Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Haudattu "i 5dal:s rum" yms
Pyytäisin suomennoksia haudattujen lisätiedoissa mainittuhin seuraviin teksteihin:
- "i:k"
- "2:8 rum"
- "i 5dal:s rum"
- "uti chor"
- "und: prekostolen"
Kyseisiä tekstejä löytyy esivanhempien tiedostoissa Säkkijärveltä.
Kiitos
i:k = i kyrkan eli kirkon lattian alle
uti chor = kirkon ulkopuolelle
und: prekostolen = saarnastuolin alle
"2:8 rum"
"i 5dal:s rum
Nämä ovat varmaankin kirkon tiettyjä osia - en osaa tarkemmin sanoa. Eli summa summarum; vainaja sai leposijan maallisen vaelluksensa edellyttämällä tasolla - korkea-arvoisimmat (varakkaimmat) lähempänä alttaria jne...
Heikki Särkkä
13.03.08, 14:39
5 dals rum on varmaan ollut viisi taalaria maksanut paikka. Kannattaa varmistaa kirkon tileistä, olivatko omaiset maksaneet hautajaisten jälkeen kirkon kassaan 5 taalaria.
Seppo Niinioja
13.03.08, 15:09
uti chor tarkoittaa samaa kuin i chor eli haudattu kuoriin. Kuori on kirkon arvokkain osa, jossa (pää)alttari sijaitsee.
Seppo Niinioja
Kiitos Seppo!
Olet tietenkin 100% oikeassa....
Juha :rolleyes:
sukutut642
13.03.08, 16:14
Lisään vielä lukuisista väärinkäsityksistä johtuen että vanhassa ruotsissa esiintyvä "uti" on sama kuin nykyruotsin "i" eikä siis ole "ute" (ulkona).:p:;):)
Kiitos tiedoistanne, nyt ymmärrän merkitykset.
Säkkijärven toista kirkkoa rakennettiin 1700 luvun puolessa välissä (kasakat polttivat pikkuvihan 1742 aikana edellisen) "talkootöinä" kun Viipurin läänissä pidetty kolehdinkeruu ei rittänyt. Ilmeisesti Kokko-talo oli ollut varakkaammasta päästä, koska; Erik Erikinpoika Kokko (1706-1771) on haudattu "kuorin alle" ja hänen 1. vaimonsa Maria (1711-1747) "saarnastuolin alle" ja 2. vaimo Anna "uti 4 dal:s rum" eli maksettu hautapaikka.
Martti Kokko
Seppo Niinioja
13.03.08, 19:31
Preposition i vanhoja muotoja ovat uti:n lisäksi myös ainakin uthi, uthj ja vtj.
SN
No nyt heräsi kysymys; onko olemassa jotain kaavaa, minkä mukaan hautapaikka määräytyi.
Seppohan jo kertoi, että kirkon kuori oli arvokkain paikka - entäs sen jälkeen.
Esimerkiksi Karjalohjalla on monia rusthollareitten lapsia haudattu asehuoneen lattian alle - oliko esim. se tyypillistä?
Juha
tellervoranta
14.03.08, 14:58
Hei :), kun en viitsi kirjoittaa erinäisistä tietolähteistä, yritän linkkiä.
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=K%C3%B6yh%C3%A4t
Tässä kun menee tuonne viimeiseen kysymykseen.
Saakohan tänne tällaisia laittaa :confused:. Jos ei, niin Juha voi poistaa ko tekstin/linkin.
Ei toki tarvitse mitään poistaa! Tämä on juuri oikea tapa.
Kiitoksia, itselleni tuli heti uutta tietoa asiasta ja muutama mainio lisälinkki.
Juha
Seuraavaksi tarvitaan piirrustuksia kirkoista ennen 1800-lukua.Niin ja tietysti tieto siitä,missä oli kirkkotarhan rajat.
Tuo ilmansuuntatieto kirkon ympärille haudatuista saakin ihan uuden tavan katsoa vanhoja hautoja.
