Oikeuden pöytäkirjat

[zappa]

Hei,
Olenko ymmätänyt väärin, että 100 vuoden suojaraja
koskeen myös oikeudenkäynti pöytäkirjoja. En nimittäin
saanut kopioa kansalliarkistosta Helsingissä 1944 käytyyn oikeudenkäyntiin. Henkilö kuollut yli 30 vuotta sitten.
Eli, jos tämä 100 vuotta pitää paikkansa kaikki oikeudenkäynti
pöytäkirjat ovat nykyään salaisia, miksi vielä pitää erikseen julistaa jodenkin oikeudenkäyntien pöytäkirjat salaiseksi. Ei oikein mene mun kaaliin.
Olen ymmärtänyt, että oikeidenkäynnit ovat pääsääntöisesti julkisia.
T. Harri K.

[Heikki Koskela]

Voi olla, että oikeuden pöytäkirjat ovat salaisia tietyn ajan. Mutta oikeuden päätäökset eivät voi olla. Ei tarvitse lukea kuin pävittäin sanomalehtiä, joissa kerrotaan päätöksistä, joita oikeusistuin on tehnyt. Useissa tapauksissa kerrotaan myös nimiä, joita päätös on koskenut.

[Martin Josefsson]

Olenko ymmärtänyt väärin, että 100 vuoden suojaraja koskee myös oikeudenkäynti pöytäkirjoja.

Minulla on muistissa semmoinen tieto että 40 vuotta olisi tuo raja. Kuitenkin en ole varma siitä että onko näin. Voi olla että kyseessä olikin itse rikoksen vanhentuminen (vertaa Bodom-murhat). Kuitenkaan tällä sivulla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos) ei mainita tuota 40 v.

[kkylakos]

Hei,

julkisuudesta löytyy "virallisempaa tekstiä" sivuilta: http://www.oikeus.fi/40572.htm ja http://www.oikeus.fi/40574.htm

Arkistolaitoksen oppikirjan (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/oppikirja/asiakirjahallinnon_oppikirja.pdf) sivulla 196 todetaan:

"Tuomioistuinlaitos on kolmiportainen (ja vastaavasti arkistoja on kolmenlaisia): alioikeudet (kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet, vuoden 1993 lopusta käräjäoikeudet), hovioikeudet ja korkeimmat oikeudet (Korkein Oikeus, Korkein Hallinto-oikeus). Lisäksi on joi-tain erityistuomioistuimia. Ylimpien tuomioistuinten ja erityistuomioistuinten arkistot on siirret-ty/siirretään Kansallisarkistoon, alioikeuksien ja hovioikeuksien arkistojen päätepisteenä ovat maakunta-arkistot. "

Eli saitko mahdollisesti KA:sta negatiivisen vastauksen siksi, etteivät asiakirjat ole siellä vaan Hämeenlinnassa?

[zappa]

Ei kyllä ne pöytäkirjan olivat KA :ssa , mutta eivät antaneet
isoisäni velipuolen oikeudenkäyntiä koskevasta pöytäkirjasta kopiota.
Vedoten johonkin suokarajaan. Kuitenkin sain pöytäkirjat kakdesta muusta
paikasta.
T. Harri K.

[Seppo Niinioja]

Ei kyllä ne pöytäkirjan olivat KA :ssa , mutta eivät antaneet
isoisäni velipuolen oikeudenkäyntiä koskevasta pöytäkirjasta kopiota.
Vedoten johonkin suokarajaan. Kuitenkin sain pöytäkirjat kakdesta muusta
paikasta.
T. Harri K.

Hei,

En ole lainoppinut eikä tämä varmastikaan ole tyhjentävä vastaus, mutta toivottavasti siitä on apua.

Et siis saanut kopiota, mutta olisitko saanut itse pöytäkirjan nähtäväksesi? Kansallisarkiston varaushyllyissä näkee usein 1900-luvun tuomiokirjoja. Esim. Helsingin raastuvanoikeuden hakemisto ulottuu muistaakseni vuoteen 1959. Yleissääntönä on muutenkin (en tiedä tarkkaan, mihin se perustuu), että sataa vuotta nuoremmista asiakirjoista ei saa itsekään ottaa kopioita eli täytyy vaivautua käsin kopioimaan haluamansa tiedot. Sama pätee kirkonkirjoihin. Kirkkoherranvirastoissa olevat mikrokorttien lukulaitteet ovat yleensä sellaista mallia, että se ei edes onnistuisi, ehkä juuri tämän takia.

Voisit hyvin pyytää tietoa, mihin lainkohtaan kopion antamatta jättäminen perustuu. Finlexistä selviää, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) pykälä 16, Asiakirjan antamistavat on muutettu lailla 385/2007. Lyhennettynä: Atk-rekisterin julkisista tiedoista on oikeus saada kopio teknisenä tallenteena tai muutoin sähköisessä muodossa, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tietojen antaminen vastaavassa muodossa muusta julkisesta asiakirjasta on viranomaisen harkinnassa, jollei toisin säädetä.

Kopiothan ovat myös luonnollisesti maksullisia, kun taas tutkia saa ilmaiseksi.

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370 astui voimaan 1.10.2007. Sen pykälissä 9-13 käsitellään salassapitoa, mm. salassapitoajat ja tiedonsaantioikeutta.

Ihan arvauksena: Kun ko. oikeudenkäynti on tapahtunut vuonna 1944, salassapitoon saattaisi olla sotatilanteesta johtuneita erityisiä syitä.

Terveisin
Seppo Niinioja

[Mikrisi]

Moi!
Minua kiinnostaisi löytää jotain konkreettista, (pöytäkirjat, kuulustelupöytäkirja, tuomiopöytäkirja, tms,mitä vain.) On siis huhu, josta haluaisin lisätietoa.
Paikkakuntana Pieksämäki, aikahaarukka on n 1880-1951.
Mistä ja millä tarkoilla hakusanoilla voisin lähteä etsimään? Olen vasta aloittelija!
Kiitos!

[jukkaukkola]

Moi!
Minua kiinnostaisi löytää jotain konkreettista, (pöytäkirjat, kuulustelupöytäkirja, tuomiopöytäkirja, tms,mitä vain.) On siis huhu, josta haluaisin lisätietoa.
Paikkakuntana Pieksämäki, aikahaarukka on n 1880-1951.
Mistä ja millä tarkoilla hakusanoilla voisin lähteä etsimään? Olen vasta aloittelija!
Kiitos!


Rautalammin tuomiokunnan arkistoista voisi jotain löytyä ,kysymääsi ajanjaksoa ei ole digitoitu ,vanhempaa kylläkin:


Rautalammin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:94 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1870-1870, kuva 2 (https://digihakemisto.net/item/659849147/6751306803/2)