Erikoinen tapaus

[Seppo Niinioja]

Miehet ovat harvoin saaneet abs.-merkintää rippikirjaan. Mistä tässä onkaan kysymys Efraim Juhonpojan kohdalla?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/vampula/rippikirja_1803-1811_jk970/66.htm
Samaisessa Vampulan Kärväselän Knuuttilan talossa oli piikana Maria Matintytär, joka synnytti aviottomat kaksoset 7.5.1809. Näistä eloon jäänyt kulkee kirjoissa nimellä Matti Efraiminpoika.
(Hymiötesti Viivin, 3 v toivomuksesta: :):rolleyes::confused:;))

Seppo Niinioja

[Seppo T.]

Seuraavan sivun puolivälissä on sanavartalo pidempänä Matts Simonssonin paikkeilla olevassa parin rivin tekstissä.
Abs: taitaa olla lyhenne poissaoloa tarkoittavasta absentis -sanasta, joka näyttää saaneen päätteekseen ruotsinkielisen taivutuksen?

Seppo T.

[TerhiA]

Kortinpeluusta oli kyse.
"Angifvit at hafva spelt kort under tiden andra hafv.. ........ 1803".

Pikkuisen sananlopusta jää piiloon ja tuosta vuosiluvua edeltävästä sanasta en saa selvää.
Siellä alempana on myös kortinpeluusta kyse.

/_ TerhiA _\

[Seppo Niinioja]

Kortinpeluusta oli kyse.
"Angifvit at hafva spelt kort under tiden andra hafv.. ........ 1803".

Pikkuisen sananlopusta jää piiloon ja tuosta vuosiluvua edeltävästä sanasta en saa selvää.
Siellä alempana on myös kortinpeluusta kyse.

/_ TerhiA _\

Kiitos vahvistuksesta. Harmillinen takaisku, kun ensi vilkaisulla olin näkevinäni sanan pilt ja kuvittelin, että Efraim oli tunnustanut piian aviottomat lapset. Jos kirjassa olisi ollut merkintä tuomitusta sakosta tms., asia olisi tietysti ollut selvä. Sakkoa ei Efraimilla ole mainittu myöhemmissäkään kirjoissa. Äidin myöhempien vaiheiden seuranta on vielä kesken. Mikä paino voidaan arvoisan raadin mielestä panna sille, että pojasta käytettiin patronyymiä Efraim? Kastekirjassa ei mainita isästä mitään.

Vuosien 1803-11 kirja I Aa:13 näyttää olevan pikemminkin jonkinlainen kirkollinen rikoskirja kuin varsinainen rippikirja. Rippimerkinnät puuttuvat, mutta ne ovat normaalisti päällekkäin menevässä vuosien 1805-1810 kirjassa I Aa:12.

Kokeilen laittaa kaksi itse ottamaani kuvaa tuosta rivistä tänne. En tiedä ovatko ne juuri Digiarkiston kuvia parempia noin pienellä resoluutiolla.
Minusta rivi kuuluu ehkä näin:
Angifvit at hafva spelt kort under tiden andra hafde legat (??) - 1803
Onko tuossa makaamisessa nyt järkeä, en tiedä. Ehkä papin mielestä olisi kuulunut asiaan viettää ruokalepo, jotta jaksaa taas jatkaa töitä pellolla eikä pelata korttia.

t. Seppo

[Juhani Mäkitalo]

Hei, abs = absens = poissaoleva tai absolverad = synnistäpäästetty
seur. aukeama Mats Simonsonin yhteydessä absenterat samaa tarkoitetaan.

Korttia pelattu toistamiseen eli "andra resan", mitä lie tarkoittaa "under tiden" , minkä aikana ?

JM.

[Juhani Mäkitalo]

Hei, Seppo, sinähän olet tästä tarinaa kehittelemässä - korttia pelattu ja
piikojen kanssa maattu, heinätöitäkin pitäisi tehdä.
Rippikirjoja on kahdenlaisia Förhör eli kinkerikuulustelu ja Communion, jossa
ehtoollisellakäynnit.

JM.

[Seppo Niinioja]

Hei, abs = absens = poissaoleva tai absolverad = synnistäpäästetty
seur. aukeama Mats Simonsonin yhteydessä absenterat samaa tarkoitetaan.

Korttia pelattu toistamiseen eli "andra resan", mitä lie tarkoittaa "under tiden" , minkä aikana ?

JM.

Efraimia koskeneeseen kysymykseeni:

... under tiden andra hafde legat (??) - 1803
siis
... sillä välin kun muut olivat maanneet - 1803
tai mitä lie tehneet.


Seppo N.

[TerhiA]

En näe noissa kohdissa missään mainintaa andra resan.

Siinä Efraimin kanssa samalla sivulla alempana on maininta "angifvit för kort spel under Läse möts timmen".
Seuraavalla sivulla näkyy maininta "Absenterat Läse mötet, angifvit at hafva spelt kort .... tiden andra läs_t".
Läsa-verbillähän näkyy vanhoissa teksteissä muunkinlaistakin taivutusta kuin mitä kouluruotsissamme opimme ja luulen, että tässä koko ajan on ollut kyse siitä, että nämä mieshenkilöt ovatkin pelailleet korttia vaikka olisi pitänyt osallistua läsemötiin muiden mukana - muut lukivat ja heidänkin olisi pitänyt.