Alttaria lähelle hautaamisen ajatus oli siinä että kun ylösnousemus tulee niin ensimmäiseksi Jeesus pelastaa ne jotka on hautattu lähinnä alttaria.
Kielto kirkon alle hautaamiselle johtui sekä siitä että ruumiiden haju lämpimänä kesänä oli aika voimakas ja siitä että usko tähän pelastukseen ei ollut enää yhtä vahva. (Sekä normaali tiede että lääketiede alkoivat järsimään Raamatun väitteitä)
Jääsken seurakunta oli ennen St Petri (kyrkan). Miten on tämä tapaus, kun toisseurakuntalainen on haudattu entiseen kotiseurakuntaan eli "i St Petri kyrkan", siis Jääskeen. Onkohan tässäkin kyse konkreettisesti kirkosta vaiko vain seurakunnan hautausmaasta.
Jääsken seurakunta oli ennen St Petri (kyrkan). Miten on tämä tapaus, kun toisseurakuntalainen on haudattu entiseen kotiseurakuntaan eli "i St Petri kyrkan", siis Jääskeen. Onkohan tässäkin kyse konkreettisesti kirkosta vaiko vain seurakunnan hautausmaasta.
Todennäköisesti kirkon alle. Ei sanamuodon perusteella, vaikka näin sanotaan, vaan siksi että suvulla on todennäköisesti ollut oma hautapaikka tämän kirkon alla, jos haudataan entiseen kotipitäjään.
Seppo Niinioja
28.11.08, 08:58
Pyytäisin suomennoksia haudattujen lisätiedoissa mainittuhin seuraviin teksteihin:
- "i:k"
- "2:8 rum"
- "i 5dal:s rum"
- "uti chor"
- "und: prekostolen"
Kyseisiä tekstejä löytyy esivanhempien tiedostoissa Säkkijärveltä.
Kiitos
Sattui silmään tämä vanha kysymys. Heikki Särkkä on jo maininnut keväällä, että 5 dals rum on varmaan ollut viisi taalaria maksanut paikka. Varmaan myös merkintä "2:8 rum" viittaa hautapaikan hintaan. Vanhat rahayksiköt ovat hankalia, mutta jos kyseessä on aika ennen vuotta 1776, merkintä tarkoittanee 2 taalaria 8 äyriä (ks. http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/mitatsivu2.html )
Tällaisia merkintöjä on myös mm. Halikon haudatuissa 1720-1754, joiden tiedot on otettu kirkontileistä.
Syvällisempää tietoa on esim. HKKK:n taloushistorian professori Erkki Pihkalan jäähyväisluennossa "Keskiajan markasta setelieuroon", Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2002, linkki http://www.ktyhdistys.net/Aikakauskirja/sisallys/PDFtiedostot/KAK12002/KAK12002Pihkala.pdf , jos pdf aukeaa sieltä.
En malta olla hiukan lainaamatta sitä:
Koska kupariplootut olivat painonsa takia
hankalia käsitellä Tukholmaan perustettu
ns. Palmstruchin pankki alkoi vuonna 1661
ensimmäisenä Euroopassa laskea liikkeelle seteleitä
pankin hallussa olevia metallirahatalletuksia
vastaan. Seteleitä laskettiin liikkeelle
kuitenkin liikaa ja pankki joutui selvitystilaan
ja valtion haltuun 1668 muodostaen Ruotsin valtiopankin alun.
Ei mitään uutta auringon alla, sano.
Seppo Niinioja
Eihän se siihen loppunut. Tuli mieleen Carl Snoilsky'n runo "På Värnamo marknad"
Alttaria lähelle hautaamisen ajatus oli siinä että kun ylösnousemus tulee niin ensimmäiseksi Jeesus pelastaa ne jotka on hautattu lähinnä alttaria.
