämäntapaa. Pappilan runsain listoituksin koristellussa, jugendpiirteisessä päärakennuksessa on karoliininen pohjakaava.
Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasutulla rajaseudulla sijaitseva Pielavesi perustettiin Iisalmen kappeliksi 1683 ja seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen 1692. Kappelikunta hankki puolet Lammassalo n:o 1 tilasta 1705 kappalaisen virkataloa varten. Omaksi seurakunnaksi Pielavesi itsenäistyi 1811.
Kappeliseurakunnan perustamisen aikaan asutus muodostui järven rannoille levittyneistä kalastajista ja kaskeajista. Kirkon paikan valintaan vaikutti saaren keskeinen sijainti ja erityisesti vesistön merkitys liikumiselle. Seurakunta säilyikin väkiluvultaan ja tieoloiltaan vaatimattomana koko 1700-luvun. Kirkkosaareen rakennettiin vielä uudet kirkot 1760- ja 1790-luvulla. Vasta väkiluvun kasvu ja tieyhteyksien paraneminen johtivat kirkon siirtämiseen nykyisen kirkonkylän Hiekkaniemeen, johon kirkko valmistui 1878. Kirkkosaaren kirkko purettiin 1882 ja hirret käytettiin kansakoulun rakentamiseen."
Vaikuttaisi siltä, että Niilo Paavonpoika Laukkanen ja Teija Rankitar olisivat vuonna 1705 siirtyneet Rautalammin Pielaveden Laukkalasta Iisalmen seurakunnan Pielaveden Lammassalo N:o 1 Kappelin pehtoripariskunnaksi ja sitä kautta kadonneet näkyvistämme. Täytynee tarkemmin seurata seurakuntien historiantutkimusta.
E. Juhani Tenhunen
< Vaikuttaisi siltä, että Niilo Paavonpoika Laukkanen ja Teija Rankitar olisivat vuonna 1705 siirtyneet Rautalammin Pielaveden Laukkalasta Iisalmen seurakunnan Pielaveden Lammassalo N:o 1 Kappelin pehtoripariskunnaksi ja sitä kautta kadonneet näkyvistämme. Täytynee tarkemmin seurata seurakuntien historiantutkimusta. >
Kirkkoherra Aaron Hofren, Herranen sekä iso joukko Niskasia Lammassalossa?
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/henki/iisalmi_henki.html
Tutkimisiin
Aimo:
"Lars, s.arv.1630, k.ennen 1675, main.1653 sold. Lars Nilss, pso Karin, main.yhdessä 1662-70, main.1675 Påhl Nilss:n veljen leskenä"
Kattilasalmen Paavo Laurinpoika näkyy ensimmäisen kerran tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11821964 . Eikö tämä viittaisi siihen, että hän olisi tuon Lauri Niilonpojan (k. n. 1674) poika?
E Juhani Tenhunen
28.06.13, 21:13
Hypoteesina olen liittänyt mukaan mm. kytkennän Saastamoisiin ja Niskasiin.
Niskanen -suvun tarkempi tarkastelu on vielä tosiaan paikallaan semminkin kun Niskasten sukuseura ry:lläkin on sukukirjahanke meneillään (www.niskanen.net/): (http://www.niskanen.net/):)
"Niskasten sukuseura perustettiin 15.7.2000 Ylivieskan Raudaskylässä. Sukutapaamisiin oli kokoonnuttu säännöllisesti jo sitä aiemmin kolme kertaa; vuonna 1994 Sotkamossa, vuonna 1996 Siilinjärvellä ja vuonna 1998 Torniossa. Sukuseuran perustamiseen oltiin valmiita Ylivieskan tapaamisessa vuonna 2000 yksimielisesti. Jäseneksi ilmoittautui heti toistasataa Niskasta.
Sukumme juurien on todettu sijoittuvan Pielavedelle Ylä-Savoon ja se onkin merkitty sukuseuramme kotipaikaksi. Lähivuosien suureksi urakaksi on sukuseuran hallitus päättänyt ottaa sen selvittämisen, miten Niskasten suku on Pielavedeltä matkannut ympäri maata ja maailmaa. Koottavana olevassa sukutietokannassa on tällä hetkellä jo 14000 nimeä. Suunnitelma on, että tämä tietokanta jalostetaan aikanaan sukukirjaksi.
Niskasten sukuseura ry rekisteröitiin huhtikuussa 2001 ja vuoden 2011 lopussa on jäsenrekisterissä 451 henkeä. Jäsenistöön pidetään yhteyttä kahdesti vuodessa toimitettavalla jäsenkirjeellä. Sukutapaamisia järjestetään sukuseuran vuosikokouksen yhteydessä joka kolmas kesä."
www.niskanen.net/Joulutiedote%202012%20.pdf (http://www.niskanen.net/Joulutiedote%202012%20.pdf) (Niilo Niskanen 15.7.2012):
"Varhaisimmassa Niskasista kertovassa sukukirjassamme, Matti Pehkosen kokoamassa kirjassa ”Niskasten sukua vuosilta 1553-1994” kerrotaan Savon erämaiden uudisasukkaiden ahkerasta raivaustyöstä, kalastuksesta ja metsästämisestä, ja lopulta pysyvien asumusten rakentamisesta niin Pielavedellä kuin Kuopion seudullakin. Näiden erämaanautintoa harjoittaneiden ”alkuniskasten” luonteenominaisuuksista ei paljon puhuta, mutta elinpiirien raivaaminen ja elämän edellytysten luominen vaativat määrätietoista työtä sekä tarvittaessa taistelua niin luontoa kuin usein myös samoista erämaiden omistamisesta kilpailevien kanssa, usein hämäläisten kesken vaati sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, Usein raakaa voimankäyttöäkin. Lienee siinä tarvittu myös jääräpäistä uppiniskaisuuttakin”."
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
28.06.13, 21:23
Kirkkoherra Aaron Hofren, Herranen sekä iso joukko Niskasia Lammassalossa?
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/henki/iisalmi_henki.html
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/henki/iis1711_2259.html :
Lammassalo 4 - - CapL HL:n Jacob Hoffren mh 1 1 Hoffren . Medh: HLn Mårt Costianus 1 - Costianus, Piga Margetta Niskatar - 1 Niskanen
- 5 - Anders Niskain mh 1 1 Niskanen, Bror Johan mh 1 1 Niskanen, Bror Samuell 1 - Niskanen
- 2 - Johan Johansson mh 1 1
- 3 - Lahrs Johansson mh 1 1, Dåtter - 1
Niin, tässä on Lammassalo N:o 1:n väkeä, selvästi sukua 1825 syntyneelle Lotta Heikintytär Saastamoiselle...
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
28.06.13, 22:08
Aimo:
"Lars, s.arv.1630, k.ennen 1675, main.1653 sold. Lars Nilss, pso Karin, main.yhdessä 1662-70, main.1675 Påhl Nilss:n veljen leskenä"
Kattilasalmen Paavo Laurinpoika näkyy ensimmäisen kerran tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11821964 . Eikö tämä viittaisi siihen, että hän olisi tuon Lauri Niilonpojan (k. n. 1674) poika?
En kyllä huomannut Paavo Laurinpoikaa. Niilon Teija -puolison jälkeen näkyy veli Lauri Paavonpoika Riitta -vaimoineen kyllä. Aimon minulle postittaman koosteen mukaan ensimmäinen maakirjamerkintä Kattilasalmesta on vasta vuodelta 1694. Vuonna 1691 perhe olisi Landgreneistä tehdyn sukuselvityksen mukaan asunut Viinikkalassa.
E. Juhani Tenhunen
En kyllä huomannut Paavo Laurinpoikaa. Niilon Teija -puolison jälkeen näkyy veli Lauri Paavonpoika Riitta -vaimoineen kyllä. Aimon minulle postittaman koosteen mukaan ensimmäinen maakirjamerkintä Kattilasalmesta on vasta vuodelta 1694. Vuonna 1691 perhe olisi Landgreneistä tehdyn sukuselvityksen mukaan asunut Viinikkalassa.
E. Juhani Tenhunen
Toinen ruokakunta Pielaveden kylässä: Påhl Larson ja Carin Mor. SAY alkaen 1694 Kattilasalmi Påhl Larson ja Carin hstru. Epäilen, että tarkoitaa samaa ruokakuntaa. Vuoden 1691 henkikirjoja ei ole netissä Sääksmäen kihlakunnasta.
Kattilasalmea ei mainita maakirjoissa edes vuonna 1735, koska oli torppa. Tuon jälkeisiä maakirjoja Uudenmaan ja Hämeen läänistä ei ole vielä netissä.
E Juhani Tenhunen
29.06.13, 09:03
Toinen ruokakunta Pielaveden kylässä: Påhl Larson ja Carin Mor. SAY alkaen 1694 Kattilasalmi Påhl Larson ja Carin hstru. Epäilen, että tarkoitaa samaa ruokakuntaa. Vuoden 1691 henkikirjoja ei ole netissä Sääksmäen kihlakunnasta.
Kattilasalmea ei mainita maakirjoissa edes vuonna 1735, koska oli torppa. Tuon jälkeisiä maakirjoja Uudenmaan ja Hämeen läänistä ei ole vielä netissä.
Tuo linkkisi oli henkikirja vuodelta 1691, koska siinä oli Teijakin (Dårde). SAY:ssa on käsialalla puhtaaksikirjoitettuna mm. sekä maakirjatietoa (ruskea ylinnä) että henkikirjatietoa vuosilta 1634-1714 sekä henkikirjatietoa vuosilta 1720-1809 (www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf).
Aimon postittaman tekstin mukaan Kattilasalmi mainitaan I kerran v. 1683 reduktiokomitean pöytäkirjassa. Laukkalan kyläkirjan mukaan sotilas, Kattilasalmen Lauri Niilonpoika Laukkanen (s. Hildi Paanasen mukaan 1653) oli naimisissa mainitsemasi äidin Kaarina Juhontytär Oikarisen (k. 1704) kanssa.
Lauri Niilonpoika Laukkasen isä oli Aimon tekstin mukaan Laukkalan nihtitilan isäntä Niilo Laurinpoika Laukkanen (s. 1600-1620 Pielavesi, k. n. 1875), jonka puolisoksi mainitaan Maisa, Hildi Paanasen tutkimuksen mukaan myös Anna Hirvotar. Hänellä oli ilmeisesti 3 poikaa:
- jo mainittu Lauri Niilonpoika Laukkanen (Kattilasalmi)
- Laukkalan nihtitilan isäntä Laukkalan kyläkirjan mukaan 1664-1681 Paavo Niilonpoika Laukkanen (n. 1637 - n.1687), puolisonaan Anna (k. n. 1675). Jos Niilo Paavonpoika on syntynyt 1651, Paavon on täytynyt syntyä viimeistään 1634.
- todennäköisesti Kattilasalmella asunut Niilo Niilonpoika Laukkanen, jonka puoliso oli Atle Wilskmsnin Släktbok II -teoksen mukaan Kaarina ja mainittiin v. 1675. Niilon lapsia olivat ilmeisesti Pekka Niilonpoika Laukkanen ja Marketta Viinikainen (1644 - 27.5.1704).
Laukkalan nihtitilan sijainti voitaneen selvittää.
Iisalmen henkikirjoista täytyy katsoa, löytyisikö sieltä Lammassalosta Niilo Paavonpoika tai hänen leskensä (Teija Rankitar) vuoden 1706 tai myöhemmistä. Niistä ei ole vielä kaikista puhtaaksikirjoitetta netissä, mutta digiversiot löytynevät. Sama koskee tietysti Niskasia.
E. Juhani Tenhunen
Juha Rönkkö
29.06.13, 09:23
Iisalmen henkikirjoista täytyy katsoa, löytyisikö sieltä Lammassalosta Niilo Paavonpoika tai hänen leskensä (Teija Rankitar) vuoden 1706 tai myöhemmistä. Niistä ei ole vielä kaikista puhtaaksikirjoitetta netissä, mutta digiversiot löytynevät. Sama koskee tietysti Niskasia.
E. Juhani Tenhunen
Ei Löytynyt heistä mainintoja Pielaveden kylästä 1706-1712
Tuo linkkisi oli henkikirja vuodelta 1691, koska siinä oli Teijakin (Dårde). SAY:ssa on käsialalla puhtaaksikirjoitettuna mm. sekä maakirjatietoa (ruskea ylinnä) että henkikirjatietoa vuosilta 1634-1714 sekä henkikirjatietoa vuosilta 1720-1809 (www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf).
Aimon postittaman tekstin mukaan Kattilasalmi mainitaan I kerran v. 1683 reduktiokomitean pöytäkirjassa. Laukkalan kyläkirjan mukaan sotilas, Kattilasalmen Lauri Niilonpoika Laukkanen (s. Hildi Paanasen mukaan 1653) oli naimisissa mainitsemasi äidin Kaarina Juhontytär Oikarisen (k. 1704) kanssa.
Lauri Niilonpoika Laukkasen isä oli Aimon tekstin mukaan Laukkalan nihtitilan isäntä Niilo Laurinpoika Laukkanen (s. 1600-1620 Pielavesi, k. n. 1875), jonka puolisoksi mainitaan Maisa, Hildi Paanasen tutkimuksen mukaan myös Anna Hirvotar. Hänellä oli ilmeisesti 3 poikaa:
- jo mainittu Lauri Niilonpoika Laukkanen (Kattilasalmi)
- Laukkalan nihtitilan isäntä Laukkalan kyläkirjan mukaan 1664-1681 Paavo Niilonpoika Laukkanen (n. 1637 - n.1687), puolisonaan Anna (k. n. 1675). Jos Niilo Paavonpoika on syntynyt 1651, Paavon on täytynyt syntyä viimeistään 1634.
- todennäköisesti Kattilasalmella asunut Niilo Niilonpoika Laukkanen, jonka puoliso oli Atle Wilskmsnin Släktbok II -teoksen mukaan Kaarina ja mainittiin v. 1675. Niilon lapsia olivat ilmeisesti Pekka Niilonpoika Laukkanen ja Marketta Viinikainen (1644 - 27.5.1704).
Laukkalan nihtitilan sijainti voitaneen selvittää.
Iisalmen henkikirjoista täytyy katsoa, löytyisikö sieltä Lammassalosta Niilo Paavonpoika tai hänen leskensä (Teija Rankitar) vuoden 1706 tai myöhemmistä. Niistä ei ole vielä kaikista puhtaaksikirjoitetta netissä, mutta digiversiot löytynevät. Sama koskee tietysti Niskasia.
E. Juhani Tenhunen
Henkikirjalinkki oli vuodelta 1693, vuodelta 1691 ei löydy netistä.
Kannattaa tutustua myös alkuperäisiin aineistoihin, SAY on hyvä hakuteos, mutta varmasti oikeat tiedot löytyvät vasta alkuperäisistä: esim maakirja vuodelta 1735: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13307720
Lähteettömien "tutkimusten" arvo on nolla. Noissa lainauksissasi osa pitää paikkansa (Laukkalan kyläkirja), mutta osa on selvää höpö höpöä (Släktbok).
Minulle nämä Laukkaset alkavat olla selvää pässinlihaa, joten lopetan keskustelun tältä osin tähän.
< Aimon postittaman tekstin mukaan Kattilasalmi mainitaan I kerran v. 1683 reduktiokomitean pöytäkirjassa. Laukkalan kyläkirjan mukaan sotilas, Kattilasalmen Lauri Niilonpoika Laukkanen (s. Hildi Paanasen mukaan 1653) oli naimisissa mainitsemasi äidin Kaarina Juhontytär Oikarisen (k. 1704) kanssa.
Lauri Niilonpoika Laukkasen isä oli Aimon tekstin mukaan Laukkalan nihtitilan isäntä Niilo Laurinpoika Laukkanen (s. 1600-1620 Pielavesi, k. n. 1875), jonka puolisoksi mainitaan Maisa, Hildi Paanasen tutkimuksen mukaan myös Anna Hirvotar. Hänellä oli ilmeisesti 3 poikaa:
- jo mainittu Lauri Niilonpoika Laukkanen (Kattilasalmi)
- Laukkalan nihtitilan isäntä Laukkalan kyläkirjan mukaan 1664-1681 Paavo Niilonpoika Laukkanen (n. 1637 - n.1687), puolisonaan Anna (k. n. 1675). Jos Niilo Paavonpoika on syntynyt 1651, Paavon on täytynyt syntyä viimeistään 1634.
- todennäköisesti Kattilasalmella asunut Niilo Niilonpoika Laukkanen, jonka puoliso oli Atle Wilskmsnin Släktbok II -teoksen mukaan Kaarina ja mainittiin v. 1675. Niilon lapsia olivat ilmeisesti Pekka Niilonpoika Laukkanen ja Marketta Viinikainen (1644 - 27.5.1704).
