Merkintä

[tellervoranta]

Hei, kippaan tähän suttuisen kuvan, minkä otin digikameralla mikrofilmiltä.
Kysyn, olisiko mahdollista saada selvää ylimmäisestä merkinnästä, minkä pappi oli kirjannut Jacobin vaimon hautauksen yhteydessä. :confused:

[Seppo Niinioja]

Hei!

Minusta siinä lukee Vargärn.k (Vargärningskarl) eli täydennysmies.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

Jaha :),
oli yksi kirjain aivan näkymätön. Yleensä siellä Kiimingin kuolleiden kohdalla on talollinen,talollisen poika, itsellinen, torppari, pappi, ruotuvaivainen, sahankirjanpitäjä..tai näiden vaimo tai lapsi.
Tämä henkilö liittyy tuohon Pappien spektriin...ja kiinnosti sen takia...
kun vielä tyttären lapsen kummit kirjaisin, niin on romaanin ainekset kasassa :eek:. Jotain ? nämä "leskisläiset" touhusivat pappien ja Oulun porvarien kanssa.
Niin: KIITOS

[Juhani Mäkitalo]

Hei, vanhoja rästejä tässä läpikäyn, olen kirjautunut viime vuonna,
mutta aloittanut vasta eilen.
Sanoisin, että ei ainakaan vargeringskarl (näin siis täydennysmies)
ehkäpä joku kaupunkiammatti joku maakari.

JM.

[tellervoranta]

Tervehdys :), kyllä olin pannut merkille nimesi jo aiemmin...
jaha, mikäs se maakari on miehiään? :confused:
Minä tavoittelin jotakin vahtimiseen/vartioimiseen viittaavaa.....
Tämän miehen isä muuttaa Kiimingin Kanniainen eli Pondo talosta Kiimingin Jäälinkylään ja talon nimi on Kanniainen eli Rautio. Ja perhe käväisee välillä Iissä ja sinne ne pojat sitten avioituvatkin ( niinkuin isännän sisaruksetkin).
Tuosta Rautiosta tulee mieleen se, että olisiko isä aikanaan toimitellut sepän hommia.

[Sariainen]

Olisko se
War gärne L. Jacola
TErv. SARIAINEN :D:

[Juhani Mäkitalo]

Hei, Tellervo ! Kyse on siis kuolleiden luettelosta ja jonkun Jakobin vaimosta ?
Ensimmäinen sana on siis Jakobin ammatti ? Maakarilla tarkoitin sellaisia kuin
hatt- ja handskmakare. Minusta viimeinen kirjain on K eli olisi lyh. mak. tai
sanasta karl ensimmäinen kirjain. Eikö Jaakon touhuista ole mitään tietoa ?
Mitä itse saat siitä selvää ? Näkyykö netissä tämä kirja ?

Juhani

[Heikki Särkkä]

Kyllä Seppo Niinioja luki aivan oikein eli wargärn:k. Sen aikaisella suomella varaväen mies (täydennysmies).

[Juhani Mäkitalo]

Jos siellä lukee wargärn:k, niin pitää kysyä mitä kieltä se on, löytyykö
jostain sanakirjasta ?
Tämä varamies on ruotsiksi vargeringskarl, voi hakea esim. www.fi (http://www.fi), sieltä
niitä esimerkkejä löytyy.

JM.

[Seppo Niinioja]

Jos siellä lukee wargärn:k, niin pitää kysyä mitä kieltä se on, löytyykö
jostain sanakirjasta ?
Tämä varamies on ruotsiksi vargeringskarl, voi hakea esim. www.fi (http://www.fi), sieltä
niitä esimerkkejä löytyy.

JM.

Oisko vaikka ruotsia? Niillä tapasi ä ja e heittää ja jopa nimienkin oikeinkirjoitus on ollut horjuvaa, kuten kaikki sukututkijat tietävät.