Kielto kirkon alle hautaamiselle johtui sekä siitä että ruumiiden haju lämpimänä kesänä oli aika voimakas ja siitä että usko tähän pelastukseen ei ollut enää yhtä vahva. (Sekä normaali tiede että lääketiede alkoivat järsimään Raamatun väitteitä)
Muistelen joskus myös lukeneeni, että kirkkoon hautaamiset vähitellen lopetettiin sitä mukaa, kun kirkkoja alettiin lämmittää, mikä vaikuttaisi aika loogiselta. Kesät olivat ennenkin olleet lämpimiä, mutta kun haju alkoi vaivata ympäri vuoden...
t. Helena V.
Seppo Niinioja
28.11.08, 13:21
Eihän se siihen loppunut. Tuli mieleen Carl Snoilsky'n runo "På Värnamo marknad"
Tuo http://runeberg.org/snoildik/3/varnamo.html (http://runeberg.org/snoildik/3/varnamo.html) synnyttää taas uusia assosiaatioita, rahaan nekin liittyviä.
Snoilskyn runo on riipaiseva, vaikka en vielä malttanut lukea alkukielistä kokonaan läpi. Mieleen tulivat myös Raamatun kertomus Seitsemän vuotta Raakelin tähden ja "avioeroa Pohjanmaan tapaan" kuvaava Är du kär i mej ännu Klas-Göran eli Mua lemmitkö vielä oi Kustaa. Esitykset ovat loistavia, liekö alkukielinen Taalainmaan murretta vai mitä.
Seppo Niinioja
Kirkon alle hautaamisesta http://suvut.genealogia.fi/pirila/pir_lehti9801b.htm
Olisi mielenkiintoista saada lisää tietoa.
Muistelen, että Kempeleen kirkon alta jokin sukututkija (Heikel-Heikinheimo?) "löysi" esi-isänsä muutaman sadan vuoden takaa - vainaja oli muumioitunut lähes täysin - arkussa oli metalliset kilvet josta ilmeni vainajan henkilöllisyys.
Harva meistä saanee nähdäkseen esi-isänsä tomumajan :)
-Solja
tellervoranta
29.11.08, 08:41
Hyvää huomenta Solja, sukulaistyttö, kuin myös muut :).
Laitoin aiemmin otsikon johdosta linkin, koska minulla on niin monessa paikassa tietoa hautauksista.
Edellisen linkin tekstissä olevista henkilöistä on osa minunkin esivanhempia ja olen tekstin itselleni tallentanut.
Haukiputaan seurakunnan historiassa mainitaan kuriositeettina ylikiiminkiläinen talollinen Martti Marttila. Hän oli v.1693 rovastintarkastuksessa valittanut siitä, että hänen hautapaikan ostoon käyttämänsä rahat olivat menneet hukkaan. Edellisenä vuonna oli kirkossa tehty iso laajennus ja Marttilan hautapaikka oli jäänyt eteisen alle.
Marttilan valitus tuotti myönteisen tuloksen eli hänelle luvattiin uusi hautapaikka.
Ei ole tullut tarkistettua ko henkilön kuolinaikaa. Pianhan tulivat vaikeat ajat, nälänhätä ja sittemmin isoviha.
Seppo Niinioja
29.11.08, 09:46
Rengon historiassa on kuva keskiaikaisen Pyhän Jaakon kirkon lattian alle haudatuista vainajista siistissä riveissä. Nämä tulivat esille lattian purkutyön yhteydessä, mutta en muista, onko tiedossa kuka on kuka.
Tässä ollaan Hämeen Härkätien maisemissa. Sillä liikkui aikoinaan myös pyhiinvaeltajia, joiden matka oli pisimmillään alkanut apostoli Jaakobin oletetusta hautapaikasta, Santiago de Compostelasta. Matkan määränpää oli Hattulan Pyhän Ristin kirkko, mutta pyhiinvaeltajat pysähtyivät matkalla myös Rengon Pyhän Jaakon kirkossa. Pyhä Jaakko oli pyhiinvaeltajien ja kaikkien muiden tiellä liikkujien suojelija. (Lähde: Seura 23/2007).