Laukkalan nihtitilan sijainti voitaneen selvittää. >
Kiitos lisätiedoista. Minä olen päätynyt aikopinaan yhteen tyttöön ja viiteen poikaan, joiden syntymävuodet voivat heitellä, koska ne on arvioitu SAYsta. Minusta sotilaalle oli tapana antaa torppa, joka tässä tapauksessa oli Kattilasalmi, joka on voinut olla itseasiassa Pielavedellä eikä Rautalammilla.
Tutkimisiin
Aimolle vielä:
Tommonmäen Samuel Niskasen vaimo oli Margaretha Kärkkäinen. Löytyy perukirjakin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9288466
Noita Etelä-Rautalammin Laukkasia pitää tutkia vielä tarkemmin. Minun mielestäni siellä on oma Laukkas-populaatio, jota ei ole syytä sotkea Laukkalan Laukkasiiin tutkimatta.
Näillä huomautuksilla sukupuurunkosi on kehityskelpoinen.
Henkikirjalinkki oli vuodelta 1693, vuodelta 1691 ei löydy netistä.
Kannattaa tutustua myös alkuperäisiin aineistoihin, SAY on hyvä hakuteos, mutta varmasti oikeat tiedot löytyvät vasta alkuperäisistä: esim maakirja vuodelta 1735: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13307720
Lähteettömien "tutkimusten" arvo on nolla. Noissa lainauksissasi osa pitää paikkansa (Laukkalan kyläkirja), mutta osa on selvää höpö höpöä (Släktbok).
Minulle nämä Laukkaset alkavat olla selvää pässinlihaa, joten lopetan keskustelun tältä osin tähän.
Yhdyn täysin Timon kommenttiin. 1600-luvun (ja varhempien) tietojen osalta ei kannata luottaa muihin kuin alkuperäisiin lähteisiin. Aika iso urakka on käydä luettavissa olevat henkikirjat, maakirjat yms. läpi järjestelmällisesti. Viimeisissä kommenteissa en tunnista minun esittämiini arvailuihin viittaavia päätelmiä omikseni. Muutoin tässä keskustelussa on tullut esiin hyviä vihjeitä, ja toivottavasti tulee edelleen. Pää kylmänä vain originaalien kimppuun.
Aimo
Aimolle vielä:
Tommonmäen Samuel Niskasen vaimo oli Margaretha Kärkkäinen. Löytyy perukirjakin: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9288466
Noita Etelä-Rautalammin Laukkasia pitää tutkia vielä tarkemmin. Minun mielestäni siellä on oma Laukkas-populaatio, jota ei ole syytä sotkea Laukkalan Laukkasiiin tutkimatta.
Näillä huomautuksilla sukupuurunkosi on kehityskelpoinen.
Kiitos ! Tuo leikkaa pois yhden Laukkas-rönsyn sukupuusta. Veljesten Pekka ja Lauri Laukkasen oleskelu Tommonmäessä lienee siis tapahtunut ilman mahdollisen sisaren vaikutusta.
Aimo
Kiitos ! Tuo leikkaa pois yhden Laukkas-rönsyn sukupuusta. Veljesten Pekka ja Lauri Laukkasen oleskelu Tommonmäessä lienee siis tapahtunut ilman mahdollisen sisaren vaikutusta.
Aimo
Nämä Tommonmäen tilat pyörivät autioluetteloissa. Niskanen tulee sinne vasta isonvihan jälkeen. Ehkä Laukkasen veljekset yrittivät ottaa jonkun aution asuttavakseen, mutta sitten löysivät parempia vaihtoehtoja.
< Kiitos ! Tuo leikkaa pois yhden Laukkas-rönsyn sukupuusta. Veljesten Pekka ja Lauri Laukkasen oleskelu Tommonmäessä lienee siis tapahtunut ilman mahdollisen sisaren vaikutusta. >
Riippuu mitä tarkoitat, mutta taisi Samuel olla namisissa vielä Vappu Laukkasenkin kanssa Marketan kuoleman jälkeen tosin ei tainnut olla yhteisiä lapsia?
Tutkimisiin
< Kiitos ! Tuo leikkaa pois yhden Laukkas-rönsyn sukupuusta. Veljesten Pekka ja Lauri Laukkasen oleskelu Tommonmäessä lienee siis tapahtunut ilman mahdollisen sisaren vaikutusta. >
Riippuu mitä tarkoitat, mutta taisi Samuel olla namisissa vielä Vappu Laukkasenkin kanssa Marketan kuoleman jälkeen tosin ei tainnut olla yhteisiä lapsia?
Tutkimisiin
Oli Samuelilla ja Vappu Laukkasella yhteinen lapsi:
27.9.1757 18.10.1757 Tommonmeki Sam. Niskainen Walb. Lauckanen Adam
< Oli Samuelilla ja Vappu Laukkasella yhteinen lapsi:
27.9.1757 18.10.1757 Tommonmeki Sam. Niskainen Walb. Lauckanen Adam >
Kiitos! Näyttää Vappu muuttaneen Rautalammille, jossa sitten kuollut varmaankin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1748-1771_tk1255/36.htm
Tutkimisiin
E Juhani Tenhunen
29.06.13, 21:45
Henkikirjalinkki oli vuodelta 1693, vuodelta 1691 ei löydy netistä.
Kannattaa tutustua myös alkuperäisiin aineistoihin, SAY on hyvä hakuteos, mutta varmasti oikeat tiedot löytyvät vasta alkuperäisistä: esim maakirja vuodelta 1735: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13307720
Lähteettömien "tutkimusten" arvo on nolla. Noissa lainauksissasi osa pitää paikkansa (Laukkalan kyläkirja), mutta osa on selvää höpö höpöä (Släktbok).
Minulle nämä Laukkaset alkavat olla selvää pässinlihaa, joten lopetan keskustelun tältä osin tähän.
Koko aihepiirihän lähti aikoinaan liikkeelle siitä, että Aimolla oli tulevaa Laukkasten sukukirjaa ajatellen epäilyksiä kritisoimiesi "tutkimusten" oikeellisuudesta. Itse huomasin tulla mukaan keskusteluun vasta siinä vaiheessa, kun olin havainnut Pielaveden olennaisuuden suurelle osalle yläsavolaisista sukujuuristamme. En ole itse lainannut Laukkalan kyläkirjaa enkä tiedä mitään Släktbok II:sta, eli olen niitten suhteen täysin toisen käden tietojen varassa.
Minusta oli hyvä, että olit kaivanut esiin Arkistolaitoksen läänintilitositesivun: helpointa olisi, jos meillä olisi esillä näitten linkit molemmilta puolilta lääninrajaa sekä lisäksi tietoa Rautalammin sotilastorpista ja niitten sijainneista. Sanoisin, että varsinainen pihvi on vielä edessäpäin!
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
29.06.13, 22:14
Minusta sotilaalle oli tapana antaa torppa, joka tässä tapauksessa oli Kattilasalmi, joka on voinut olla itseasiassa Pielavedellä eikä Rautalammilla.
Tässä luotan kyllä 1700 -luvun lähteenä Sprengtportenin Savon kartaston yleisKarttaan, jonka perusteella Laukkasten sotilastorppa sijaitsi todellakin Iisalmen puolella entisessä Kolehmalassa eli Vaaraslahden kylän Joutsensalmessa. Kattilasalmi sijaitsi kartan mukaan tukevasti Hämeen puolella, sillä lääninraja ei kulkenut Kattilasalmen kautta vaan Savijokea Savijärveen (länsiranta Rankkilanharjuineen Rautalampea, itäranta tuolloin Iisalmen Ulmalankylää).
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
29.06.13, 22:23
< Oli Samuelilla ja Vappu Laukkasella yhteinen lapsi:
27.9.1757 18.10.1757 Tommonmeki Sam. Niskainen Walb. Lauckanen Adam >
Kiitos! Näyttää Vappu muuttaneen Rautalammille, jossa sitten kuollut varmaankin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1748-1771_tk1255/36.htm
Tuolloinhan kuolintieto lienee löydettävissäkin. Kyse voi olla siitä Tommonmäen eteläisestä kylänosasta Laukkalan itäpuolella, missä todella sijaitsee kylälle nimensä antanut Tommonmäki.
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
30.06.13, 08:38
Johan Habermanin Maantarkastusluettelo PienSavosta 1620
Laukainen, Erich [Sääminge Socken], Kaataman Påhia By, fol. 142
{ Heinå karuinen }
2[=] { Erich Laukainen } [=] { åker - 2 tynnor
1/4 Sijmon Simoin
Kååpa Neemi - 10 tynnor B. t. g. 40
Sijka lammin maa - 60 tynnor B. t. 30
Muttkan waara etelä pooli - 60 tynnor B. t. 20
Swri iärfuen Sallmi - 30 lass äng
Kaijan åian Sifu - äng - 20 lass
{ Låukun wara - }
{ Huistin waara - } 40 tynnor t. b. asp 50
{ Kåifusaari och kåikisen laxi - 8 lass
{ Muttkan wara lweh pooli och }
{ Terne lambij - - } [=] { 40 B. t. g. 40
{ Kaijan åian Sifu -
{ kårpi åia - -
Laukainen, Laars [Sääminge Socken], Laukan Saarij By, fol. 139
Laukan Saarij By
1½ Laars Laukainen }
1 3/4 Peer Peerson [Laukainen] }
1½ Anders Meeloin }
1½ Hans Kåsoinen }
2 1/4 1½ Henrich Jyrkin } [=] { åker - 8½ tynnor
Lehi Salå - 10 tynnor B. a. 20
Harua Saari - ½ tynna äng 2 lass
Nijni lu[hta] star - 1/5 lass
Ryngä l[...]a - 3 span tall 30
Peenij Pölla saari - }
Såruas lahen saari -} [=] { 10 Cappor tall 30
Sara mäen Nenä - ½ tynna B. a. 15
Kåifuon wara - 4 tynnor a. b. 20
Pohia Joen Sw - ½ tynna B. a. 20
Kåsen laxi - 1 tynna tall 30
Hannoilan aho - ½ tynna B. t. 30
Kychirä Saari - 1 tynna B. t. g. 20 star 1 lass
Putziaka Pahkarin saari - }
Lika saari - - - - } [=] { 3 lass
Laukainen, Maatz Taffwi Sall[mi] [Socken], Kånnuslax Byij, fol. 27
Kånnuslax Byij
3 Peer kinnuinen åker 3½ tynnor äng 6 las
5. 1 Maatz Laukainen åker 1 tynna
Konnus lahen taifuall - ½ tynna B. ?. 20
öde } Kirwes aho - 5 tynnor B. a. 15
Kåsunmaa - 2 tynnor B. t. 25
håsiois kangas taifual åker - 1 tunna skogh - 2 tynnor
{ Leppä aho - - }
ödhe}[=] { Wallkiamekij } [=] { 20 tynnor a. b. 25
Sakara Järfui - 20 tynnor a. b. 20
ödhe} Loutaisen taifuell - 17 tynnor åker 1 tynna
{ Wallkia Järfuen Sifu - 45 tynnor B. a. 15
fins icke
Vthj iordh
bocken}[=]{ Nychermä Joen Nijtu äng - 2 las
[Laukainen], Peer [Sääminge Socken], Laukan Saarij By, fol. 139
Laukan Saarij By
1½ Laars Laukainen }
1 3/4 Peer Peerson [Laukainen] }
1½ Anders Meeloin }
1½ Hans Kåsoinen }
2 1/4 1½ Henrich Jyrkin } [=] { åker - 8½ tynnor
Lehi Salå - 10 tynnor B. a. 20
Harua Saari - ½ tynna äng 2 lass
Nijni lu[hta] star - 1/5 lass
Ryngä l[...]a - 3 span tall 30
Peenij Pölla saari - }
Såruas lahen saari -} [=] { 10 Cappor tall 30
Sara mäen Nenä - ½ tynna B. a. 15
Kåifuon wara - 4 tynnor a. b. 20
Pohia Joen Sw - ½ tynna B. a. 20
Kåsen laxi - 1 tynna tall 30
Hannoilan aho - ½ tynna B. t. 30
Kychirä Saari - 1 tynna B. t. g. 20 star 1 lass
Putziaka Pahkarin saari - }
Lika saari - - - - } [=] { 3 lass
Mitäpä näistä kirjoista voidaan päätellä?
Harri Saastamoinen
30.06.13, 08:49
Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1563 osoittaa että Laukkasia on ollut Pihlajaniemessä ja Kulenoisilla ilmeisesti Kerimäellä.
Laukkainen, Antti Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Laukkainen, Antti Laurinpoika Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 13
Laukkainen, Kauppi Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 12 v
Laukkainen, Lauri Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 12 v
Laukkainen, Lauri Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 13v
Laukkainen, Lauri Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Laukkainen, Mats Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 12 v
Laukkainen, Matti Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Laukkainen, Mattis Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 13v
Laukkainen, Mattis Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Laukkainen, Olef Randasalmi, Twssmäki, kolkon taijffual bij, fol. 51v
Laukkainen, Olli Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 14
Laukkainen, Olli Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Laukkainen, Olli Perinpoika Randasalmi, Putkisalmi fierdungh, vahersalo bij, fol. 43v
Laukkainen, Staffan Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Harri Saastamoinen
30.06.13, 08:51
Lars Röösin Pien-Savon verollepanomaakirjan tilusselitykset vuosilta 1643–1646
Lauikains, Henrich Kerimäki, fol. 149 - 150
Laukains, Anders Kerimäki, fol. 161 - 162
Laukains, Grelz Sääminki, fol. 42 - 43
Laukains, Hans Sääminki, fol. 42 - 43
Laukains, Påwel Erichson Sääminki, fol. 42 - 43
Laukainss, Anders Andersson Sääminki, fol. 42 - 43
Laukainss, Anderss Kerimäki, fol. 161 - 162
Laukainss, lasse Kerimäki, fol. 161 - 162
Laukainss, Matz Sääminki, fol. 42 - 43
Laukainss*, Matz Kerimäki, fol. 161 - 162
Laukainss*, Oluff Sääminki, fol. 42 - 43
Laukainss*, Staffwan Sääminki, fol. 42 - 43
Laukoinss, Anderss Larsson Kerimäki, fol. 165 - 166
Laukoinss, Lasse Kerimäki, fol. 165 - 166
Laukoinss*, Matz Kerimäki, fol. 165 - 166
E Juhani Tenhunen
30.06.13, 09:13
Johan Habermanin Maantarkastusluettelo PienSavosta 1620
Mitäpä näistä kirjoista voidaan päätellä?
Ei auta tässä tapauksessa. Mutta lainataanpas vielä sivua www.yla-savo.fi/Etusivu/YH/YR/Asukkaat/Kylaprojekti/Kotiinpain_Kylaportti-hanke/Yla-Savon_kylien_kotisivut/Pielaveden_kylat/Pohjois-Pielavesi/Historia.iw3 (http://www.yla-savo.fi/Etusivu/YH/YR/Asukkaat/Kylaprojekti/Kotiinpain_Kylaportti-hanke/Yla-Savon_kylien_kotisivut/Pielaveden_kylat/Pohjois-Pielavesi/Historia.iw3) :
"Esihistoriallisista (kivikautisista) asuinsijoista ja kiviesinelöydöistä voidaan päätellä ihmisen asuneen Pielaveden nykyisen rantaviivan tuntumassa jo 3000-1600 ekr. välisellä ajalla. Kiviesineitä on löydetty Kolehmalasta, Kuhalahdesta, Hankasaaren uimarannasta, Savijärven ympäristöstä, Yläpihasta, Laukkalan kansakoulun pellolta, Koskenmäestä, Tervonmäestä, Multaniemestä, Lassilasta, Siirtolasta, Pitkäjärvestä, Lutista, Uudismäestä, Räisälästä, Tommonmäestä, Asiaskoskelta, Karelinniemestä, Kalmasta, Kivimäestä, Paloharjulta, Pienen-Sulkavan kanavalta, Pyörteisiltä, Kotalasta, Sulkavankoskelta ja Vanhastapihasta, Hepo-Ahosta,
Uivelonsaaresta, Piekkälästä, Karelinniemestä, Kivimäestä ja Itäjärveltä. Joutsenniemen Koiraharjun maalla oleva kivikautinen asuinsija on varmin merkki pysyvästä asutuksesta.
Savolaiset eränkävijät vaelsivat Pohjois-Pielavedellä vuodesta 1000 alkaen. Samoihin aikoihin lappalaiset liikkuivat alueella porojen perässä. 1870-luvulta oleva tieto kertoo Pohjoislahden maalla sijainneista peuranpyyntikuopista ja Murtomäen rinteessä sijainneesta maakuopassa olevasta ihmisasunnosta.
Pielavedellä ei ollut vakituista asutusta 1400-luvulla käydyn Hämeen ja Savon maakunta rajankäynnin aikoihin. Savolaiset asukkaat levittyivät pian tämän jälkeen molemmin puolin maakuntarajaa. Pohjois-Savon koskemattomat metsät ja uudisasukkaille luvattu kolmen vuoden verovapaus kannustivat muuttoon.
---
Ensimmäiset pysyvät asukkaat Vaaraslahdella olivat vuoden 1541 veroasiakirjan mukaan Joutsenniemessä asunut Matti Utriainen, josta käytettiin myös nimeä Kontiainen. "Todennäköisesti hän oli asunut nykyisen Kolehmalan ja Ruotsalanniemen tienoilla jo ennen verotuksen alkamista. Vuonna 1546 talon toiseksi omistajaksi on tullut Paavo Takkunen, ja vuodesta 1557 alkaen Matin jälkeen isännyyttä on hoitanut Juntti Kontiainen eli Utriainen.
Vaaraslahden Hanhiniemen Antti Pekanpoika Kolehmaisen talo on pantu verolle ensimmäisen kerran vuonna 1546. Talo jakaantui kahtia ja toiseksi omistajaksi tuli vuonna 1557 Heikki Harmoinen. Hän sai asuinpaikakseen Nousialanlahden. Hänen taloonsa tuli vävyksi 1570-luvulla Lauri Pietikäinen, joka asettui asumaan Kolehmaisten jälkeen Hanhiniemeen. Hän on Vaaraslahden Pietikäisten kantaisä. Hanhiniemi tunnetaan nykyään nimellä Piekkäälänniemi. Vaaraslahdella asui 1500-luvulla 20-25 henkeä.
Tommonmäessä ei ollut asuttua taloa vielä 1500-luvulla" Alue sai ensimmäisen uudisasukkaan 1600-luvun alussa, jolloin Lauri Lappalainen rakensi sinne asumuksensa. Heikki Räisänen asettui asumaan samoihin aikoihin Vaaraslahdelle.
Vuonna 1639 Joutsenniemen talollinen oli Heikki Ruotsalainen, Leväniemessä Pärttyli Utriainen ja Tommonmäessä asui Heikki Lappalainen.
Nälkävuosien, isovihan ja venäläismiehityksen aikana Tommonmäen asukkaat vaihtuivat kokonaan. Uusiksi asukkaiksi tulivat 1720-luvulla Heikki Laukkanen, Samuli Niskanen ja Samuli Ruotsalainen.He hallitsivat suvun maita pitkälle 1800-luvulle asti.
Leväniemen ainoa talon maat siirtyivät 1600-luvun lopussa Kumpulaisen suvun haltuun.
Harmoisen suvun tilaa Vaaraslahdella 1600-luvun lopulla viljelivät Nousiaiset. Vaaraslahden toiseksi vanhin asuttajasuku, Harmoiset, asui kylällä 1700-luvun lopulle asti. Heidän omistamansa tila siirtyi 1600-luvulla Nousiaisille ilmeisesti yhtiövirheen kautta, jolloin molemmat suvut viljelivät tilaa yhdessä. Nousiaisten isännyys näyttää vakiintuneen vuosisadan loppuun mennessä: vuonna 1690 Antti Harmoinen merkittiin henkilökirjaan torpparina.
Tällä hetkellä kukaan ei pysty vastaamaan kysymykseen, milloin Laukkala sai ensimmäiset vakinaiset asukkaansa. Laukkalaan ilmaantui ainakin historiallisen ajan ensimmäinen vakinainen asukas Heikki Laukkanen vuonna 1559. Hyvin kiinnostava on kysymys, missä Heikki Laukkanen tarkemmin sanoen asui. Jotkut sijoittavat hänet Pielavesijärven länsipuolelle Jylhän Keskimmäisen järven pohjoispäähän, josta talo olisi sitten 1600-luvun puolella siirtynyt pohjoisemmaksi, Koivujoen suun itäpuolelle. Suomen asutuksen yleisluettelossa hänen asuttamansa erämaakappaleen nimi on Ryttkinsalo. Laukkalan rekisterinumerolla 1 varustettu kantatila Rytkynsalo sijaitsi suurelta osalta Salonsaaressa: tuntuisi luonnollisemmalta sijoittaa Heikki Laukkanen sinne, nykyisen Heino Penttisen paikalle. Salonsaari oli pitkään nykyisen Laukkalan alueen ainoa asuttu paikka. Heikki Laukkanen oli Rytkynsalon isäntänä vuoteen 1597 saakka. Seuraaja oli Paavo Laukkanen, joka hallitsi taloa vuoteen 1641 saakka puolisonaan Anna Hirvoitar. Jälkikasvua olivat Niilo, Marketta ja Helena. Vuodesta 1641 vuoteen 1664 Rytkynsaloa hallitsi Niilo Paavonpoika Laukkanen puolisonaan Maisa. Niilolta peri talon hänen poikansa Paavo, ja jälleen oli emännän nimi Anna. Kyseessä näyttää olleen jonkinlainen veljesyhtiö, sillä Rytkynsalossa asuivat myös Paavon veljet Niilo ja Lauri vaimoineen. Vuonna 1681 isännyys siirtyi Niilo Paavonpoika Laukkaselle ja vuonna 1702 jälleen Paavo Niilonpoika Laukkaselle, sillä Laukkasilla näyttää olleen tapana, että isä antoi pojalleen oman isänsä nimen. Vuoden 1707 jälkeen talo mainitaan lähteissä seuraavan kerran vasta 1722, jolloin perheessä oli jo poika Niilo. Vuonna 1749 Rytkynsalossa asui tarkemmin tunnistamaton Lauri vaimonsa kanssa. Todennäköisesti nämä uudet asukkaat eivät olleet Laukkasia. Kun torpasta kasvoi talo, on oletettavissa, että paikkakuntalaiset puheissaan lyhensivät sen nimen muotoon Salo, jolloin on ymmärrettävää, että saari, jossa Rytkynsalo sijaitsi, sai nimen Salonsaari.
Kattilansalmen talo ilmaantuu asiakirjoihin ensimmäisen kerran vuonna 1683. Valitettavasti tiedot talon ensimmäisistä haltijoista ovat hajanaisia. Vuoden 1694 tiedoissa mainitaan Paavo Laurinpoika puolisonaan Kaarina. On ajateltavissa, että Kattilasalmi olisi ollut Laukkasten sivutila. Nimittäin Paavo Laurinpoika sopisi hyvin olemaan edellä mainitun Rytkynsalon setämiehen Lauri Niilonpojan poika. Seuraava Kattilasalmen isäntämerkintä on vuodelta 1713. Nimi on silloin Taneli Paavonpoika, joka asui äitinsä Marian kanssa, joten hänkin oli hyvin todennäköisesti Laukkanen.
Itse Laukkalan tilalla nousi isännäksi Niilo Paavonpoika vuonna 1727.Kun Niilo Paavonpojasta aika jätti, tuli Laukkalan talon uudeksi isännäksi Paavo Niilonpoika. Hänen aikanaan talosta lohkesi uusi 1/6 manttaalin suuruinen jako-osa , jota hallitsi Paavon veli Niilo Niilonpoika. Tämä oli Mattilan tilan alku. Vuosisadan puolivälissä oli Laukkalan talon alaisuuteen ilmaantunut myös torppa, jonka haltijana esiintyy vuodesta 1753 alkaen Elias Tapaninpoika. Näin alkaneen kehityksen seurauksena Laukkalassa oli vuonna 1785 kuusi taloa. Laukkalan talon vuosina 1789-1792 perustettuja neljää torppaa hallitsivat Jussi, Paavo, Pekka ja Erkki Laukkanen. Mattilan talon mailla oli Heikki Laukkasen vuonna 1793 perustama torppa. Rytkynsalon alaisuudessa oli jo kauan ollut torppa. Vuonna 1794 sitä hallitsi Paavo Kumpulainen. Johannalan vuonna 1788 perustetussa torpassa asui Tapani Jääskeläinen ja vuonna 1793 perustetussa Tapani Niskanen, molemmat perheineen.
Vuodelta 1800 löytyy Kattilansalmen mailta Paavo Utriaisen asuttama torppa, josta vuonna 1805 lohkottiin tila isäntänä Samuel Laukkanen. Näin syntyi nimistä päätellen Pitkämännikön (Pitkälänmäen) tila. Kattilasalmen toisena torpparina vuonna 1800 eli vasta perustetussa torpassaan Paavo Laukkanen."
Löytyykö lööperiä?
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
30.06.13, 12:45
Voin olla väärässä hakiessani näiden Laukkasten ja Hirvosten yhteyttä mutta laitan kuitenkin yhden ajatuksen laittamistani tiedoista tänne.
Aimon koosteessa on aviopari Laukkanen ja Hirvonen:
Taulu 1
isäntä Påvel Lauckainen, s.arv.1575, mainittu 1598-1639
pso Anna (Henriksdr) Hirvotar s.arv.1575, mainittu 1634-1639
Kun katsoo Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1563 huomaa että Hirvoset ja Laukkaset olivat samalla kylällä ainakin Rantasalmen Putkisalmella ja Säämingin Pihlajaniemessä tuohon aikaan.
Hirvosia
Hirvoinen, Antti Henrikinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 14v
Hirvoinen, Bertil Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Hirvoinen, Erich Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Hirvoinen, Erich Johansson Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Hirvoinen, Frants Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Hirvoinen, Greus Greunpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Hirvoinen, Hannus Randasalmi, Putkisalmi fierdungh, vahersalo bij, fol. 44v
Hirvoinen, Hans Randasalmi, Putkisalmi fierdungh, Osikonn Mäki bij, fol. 41v
Hirvoinen, Henrich Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 16
Hirvoinen, Jakob Ollinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 14v
Hirvoinen, Joan Sämingh, Roko Jerffui bij, fol. 7
Hirvoinen, Joan Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Hirvoinen, Joan Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Hirvoinen, Joan Greunpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Hirvoinen, Lauri Sämingh, fol. 1
Hirvoinen, Lauri Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 14v
Hirvoinen, Lauri Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Hirvoinen, Lauri Johansson Sämingh, Roko Jerffui bij, fol. 7v
Hirvoinen, Martti Randasalmi, Putkisalmi fierdungh, Osikonn Mäki bij, fol. 41v
Hirvoinen, Matti Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 14v
Hirvoinen, Michel Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Hirvoinen, Nikolas Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 14v
Hirvoinen, Per Johansson Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Hirvoinen, Per Klemetinpoika Sämingh, Roko Jerffui bij, fol. 7
Hirvoinen, Per Klemetson Sämingh, Roko Jerffui bij, fol. 7
Hirvoinen, Per Nikolasson Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 14
Hirvoinen, Per Suninpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 14v
Hirvoinen, Poual Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Hirvoinen, Suni Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 14v
Hirvoinen, Suni Laurinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 14
Hirvonen, Hans Sämingh, Roko Jerffui bij, fol. 7v
Hirvonen, Per Sämingh, Roko Jerffui bij, fol. 7v
Ja Laukkaset:
Laukkainen, Antti Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Laukkainen, Antti Laurinpoika Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 13
Laukkainen, Kauppi Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 12 v
Laukkainen, Lauri Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 12 v
Laukkainen, Lauri Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 13v
Laukkainen, Lauri Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Laukkainen, Mats Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 12 v
Laukkainen, Matti Antinpoika Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15v
Laukkainen, Mattis Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 13v
Laukkainen, Mattis Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Laukkainen, Olef Randasalmi, Twssmäki, kolkon taijffual bij, fol. 51v
Laukkainen, Olli Sämingh, kulenoijsen bij, fol. 14
Laukkainen, Olli Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Laukkainen, Olli Perinpoika Randasalmi, Putkisalmi fierdungh, vahersalo bij, fol. 43v
Laukkainen, Staffan Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 15
Heikki Laukkanen on ollut ja aikaa sitten Laukkalan seutuvilla mutta entä tämä Påvel Laukkanen? Tuliko hän jostakin yllä mainituista kylistä?
Harri Saastamoinen
30.06.13, 13:10
Annan isä on ollut siis Henrik Hirvonen. Säämingin Pihlajaniemessä olisi tällainen Hirvonen joka iältään sopisi kuvioon:
Hirvoinen, Henrich Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 16
Erkki A Tikkanen
30.06.13, 16:20
Samoilla linjoilla itseltä puuttuu tuo Olli, mutta lisätään perheeseen Viisa
1690 (Porovesi) 6/0 Hendrich Cumbulain Mh, Br Wijsa, Br Johan mh, Br Lars
Minulla hukassa Wincent Kumpulainen, hänellä ehkä poika Pekka, s. 1692. Voisiko Wincent olla Wijsan toinen muoto?
E Juhani Tenhunen
30.06.13, 16:31
Minulla hukassa Wincent Kumpulainen, hänellä ehkä poika Pekka, s. 1692. Voisiko Wincent olla Wijsan toinen muoto?
Vincentius = Wijsa = Viisa = Visa Kumpulainen.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
30.06.13, 16:54
Annan isä on ollut siis Henrik Hirvonen. Säämingin Pihlajaniemessä olisi tällainen Hirvonen joka iältään sopisi kuvioon:
Hirvoinen, Henrich Sämingh, Phihlaianemi bij, fol. 16
Kyllä tässä jotain on...Savonlinnan Pihlajaveden Laukansaari saattaisi hyvinkin olla Laukkasten leviämiskeskus. Laukkasten Sukuseuran sivuilta:
Kerimäen Laukkaset
Lähtöhenkilö: Kerimäen Laukansaaren talollinen Lauri Laukkanen, syntynyt 1500-luvun alkupuolella, puolison nimeä ei tiedossa, lapsia ainakin pojat Lauri ja Pekka (Arviokunta 1047 Haapalan neljännes, Kulennoisten kymmenys 1561 - 1575, hopeaveroluettelo 1571, Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo 1562 -1563). Samaan sukuhaaraan kuuluvat myös:
1) Kerimäen Laukansaaren talollinen Anders Laukkanen s. 1690 (aiempi tieto s. 1695), puoliso Anna Malinen, lapsia mm. Johan Laukkanen s. 1710 (Pitkälän lampuoti), Anders s. 3.6.1717 (Pitkälän talollinen) ja Paul s. 23.8.1730 (Pitkälän talollinen).
2) Kerimäen Laukansaaren talollinen Anders Laukkanen s. 1695, puoliso Elisabet Koikkalainen s. 1695, lapsia mm. Matts s. 27.09.1729 (Laukansaaren torppari).
3) Kerimäen Laukansaaren torppari Påhl Laukkanen s. 1697, puoliso Elin Pitkänen, lapsia mm. Nikodemus Laukkanen s. 14.5.1727 (Laukansaaren torppari).
Lisäksi Kerimäellä on seuraavia Laukkas-sukuja:
Lähtöhenkilö Kerimäen Laukansaaren Johan Laukkanen s. 1727 ja puoliso Maria Tynkkynen s. 1729, poika Olof Laukkanen s. 08.03.1758 ja Johan Laukkanen s. 03.04.1760
Lähtöhenkilö Kerimäen Vaaran kylän talollinen Juho Laukkanen s. 1769 ja puoliso Anna Ahokas, poika Juho Laukkanen s. 1806.
Lähtöhenkilö Kerimäen Enaniemen torppari / talollinen Adam Laukkanen s. 1700-l alku ja puoliso Anna Tolvanen, poika Anders Laukkanen s. 16.11.1738.
Lähtöhenkilö Kerimäken Kulennoisten sotilas Anders Laukkanen s. 1700-l alussa ja puoliso Anna Silvennoinen, poika Adam Laukkanen s. 01.02.1746.
Vilkaistaan vielä Habermanin Konnuslahtea:
Laukainen, Maatz Taffwi Sall[mi] [Socken], Kånnuslax Byij, fol. 27
Kånnuslax Byij: 3 Peer kinnuinen åker 3½ tynnor äng 6 las, 5. 1 Maatz Laukainen åker 1 tynna: Konnuslahentaifuall - ½ tynna B. ?. 20, öde } Kirwes aho - 5 tynnor B. a. 15, Kåsunmaa - 2 tynnor B. t. 25, håsioiskangastaifual åker - 1 tunna skogh - 2 tynnor, { Leppä aho - - }, ödhe}[=] { Wallkiamekij } [=] { 20 tynnor a. b. 25. SakaraJärfui - 20 tynnor a. b. 20, ödhe} Loutaisentaifuell - 17 tynnor åker 1 tynna, { WallkiaJärfuen Sifu - 45 tynnor B. a. 15, fins icke Vthj i ordhbocken}[=]{ NychermäJoen Nijtu äng - 2 las.
Ajateltaessa kulkua Pihlajavedeltä Pielavedelle (nämä muuten itseasiassa molemmat tarkoittavat samaa eli rajavesistöä!!!) Konnuslahti saattaa olla alkuna siirtymätaipaleelle Vuoksen vesistöstä Kymijoen vesistöön. Jatketaan pohdintaa!!!
E. Juhani Tenhunen
< Oli Samuelilla ja Vappu Laukkasella yhteinen lapsi:
27.9.1757 18.10.1757 Tommonmeki Sam. Niskainen Walb. Lauckanen Adam >
Kiitos! Näyttää Vappu muuttaneen Rautalammille, jossa sitten kuollut varmaankin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1748-1771_tk1255/36.htm
Tutkimisiin
Olisikohan tämän Vappu Laukkasen elämäntarina jotain seuraavaa...
Valborg (Nilsdr?) Laukkanen, s. 25.12.1724 Rautalampi/Pielavesi Jylhä
(HisKi Rautalampi kastetut 25.12.1724 3.1.1725 Jylhä Nils Påhlss:Lauckanen Marg: Tickatar Walborg)
i ?: Niilo Paavonp Laukkanen s. 1698, k. 11.01.1778, Pielavesi Laukkala
ä ?: Margareta Tikkanen s. 1697, k. 31.12.1769, PielavesiLaukkala
pso1 vih. 15.06.1744 Pielavesi
Matts Pålsson Kärkkäinen, s.arv.1720, asunut 1736-1741 Niemisjärvi, k.
(pso 1, Helena Hiltunen, s.1721 k.4.11.1741 Iisalmi Niemisjärvi)
Vapun ja Matin lapsia:
Paul Mattss Kärkkäinen, s.1745, k. 28.04.1812 Kiuruvesi Niemisjärvi
pso Christina Pettersdr Niiranen s. 20.05.1745 Porovesi,k. 23.02.1821 Kiuruvesi Hingunniemi
Margareta Kärkkäinen, s. 1749
pso2 vih. 17.10.1756 Pielavesi
Samuel Niskanen, s. 1687, k. 15.05.1759 PielavesiTommonmäki
(pso 1 Margareta Kärkkäinen, s.1689 k. 14.10.1755 PielavesiTommonmäki)
Vapun ja Samuel Niskasen lapsia:
Adam Samuelss Niskanen s. 27.09.1757 Pielavesi Tommonmäki
pso Kirsti Partanen s. 1756, asuivat Kiuruvesi Lupue
Catharina Samuelsdr Niskanen, s. 10.10.1759 Pielavesi Tommonmäki
pso3 vih. 24.11.1768 Pielavesi
Samuel Harmainen, s.1706, k. 17.05.1795 rotfattig, Pielavesi Vaaraslahti
(pso 1 Christina Huttunen, s.1688 k. 20.03.1768 Pielavesi Vaaraslahti)
(Christinan 1. pso Lauri Paavonp Nousiainen, Sulkavanjärvi)
Vapun ja Samuel Harmaisen lapsi:
Valborg Samuelsdr Harmainen, s.04.02.1772 Vaaraslahti
Vapun tarina, jos sen oikein olen ymmärtänyt, on hyvä esimerkki perheistä, joissa puolisot edustavat lähes eri sukupolvia ja perheitä hoidetaan ikäänkuin vuorovedolla. Samuel Harmainen myös aloitti itseään paljon vanhemman puolison kanssa ja jatkoi taas paljon nuoremman puolison kanssa.
Vapun kuolinaikaa en ole löytänyt.
Takuuvarmaa ei myöskään ole, että em. Vappu on yksi ja sama henkilö, mutta mielestäni se on ilmeistä.
terv. Aimo
Minulla hukassa Wincent Kumpulainen, hänellä ehkä poika Pekka, s. 1692. Voisiko Wincent olla Wijsan toinen muoto?
Tämän viestiketjun otsikko haastaa selvittämään kuinka monta Wijssa Kumpulaista Iisalmen seudulla vaikutti 1600-1700 luvuilla.
Omasta tietokannastani löysin 14 ennen 1750 syntynyttä Wincentius Kumpulaista. Onkohan siinä joku henkilö kahdentunut ?
Aimo
Se Valborg Laukkanen, joka oli Samuel Niskasen puoliso ja Sittemmin Samuel Harmaisen puoliso on kyllä yksi ja sama henkilö, koska Samuel Niskasen ja Vapun tytär Catharina esiintyy myöhemmin Samuel Harmaisen taloudessa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1778-1793_tk1256/13.htm
Valborg Laukkasen kuolinaika on merkitty Pielav. Vaaraslahden rippikirjassa 1794-1801 (hämärästi) 10.3.1800. syntymäaika rippikirjoissa on merkitty 1722.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1794-1801_tk1256/153.htm
Aimo
E Juhani Tenhunen
01.07.13, 06:41
Ajateltaessa kulkua Pihlajavedeltä Pielavedelle (nämä muuten itseasiassa molemmat tarkoittavat samaa eli rajavesistöä!!!) Konnuslahti saattaa olla alkuna siirtymätaipaleelle Vuoksen vesistöstä Kymijoen vesistöön. Jatketaan pohdintaa!!!
Sprengtportenin Savon kartaston Savon yleiskartta (ss. 30-35) kertoo siis karttakuvana, mitä reittiä tämä Savon ensimmäinen "veneilyopas" suosittelee kuljettavan Saimaalta Pielaveden suuntaan. Tämä reitti on hyvinkin saattanut olla käytössä mm. Tenhusilla, Pehkosilla ja Laukkasilla.
Kartta ei kerro, miten veneilijä pääsi Saimaalta Kuopion Vehmasmäkeen. Sotkanselän Kotkatlahdesta (Joroisten Tenhiälä sijaitsee Kotkatlahden kylässä!) alkaa Laukaanjoki (!), joka kulkee kahden Pihlaisen (!) kautta Pellesmäen Tammeen, Kurkimäen Housukoskeen, Laukaanjärveen eli Kumpu-Lauakseen (!) ja Pienipäähän, Lumpeiseen, Sukeiseen, Soukka-Rytkyyn (järvi!), Rainta-Rytkyyn (!), Rääpys-Rytkyyn (!) ja Pulkinjokeen, joka vie Iso-Salinjärveen. Salinjoki johtaa Töyvyslampeen, mistä käännytään etelään Maaselänlammelle. Maaosuus Kuivastaipale-Telkäntaival johdattaa Saittajärvelle, missä Pehkosten tiedetään asuneen. Saittajärvi laskee Saittajokea Pieneen-Saittajärveen. Alajokea päästään Tallusjärveen ja Hirvijärven Rakkineensalmeen. Hirvisalmen kautta päästään Ahveniseen. Siltasuon kautta päästään Koskiselkään, Äyskoskeen, Koskilampeen ja Nilakkaan, Pieni-Nilakkaan, Säviään ja Pielavedelle. Nykyisinkin koko reitillä on vain yksi taipale.
Sprengtportenin reitillä Laukaanjärveltä on päästy Huuhkainpuron ja Honkapuron kautta Viita-Lauakseen (!). Taipaleen talon maataipaleen jälkeen on päästy Iso-Lauakseen (!), Pääjärveen, Välijokeen, Pieneen Pääjärveen, Ittalankosken kautta Ittalanjokeen, Matilanjokeen, Keihäsjärveen, Keihäsjokeen, Kuttajärveen, Kuttakoskeen, Pieni-Virmakseen, Virmasveteen, Linnonsalmeen, Rasvankiin ja Sikovirtaan ennen Koskiselkää.
Pohdintaa nimistöstä: 1550-luvun tunnetuin vesireittien tuntija oli Nousia Venäläinen (Rydz), joka avusti ainakin Jaakko Teittiä tämän selvitystyössä. Rytkynsalon nimi saattaa viitata siihen, että Nousia olisi asustellut saaressa ennen Laukkasia. Nousian eräät jälkeläiset ovat saattaneet sitten ehkä ruveta käyttämään sukunimeä Nousiainen ja toiset sukunimeä Rytkönen, mistä on sitten syntynyt kylännimi Rytky. Mielipiteitä?
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
01.07.13, 09:51
Kyllä tässä jotain on...Savonlinnan Pihlajaveden Laukansaari saattaisi hyvinkin olla Laukkasten leviämiskeskus.
Kerimäen (Punkaharjun) Laukansaaressa sijaitsee nykyisin mm. Lusto, eli Savonlinnan Pihlajaveden Laukansaari on eri saari.
Laukkasten Sukuseuran tiedostoista näyttävät puuttuvan nämä Harri Saastamoisen poimimat "Säämingin Laukkasten" esi-isät, koskaps seuran sivuilla mainitaan:
Säämingin Laukkaset
Lähtöhenkilö Säämingin Laukansaaren talollinen Johan Laukkanen s. 1600-l loppupuolella, puoliso Anna Miikkulainen, poika Erik s. 1697
Lähtöhenkilö Säämingin Otavaniemen talollinen Tuomas Laukkanen s. 1718, puoliso Riitta Tynkkynen s. 1728, poika Pekka Laukkanen s. 30.07.1764
Pekka Juhaninpoika Laukkanen s. 10.12.1859, pso Anna Stiina Kettunen 26.08.1862.
E. Juhani Tenhunen
Juha Rönkkö
01.07.13, 10:44
Tämän viestiketjun otsikko haastaa selvittämään kuinka monta Wijssa Kumpulaista Iisalmen seudulla vaikutti 1600-1700 luvuilla.
Omasta tietokannastani löysin 14 ennen 1750 syntynyttä Wincentius Kumpulaista. Onkohan siinä joku henkilö kahdentunut ?
Aimo
minulla on kymmenen Viisa Kumpulaista, jokunen taitaisi kyllä puttuakin vielä?
Minulla hukassa Wincent Kumpulainen, hänellä ehkä poika Pekka, s. 1692. Voisiko Wincent olla Wijsan toinen muoto?
Tuo Vincent saattaisi olla tarkempien tietojen puuttuessa Pekan poika Viisa joka on syntynyt noin 1660 kieppeillä, jolle en ole etsinyt jälkikasvua, kuten en muillekaan lapsista, Heikkiä lukuunottamatta, jossa on miettimistä vielä siinäkin.
Taulu 1
I Pekka (Pehr) Kumpulainen, s. noin 1635 Iisalmi. Mainitaan Porovedellä ainakin 1674-1675 ja vielä 1676, seuraavana vuonna Heikki Pekanpoika Kumpulainen samalla kohtaa luettelossa. Omisti Porovedellä sijainneen 1½ Vrmk tilan nähtävästi yhdessä Jöns Viisanpoika Kumpulaisen kanssa. Pekka lienee ollut merkittynä vuonna 1672 ja sitä aiemmin Jöns Kumpulaisen talouteen jossa asui mm vuonna 1672 3 verotettua.
Lapset:
Heikki Kumpulainen, s. noin 1655 Iisalmi. Tauluun 2.
Viisa Kumpulainen, s. noin 1660 Iisalmi (ES 2012 - a:27 [oo.30] - Iisalmi - 30.1.1727 - k.38 - s.68(Wincentz Kumbulains Broders Hinrich Kumbulains Swährsson Lars Laukain--)).
Juho Kumpulainen, s. noin 1660 Iisalmi.
Lauri Kumpulainen, s. noin 1660 Iisalmi.
Petter Kumpulainen, s. laskettu 1664, k. 17.3. 1734 Iisalmi, Vehmasjärvi (Iisalmi, Rk 1732-34 s.88(Porovesi), ES 2013 - a:27 [oo.30] - Iisalmi - 4.9.1727 - k.230 - s.443(Petter Kumbulain--dess framledne Broders Hinrich Kumbulains Enckia Margareta Niratar--: --dess Broderssöner Lars och Samuel Kumbulaiser--)).
Elin Kumpulainen, s. noin 1665 Iisalmi (ES 2011 - a:23 [oo.26] - Iisalmi - 27.5.1723 - k.145 - s.288(Elin Kumbutar--dess afl:ne Broders Hinrich Kumbulains dotter Man Lars Lauckanen--hennes Broder Olof Kumbulain--)).
Taulu 2
II Heikki (Henrik) Pekanpoika Kumpulainen, s. noin 1655 Iisalmi, k. noin 1711 Iisalmi, Vehmasjärvi, ikä 70v. Mainitaan Porovedellä 1677, 1679
Oli isäntänä vehmasjärvellä ainakin 1693, tällöin talossa asui myös veljet Viisa, Juho+vaimo, Lauri ja Pekka, 1697, 1701-1702 mainitaan Heikki+vaimo veli Juho+vaimo ja veljet Lauri ja Pekka. 1703 Heikki+vaimo veli Lauri+vaimo ja veli Pekka, 1704 edellisen vuoden lisäksi myös Juho+vaimo jälleen kirjoissa. 1705-1706 Heikki+vaimo sekä veljet Juho ja Lauri vaimoineen. 1707 Heikki (ei vaimoa) veljet Juho ja Lauri vaimoineen ja poika Pekka Juhonpoika. 1708 Heikki+vaimo veli Juho(ei vaimoa), poika Pekka Juhonpoika+vaimo ja veli Lauri (ei vaimoa). 1709 Heikki(ei vaimoa) veli Juhon leski ja veli Lauri. 1710 Heikki+vaimo sekä veli Lauri+vaimo, 1711 vain Heikki Kumpulaisen leski. 1712 Pekka Kumpulainen(ei vaimoa)
Maakirjoissa oli isäntänä ainakin jo 1688 alkaen (ei vielä 1680) yhdessä Jöns Wiisanpoika Kumpulaisen kanssa. (ES 2011 - a:23 [oo.26] - Iisalmi - 27.5.1723 - k.145 - s.289(Elin Kumbutar--dess afl:ne Broders Hinrich Kumbulains dotter Man Lars Lauckanen--hennes Broder Olof Kumbulain-- )).
Puoliso: Margareta Niiranen, s. noin 1673 Iisalmi, Porovesi (ES 2013 - a:27 [oo.30] - Iisalmi - 4.9.1727 - k.230 - s.443(Petter Kumbulain--dess framledne Broders Hinrich Kumbulains Enckia Margareta Niratar--: --dess Broderssöner Lars och Samuel Kumbulaiser--)).
Vanhemmat: Lauri Pekanpoika Niiranen, s. noin 1650 Iisalmi, Porovesi ja Anna Harmainen, s. laskettu 1656, k. 4.9. 1737 Iisalmi, Porovesi.
Lapset:
Kaisa Kumpulainen, s. noin 1692 (haudattujen luettelon mukaan ilmoitetusta iästä laskettuna syntynyt 1680, mutta olisi ollut nuorimman lapsen syntyessä 54v) Iisalmi, Porovesi. Tauluun 3.
Lassi Kumpulainen, s. 1700. Tauluun 4.
Samuel Kumpulainen, s. 1703 Iisalmi, Vehmasjärvi. Tauluun 5.
Taulu 3
III Kaisa (Catharina) Kumpulainen, s. noin 1692 (haudattujen luettelon mukaan ilmoitetusta iästä laskettuna syntynyt 1680, mutta olisi ollut nuorimman lapsen syntyessä 54v) Iisalmi, Porovesi, k. 18.3. 1742 Iisalmi, Vehmasjärvi, haudattu 18.4. 1742 Iisalmi (Historiakirjat: Kuolleet ja haudatut), ikä 62v? (ES 2013 - a:27 [oo.30] - Iisalmi - 4.9.1727 - k.226 - s.434(Enckian Margareta Niratar med dess Söner Lars och Samuel Kumbulaiser--deras Swärsson och Swåger Lars Lauckain--)).
Puoliso: Lauri Niilonpoika Laukkanen, s. laskettu 1680 Rautalampi, k. 13.5. 1744 Iisalmi, Vehmasjärvi, haudattu 20.5. 1744 Iisalmi (Historiakirjat: Kuolleet ja haudatut), ikä 64v. Mainitaan Niilopoikana ainakin 1723 henkikirjassa ja rippikirjassa 1732-34 (Iisalmi, Rk 1732-34 s.88, SAY 1707-10 Pielavesi Laukkala, Iisalmi, Hk 1723, 1727, 1734 (vehmasjrvi), ES 2013 - a:28 [oo.31] - Iisalmi - 29.1.1728 - k.40 - s.79(Lars Lauckain--dess hustrus Broder Lars Kumbulain--)).
Vanhemmat: Niilo Paavonpoika Laukkanen, talollinen, s. noin 1645 Rautalampi ja Karin, s. noin 1650.
Taulu 4
III Lassi (Lars) Heikinpoika Kumpulainen (Cumbul), talollinen, Iisalmi Vehmasjärvi, Niiralanniemi, s. 1700, k. 9.3. 1774 Iisalmi, Vehmasjärvi (Iisalmi, Rk 1732-34 s.88(Porovesi), Rk 1759-67(Wehmasjerwi Niralannemi)).
Puoliso: Martta (Martha) Ryhänen (Ryhein), s. 1698, k. 6.1. 1781 Iisalmi, Vehmasjärvi (Iisalmi, Rk 1732-34 s.88(Porovesi), Rk 1759-67(Wehmasjerwi Niralannemi)).
Isä: Olli Ryhänen, talollinen, FROM 1682 T, Iisalmi, s. EST 1650 Iisalmi.
Taulu 5
III Samuel Heikinpoika Kumpulainen, s. 1703 Iisalmi, Vehmasjärvi, k. 3.3. 1744 Iisalmi, Vehmasjärvi, haudattu 11.3. 1744 Iisalmi (Historiakirjat: Kuolleet ja haudatut), ikä 41v (Iisalmi, Rk 1732-34 s.88(Porovesi)).
Puoliso: Maria Pesonen, s. laskettu 1705 Iisalmi, Haapajärvi, k. 17.10. 1740 Iisalmi, Vehmasjärvi, haudattu 26.10. 1740 Iisalmi (Historiakirjat: Kuolleet ja haudatut), ikä 35v (Iisalmi, Rk 1732-34 s.88(Porovesi), ES 2020 - a:43 [oo.46] - Iisalmi - 16.1.1745 - k.101 - s.98(--Erich Päsonen--des Swärsons Samuel Hinderson Kumbulains--arfwingar Sonen Hindrich och döttrarne Wallborg och Margeta Kumbulaiser samt deras faderbroder Lars Hinderson Kumbulain-- )).
Vanhemmat: Eerik Pesonen, talollinen, lautamies, s. noin 1688 Iisalmi, Haapajärvi (Lienee syntynyt oikeammin viitisen vuotta aiemmin.) ja Vappu Lappalainen, s. noin 1688 (Lienee syntynyt oikeammin viitisen vuotta aiemmin.) Iisalmi.
Minulla hukassa Wincent Kumpulainen, hänellä ehkä poika Pekka, s. 1692. Voisiko Wincent olla Wijsan toinen muoto?
Peer ja isänsä Wissa Kumpulainen mainitaan Hajaistaipaleella 1712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774931
Tästäkö Pekasta on kysymys?
Olen tulkinnut Hajaisten Wissa (Wissasson?) Kumpulaisen olevan eri henkilö kuin Poroveden Wissa Pehrsson Kumpulainen (edellinen jälkimmäisen setä?) Voin hyvin olla väärässä, vaikka olen käyttänytkin perheiden konstruointiin jonkin verran harkintaa. Tämä kaipaisi vielä selvennystä rautalangan avulla.
Aimo
Ensimmäisiä tunnettuja Wissa Kumpulaisia:
Tässä esiintynee isä ja poika, mutta tiedot saattavat osin sekoittua keskenään.
Wissa Kumpulainen. s.arv.1590, mainitaan:
1629 Iisalmi ruodussa 20, Wijssa Cumbulainen
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1629.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1629.html)
1635 Iisalmi Wijssa Cumbulainen med ho
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13581693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13581693)
1639 Iisalmi, Wissa Kumpulainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12234513 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12234513)
1651 Iisalmi Porovesi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12247309 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12247309)
1655 Porovesi, 2 söner
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12397907 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12397907)
pojat:
Wijssa Wissasson Kumpulainen, s.arv 1615 (taulu2)
Jöns Wijsasson Kumpulainen, s.arv 1620
taulu2
Wijssa Wissasson Kumpulainen, s.arv 1615, mainitaan:
1635 Iisalmi son Wijssa Wijssasson Cumbulainen med ho
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13581693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13581693)
1636 Wijssa Wijssasson Cumbulainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13582316 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13582316)
1637 Wijssa Wijssasson Cumbulainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12225463 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12225463)
1638 Wijssa Wijssasson Cumbulainen, Iisalmen jousiluettelossa
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1638.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1638.html)
1639 karja- ja kylvöluettelo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12402436 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12402436)
1640 Iisalmen msrk Hajaistaival nro 1757, 137
http://www.valta.fi/Sukututkimus/SukututkimusFrameset.htm (http://www.valta.fi/Sukututkimus/SukututkimusFrameset.htm)
1642 ruodussa 13, Wijssa Wissass Kumpulainen
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1642.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1642.html)
1643 ruodussa 13, Wijssa Wissass Kumpulainen
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1643.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1643.html)
1644 ruodussa 15, Wijssa Wissass Kumpulainen
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1644.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1644.html)
1647 Iisalmen ruodussa 7 Porovesi, Wijssa Wissass Kumpulainen
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1647.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1647.html)
1650 ruodussa 9, Wissa Kumpulainen
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1650.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1650.html)
1650 Porovesi
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_maa_1650.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_maa_1650.html)
1653 ruodussa 9 Porovesi, Wissa Kumpulainen
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1653.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1653.html)
1655 Porovesi, nihdinlunastusmaksu, Wijssa Kumpulainen
http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1655.html (http://kotisivu.suomi.net/picea/iisalmi/iisalmi_rl_1655.html)
1656 Porovesi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13575001 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13575001)
1660, 1672, 1679 Porovesi
http://www.valta.fi/Sukututkimus/SukututkimusFrameset.htm (http://www.valta.fi/Sukututkimus/SukututkimusFrameset.htm)
kuollut 1679 jälkeen
lapsia ehkä (ellei Pekka sitten ole esim. Jönssin poika):
Pehr Kumpulainen, s.arv.1635 (vertaan Juhan esittämä taulusto)
ja moni muu, mutta en uskalla esittää arvailuja, koska Haajaisten, Poroveden ja Vehmasjärven, jossa näitä Kumpulaisia ainakin esiintyy, etäisyydet tai läheisyydet ovat minulle epäselviä.
Aimo
Harri Saastamoinen
01.07.13, 13:02
Peer ja isänsä Wissa Kumpulainen mainitaan Hajaistaipaleella 1712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774931
Tästäkö Pekasta on kysymys?
Olen tulkinnut Hajaisten Wissa (Wissasson?) Kumpulaisen olevan eri henkilö kuin Poroveden Wissa Pehrsson Kumpulainen (edellinen jälkimmäisen setä?) Voin hyvin olla väärässä, vaikka olen käyttänytkin perheiden konstruointiin jonkin verran harkintaa. Tämä kaipaisi vielä selvennystä rautalangan avulla.
Aimo
Minulla on seuraava rakennelma näistä:
Viisa Kumpulainen ja Elin Remes
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/6.htm
Heillä poika Pekka ja hänen vaimo Susanna Sonninen. Pekalla ja Susannalla poika Viisa Pekanpoika ja tytär Elin Kumpulainen.
E Juhani Tenhunen
01.07.13, 13:06
ja moni muu, mutta en uskalla esittää arvailuja, koska Haajaisten, Poroveden ja Vehmasjärven, jossa näitä Kumpulaisia ainakin esiintyy, etäisyydet tai läheisyydet ovat minulle epäselviä.
Haajainen löytyy Vieremältä Valkeiskylän ja Runnin välistä, ja vesistöyhteya sieltä on Poroveteen, mihin on liitetty Vehmasjärveen aiemmin liitetyt Niiralanniemen ja Kumpulan tilat.
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
01.07.13, 13:12
Kyllä tässä jotain on...Savonlinnan Pihlajaveden Laukansaari saattaisi hyvinkin olla Laukkasten leviämiskeskus. Laukkasten Sukuseuran sivuilta:
Kerimäen Laukkaset
Lähtöhenkilö: Kerimäen Laukansaaren talollinen Lauri Laukkanen, syntynyt 1500-luvun alkupuolella, puolison nimeä ei tiedossa, lapsia ainakin pojat Lauri ja Pekka (Arviokunta 1047 Haapalan neljännes, Kulennoisten kymmenys 1561 - 1575, hopeaveroluettelo 1571, Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo 1562 -1563). Samaan sukuhaaraan kuuluvat myös:
1) Kerimäen Laukansaaren talollinen Anders Laukkanen s. 1690 (aiempi tieto s. 1695), puoliso Anna Malinen, lapsia mm. Johan Laukkanen s. 1710 (Pitkälän lampuoti), Anders s. 3.6.1717 (Pitkälän talollinen) ja Paul s. 23.8.1730 (Pitkälän talollinen).
2) Kerimäen Laukansaaren talollinen Anders Laukkanen s. 1695, puoliso Elisabet Koikkalainen s. 1695, lapsia mm. Matts s. 27.09.1729 (Laukansaaren torppari).
3) Kerimäen Laukansaaren torppari Påhl Laukkanen s. 1697, puoliso Elin Pitkänen, lapsia mm. Nikodemus Laukkanen s. 14.5.1727 (Laukansaaren torppari).
Lisäksi Kerimäellä on seuraavia Laukkas-sukuja:
Lähtöhenkilö Kerimäen Laukansaaren Johan Laukkanen s. 1727 ja puoliso Maria Tynkkynen s. 1729, poika Olof Laukkanen s. 08.03.1758 ja Johan Laukkanen s. 03.04.1760
Lähtöhenkilö Kerimäen Vaaran kylän talollinen Juho Laukkanen s. 1769 ja puoliso Anna Ahokas, poika Juho Laukkanen s. 1806.
Lähtöhenkilö Kerimäen Enaniemen torppari / talollinen Adam Laukkanen s. 1700-l alku ja puoliso Anna Tolvanen, poika Anders Laukkanen s. 16.11.1738.
Lähtöhenkilö Kerimäken Kulennoisten sotilas Anders Laukkanen s. 1700-l alussa ja puoliso Anna Silvennoinen, poika Adam Laukkanen s. 01.02.1746.
Vilkaistaan vielä Habermanin Konnuslahtea:
Laukainen, Maatz Taffwi Sall[mi] [Socken], Kånnuslax Byij, fol. 27
Kånnuslax Byij: 3 Peer kinnuinen åker 3½ tynnor äng 6 las, 5. 1 Maatz Laukainen åker 1 tynna: Konnuslahentaifuall - ½ tynna B. ?. 20, öde } Kirwes aho - 5 tynnor B. a. 15, Kåsunmaa - 2 tynnor B. t. 25, håsioiskangastaifual åker - 1 tunna skogh - 2 tynnor, { Leppä aho - - }, ödhe}[=] { Wallkiamekij } [=] { 20 tynnor a. b. 25. SakaraJärfui - 20 tynnor a. b. 20, ödhe} Loutaisentaifuell - 17 tynnor åker 1 tynna, { WallkiaJärfuen Sifu - 45 tynnor B. a. 15, fins icke Vthj i ordhbocken}[=]{ NychermäJoen Nijtu äng - 2 las.
Ajateltaessa kulkua Pihlajavedeltä Pielavedelle (nämä muuten itseasiassa molemmat tarkoittavat samaa eli rajavesistöä!!!) Konnuslahti saattaa olla alkuna siirtymätaipaleelle Vuoksen vesistöstä Kymijoen vesistöön. Jatketaan pohdintaa!!!
E. Juhani Tenhunen
Samalla tavalla hahmotettu suvun reitti Pielavedelle. Täytyy ajan kanssa rakennella karttaa missä vaiheessa sukua on missäkin päin.
Minulla on seuraava rakennelma näistä:
Viisa Kumpulainen ja Elin Remes
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/6.htm
Heillä poika Pekka ja hänen vaimo Susanna Sonninen. Pekalla ja Susannalla poika Viisa Pekanpoika ja tytär Elin Kumpulainen.
Olen konstruoinut näin:
Wissa Wissanp Kumpulainen s.n.1655
lapsia:
Wissa Wissanp Kumpulainen s.n.1685 (taulu 2)
Olof Kumpulainen, s.n. 1690
Petter Wissasson Kumpulainen s.n.1690 (jota Erkki A. Tikkanen kysyi aiemmin)
Johan Wissasson Kumpulainen s. n.1690
(taulu 2)
Wissa Wissanp Kumpulainen s.n.1685
pso Elina Remes s.1684
lapsia:
Johan Vincentiiss Kumpulainen
Matts Wincentiiss Kumpulainen, s.1702
Vincentius Vincentiuss Kumpulainen
Petter Vincentiss Kumpulainen, s.1717, pso Susanna Sonninen
Brita Wjsentidr Kumpulainen
Anders Vincentii Kumpulainen
Olof Vincentiiss Kumpulainen, s.1728
(? Carin Wincentsdr Kumpulainen, s.1728)
kotipaikkana näillä Haajainen (Haajaistaipal)
terv. Aimo
Harri Saastamoinen
01.07.13, 13:31
Olen konstruoinut näin:
Wissa Wissanp Kumpulainen s.n.1655
lapsia:
Wissa Wissanp Kumpulainen s.n.1685 (taulu 2)
Olof Kumpulainen, s.n. 1690
Petter Wissasson Kumpulainen s.n.1690 (jota Erkki A. Tikkanen kysyi aiemmin)
Johan Wissasson Kumpulainen s. n.1690
(taulu 2)
Wissa Wissanp Kumpulainen s.n.1685
pso Elina Remes s.1684
lapsia:
Johan Vincentiiss Kumpulainen
Matts Wincentiiss Kumpulainen, s.1702
Vincentius Vincentiuss Kumpulainen
Petter Vincentiss Kumpulainen, s.1717, pso Susanna Sonninen
Brita Wjsentidr Kumpulainen
Anders Vincentii Kumpulainen
Olof Vincentiiss Kumpulainen, s.1728
(? Carin Wincentsdr Kumpulainen, s.1728)
kotipaikkana näillä Haajainen (Haajaistaipal)
terv. Aimo
Petterillä ja Susannalla lapsia Hiskin mukaankin seuraavasti:
Helena 10.12.1746
Vincentius 22.4.1749
Harri Saastamoinen
01.07.13, 13:49
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031580
Mahtaako Aimo nyt tuo 1655 sinulla merkitty Viisa olla sama kuin Kumpulaisten sukukirjasta joskus talteen ottamani 1652 syntyneeksi merkitty Viisa jolla vaimo Valpuri Kumpulainen? Heillä on myös poika Johan s. 1684, sinulla n. 1690.
tästä eteenpäin juonne olisi
1. Viisa s. 1652-1740
2. Viisa 1625-1697
3. Viisa 1605-1668
4. Viisa 1580-1650 Tavinsalmi
5. Måns/Mauno 1540 Tavinsalmi -1591 Tavinsalmi
6. Antti 1483 Juva - 1553 Tavinsalmi
Petterillä ja Susannalla lapsia Hiskin mukaankin seuraavasti:
Helena 10.12.1746
Vincentius 22.4.1749
Mistä muut lapset olet löytänyt?
Petterille ja Susannalle ehdotan vielä tyttäreksi patronyymin ja kotipaikan perusteella:
Kristiina Pett.dr Kumpulainen, s.1754 kotoisin vihittäessä 1773 Haajaistaipal
vih. 13.06.1773 Iisalmi, Lauri Laurinp Nousiainen s.29.05.1747
Petterin s.1717 mahdollisista sisaruksista:
Iisalmen henkikirja 1722 mainitaan Hajaistaipal Wissan poika Johan Kumpulainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5736963
mainitaan Wissa Kumpulaisen ja Elina Remeksen perhe jossa lapsia
son Matts
(Wissa Kumpulaisen veli) Olof Kumpulainen ja pso Lijsa Remes lapsineen Catharina ja Vincentius
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031577
mainitaan samaa perhettä edelleen, Wissa Kumpulaisen ja Elina Remeksen lapsia:
Brita (gift)
son Matts Wincentiisson
Per Vincentiison, hustru Susanna Sonninen ja heidän lapsensa Elin (5v) ja Vincentius (2v)
son Olof Vincentiisson (22v)
son Johan Vincentiisson (20v) (tässä minulla on ilmeinen ristiriita 1722 henkikirjan Johanin kanssa, voisikohan vanhempi Johan olla jo kuollut)
Andersin lähde taitaa olla huterampi ehkä pelkkään patronyymiin perustuva.
Aimo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031580
Mahtaako Aimo nyt tuo 1655 sinulla merkitty Viisa olla sama kuin Kumpulaisten sukukirjasta joskus talteen ottamani 1652 syntyneeksi merkitty Viisa jolla vaimo Valpuri Kumpulainen? Heillä on myös poika Johan s. 1684, sinulla n. 1690.
tästä eteenpäin juonne olisi
1. Viisa s. 1652-1740
2. Viisa 1625-1697
3. Viisa 1605-1668
4. Viisa 1580-1650 Tavinsalmi
5. Måns/Mauno 1540 Tavinsalmi -1591 Tavinsalmi
6. Antti 1483 Juva - 1553 Tavinsalmi
Kyllä samasta on kysymys. Olen konstruoinut tämän ilman sukukirjan tietoja, joten vuosiluvut ovat tulkinnanvaraisia.
Tai korjaan vielä: Olen epävarma onko Haajaisten Wissa Kumpulainen sama vai eri kuin Haapajärvellä 1740 kuollut Wissa, jonka puoliso Vappu Kumpulainen varmasti on.
Aimo
Harri Saastamoinen
01.07.13, 14:11
Kyllä samasta on kysymys. Olen konstruoinut tämän ilman sukukirjan tietoja, joten vuosiluvut ovat tulkinnanvaraisia.
Aimo
Ok. Itsekin olen mennyt tiedot kirjojen kautta läpi koska suora kopiointi ei ole paras tie. Tuo Johan s. 1684 on minun suora esivanhempi.
Onko teillä muuten tietoa onko Iisalmen valtiopäivämies Petter Kumpulaisen sukuhaara mikä? Olen jäljittänyt Petterin esi-isistä Johan Kumpulaisen s. 1731 mutta siitä eteenpäin en ole päässyt. Mistä tämä Johan oli?
Täällä heidät mainittu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/130.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1780-1786_tk1444/183.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1774-1779_tk1443-1444/133.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1787-1792_tk1444-1445/203.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/258.htm
Kiinnitän huomiota, että korjasin vielä edellistä vastaustani.
Tulivatko Wissa ja Valborg Kumpulainen Haapajärvelle Haajaisista?
Jos ei, täytyy olla kaksi 1650-luvulla syntynyttä Wissa Kumpulaista.
Haajaisten Wissalle olen merkinnyt muistiin:
1679 - 1722 kotipaikka Haajainen
ei myöhempiä tietoja
Haapajärven Wissalle olen merkinnyt muistiin:
1700 Porovesi
1733 - 1737 Haapajärvi
1740 kuollut Haapajärvellä
Aimo
Harri Saastamoinen
01.07.13, 14:27
Kiinnitän huomiota, että korjasin vielä edellistä vastaustani.
Tulivatko Wissa ja Valborg Kumpulainen Haapajärvelle Haajaisista?
Jos ei, täytyy olla kaksi 1650-luvulla syntynyttä Wissa Kumpulaista.
Haajaisten Wissalle olen merkinnyt muistiin:
1679 - 1722 kotipaikka Haajainen
ei myöhempiä tietoja
Haapajärven Wissalle olen merkinnyt muistiin:
1700 Porovesi
1733 - 1737 Haapajärvi
1740 kuollut Haapajärvellä
Aimo
En ole löytänyt mitään vastaavaa kuolleista kuin 1740 syntyneen joten olen olettanut että kyse on samasta Viisasta.
Ok. Itsekin olen mennyt tiedot kirjojen kautta läpi koska suora kopiointi ei ole paras tie. Tuo Johan s. 1684 on minun suora esivanhempi.
Onko teillä muuten tietoa onko Iisalmen valtiopäivämies Petter Kumpulaisen sukuhaara mikä? Olen jäljittänyt Petterin esi-isistä Johan Kumpulaisen s. 1731 mutta siitä eteenpäin en ole päässyt. Mistä tämä Johan oli?
Täällä heidät mainittu:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/130.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1780-1786_tk1444/183.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1774-1779_tk1443-1444/133.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1787-1792_tk1444-1445/203.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/258.htm
Eikö tähän sopisi tuo jo aiemmassa viestissäni toteamani Wissa Kumpulaisen ja Elina Remeksen poika Johan, joka mainitaan 1734-40 rippikirjassa 20-vuotiaaksi (1950 tai 1951 tilanteen mukaan)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031577
sivun alareunassa.
Voi hän tietysti olla myös pojanpoika, sivu on vähän sekava.
Aimo
Harri Saastamoinen
01.07.13, 15:50
Eikö tähän sopisi tuo jo aiemmassa viestissäni toteamani Wissa Kumpulaisen ja Elina Remeksen poika Johan, joka mainitaan 1734-40 rippikirjassa 20-vuotiaaksi (1950 tai 1951 tilanteen mukaan)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031577
sivun alareunassa.
Voi hän tietysti olla myös pojanpoika, sivu on vähän sekava.
Aimo
Samaa olen itsekin pohtinut kun ei muuta perhettä tälle Johanille ole löytynyt.
Tässä perheessäkin on Johan mutta hänen perässää on maininta till Lupua eli muuttanut Kiuruveden Luupuvedelle samoin kuin veljensä Andreas joka avioitui sinne Maria Partasen kanssa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/8.htm
Harri Saastamoinen
01.07.13, 19:04
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1764-1787_tk1451/91.htm
Tuli vastaan Kumpulaisia selatessa tämä Lars Kärkkäinen Luupuveden Konolanmäestä. Huomasin nimen Dorothea ja oletanpa että nyt tämä Lars on Katariina Laukkasen ja Johan Kärkkäisen Hautajärvellä 1751 syntynyt poika.
E Juhani Tenhunen
01.07.13, 21:08
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1764-1787_tk1451/91.htm
Tuli vastaan Kumpulaisia selatessa tämä Lars Kärkkäinen Luupuveden Konolanmäestä. Huomasin nimen Dorothea ja oletanpa että nyt tämä Lars on Katariina Laukkasen ja Johan Kärkkäisen Hautajärvellä 1751 syntynyt poika.
Lauri Jussinpoika Kärkkäinen löytyy Raidan (2007) Kärkkäis-taulusta 1138. Kuolinajaksi ilmoitetaan 6.4.1820 Hautajärvi N:o 3.
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_ii/169.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_ii/169.htm) kertoo tämän Laurin syntymävuodeksi 1743. Kyseessä on siis taulun 1347 kuudennusmies Lassi Lassinpoika Kärkkäinen (8.2.1743 Rapakko - Luupue Konolanmäki) äitinään Teija Paavontytär Laukkanen eli Katrin ja esiäitini Teija Laurintytär Laukkasen serkku. Tämä Lassi on esiäitini Teija Lassintytär Kärkkäisen isoveli. Puoliso oli Silja Pekantytär Kononen (1752-15.4.1825 Luupue Konolanmäki).
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
01.07.13, 21:19
Lauri Jussinpoika Kärkkäinen löytyy Raidan (2007) Kärkkäis-taulusta 1138. Kuolinajaksi ilmoitetaan 6.4.1820 Hautajärvi N:o 3.
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_ii/169.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_ii/169.htm) kertoo tämän Laurin syntymävuodeksi 1743. Kyseessä on siis taulun 1347 kuudennusmies Lassi Lassinpoika Kärkkäinen (8.2.1743 Rapakko - Luupue Konolanmäki) äitinään Teija Paavontytär Laukkanen eli Katrin ja esiäitini Teija Laurintytär Laukkasen serkku. Tämä Lassi on esiäitini Teija Lassintytär Kärkkäisen isoveli. Puoliso oli Silja Pekantytär Kononen (1752-15.4.1825 Luupue Konolanmäki).
E. Juhani Tenhunen
Ok. Piti lähteä kylille enkä ehtinyt muuta kuin laittamaan tuon linkin tänne. Dorothea nimenä on sitten näköjään Kärkkäisissäkin Laukkasten perää.
E Juhani Tenhunen
01.07.13, 21:30
Ok. Piti lähteä kylille enkä ehtinyt muuta kuin laittamaan tuon linkin tänne. Dorothea nimenä on sitten näköjään Kärkkäisissäkin Laukkasten perää.
On on. Kumpulaisilla on se Vinsenttinsä eli Vinskinsä (Lapatossun parivaljakko), eikös nykyään myös Vesa ole samaa nimiperää?:confused:
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
01.07.13, 21:46
Samaa olen itsekin pohtinut kun ei muuta perhettä tälle Johanille ole löytynyt.
Tässä perheessäkin on Johan mutta hänen perässää on maininta till Lupua eli muuttanut Kiuruveden Luupuvedelle samoin kuin veljensä Andreas joka avioitui sinne Maria Partasen kanssa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/8.htm
Jussi Visanpoika Kumpulainen on syntynyt ilmeisesti noin 1720 (30-vuotias 1750) ja Jussi Ollinpoika Kumpulainen noin 1728 (22-vuotias 1750).
Tästä esi-isäni Olli Pekanpoika Pöksyläisen (kohtalon)toverista ks. http://suvut.genealogia.fi/kumpulainen/Petter.htm :
Petter Kumpulainen Lähde: Tauno Räisänen / Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860-1930 1959
Petter Kumpulainen syntyi 2.2.1817 maanviljelijän poikana Iisalmen pitäjän Marttisenjärven kylässä Pehkolanniemen talossa, jota hän itsekin viljeli elämänsä loppupuolelle saakka. Hänellä oli viisitoista lasta. Hallavuosien johdosta joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui viimein 1860-luvun lopussa luopumaan kotitalostaan. Hän kuoli Marttisenjärven Takalan talon omistajana 29.2.1880 ja haudattiin Iisalmen maaseurakunnan hautausmaahan.
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/258.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/258.htm) antaa Jussi Petterinpoika Kumpulaisen syntymävuodeksi 1791.
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
01.07.13, 22:01
Jussi Visanpoika Kumpulainen on syntynyt ilmeisesti noin 1720 (30-vuotias 1750) ja Jussi Ollinpoika Kumpulainen noin 1728 (22-vuotias 1750).
Tästä esi-isäni Olli Pekanpoika Pöksyläisen (kohtalon)toverista ks. http://suvut.genealogia.fi/kumpulainen/Petter.htm :
Petter Kumpulainen Lähde: Tauno Räisänen / Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860-1930 1959
Petter Kumpulainen syntyi 2.2.1817 maanviljelijän poikana Iisalmen pitäjän Marttisenjärven kylässä Pehkolanniemen talossa, jota hän itsekin viljeli elämänsä loppupuolelle saakka. Hänellä oli viisitoista lasta. Hallavuosien johdosta joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui viimein 1860-luvun lopussa luopumaan kotitalostaan. Hän kuoli Marttisenjärven Takalan talon omistajana 29.2.1880 ja haudattiin Iisalmen maaseurakunnan hautausmaahan.
E. Juhani Tenhunen
Jussi Ollinpoika on syntynyt 1728 ja näytti avioituneen Antti veljen Maria vaimon Tuomas veljen lesken Brita Kokkosen kanssa noin 1760. Siinäpä se selkeästi kerrottuna :)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/120.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_ii/164.htm
Harri Saastamoinen
01.07.13, 22:30
Jussi Visanpoika Kumpulainen on syntynyt ilmeisesti noin 1720 (30-vuotias 1750) ja Jussi Ollinpoika Kumpulainen noin 1728 (22-vuotias 1750).
Tästä esi-isäni Olli Pekanpoika Pöksyläisen (kohtalon)toverista ks. http://suvut.genealogia.fi/kumpulainen/Petter.htm :
Petter Kumpulainen Lähde: Tauno Räisänen / Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860-1930 1959
Petter Kumpulainen syntyi 2.2.1817 maanviljelijän poikana Iisalmen pitäjän Marttisenjärven kylässä Pehkolanniemen talossa, jota hän itsekin viljeli elämänsä loppupuolelle saakka. Hänellä oli viisitoista lasta. Hallavuosien johdosta joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui viimein 1860-luvun lopussa luopumaan kotitalostaan. Hän kuoli Marttisenjärven Takalan talon omistajana 29.2.1880 ja haudattiin Iisalmen maaseurakunnan hautausmaahan.
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/258.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/258.htm) antaa Jussi Petterinpoika Kumpulaisen syntymävuodeksi 1791.
E. Juhani Tenhunen
Petter Kumpulaisesta minulla on seuraavat kirjat ylhäällä josta juonne selviää:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1839-1849_mko65-90/233.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1827-1837_mko145-176/356.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1787-1792_tk1444-1445/203.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/6.htm
E Juhani Tenhunen
02.07.13, 07:50
Toinen ruokakunta Pielaveden kylässä: Påhl Larson ja Carin Mor. SAY alkaen 1694 Kattilasalmi Påhl Larson ja Carin hstru. Epäilen, että tarkoitaa samaa ruokakuntaa. Vuoden 1691 henkikirjoja ei ole netissä Sääksmäen kihlakunnasta.
Kattilasalmea ei mainita maakirjoissa edes vuonna 1735, koska oli torppa. Tuon jälkeisiä maakirjoja Uudenmaan ja Hämeen läänistä ei ole vielä netissä.
Palaan vielä tähän TimoT:n lainaukseen vuoden 1693 henkikirjasta. Siis jos esi-isäni Kattilasalmen-Niiralanniemen Lauri Paavonpoika Laukkasen isä oli Paavo Laurinpoika Laukkanen eikä aiemmin epäilemäni Paavo Niilonpoika Laukkanen, Teija ja Katri Laurintytär Laukkaset eivät ole Teija Paavontytär Laukkasen serkkuja.
Katsotaan vielä Jullen oheistekstiä:
29.06.2013 Perhetaulu
Aviomies: Niilo (Nils) Laukkanen kuolinikä: 54 Synt.: 00.00.1610 Rautalampi Pielavesi Kuoll.: 00.00.1664 Rautalampi Pielavesi 1 Asuinpaikka: 1630-65 Laukkala 2 Ammatti: 1644-65 Talollinen, isäntä 2 Isä: Paavali (Påfwel) Laukkanen Äiti: Anna Heikintytär Hirvonen Syntymävuosi arvioitu asutusluettelosta. ähn föres två söner efter han war uti motvilighet bortta och ingen annan wiste hans folek ahnsega. 1649: äitipuoli? 1654: 2/3 m, 1ö, 1h, Ryttmestare Niels Bauer på fordel, husman Henrik Kolehmainen ja Kirstin hustru 1653-55 1659: crono behållen 1662: öfv Knowes regts tilld h, legokarl 1664: Frauer of Cap andtanflyelse e:, öfw Galles tilld h 1665: Grels soldat? 1670: Rautalampi kapellog 1662: Kuka pojista palkkasotilas? legokarl? Aviovaimo: Marketta (Margareta) Paavontytär Avioliitossa: 00.00.1634 Rautalampi 2 miehen ikä: 24 vaimon ikä: 24 Synt.: 00.00.1610 Rautalampi Asuinpaikka: 1634-64 Laukkala Ammatti: 1634-64 Talollisen vaimo, emäntä 2 Isä: Äiti:
N Lapsi 1: Tyttö Laukkanen Synt.: 00.00.1626 Rautalampi Pielavesi Asuinpaikka: 1642- Laukkala 2 Ammatti: 1642- Talollisen tytär
M Lapsi 2: Pekka (Peer) Laukkanen Synt.: 00.00.1628 Rautalampi Pielavesi Asuinpaikka: 1644-49 Laukkala Ammatti: 1644-49 Talollisen poika 2 Aviovaimo: Maisa N. * 00.00.1629 Avioliitossa: 00.00.1649 Rautalampi Pielavesi Syntymävuosi arvioitu asutusluettelosta. Kuka äitipuoli 1649 ja miten lapset?
M Lapsi 3: Paavo (Påhl) Laukkanen Synt.: 00.00.1634 Rautalampi Pielavesi Asuinpaikka: 1650-80 Laukkala 1 Ammatti: 1665-80 Talollisen poika, isäntä 3 Ammatti: 1676 Nihti 3 Aviovaimo: Anna N. * 00.00.1630 Avioliitossa: 00.00.1650 Rautalampi 1 Aviovaimo: Tea (Dorde) N. * 00.00.1650 Avioliitossa: 00.00.1670 Rautalampi 1 Syntymävuosi arvioitu asutusluettelosta.
M Lapsi 4: Matti (Mats) Laukkanen Synt.: 00.00.1639 Rautalampi Pielavesi 1 Asuinpaikka: 1655-56 Laukkala Ammatti: 1655-56 Talollisen poika, nihti 1 Syntymävuosi arvioitu asutusluettelosta. breklig sonen?
M Lapsi 5: Lauri (Lars) Laukkanen Synt.: 00.00.1641 Rautalampi Pielavesi 2 Asuinpaikka: 1653-93 Laukkala Ammatti: 1653-93 Talollisen poika 2 Ammatti: 1653-62 Sotilas, nihti, itsellinen 1 Aviovaimo: Kaarina (Karin) N. * 00.00.1642 Avioliitossa: 00.00.1662 Rautalampi 1
M Lapsi 6: Niilo (Niels) Laukkanen Synt.: 00.00.1643 Rautalampi Pielavesi 2 Asuinpaikka: 1653-80 Laukkala Ammatti: 1653-80 Talollisen poika, veli 3 Aviovaimo: Anna N. * 00.00.1645 Avioliitossa: 00.00.1665 Rautalampi 1 Aviovaimo: Inkeri (Ingeborg) N. * 00.00.1649 Avioliitossa: 00.00.1669 Rautalampi 1 Syntymävuosi arvioitu asutusluettelosta.
(1) Rautalammin asutuksen yleisluettelo 1654-73, Arkistolaitos, 112. (2) Rautalammin asutuksen yleisluettelo 1634-53, Arkistolaitos, 112. (3) Rautalammin asutuksen yleisluettelo 1674-93, Arkistolaitos, 112. Eli Paavo Niilonpoika Laukkanen ja Lauri Niilonpoika Laukkanen olivat veljeksiä, Niilo Paavonpoika Laukkanen ja Paavo Laurinpoika Laukkanen serkuksia.
E. Juhani Tenhunen
Aimo:
"Lars, s.arv.1630, k.ennen 1675, main.1653 sold. Lars Nilss, pso Karin, main.yhdessä 1662-70, main.1675 Påhl Nilss:n veljen leskenä"
Kattilasalmen Paavo Laurinpoika näkyy ensimmäisen kerran tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11821964 . Eikö tämä viittaisi siihen, että hän olisi tuon Lauri Niilonpojan (k. n. 1674) poika?
Palaan vielä tähän.