Kaivoin vielä googlella pari esimerkkiä vargärningskarl-muodosta:

Anbytarforumilta
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/12573.html?958593577 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/12573.html?958593577)
IV:12
Maja Larsdotter. F 1704 (HFL). I vigseln 1726 från Drunsby, Morkarla. Gift 1:o med föregående ana. Gift 2:o 1755 8/11 i Morkarla med vargärningskarl Matts Ersson Svenberg f 1720. Boende i Transättra torp.

http://www.rosqvick.com/minslakt/682.htm (http://www.rosqvick.com/minslakt/682.htm)
f Lars Johansson\Fyr. Född 1790-11-23 i Allerum Täppashusen? (M). Död 1837-01-07 i Jonstorp Rekekroken (M). Vargärningskarl Soldat.

Toki vargering on normaali kirjoitusmuoto ja google kysyykin, tarkoititko sitä, kun laittaa hauksi vargärning.

Vaikka Kiiminki onkin Oulun puolessa, en oikein ymmärrä, mitä kaupunkilaisammattia siellä olisi harjoitettu. Pitäjänkäsityöläisiä kyllä oli, mutta nimike on yleensä sockenskräddare, sockenskomakare (vrt. Aleksis Kivi, oik. Stenvall, Sockenskomakarna, suom. Nummisuutarit), jne.

Svensk etymologisk ordbokissa on seuraava artikkeli:

vargering", förr: (under 1700-t.
uppsatt) reserv för de indelta trupperna,
en organisation som särskilt vann stadga
i Finn!., jfr Runeberg Fänrik Stål:
’Savolax vargering’, av ä, nsv. vargärning,
förvar, vad som förvaras för kommande
behov, reserv ---

Toisin sanoen vargering on vanha muoto, joita sukututkimuksessa useimmiten tavataan, vargärning on nykyruotsia (nsv). Siis tuosta sanakirjasta se ainakin löytyy.


Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Piti vielä suosittelemani tätä artikkelia, jossa puhutaan myös varamiehistä: Militaria-asiakirjojen tulkinta ja käyttö sukututkimuksessa. Fil.maist. Terhi Nallinmaa-Luoto, Vantaa. Genos 63(1992), s. 29-32, 58-59.

Seppo N

[tellervoranta]

Hei :), kyllähän minä yleensä osaan itse lukea tuollaiset....tätä en.

Juhanille tiedoksi, että tämän Jacobin olen maininnut kirjoituksessani tällä Forumilla otsikolla: Pappien kirjo.

Tässä kuollut 2.1. ja haudattu 9.1.1791 (suttu merkintä) Jacob Rautios hu Anna ,flusfeb. 33v.1kk1vko4pv.

Yleensä Kiimingin mikrofilmejä lukiessa on aivan selvä vargeringskarl.

Tähän aikaan on siitä erikoinen tapaus, että Kiimingin ensimmäinen kappalainen vuodesta 1781, maaherra Carl Magnus Jägerhornin entinen kotisaarnaaja, Simeon Frögdman kuoli 3.3.1791 ja haudattiin yhdessä tyttärensä kanssa 20.3.1791 eli nämä on merkitty lähes heti tuon Jacobin vaimon jälkeen.
Seurakunnassa on ylimääräinen pappi J.F.Balk 1791-92 ja tällä ajalla on erittäin epäselvät merkinnät. Niinpä täydennysmieskin saattaa olla merkitty toisin kuin muualla. :cool:

[Juhani Mäkitalo]

Täytyypä uskoa kun näkee. 25 v olen monenlaisia tekstejä lukenut, mutta
eipä ole ko. sana eteen tullut. Eiköhän ko. Jaakon titteli ole jossakin muus-
sakin lähteessä näkyvissä, että ei tuollaisen tuhrun perusteella oikein vie-
läkään kannata lopullista johtopäätöstä tehdä.

Mitenkähän tämä esitelmä maaseutuammateista tähän liittyi ? Pitäisikö lukea "Nummisuutarit", vai mikä se oli. Tälläinenkö tyyli täällä on että osoi-
tellaan ja opetetaan ? Mahtoiko johtua eo. "merkillisestä tapauksesta",
johon huumorilla vastasin.
Jotain oheislukemistoa voisi siihenkin juttuun suositella, mutta olkoon.

JM.

[Seppo Niinioja]

Täytyypä uskoa kun näkee. 25 v olen monenlaisia tekstejä lukenut, mutta
eipä ole ko. sana eteen tullut. Eiköhän ko. Jaakon titteli ole jossakin muus-
sakin lähteessä näkyvissä, että ei tuollaisen tuhrun perusteella oikein vie-
läkään kannata lopullista johtopäätöstä tehdä.

Mitenkähän tämä esitelmä maaseutuammateista tähän liittyi ? Pitäisikö lukea "Nummisuutarit", vai mikä se oli. Tälläinenkö tyyli täällä on että osoi-
tellaan ja opetetaan ? Mahtoiko johtua eo. "merkillisestä tapauksesta",
johon huumorilla vastasin.
Jotain oheislukemistoa voisi siihenkin juttuun suositella, mutta olkoon.

JM.

Oheislukemistovinkit ovat aina tervetulleita. Olen noita piperryksiä tihristellyt 1960-luvun lopulta asti, mutta aina on uutta mielenkiintoista opittavaa. Ammattikuntalaitos on varmaan Juhanille tuttu, siihen tuo ihmettelyni jostakin kaupunkilaisammatista Kiimingissä liittyi.

Koetan parantaa vastaustani Tellervo Rannalle, en ruveta kinastetelemaan ns. paremmintietäjien kanssa. Otin KA:ssa oheisen kuvan alkuperäisestä historiakirjasta kuvatusta mikrokortista arkiston parhaan optiikan omaamalla lukulaitteella ja suht. hyvällä digijärkkärilläni.

Piti vielä viilata kirjaimellisesti pilkkua ja korjata väärä väite. Ei seuraavaa ehkä kenenkään kannata lukea, tallensin sen enempi itselleni ns. for the record.

Kirjoitin viestissä 10 mm:

----------------------
"Svensk etymologisk ordbokissa on seuraava artikkeli:

vargering", förr: (under 1700-t.
uppsatt) reserv för de indelta trupperna,
en organisation som särskilt vann stadga
i Finn!., jfr Runeberg Fänrik Stål:
’Savolax vargering’, av ä, nsv. vargärning,
förvar, vad som förvaras för kommande
behov, reserv ---

Toisin sanoen vargering on vanha muoto, joita sukututkimuksessa useimmiten tavataan, vargärning on nykyruotsia (nsv). Siis tuosta sanakirjasta se ainakin löytyy."
-----------------

Tuota kirjoittaessani en onnistunut saamaan sanakirjan lyhenneluetteloa auki. Lisäksi yllä näkyvässä skannauksessa oli virheellisesti ja harhaanjohtavasti pilkku kohdassa "av ä, nsv. vargärning," kun kirjassa on "av ä. nsv. vargärning". Korjasin skannukseen tämän ja muutamia muita virheitä ja sain nimeni Projekt Runebergin historiaan.

Korjattu hakusanan alku kuuluu näin (virheitä voi tietysti vieläkin olla):

"vargering, förr: (under 1700-t.
uppsatt) reserv för de indelta trupperna,
en organisation som särskilt vann stadga
i Finnl., jfr Runeberg Fänrik Stål:
’Savolax vargering’, av ä. nsv. vargärning,
förvar, vad som förvaras för kommande
behov, reserv, ----"

Svensk etymologisk ordbokin artikkelissa "vargering" http://runeberg.org/svetym/1184.html (http://runeberg.org/svetym/1184.html) .

Selityksissä sivulla 1283, http://runeberg.org/svetym/1371.html (http://runeberg.org/svetym/1371.html) mainitaan, että
ä. n s v. = äldre nysvenska, om tiden
1520 - 1730. ja
ä. sv. = äldre svenska, om tiden fr.
o. 1730-0. 1850.

Vargärning-muoto onkin siis aikana 1520 - 1730 käytettyä ruotsia. Vargering esiintyy paitsi sukutukimussanastoissa, esim. Arvi Jänneksen Ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa vuodelta 1887 ja Östergrenin 5-osaisessa Nusvensk Ordbokissa vuodelta 1981.

Oppimiskäyrällä nautiskellen
Seppo Niinioja

[Juhani Mäkitalo]

Seppo Niinioja jatkaa jo tutuksi tulleeseen tyyliin. Mainitsi minut (?) "besser-
wisser:iksi". Jätetäänpä omaan arvoonsa - ja asiaan.
Kuten S.N on ansiokkaasti osoittanut sanaa "vargärningskarl" ei ollenkaan pitäisi
esiintyä enää v. 1791 asiakirjassa, koska se oli käytössä vanhempana aikana.
Jää nähtäväksi löytääkö T.R. tai joku muu asiakirjan, jossa tämä titteli tulee
selkeämmin esille.

Kerrataanpa vielä mitä sanoin tässä asiassa 29.2: titteli ei ainakaan ole "var-
geringskarl" ehkäpä se on joku kaupunkilaisammatti. Mitään arvausta en
edes esittänyt. Tämäkö se on sitä "paremmin tietämistä" Sekin on kyllä
tuttu asia, että Oulunläänissä oli tuolloin vain Oulun ja Kajaanin kaupungit.

Pitää toivoa , että S.N:lle ei enää 40 v. harrastuksen jälkeen kovin usein tule eteen
"merkillisiä tapauksia" - huonostihan se on mennyt jos niin on.

PS. Mielenkiintoista nähdä vieläkö Seppo selittää.

JM.

[Seppo Niinioja]

Seppo Niinioja jatkaa jo tutuksi tulleeseen tyyliin. Mainitsi minut (?) "besser-
wisser:iksi". Jätetäänpä omaan arvoonsa - ja asiaan.
Kuten S.N on ansiokkaasti osoittanut sanaa "vargärningskarl" ei ollenkaan pitäisi
esiintyä enää v. 1791 asiakirjassa, koska se oli käytössä vanhempana aikana.
Jää nähtäväksi löytääkö T.R. tai joku muu asiakirjan, jossa tämä titteli tulee
selkeämmin esille.

Kerrataanpa vielä mitä sanoin tässä asiassa 29.2: titteli ei ainakaan ole "var-
geringskarl" ehkäpä se on joku kaupunkilaisammatti. Mitään arvausta en
edes esittänyt. Tämäkö se on sitä "paremmin tietämistä" Sekin on kyllä
tuttu asia, että Oulunläänissä oli tuolloin vain Oulun ja Kajaanin kaupungit.

Pitää toivoa , että S.N:lle ei enää 40 v. harrastuksen jälkeen kovin usein tule eteen
"merkillisiä tapauksia" - huonostihan se on mennyt jos niin on.

PS. Mielenkiintoista nähdä vieläkö Seppo selittää.

JM.

Tyylistäsihän tulee aito déjà-vu-tunne! Nomen est omen? (Tarkoitan etunimeä). Ehkä tämä asia pitää vielä kerran vääntää rautalangasta, jotta sivusta mahdollisesti seuranneille ei jää väärää käsitystä. Sinulle tuskin maksaa vaivaa mitään enempää sanoa. Tellervon ongelmaanhaan olen täällä koettanut vastata kovin rajallisten kykyjeni puitteissa.

SN

[tellervoranta]

Kiitän kaikesta vaivasta, mikä on koitunut tuon tuhruisen kuvan takia. Tusen tack :).
Oli vähän tarkoitus kipata myös itseni Herrojen Helsinkiin, mutta saattaa jäädä. Hyvähän täällä on, kun aurinko paistaa ja hanget hohtavat. Tosin pakkaslukema aamulla 22,2 astetta.
Onhan se täältä esim. KA:ssa käynti melkoinen urakka; syksyllä tosin sekin koitos oli. Nuorempana sitä reissasi monta kertaa vuodessa Hesassa, yleensä ulkomailla käynnin yhteydessä.
Jos jatketaan tätä juttua, niin osoitammeko sen aina jollekin osapuolelle???? :confused:
Juhani Mäkitalo on ansioitunut ja palkittu sukututkija. Torniojokivarrestahan ei juuri Suku Forumilla ole kirjoittajia. Ja vähän yleensäkin Muhoksen pohjoispuolelta.

Jokainen meistä on laulun arvoinen....kaikki kukat kukkikoon...