Seppo Niinioja
Heikki Koskela
29.11.08, 12:05
Seppo Niinioja: Rengon historiassa on kuva keskiaikaisen Pyhän Jaakon kirkon lattian alle haudatuista vainajista siistissä riveissä. Nämä tulivat esille lattian purkutyön yhteydessä, mutta en muista, onko tiedossa kuka on kuka.
Sepon teksti johdatteli minut asiaan, joka koskee yleisesti ottaen kirkon lattian alle hautaamista. Luulen siitä löytyvän kirjallisuutta ja monia tutkimuksia Suomesta, mutta kun asun pimeässä korvessa enkä ole aina riittävän aktiivinen, niin on jäänyt kirkon lattian alle hautaamisesta vain vanhojen kirkkojen oppaitten maininnat tästä hautaustavasta.
Viime kesän matkoiltani jäi yksi UNESCO:n maailamperintöön kuuluva kirkko mieleeni (paikkakuntaa en muista juuri nyt) sen vuoksi, että siellä olivat kirkon penkit kiinnitetty erikoisella tavalla lattiaan. Ne oli näet kiinni vahvoilla hakasilla, jotka sai avattua. Kysyin asiaa oppaalta ja sain tyhjentävän vastauksen: penkit on kiinni hakasilla sen vuoksi, että ne voitiin siirtää sivuun, kun haudattiin arvohenkilöitä lattian alle.
Muistaakseni myös lattiapalkit olivat irralliset. Hän jatkoi kertomalla, että hautaaminen lattian alle kyseisessä kirkossa lopetettiin aikoinaan sen vuoksi, että ruumiinhaju alkoi vaivata kirkkokansaa.
Tällainen hautaamistapa herättää minussa muutamia kysymyksiä, joihin en tiedä vastausta. Johtopäätöksiä kyllä olen tehnyt. Yksi kysymys kuuluu: Miksi alettiin haudata lattian alle ja toinen heti perään miten valikoituivat nämät haudattavat henkilöt?
Jälkimmäiseen kysymykseen uskallan kertoa yhden oman käsitykseni. Sinne haudatut olivat joka tapauksessa varakkaampaa väkeä tai "parempaa suku". Heillä tietenkin oli etuoikeus tulla haudatuksi kirkkoon.
Oma kotikirkkoni on tietääkseni säästynyt tältä tavalta. Mutta kerrotaan löydetyn haudattuna yksi vainaja aivan kirkon kivijalan viereen, josta vainajan jäännökset tulivat esille kaivutöiden yhteydessä.
Seppo Niinioja
29.11.08, 13:16
Tässä puolen vuosisadan jälkeen on hyvä välillä kerrata historian lukiotietoja vaikka opetushallituksen Etälukiosta http://www.oph.fi/etalukio/historia/index.html (http://www.oph.fi/etalukio/historia/index.html) . Tässä on vastauksia (en tiedä mihin!), joissa käsitellään vastauksessa 9 kirkon lattian alle hautaamista:
http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/suurvalta-vast.html (http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/suurvalta-vast.html) . Siinä viitataan Kirsi Paavolan tutkimukseen, jota en tähän hätään löytänyt.
Ihan arvauksena, olisikohan yksi peruste ollut myös säästää arvohenkilöiden jäännökset mahdollisilta petojen kaivauksilta? Lappalaiset ja kai muutkin muinaissuomalaisethan rakensivat aittansa pylvään päähän pedoilta turvaan ja kivikaudelta, ehkä myöhemminkin on säilynyt kivistä kasattuja hautaröykkiöitä.
Seppo Niinioja
Heikki Koskela
29.11.08, 14:10
Kyllä minäkin löysin hyvän tekstin osoitteesta http://www.kivitaide.com/artikhau.html.
Arveluni osuivat oikeaan mitä tulee ihmisen arvostukseen hänen kuoltuaan. Halukkaat käykööt lukemassa tekstin. Muitakin tietoja varmaan löytyy.