Olen ymmärtänyt väitettävän, että tämän linkin sivu ei olisi vuoden 1691 asiakirjasta.
(ilmeisesti on todettu vain, että Sääksmäen kihlakunnan 1691 henkikirjoja ei ole netissä, tämä "mantalslängd" kylläkin on)
Arkistolaitos on otsikoinut sen tositekirjaksi 1691.
Öfre Säxmäki Härads Mantalslängds pro anno 1691 on otsikkona sille jaksolle, jossa tämä Rautalammin Pielaveden sivu on.
Muutoin yhdyn Timon tekemään päätelmään. (Kattilasalmeahan tässä tosin ei mainita) Oma tulkintani vielä rautalangalla.
Niilo Paavonpoika (ei mainita Rautalammin Pielavedellä 1691)
+ Paavo Niilonpoika (ei mainita Rautalammin Pielavedellä 1691)
++ Niilo Paavonpoika (mainitaan yhdessä Dordi-puolison kanssa)
++ Lauri Paavonpoika (mainitaan 1691 Niilon veljenä)
++ (Henrik) (Henrikin vaimo mainitaan 1691, Henrik ehkä Niilon veli)
+ Lauri Niilonpoika (ei mainita 1691) SAY: main.1653 sold. Lars Nilss, pso Karin
++ Paavo Laurinpoika (mainitaan yhdessä Carin-äitinsä kanssa)
Aimo
Kyllä se linkkini sivu oli v. 1691 asiakirjasta. Sitten v. 1693 asiakirja: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10917488
Eli tässä jälkimmäisessä Laukkaset ovat jälleen samaa ruokakuntaa. Påvell Larsonille on merkitty Karin vaimoksi, ja lisäksi Britan Lars on kirjattu niin, että siitä saa käsityksen, että hän olisi Påvellin veli. Eli kyllä näissäkin risitriitaisuuksia löytyy, kun on kyse suurperheestä.
E Juhani Tenhunen
02.07.13, 14:12
Palaan vielä tähän.
Olen ymmärtänyt väitettävän, että tämän linkin sivu ei olisi vuoden 1691 asiakirjasta.
(ilmeisesti on todettu vain, että Sääksmäen kihlakunnan 1691 henkikirjoja ei ole netissä, tämä "mantalslängd" kylläkin on)
Arkistolaitos on otsikoinut sen tositekirjaksi 1691.
Öfre Säxmäki Härads Mantalslängds pro anno 1691 on otsikkona sille jaksolle, jossa tämä Rautalammin Pielaveden sivu on.
Muutoin yhdyn Timon tekemään päätelmään. (Kattilasalmeahan tässä tosin ei mainita) Oma tulkintani vielä rautalangalla.
Niilo Paavonpoika (ei mainita Rautalammin Pielavedellä 1691)
+ Paavo Niilonpoika (ei mainita Rautalammin Pielavedellä 1691)
++ Niilo Paavonpoika (mainitaan yhdessä Dordi-puolison kanssa)
++ Lauri Paavonpoika (mainitaan 1691 Niilon veljenä)
++ (Henrik) (Henrikin vaimo mainitaan 1691, Henrik ehkä Niilon veli)
+ Lauri Niilonpoika (ei mainita 1691) SAY: main.1653 sold. Lars Nilss, pso Karin
++ Paavo Laurinpoika (mainitaan yhdessä Carin-äitinsä kanssa)
Yhdyn tässä Aimon näkemykseen. Paavo Laurinpoika mainitaan siis eri taloudessa kuin edelliset (käytännössä Kattilasalmella, kun muut ovat asuneet mahdollisesti Rytkynsalossa).
Uudessa Genos 2/2013:ssa on s. 121 Antti Järvenpään tiedonanto "Pro anno" voudintileissä, missä todetaan voudintilien pro anno -vuoden loppuvan elokuun lopulla. Ilmeisesti kalenterivuosiin on siirrytty jo näissä 100 vuotta myöhemmissä läänintileissä.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
02.07.13, 14:26
Kyllä se linkkini sivu oli v. 1691 asiakirjasta. Sitten v. 1693 asiakirja: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10917488
Eli tässä jälkimmäisessä Laukkaset ovat jälleen samaa ruokakuntaa. Påvell Larsonille on merkitty Karin vaimoksi, ja lisäksi Britan Lars on kirjattu niin, että siitä saa käsityksen, että hän olisi Påvellin veli. Eli kyllä näissäkin risitriitaisuuksia löytyy, kun on kyse suurperheestä.
Kiitos, TimoT! Paavo Laurinpojan vaimohan on Kaarina - Paavo itse oli ilmeisesti palveluksessa 1691. Lauri Paavonpoika ja entinen piika Riitta taitavat olla nyt aviopari. Paavo Niilonpojan nimen jälkeen mainittu sijaintipaikka "Urain" tarkoittaa Jylhän Uuravea, missä ovat syntyneet mm. Olli Pekanpoika Pöksyläisen molemmat puolisot Lotta Saastamoinen ja Henrika Dahlberg.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
04.07.13, 07:18
Kiitos, TimoT! Paavo Laurinpojan vaimohan on Kaarina - Paavo itse oli ilmeisesti palveluksessa 1691. Lauri Paavonpoika ja entinen piika Riitta taitavat olla nyt aviopari. Paavo Niilonpojan nimen jälkeen mainittu sijaintipaikka "Urain" tarkoittaa Jylhän Uuravea, missä ovat syntyneet mm. Olli Pekanpoika Pöksyläisen molemmat puolisot Lotta Saastamoinen ja Henrika Dahlberg.
Tämä "Urain" eli Uurave Laukkasten talon nimenä antaa aiheen miettiä, olisiko suvun alkukoti mahdollisesti Laukaan (Lauckas!) pitäjään kuuluneessa Uuraisten kunnassa...
Uurainen - kastetut
Isän sukunimi: LAU* => Laukiainen, Laukkarinen, Laukkala, Laurila Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
12.3.1816 12.5.1816 Pirtimäki Eric Laukiainen Stina Weiström Jacob
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
04.07.13, 19:04
Rautalammin pitäjänkartta 1782 Pielaveden puolelta löytyy seuraavasta linkistä:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/23945/Lantmat.lev.%201850%20nr%20177%20Rautalampi%201782 .JPG
Vanhojen karttojen hakusivu on:
www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/pitaejaenkartat/**mapview?handle=hdl_123456789_23945
Katsomisiin,
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
06.07.13, 18:56
Lauri Jussinpoika Kärkkäinen löytyy Raidan (2007) Kärkkäis-taulusta 1138. Kuolinajaksi ilmoitetaan 6.4.1820 Hautajärvi N:o 3.
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_ii/169.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_ii/169.htm) kertoo tämän Laurin syntymävuodeksi 1743. Kyseessä on siis taulun 1347 kuudennusmies Lassi Lassinpoika Kärkkäinen (8.2.1743 Rapakko - Luupue Konolanmäki) äitinään Teija Paavontytär Laukkanen eli Katrin ja esiäitini Teija Laurintytär Laukkasen serkku. Tämä Lassi on esiäitini Teija Lassintytär Kärkkäisen isoveli. Puoliso oli Silja Pekantytär Kononen (1752-15.4.1825 Luupue Konolanmäki).
E. Juhani Tenhunen
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/vihityt_1722-1755_tk1101/8.htm
Onko tässä linkissä kyseinen pariskunta vihittyinä? Vasen sivu alalaita.
E Juhani Tenhunen
07.07.13, 08:04
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/vihityt_1722-1755_tk1101/8.htm
Onko tässä linkissä kyseinen pariskunta vihittyinä? Vasen sivu alalaita.
Kyllä, 14.7.1733 vihittiin Pielavedellä esivanhempani, Hautajärven Rapakon tilan perustava Lassi Ollinpoika Kärkkäinen ja tilallisen tytär Teija Paavontytär Laukkanen. Molemmat olivat käsitykseni mukaan samanikäisiä, 18-19-vuotiaita.
Rautalammin Pielaveden henkikirjan 1693 perusteella vihkimispaikkana oli todennäköisesti Rautalammin puolella nykyisin Jylhän kylään kuuluva Laukkasten sukutila Urain (Uurainen) eli Uurave, joka sijaitsee sopivasti vastapäätä Iisalmen Lammassaloa eli nykyistä Kirkkosaarta. Käsitykseni mukaan Rautalammin I rippikirjan nettiversiossa Kappeliksi nimetty tila oli itse asiassa juuri Uurave, missä kappelissa kastetun Teijan syntymän aikana (1712) asui siis seuraava ripille päässyt väki:
Niilo Paavonpoika Laukkanen, kuollut ja haudattu Kappelissa ilman yhteyttä tänne
vaimo Teija Rank
poika Paavo Niilonpoika Laukkanen
vaimo Valpuri Tahvontytär Niskanen
poika Niilo Niilonpoika Laukkanen
poika Pekka Niilonpoika Laukkanen
poika Lauri Niilonpoika Laukkanen
sisar Marketta Paavontytär Laukkanen
Anita Hyvärinen
sotilas Juho Lappalainen
Niilo Rankin leski Kaarina
piika Teija Niilontytär Rank
poika Samuel Niilonpoika Laukkanen
sotilas Paavo Herranen, syntynyt 26.1.1689
vaimo Helka Niskanen
Juho Pekanpoika Niskanen
vaimo Maria Asikainen
äiti Elina
_ _ _ Valpuri
sotilaan leski Helka Huuskonen, sairaalloinen
piika Kaarina Pekantytär Niskanen (sivulle 22) (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/22.html)
Inkeri Pirinen, sokea
Lauri Jauhiainen, kuollut
vaimo Anna Paavontytär
piika Elina Saikkonen
piika Kristiina Niskanen
Liisa Niskanen
renki Niilo Niskanen
renki Jooseppi Niskanen
[vaimo Valpuri Ollintytär Rohonen?]
sotilas Kotilaisen vaimo Malin Liimatainen, viite sivulle 30 (http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/30.html)
Inkeri Harmainen
Juho Juhonpoika Niskanen
Uuravessa asuivat siis tuolloin Niilo Paavonpoika Laukkasen ja Juho Pekanpoika Niskasen perheet.
Rippikirjaviittauksina Uuraveen ovat mielestäni ainakin:
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/46.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/46.htm) (Niilo Laukkanen)
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1769-1789_tk1255/65.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1769-1789_tk1255/65.htm) (Laukkaset)
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1798-1805_tk1256/129.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1798-1805_tk1256/129.htm) (Matti Saastamoinen)
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1806-1817_tk1256/84.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1806-1817_tk1256/84.htm) (Matti Saastamoinen)
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1817-1827_tk1257/105.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1817-1827_tk1257/105.htm) (Matti Saastamoinen)
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1827-1834_tk1257/119.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1827-1834_tk1257/119.htm) (Heikki Saastamoinen)
www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1835-1845_tk1258_2/133.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielavesi/rippikirja_1835-1845_tk1258_2/133.htm) (Heikki Saastamoinen)
Missä vaiheessa Uurave siirtyi Laukkasilta Saastamoisille, jotka kuuluvat toista kautta esivanhempiini? Rautalammin SAY, maa- ja henkikirjat 1700-luvun alkupuolelta antanevat vastauksia.
Uuraven (Pielavesi Jylhä N:o 2) tiluskartta 1880 on saatavissa: www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2717630.KA (http://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2717630.KA)
E. Juhani Tenhunen
14 julii [1734] Lars Kärckäin ifr Idensalmi med pigan Dorde Laukatar ifr Pielavesi.
Juhani löysi ja toi tiedoksemme tämän vihkimismerkinnän jo jokunen kymmenen viestiä sitten, mutta nyt vasta huomaan, että vuosihan on 1734.
Aiemmin sovittelin heille kirjoihin merkitsemätöntä lasta jo 1733 puolelle, mutta koska vuosi näyttää olevan 1734, tiedossa olevista lapsista vanhin Johan s. 13.3.1735 sopii hyvin ensimmäiseksi.
Aimo
E Juhani Tenhunen
07.07.13, 14:32
14 julii [1734] Lars Kärckäin ifr Idensalmi med pigan Dorde Laukatar ifr Pielavesi.
Juhani löysi ja toi tiedoksemme tämän vihkimismerkinnän jo jokunen kymmenen viestiä sitten, mutta nyt vasta huomaan, että vuosihan on 1734.
Aiemmin sovittelin heille kirjoihin merkitsemätöntä lasta jo 1733 puolelle, mutta koska vuosi näyttää olevan 1734, tiedossa olevista lapsista vanhin Johan s. 13.3.1735 sopii hyvin ensimmäiseksi.
Kiitos, Aimo, korjauksesta! Tämäkin Teija Laukatar ilmoitetaan kyllä piiaksi, eli vihkimistä ei ole ilmeisesti toimitettu kotitalossa. Täytynee kaivaa esiin asianomaisen kylän/talon henkikirja 1733 ja katsella tilannetta tuolloin. Vuodesta 1724 alkaen henkikirjassa pitäisi olla myös talojen numerot, mikä helpottaa oikean talon löytämistä...Mutta mainitaanko henkikirjassa piika Dårde?
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
07.07.13, 21:27
Kiitos, Aimo, korjauksesta! Tämäkin Teija Laukatar ilmoitetaan kyllä piiaksi, eli vihkimistä ei ole ilmeisesti toimitettu kotitalossa. Täytynee kaivaa esiin asianomaisen kylän/talon henkikirja 1733 ja katsella tilannetta tuolloin. Vuodesta 1724 alkaen henkikirjassa pitäisi olla myös talojen numerot, mikä helpottaa oikean talon löytämistä...Mutta mainitaanko henkikirjassa piika Dårde?
www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1668&pnum=111 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1668&pnum=111) (sivu 2719 narcista etsijöille) sisältää Rautalammin Pielaveden kylän henkikirjatiedot 1733. Aika vaikealukuista!
SAY: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500747 Laukkalassa asuivat tuolloin Niilo Paavonpoika (Laukkanen), vaimo Marketta sekä poka Paavo Niilonpoika (Laukkanen). Jos Teija oli isännän sisar, häntä ei voitu kutsua piiaksi kotihäissä.
Jylhässä oli emäntänä Kaarina Juho -poikineen (ilmeisesti Niskasia).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500748 Tikkasella asuivat Niilo Niskanen Anna-vaimoineen yhtiömiehenään Hemminki (Saastamoinen).
Kattilasalmi löytyy tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500749 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500749:) vain Kaarina -emäntä, liekö ollut naimisissa sekä Samuli Paavonpojan (Laukkanen) että Pekka Matinpojan kanssa?
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
08.07.13, 08:39
www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1668&pnum=111 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1668&pnum=111) (sivu 2719 narcista etsijöille) sisältää Rautalammin Pielaveden kylän henkikirjatiedot 1733. Aika vaikealukuista!
SAY: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500747 Laukkalassa asuivat tuolloin Niilo Paavonpoika (Laukkanen), vaimo Marketta sekä poka Paavo Niilonpoika (Laukkanen). Jos Teija oli isännän sisar, häntä ei voitu kutsua piiaksi kotihäissä.
Jylhässä oli emäntänä Kaarina Juho -poikineen (ilmeisesti Niskasia).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500748 Tikkasella asuivat Niilo Niskanen Anna-vaimoineen yhtiömiehenään Hemminki (Saastamoinen).
Kattilasalmi löytyy tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500749 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=500749:) vain Kaarina -emäntä, liekö ollut naimisissa sekä Samuli Paavonpojan (Laukkanen) että Pekka Matinpojan kanssa?
Pielaveden kylässä näytti 1733 olleen myös yksi verotuksellisesti autio tila, jonka nimestä en oikein saa selvää. Olisiko Uurave autioitunut, minkä jälkeen se olisi siirtynyt Hemminki Saastamoisen jälkeläisille?
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
18.07.13, 08:35
Jylhän Laukkala näyttää yleiskartan 1920 mukaan sijaitsevan Ranta-Jylhässä. Alueen talonimistö näyttää muuttuneen varsin täydellisesti 100 vuodessa. Digitaaliarkistosta löytyy Pielaveden pitäjänkartta peruskartan lehtijaossa.
E. Juhani Tenhunen
Harri Saastamoinen
12.12.13, 23:07
Palaan viestiketjun alkupään vanhaan viestiini, jota täydennän keskustelun aikana ilmenneillä uusilla tiedoilla ja hypoteeseilla (punaisella). joistain vuosiluvuista lienee keskustelussa löytynyt tarkempia tietoja, joita en kaikkia jaksa tähän korjata.
Hypoteesina olen liittänyt mukaan mm. kytkennän Saastamoisiin ja Niskasiin.
Lisäksi kiinnitän huomiota löytämääni mainintaan veljeksistä Pekka ja Lauri Laukkanen Tommonmäessä 1712.
Dorotheaa olen itsekin miettinyt jo kauan että onkohan todellakin Povel/Paavo Laukkasen tytär. Kun Dorothea avioitui Matti Markuksenpoika Saastamoisen kanssa, heidän poikansa sai nimen Povel, sattumaltako?
Henkikirjassa vuodelta 1635 voidaan nähdä Vuonamonlahdella myös Matti Paavonpoika ja Ambrosius Paavonpoika. Olisivatko Dorothean veljiä?
Matti ja Brusius ovat luultavasti Viinikaisia.
E Juhani Tenhunen
13.12.13, 13:49
Dorotheaa olen itsekin miettinyt jo kauan että onkohan todellakin Povel/Paavo Laukkasen tytär. Kun Dorothea avioitui Matti Markuksenpoika Saastamoisen kanssa, heidän poikansa sai nimen Povel, sattumaltako?
Henkikirjassa vuodelta 1635 voidaan nähdä Vuonamonlahdella myös Matti Paavonpoika ja Ambrosius Paavonpoika. Olisivatko Dorothean veljiä?
Aimo on pohtinut tuoreeltaan Laukkasia myös Laukkaset -lehdessä.
E. Juhani Tenhunen
Toroteijojen sukua Vesa-Matti Loirin tapaan...
Kalajoella kuoli eräs Pekka Vincentiuksenpoika 29.8.1760. Hän oli syntynyt 27.6.1692 jossainpäin Suomea. Pekka oli mennyt naimisiin Brita Sipintytär Taluksen s. 1696 kanssa heti isovihan jälkeen: He saivat ainakin 6 lasta. Heidän jälkeläisiään oli esim. Tikkasen pappissuku.
Etsiskeli Hiskistä Vincent-nimisiä kuolleita henkilöitä koko Suomen alueelta ja Iisalmelta, Pielavedeltä ja Kiuruvedeltä löytyi joitakin ja he kaikki olivat Kumpulaisia sukunimeltään. Iisalmen Haapajärvellä jopa 95 vuotias, joka oli kuollut v. 1740 eli syntynyt v. 1645. Kumpulaiset olivat näköjään levinneet ainakin Savossa useampaan pitäjään ja vieneet mennessään nimen Vincentius.
Oheisessa keskustelussa on mainittu Kumpulaiset ja siksi ajattelin, jospa joku tietäisi Pekka Vincentiuksenpojan menneisyydestä jotain. Yksi tieto kertoo, että hän olisi ollut tai asunut Pyhäjärvellä, sillä vaimo Brita oli paossa siellä.
Harri Saastamoinen
27.02.15, 19:26
Kiitos vinkistä. Koetan selvittää asiaa ja varmaan muutkin jotka tätä lukee katsovat mitä tuosta löytyy.
Kalajoella kuoli eräs Pekka Vincentiuksenpoika 29.8.1760. Hän oli syntynyt 27.6.1692 jossainpäin Suomea. Pekka oli mennyt naimisiin Brita Sipintytär Taluksen s. 1696 kanssa heti isovihan jälkeen: He saivat ainakin 6 lasta. Heidän jälkeläisiään oli esim. Tikkasen pappissuku.
Etsiskeli Hiskistä Vincent-nimisiä kuolleita henkilöitä koko Suomen alueelta ja Iisalmelta, Pielavedeltä ja Kiuruvedeltä löytyi joitakin ja he kaikki olivat Kumpulaisia sukunimeltään. Iisalmen Haapajärvellä jopa 95 vuotias, joka oli kuollut v. 1740 eli syntynyt v. 1645. Kumpulaiset olivat näköjään levinneet ainakin Savossa useampaan pitäjään ja vieneet mennessään nimen Vincentius.
Oheisessa keskustelussa on mainittu Kumpulaiset ja siksi ajattelin, jospa joku tietäisi Pekka Vincentiuksenpojan menneisyydestä jotain. Yksi tieto kertoo, että hän olisi ollut tai asunut Pyhäjärvellä, sillä vaimo Brita oli paossa siellä.
Raili Alahautala kirjoittaa kirjassa "Taluskylä Aika hyvä - Arvokkaasti aikojen halki" s.10 mm. näin...
"Risukasan alle piiloutunut tyttö pakeni Savoon ja palasi sieltä vuosien kuluttua miehen kanssa kotiseudulleen. Herastuomari Mikko Isotalus oli kertonut lapsilleen, että mies oli Kumpumäki, Pyhäjärven Kumpumäestä, ei sen kauempaa Savosta ja että risukasan alle piiloutumaan päässyt Briitta-Liisa oli ollut pakomatkalla 7 vuotta."
Alavieska Haudatut 1760
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4080765
ea. Cicilia Wincentiidr Coutoinen k. 17.3.1760 Alavieska 65 vuotiaana -> s. 1695
bd. Pehr Wincentiis. Talus l. Takalo k. 29.8.1760 Alavieska 68 v, 2kk, 2 pv -> s. 27.6.1692
Ikänsä ja patronyymin myötä Cecilia sopisi Pekan siskoksi...
vs. Hajaistaival 1712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774931
Hajaistaipaleella en ole lapsissa aikaisemmin Pekkaa löytänyt (jos Pekat olisivat samoja henkilöitä, olisi Pekan ikä tässä 20 v. joka vähän oudoksuttaa). Wiisa, Antti, Olli (1711-) ja Jussi (1706-) sekä Maria niminen tytär (?) ovat aikaisemmin esiintyneet.
Pekalla ja Riitalla on ollut ilmeisesti 5 tyttöä ja 7 poikaa. Pekan perunkirjassa lapsia on vielä elossa Michel, Sigfrid ja Pehr sekä Brita (Erkkilä/Tikkanen/Ticlen -sukuun), Margeta, Anna ja Lisa. Puumerkinnä Riitta ja Mikko käyttävät merkkiä "HA", jossa väliviiva vedetään molempien kirjainten yli (H:n jälkimmäinen sakara yhdistyy A:han). Aika usein puumerkki näkyy siirtyneen isältä lapsille. Laitan tähän kuvan, josko joku jossain olisi törmännyt vastaavaan.
Harri Saastamoinen
04.03.15, 19:42
Tuo Viisa tuossa on se mikä minua kiinnostaa. Kun tietää että Keski-Suomen Kumpulaisissa tuota nimeä ei esiinny lainkaan ja nyt keskustelun avauksessa olleella Pekalla on tuo patronyymi, vie alkuperä aika varmasti Iisalmen suuntaan. Sekin mikä on kiinnostaa, niin se, että Pyhäjärven Mäkikylässä olleet Kumpulaiset näyttävät olleen alkujaan Kumpumäkiä. Olivatko kuitenkin alkujaan Kumpulaisia hekin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13356296
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7641135
Harri Saastamoinen
04.03.15, 20:08
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314708
Mäkikylä 1726 Johan Kumbula
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792030
Mäkikylä 1724 Johan Kumbola
Itse olisin valmis uskomaan, että Pyhäjärven Kumpumäet l.Kumpulaiset olisivat samaa sukua.
Juho Juhonpojan viittaisi Juho isään. Juhoja tai Jusseja löytyy aina sieltä täältä joko poikina tai "ominaan", kuten esim tässä Poroveden kohdalla (Jöns lienee Juhon/Jussin muotoja sekin?).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644690
Tässäkin on Jöns Wiisaanpoika Kumpulainen, Wiisa Wiisaanpoika kumpulainen ja Anders Kumpulainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12646756
Herastuomarin mukaan Pekka olisi tullut Kumpumäestä Pyhäjärveltä, joka ei poissulje mahdollisuutta, että Pekka olisi Iisalmesta kotoisin. Pekkahan on voinut olla vaikka renkinä setänsä (?) talossa.
Veikkaamalla ei kauheasti ole voittoja tullut, mutta josko jostain löytyisi puuttuva palanen...
Harri Saastamoinen
04.03.15, 20:23
Isonvihan aikaan kaapattujen listassa on maininta Johan Kumpulaises son Henrik.
Muistaakseni sekä Pyhäjärven, Savon että Keski-Suomen Kumpulaisista on DNA-testi, ja ovat eri sukua kaikki. Ainakin keskisuomalaiset ovat saaneet nimensä asuinpaikan mukaan, luultavasti niin on Pyhäjärvelläkin.
Harri Saastamoinen
05.03.15, 20:24
Pyhäjärveltä on ilmeisesti vain yksi testattu joten sen varaan ei varmaan voida laskea mitään? Viisa on kyllä sellainen nimi joka on vahvasti periytynyt Kumpulaisilla Ylä-Savossa joten asiaa pitää kyllä tarkistaa kirjoistakin.
Harri Saastamoinen
05.03.15, 20:33
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5803970
1721 on syntynyt poika Johan jonka isä on Paavo Kumpulainen ja todistajana Juho Kumpulainen sekä Juho Kärkkäinen. Molemmat viittaa savon suuntaan.
Tuo Juho Kärkkäinen saattaa olla tässä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5ypu75?fi+0425+kastetut+308
Harri Saastamoinen
05.03.15, 20:54
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10988756
1712 taas Kumpumäki Johan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036591
1690 Paavo Paavonpoika Kumpumäki
1690 vuotta aempia tietoja en löydä. Meillähän on ongelma se että vaikka Pekan on sanottu olleen Pyhäjärvellä, tuota Kumpumäki Kumpulaista ei kirjoilla voida sukulaiseksi edes osoittaa. Voi olla että ovat oikeasti ihan muita kuin Kumpulaisia kuten Timo totesi.
Ari Kolehmainen
05.03.15, 21:44
Vuonna 1681 Mäkikylän lopussa on loismies Paavo Kumpumäki vaimoineen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647433.
v. 1683: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022281 (loisena)
v. 1688: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905350 (uudisasukkaana)
Harri Saastamoinen
05.03.15, 22:19
Ari löysikin vanhempaa tietoa. Kysymys siitä olivatko Iisalmen Kumpulaisia on avoin.
Useampiahan niitä testejä tietysti pitäisi olla ja eri haaroista aivan alusta saakka, jotta niistä voisi vetää varmoja päätelmiä.
Juha Rönkkö
06.03.15, 08:20
Vuonna 1681 Mäkikylän lopussa on loismies Paavo Kumpumäki vaimoineen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647433.
v. 1683: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022281 (loisena)
v. 1688: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905350 (uudisasukkaana)
Tuo loismies lienee syntynyt siinä vuoden 1630-tienoilla ja on Paavo Paavonpoika Kumpulainen, jolla ainakin yksi poika Johan s.1656 k.1724
Ainoan Paavo nimisen Kumpulaisen ole löytänyt Savosta Nilsiän Syvärin kylässä asui 1635-45 Paavo Kumpulainen, mitään tietoa ei taasen ole mitenkä liittyy Iisalmen tai Pyhäjärven Kumpulaisiin
Loismiehen ja nybyggen nimi näyttäisi kirjoitetun järjestelmällisesti Kumpumäki. Kumpumäen savolaiset vääntävät helposti Kumpulaiseksi, mutta eivät Kumpulaista Kumpumäeksi. Keski-Suomen Kumpumäellä kyllä asui ennen Kumpulaisen nimen ottaneita asukkaita Paavo, mutta hänen sukunimensä oli Heinonen. Lieneeköhän Heinosista testejä?
Tuosta Iisalmen Hajastaipaleen henkikirjasta v. 1712 sen verran, että yleensä miespuoliset henkilöt, uskoisin niin, olivat merkitty henkikirjoihin ikäjärjestyksessä. Vanhin olisi Wiisa vaimoineen, sitten Olli vaimoineen, Pekka ja nuorimpana Juho vaimoineen. Tästä päätellen olisi Pekka jo naimaiässä, koska nuorempi veli Juho jo oli naimisissa. Tämän perusteella Kumpulaisen Pekka Iisalmesta sopisi Britan vaimoksi, mutta todistaminen on jo vaikeampaa.
Löytyisikö Iisalmen Kumpulaisilta puumerkkiä noilta ajoilta. Pitää katsella noita Kalajoen ja Pyhäjoen puumerkkejä, josko siellä olisi jotain.
Kylvö- ja karjaluettelossa v. 1719 ei Pyhäjoelta löytynyt Kumpumäen/ Kumpulaisen talosta mainintaa, joka saattaisi merkitä sitä, että tila olisi ollut autio, tai vain jäänyt merkitsemättä. Luettelon mukaan Pyhäjärvellä ei ollut paljoa taloja, joihin oli merkitty asukkaat. Muuttuiko Pyhäjoen Kumpumäki Kumpulaiseksi isovihan jälkeen? Jospa Kumpulaiset ottivat tilan viljelykseen isovihan jälkeen, niinkuin v. 1721 syntynyt Johan viittaisi.
Pyhäjoella tappoivat taudit ja venäläiset 269? henkilöä ja veivät mukanaan 429 henkilöä isovihan aikana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9356178
Kuulostaa ainakin oudolta, että Brita Talus olisi paennut juuri Pyhäjoelle. Kenties Herrastuomari sekoitti paikannimet, mutta ei sukunimeä. Tai sitten Pekka ja Brita tulivat Kumpulaisten mukana Pyhäjärvelle ja edelleen Kalajoelle. Nyt sitten on tutkittava Pyhäjoen autionottoja.
Juuri Savoon pakeni isovihan aikaan ihmisiä esim. Kalajoelta.
Ei siellä Pyhäjärvellä niitä Vicentiuksia ole tietääkseni näkynyt. Jos niitä on Pohjanmaalle ilmestynyt, niin etsisin Iisalmen Kumpulaisista.
Hajaistaipaleen kylästä:
Talvikäräjillä v. 1712 Iisalmessa kirjoitetaan,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24166677
että Olli ja Pekka Kumpulainen ilmoittivat saavansa ottaa rappioituneen aution 1/4 veron ...auta ( sanasta en saa selvää ) ratsutilan Hajastaipaleen kylässä, jonka Antti Kumpulainen köyhyytensä vuoksi oli v. 1706 joutunut jättämään autioksi. Veljekset saivat 5 vuoden verovapauden tilalleen juuri ennen venäläisten saapumista .
Vuosien 1700-1722 välisissä maakirjoissa ei ollut mainintaa autiosta tilasta, eikä autionotosta. Vuoden 1698 maakirjassa mainitaan 3/8 osaa Kumpulaisen tilasta olleen autiona eli suuret kuolonvuodet olivat koetelleet tilaa. Talo oli kuulunut ratsumestari Otto Brusiussonin komppaniaan. Henkikirjassa v. 1722 oli tila jaettu kahteen osaan, jossa toisessa asui Viisa ja Juho vaimoineen ja toisessa Olli vaimoineen.
Muuta mainintaa Pekka Vicentiuksenpoika Kumpulaisesta en löytänyt vuoden 1712 henkikirjan lisäksi. Ainakin kylän ainut talo/talot näyttäisivät olleet ideaalinen pakopaikka isovihan aikana. Pekan ja Britan ensimmäinen lapsi Mikko syntyi v. 1721 ja Brita viipyi pakomatkalla 7 vuotta noin vuodesta 1714 eteenpäin, niin tästä päätellen Mikko olisi syntynyt Hajaistaipaleella. Seuraava lapsi syntyi v. 1729? Jos herrastuomarin kertomaa edes osittain voisi pitää totena, niin Pekka voisi olla Taluksen l. Takalon isäntä. Ei niitä Vicentiuksia ole Kalajoella muita näkynyt.
Hajaistaipaleesta vielä hiukan.
Vuoden 1722 Iisalmen autionottojen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13769703
mukaan Juho Kumpulaisella oli optio Haapajärvellä Hannu Pesosen tilaan. Uskoisin, että Juho oli Hajaistaipaleen Viisan poikia, koska Viisa Viisanpoika Kumpulaisen talossa asui vielä v. 1722 Juho vaimoneen, mutta ei enää v. 1723 ja sitten Iisalmen Haapajärvellä v. 1723 asui Juho Kumpulainen vaimoneen ja renki Olof.
Juha Rönkkö
09.03.15, 21:23
Hajaistaipaleesta vielä hiukan.
Vuoden 1722 Iisalmen autionottojen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13769703
mukaan Juho Kumpulaisella oli optio Haapajärvellä Hannu Pesosen tilaan. Uskoisin, että Juho oli Hajaistaipaleen Viisan poikia, koska Viisa Viisanpoika Kumpulaisen talossa asui vielä v. 1722 Juho vaimoneen, mutta ei enää v. 1723 ja sitten Iisalmen Haapajärvellä v. 1723 asui Juho Kumpulainen vaimoneen ja renki Olof.
Kyllä, Juho Kumpulainen (s.1684 k.1740) Oli Viisa Viisanpoika Kumpulaisen ja Vappu Kumpulaisen poika
Harri Saastamoinen
09.03.15, 21:33
1684 syntyneen Juhon vaimo oli Valpuri Kärkkäinen ja Valpurin äiti ? Hanneksentytär Pesonen.
Hannes Pesonen taasen oli naimisissa ? Heikintytär Lappalaisen kanssa.
Harri Saastamoinen
09.03.15, 21:46
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031580
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1732-1734_tk1442/82.htm
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.