Timosen perukirja 4

[tellervoranta]

Hei :), soudan ja huopaan ....kone kohta on kaputt...kokeilen siis vielä, kun jotain voin kirjoittaa. Siis mitkähän vanhat esineet kyseessä?

[Seppo T.]

1: messings lius Plåt
1: försilfwat messings Gädd drag
1: Qwarters Tennflaska gl: och
söndrig
2: st: Häst skjällor a 5: sk 4: rst: st:
1: Ko skjälla
2:ne Dito mindre a 2: sk st:t
1: Häkla
2:ne Plogar a 8: sk st:
1: Slipsten med Järn [scref ??]
1: Fåhr sax
1: Högaffel gl:
Båtar och Fiskeredskap.
1. Twåbördig Båth gl: och liten
1: Dito utgl: Kan ej w[ä]rderas
några stycken noth näth utgl:
Kan eij eller wärderas
4: st:r gl: mert näth a 5: sk 4: rst: st:
3: st:r mierdor gl: a 2: sk st:
2:ne st:r Ryssjor gl: a 2. sk st:



Lius plåt = kynttilänjalka, lautasmallia.
Gädd drag = Haukiuistin, ns. "vetopelti" (näin vanhan minäkin haluaisin periä...)
Skjälla on kai kello/kulkunen
Plog = aura
Slipsten = tahko. Jos rivin viimeinen sana on luettava scref, niin silloin kyseessä lienee rautainen teline tahkolle.
Högaffel = heinähanko



Seppo Töllikkö

[Heikki Särkkä]

slipsten med wef (=kampi) eli kierrettävästä tahkostahan tässä on kyse.

[Heikki Särkkä]

Itseäni on joskus askarruttanut, mitä tvåbördig veneestä puhuttaessa tarkoittaa. NS kertoo, että kaksilaitainen vene on sellainen, jonka kummassakin laidassa on kaksi lautaa. Tämä ei tietysti kerro paljonkaan veneenrakennusta tuntemattomalle.

[Heikki Särkkä]

Olisikohan tuo mort näth oikeasti mört näth, josta on jääneet ö-pilkut pois?

[AnttiL]

Jospa minäkin vuorostani parantelen.
- försilfrat messings Gädd drag = hopeoitu messinkinen hauenuistin
- häkla = häkilä
- slipsten med Järn wef= tahko rautaveivillä
- Fåhr sax = keritsimet
- Twå bördig Båth = kaksilaitainen vene (mitä sitten tarkoittaakin)
- mert näth =? särkiverkko
merrat ja rysät kaikki ymmärtävätkin

[tellervoranta]

No olipas :), vai hauenuistinkin hopeoitu.....
Nuo viimeisetkö kalastusvehkeet on merta ja rysä ?????

Siis olisiko tavallisessa veneessä laidoissa lisälautoja, että esim.voi kuljettaa lampaita tai vuohia joen yli ? :confused:

Olipa hyvä, että kävin kampaajalla :cool:, etten sotkenut vastaajien pohdiskelua......en kiittele vielä koska toivon, että lisää pohdintaa tulee.

[tellervoranta]

Hei :)
Katsoin eilen televisiota mm. ohjelman Keisareiden jäljillä.
Minun mielikuvituksella kun ei ole " taivas kattona ", niin esim. fundeerasin, olikohan kyseessä kaksilaitainen vene, millä tsaaria kuljetettiin Oulujärvellä; Siis veneessä tavallisten laitojen lisäksi toistet ulkopuolella. :confused:

Lisäksi kiinnitin huomioa siihen, että Tornioon mentäessä kuljettiin kauempaa rantaa, siis mistä???, kuin palattaessa Ouluun. Tietenkin myös Määttä-nimi....menee otsikon ohi....hups

[Seppo T.]

http://runeberg.org/nfab/0723.html

Tuossa on båtbyggnad-hakusanassa ilmeisesti jonkinlainen kuvaus ruotsiksi siitä, mitä twåbördig tarkoittaa.