Mahtoi olla tuohon aikaan hyvin tärkeä asia, jota tämän päivän ihminen ei ymmärrä. En ole varma, ymmärränkö minäkään, vaikka kuulun vanhaan aikaan. Mukavahan näitä asiota on kuitenkin penkoa.
Niin ja olihan faaraoillakin omat tapansa! Heidän hautansa saivat olla rauhassa pedoilta mutta ei haudan ryöstäjiltä.
Seppo Niinioja
30.11.08, 09:39
Kyllä minäkin löysin hyvän tekstin osoitteesta http://www.kivitaide.com/artikhau.html.
Arveluni osuivat oikeaan mitä tulee ihmisen arvostukseen hänen kuoltuaan. Halukkaat käykööt lukemassa tekstin. Muitakin tietoja varmaan löytyy.
Mahtoi olla tuohon aikaan hyvin tärkeä asia, jota tämän päivän ihminen ei ymmärrä. En ole varma, ymmärränkö minäkään, vaikka kuulun vanhaan aikaan. Mukavahan näitä asiota on kuitenkin penkoa.
Niin ja olihan faaraoillakin omat tapansa! Heidän hautansa saivat olla rauhassa pedoilta mutta ei haudan ryöstäjiltä.
Homo homini lupus, sanoivat roomalaiset, mutta oikeutetusti on huomautettu, että sanonta on loukkaus sutta kohtaan...
Kävin joskus 1970-luvulla erään kokouksen yhteydessä Falunin tuhat vuotta 1900-luvun loppuun asti toiminnassa olleessa kuparikaivoksessa (http://www.falugruva.se/sv/Kopparberget/Start/ (http://www.falugruva.se/sv/Kopparberget/Start/) ) . Se kuuluu nyt myös maailmanperintöluetteloon.
Kaivosmuseossa oli vielä syksyllä aito joulukuusi, joka oli ilmassa olevien kupariyhdisteiden ansiosta aivan tuoreen näköinen. Kaivoskäytäviin, jotka ulottuivat satoja metrejä maan alle kuljettiin aikanaan paternoster-hissillä, josta piti hypätä tarkasti ja nopeasti ulos oikealla kohdalla.
Eräänä päivänä kaivoksessa katosi jäljettömiin muuan Matts, jonka piti mennä kohdakkoin naimisiin. Morsian suri aikansa, mutta löysi uuden miehen ja asia unohtui vähitellen.
Vuosikymmeniä myöhemmin eräästä kaivoskäytävästä löydettiin mies, kuten luultiin nukkumasta. Häntä ei saatu ravistelluksi hereille. Mattsin entinen morsian tunnisti hänet nuoruuden rakastetukseen, joka oli säilynyt hyvin kuin tuo joulukuusi. Jokseenkin makaaberilla tavalla Mattsia kuljetettiin monet vuodet markkinoilla nähtävyytenä, kunnes hänet viimein kunniallisesti haudattiin.
Seppo Niinioja
Muistinvaraisesti sanoisin että kirkkojen alle hautaaminen nimenomaan kiellettiin ja vuosi oli jossakin 1810? vaiheilla.
Hautaus oli periaatteessa maksullinen muille paitsi kirkon kuudennusmiehille. Samoin varattomille jotka haudattiin jonnekin kirkon ulkopuolelle. Kallein hautapaikka oli kirkon alla sijaitseva muurattu hautaholvi. Ainakin muistan jonkun maksaneen 35 taalaria tällaisesta. (murad graf). Hauta kirkon alla ei siis ollut sitä että arkku olisi kaivettu maahan, vaan kirkon alla oli puusta tai kivestä tehtyjä hautakammioita. Hauta on yleensä kuulunut joko jollekin perheelle, suvulle tai kylälle. (esim. begrafd i Kiukais graf) Hautapaikka määräytyi sen mukaan paljonko oli valmis maksamaan.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.