Hauskoja juttujahan näistä löytyy. Hiski"tutkijat" jäävät paljosta paitsi.

/_ TerhiA _\

[Juhani Mäkitalo]

Pitää minunkin vahvistaa, että nyt näen, että siellä ei lue "andra resa"
Pesin silmälasit.

JM

[Heikki Särkkä]

Tarkoittaisiko 'under tiden' kirkonmenojen aikaa? Muuten olen samaa mieltä J.M:n kanssa lukutavasta 'andra resa(n)', vaikka loppu-n ei olekaan tullut kuvan mukaan. Verratkaa sanan 'resa' alkukirjainta etunimissä oleviin r-kirjaimiin.

[Heikki Särkkä]

Piti tietysti sanoa, että olen samaa mieltä J.M:n ensimmäisestä lukutavasta. Yleensä kahdesta lukutavasta etusijalle on asetettava se, joka antaa tulokseksi järkevän merkityksen eli tässä sen, että oli kyse toiskertaisesta rikkomuksesta.

[TerhiA]

Tarkoittaisiko 'under tiden' kirkonmenojen aikaa? Muuten olen samaa mieltä J.M:n kanssa lukutavasta 'andra resa(n)', vaikka loppu-n ei olekaan tullut kuvan mukaan. Verratkaa sanan 'resa' alkukirjainta etunimissä oleviin r-kirjaimiin.


Nyt olen Heikin kanssa eri mieltä, mutta ei se mitään; itsekin kun näen yhtenä päivänä toisin kuin neljäntenä.
En edelleenkään näe siinä sanaa "resan".
Mielestäni tuossa "under (den) tiden andra ...." on kyse siitä, että sinä aikana kun muut olivat lukeneet (olleet vid läsemötet), nämä kyseiset herrat olivatkin harrastaneet kortinpeluuta.

kortinpeluuta harrastamaton
/_ TerhiA _\

[tellervoranta]

Kokeillaanpa silmälasien kirkkautta :), olisiko:
Angifvit at hafva spelt kort under tiden andra hafde läst 1803 :confused:

[Heikki Särkkä]

Kiitos, Terhi. Olet oikeassa. Vähän alempana (Simon Johannis) lukee
Angifvit för kort spel under läsemöte timmen.

[Seppo Niinioja]

Kokeillaanpa silmälasien kirkkautta :), olisiko:
Angifvit at hafva spelt kort under tiden andra hafde läst 1803 :confused:

Kiitänpä minäkin mm. Terhiä, Juhania, Heikkiä ja Telllervoa, kun alunperin asiaa kysyinkin. Kyseessä on siis Vampulan kinkerikirja I Aa:13 (ei rippikirja, minkä Juhani Mäkitalo toi ansiokkaasti esille) vuosilta 1803-1811, sivu 173, Digiarkiston kuva 66, rivi 3, Efraim Johanssonin kohdalla oleva merkintä, jos se on päässyt hämärtymään. Kaiken muun sain ennen kysymyksen lähettämistä tulkituksi itsekin, paitsi alemmalla rivillä olevan sanan ennen vuosilukua ja lisäksi kuvittelin abs.-lyhenteen viittaavan absolverad-sanaan, siitä otsikko "Erikoinen tapaus" miehen kohdalla.

Eiköhän asia nyt ole selvä. "Under tiden" merkitsee tässä samaa kuin "medan", siis "sillä aikaa kun", kuten Terhi jo totesi.

Kun kirja osoittautui kinkerikirjaksi, on luonnollista että siihen on merkitty poissaoloja (absebs) kinkereiltä. Kinkerikirjojahan on varsin vähän. Tavallisesti osallistumattomuus tai osallistuminen kinkereille on merkitty rippikirjaan omaan sarakkeeseen suunnilleen näin: "Försummat Cat. förhör" tai positiivisessa mielessä "Vid Läsförhör tillstädes" ja sarakkeessa on vuosiluvun viimeinen numero.

Vampulan kinkerikirjoja selostetaan Timo Mikonmäen kirjoituksessa Vampulan, Huittisten ja Kauvatsan kirkonkirjoista, Genos 53(1982), s. 116-118. Muistakin seurakunnista on tietoja, mutta aihe ei sinänsä kuulu vanhojen käsialojen piiriin. Kinkerikirjat on luetteloissa lähes aina mainittu rippikirjoina, mikä voi aiheuttaa tarpeetonta sekaannusta.

Varsinainen ongelma, joka on vailla ratkaisua, on edelleen se, onko mainittu Efraim Juhonpoika Knuuttilan talossa piikana olleen Maria Matintyttären 7.5.1809 synnyttämien kaksosten isä. Maria Matintytär on käynyt talosta ripillä välillä 8.5.1808 - 8.10.1809. Pojasta käytetään kirjoissa myöhemmin nimeä Matti Efraiminpoika. Kollegaani asia kiinnostaisi kovasti. Näistä lukusista oli silti kyllä hyötyä.

Seppo Niinioja