Seppo Töllikkö

[tellervoranta]

Hei ja kiitos Sepolle, Heikille ja Antille :), kyllä olette taitavia.



Gädd drag = Haukiuistin, ns. "vetopelti" (näin vanhan minäkin haluaisin periä...)




Minun synttärilahjavene on Kiiminkijoen rannalla velipoikien huviloiden maalla. Jospa sitä tuommoista vetopeliä voisi kesällä käyttää. Perukirjasta on vielä elikot laskematta. :p:

[tellervoranta]

Heips :), tässä tulee karja

[AnttiL]

Tässä taas reposteltavaa.

Hästar och Boskap.
1. Brun Wallak med swart man 6. år gl. 22. 10: 8.
1. röd Dito med bläs i Pannan öfwer 10. år gl. 3: 16:
1. röd Wränsk föhl 2: år gl. 3: 16:
15. st:n miölckande kor, hwaraf 2:ne till liksto
afgår, så at 13 st:n uptages a 2: rd:r 32: sk: st:n 34: 32:
2. st:n 1: års gl. qwigor a 32: sk: st:t 1. 16
1: Twå års gl. Tiur 2:
1. ett års gl. Dito 24:
20: st:n Fåhr a 8: sk: st: 3: 16.
Spannmålen, som är ganska ringa, anwändes till utsäde och års föda.

Hevosia ja karjaa.
1 mustaharjainen ruskea valakka 6 vuotta vanha
1 läsiotsainen punainen valakka yli 10 vuotta vanha
1 punainen tammoissaan, kiimoillansa oleva varsa 2 vuotta vanha
15 lypsävää lehmää, joista 2 menee hautausmaksuun, niin että 13
otetaan huomioon
2 yksivuotiasta hiehoa
1 kaksi vuotta vanha härkä
1 yhden vuoden ikäinen härkä
20 lammasta
Vilja, jota on aika vähän, käytetään siemeneksi ja vuoden rehuksi.

[Seppo T.]

Eipä taida paljon reposteltavaa olla.

Joku muukin näitä ketjuja lukee samalla ajatuksella kuin itse teen, eli oppiakseni, joten ehdotan muutamaan sanaan isoa alkukirjainta, Ko ja År voisivat olla isolla kirjoitettuja.
Spanmålen sanassa on tällä kertaa vain yksi n.

Föda tarkoittanee myös ihmisravintoa?

Seppo T.

[Heikki Särkkä]

wränsk on aivan oikein kiimoillaan oleva. Mistä lähteestä Antti löysi sanan?
Tavallisempi sana on brunstig.

[tellervoranta]

Nöyrä kiitokseni :)
toivon, että tästäkin viestiketjusta olisi lukijoille hyötyä, jos hupiakin. :eek:

[AnttiL]

Vastaus Heikki Särkän kysymykseen.
Wränsk löytyy muodossa vrensk Ferdinand Ahlmanin 1865 painetun kirjan Svenskt-finskt Lexikon - Ruotsalais-Suomalainen Sanakirja, josta minulla on toinen (muuttamaton) painos vuodelta 1872. Siinä vrensk-sanalla on merkitykset tammainen, hiljuva, kiimainen, karjusa.
Onnistuin löytämään W. F. Rosenlewilla aikoinaan olleen sanakirjan antikvariaatista 20-30 vuotta sitten. Sitä on tosi hauska lukea vaikkapa iltalukemiseksi, siinä kun on sanoille mainioita vanhanajan selityksiä suomeksi.
Toinen hyvä sanakirja on myös antikvariaatista 1990-luvulla ostamani F. A. Dahlgrenin Glossarium öfver föråldrade eller ovanliga ord och talesätt i svenska språket från och med 1500-talets andra årtionde. Kun nyt hain tästä kirjasta tekstin vrensk-sanasta, saa sanalle uuden merkityksen: Vrensk, m. Hingst. Vrensken betäcker stoet, elikä: ori astuu tamman. Siis parempi käännös tekstille Wränsk föhl näyttää olevankin orivarsa.

