Kr.Kuparia 1843-luvulla?

[Sinikka Palo]

Olen uusi sukuforumilla ja noviisi perukirjojen tulkkaamisessa, joten pyytäisin varmennusta 1843 kuolleen ilomantsilaisen sukulaiseni perukirjassa. Mikäli skannaukseni onnistuu, olen merkinnyt kyseiset tarkentamattomat kohdat ristillä. Eli kysymykseni otsikolla Koppar (kuparia):eka; puolet viinapannusta, mutta toinen, olisiko 81/2 Kruunun Kuparia(rahaako vai mitä plootua)?,kolmas Keittel a) 2 ? vigt=kattila 2 jotain painava, seuraava 7 Kruunun ruotsalaisia metallirahoja. Siis minulla epäselvää onko tuo kr vai mitkä on kirjaimet ja mikä lyhennys jostakin.
Mikäli joku jaksaisi ottaa kantaa kyseiseen asiaan, voisin perukirjan liittää tiedostooni.
Kiittäen Sinikka

[Tillander]

Lienevät painoyksikön lyhenteitä. Naula (425 g) tulisi asiayhteydestä lähinnä mieleen, vaikka merkki ei ole kaukana leiviskän (8,5 kg) merkistäkään. En löytänyt oikein hyvää esimerkkiä, johon verrata.

[sten-h]

Luulisin että merkki tarkoittaa puntaa. Siis 8'2 puntaa kuparia
Toiseksi kahden punnan painoista kattilaa
sekä punta ruotsalaisia kolikoita
punta oli noin ½kiloa
ystävällisest
Sten-H.Schmidt
Umeå

[sten-h]

http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=55&stc=1&d=1183114966
Punta/naula symboli

yst.
Sten-H.Schmidt
Umeå

[Sinikka Palo]

Hei!
Suuret kiitokseni vastauksistanne Michael ja Sten-H. Painomiittaahan nuo kyseiset esineet kaipasivat. Voinen nyt kirjata asian tiedostooni ja alkaa miettiä, mistä he saivat esim. kuparia ja missä muodossa se oli ja mihin tarkoitukseen sitä käytettiin. Loputonta kysymysten asettelua tämä sukututkimus tuottaa. Mikäli nyt joku keksii ehdotuksia tälle kuparijutulle, kai tätä viestiketjua voi jatkaa.
Vielä kerran kiitän kyseisiä vastaajia ja Sten-H kiitos punta/naula symbolista.Yritin etsiskellä sitä, mutten löytänyt.
Oikein hyvää kesää!!
toivottaa Sinikka

[Tillander]

Ruotsin valtiaat pitivät vuoriteollisuutta kaikkein tärkeimpänä tulonlähteenä ja tuhlasivat mahdottomasti voimavaroja uusien kaivoksien etsimiseen. Aiheesta on hyvä kirjoitus Mirkka Lappalaisen kirjassa "Maailman painavin raha" (WSOY, 2006). Lappalainen selostaa miksi Ruotsissa ryhyttiin valmistamaan noita ihmeellisiä plooturahoja, 20 kilon kupariplootuja. Kirjassa on muitakin kiinnostavia esseitä.

[Sinikka Palo]

Hei!
Olinkin tilannut kirjastosta kyseisen kirjan internetin sivuilta saamieni tietojen perusteella. Katselin myös 1700- 1800 luvun kuparikaivoksia, missä niitä oli ja mikä oli ajan henki niiden tuotannon lisäämisessä. Kuten sanoit, sitä pidettiin tärkeänä. Lueskelin Pitkärannan kaivoksen tarinaa hieman tarkemmin, mutta Lappalaisen kirja antanee lisävaloa asiaan.
Kiitos Michael viestistä!
terveisin Sinikka