[Heikki Särkkä]

Kiitos tiedosta. Itse löysin googlaamalla vrensk opuksen nimeltä Svensk etymologisk ordbok, joak on varmasti hyödyllinen vanhan tekstin lukijalle.

[tellervoranta]

Hei :), vaikka jo kiittelin, niin jäin miettimään kahta asiaa:



Hästar och Boskap.
1. Brun Wallak med swart man 6. år gl. 22. 10: 8.

1 mustaharjainen ruskea valakka 6 vuotta vanha


a)Tuolla man-sanalla on tuollainenkin merkitys.b) Mikä on valakka? :confused:

[AnttiL]

Valakka on sama kuin ruuna, siis kuohittu eli salvettu ori.

[tellervoranta]

Hei :)
Ruuna on sanana kyllä tuttu, olenhan maalta lähtöisin.

Vanhahtavien sanojen kanssa olen ennen jouluakin painiskellut, kun oikoluin äitini serkun kirjoittamaa fiktiivistä opusta Leskelän talon (1500-luvun lopulta) alkuvaiheista.

Laitan tähän jonkin sanonnan edellämainitun veljen, Olavin, kirjasta SELEKÄKEIKKONAURUT; Kuvitus vaimonsa Tyyne Nirkko-Leskelän.

Laitan sinut huomenna Karijapohojolaan. Siellä mutkat oikiaa. ( Eemi pahankuriselle sonninpurrille)
Lekrittää perässä kun juottokaritta (karitsa).
Painuu kun hännätön susi (joutuin).
Käväsi kun kissa kuumassa uunissa.
Meni siipispankat levällään( mahtavasti olka-ja kyynärpäitä kohotellen).
Ei se oo kauvan yhen tolopan kohalla ( joutuisasta ihmisestä tai hevosesta). :D:

[tellervoranta]

Timantithan ovat tytön parhaita ystäviä.....:p:

Kun olen jo hiukan ikääntynyt, en tasaantunut, olen kiinnostunut tietämään, mikä on
-läsiotsainen
-tamppirauta
-häkilä :confused:

[AnttiL]

Kun kysytään, niin vastataan.

1. Vanha Nykysuomen sanakirja kertoo sanasta läsi mm.: läsi s. (rinn. pläsi) valkoinen juova hevosen pään etupuolella; vrt. laukki, piirto, pilkku, tähti). Läsi on leveämpi kuin piirto, mutta kapeampi kuin laukki. Läsipää, hevosen pää, jossa on läsi. (Kotitilallani oli viime sotien aikana hevonen, jolla oli valkoinen pilkka otsassa, ja sitä sanottiin läsipääksi.)

2. Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja ilmoittaa sanasta tamppi mm.: tamppi ks. merasin: mm. luiden hienontamiseen käytetty survinmylly, tamppimylly tai samaan tapaan konstruoitu vanhanaikainen saranvanutin, tampata = vanuttaa sarkaa (r. stampa).
merasin suippeneva teräksinen puikko, jota seppä käyttää reikien tekoon tai muotoiluun, märäsin, tamppi, tuurna, kirveenhärkä. (Muistelen, että kotonani olisi ollut tamppirauta, mutta en muista, minkälainen se oli. Luultavasti perukirjan tamppirauta oli tämä reikien tekoon ym. tarkoitettu puikko.)

3. Vuorelan sanakirja sanoo häkilästä mm. seuraavaa: häkilä (Länsi-Suomi) teräspiikkinen pellavan ja hampun puhdistusväline, häkilö, häkylä, häklä (r. häckla); häkilöidä, häklätä, puhdistaa pellavia tai hamppuja häkilällä. (Kotitilallanikin oli kuten kaikilla naapureillakin vielä sota-ajan jälkeen pellavanloukku, lihta ja häkilä, joita itsekin ahkerasti käytin.)

[tellervoranta]

Kun vastataan, niin kiitellään. :). Kiitän ja niiaaan.
Tack så mycket. :cool: