Mitä vouti peri keneltä v. 1620?

[P.S.]

Osaisiko joku tarkastaa tai kommentoida omaa tulkintaani oheisista voudin perimistä elikoista ja talonpoikien nimistä Karjalan Koiviston Ahtialan kylästä v. 1620-21?
Oma ruåtsinkielentaito kun on aika huono.
Kuvassa originaali ja oma tulkinta tekstistä, alla suomennos.

Ahtialan kylä
Pentti Paulinpoika ulosajetut
Kana__1
Pauli Henrikinpoika ulosajetut
Sika__1 Rog?__2. .....
Olavi Martinpoika
Kanat__2
Siat__1
Lampaat__1
v. lampaat__1 (?) Rog__1 (?)
Sigfrid Martinpoika
Kana__1
Siat__1
Lampaat__1
v. lampaat__1 (?)
v. svin__1 (?) B.__1 ......(?)
Tervahardialan kylä

[eeva häkkinen]

Tämmöisiä muutoksia ehdottaisin

Ahtialan kylä
Pentti Paulinpoika ulosajetut utfattig = rutiköyhä
Kana__1 K on aika persoonallinen, mutta kyllä
tämän täytyy olla Koo, kanat eivät
päässeet karjaverolle
Pauli Henrikinpoika ulosajetut
Sika__ Quiga = hieho
1 Rog?__2. ..... oliskohan Ruista 2 kappaa
Olavi Martinpoika
Kanat__2 Köör (kts ed.)
Siat__1
Lampaat__1
v. lampaat__1 (?) Rog__1 (?) u.fåår = unga fåår = karitsat
Sigfrid Martinpoika
Kana__1
Siat__1
Lampaat__1
v. lampaat__1 (?)
v. svin__1 (?) B.__1 ......(?) u.swin = porsas, B voisi olla vaikka bock
eli pukki. Loppu tarkoittanee kylvöä, mutta
siitä en saa selvää
Tervahardialan kylä

[Seppo T.]

Laitan sen mitä luulen ymmärtäväni. Epävarmoihin kohtiin vedän vain viivan. Rukiin mittaamiseen käytettyä yksikköä (=sen lyhennettä) en keksi kun ei se oikein tynnyriltäkään näytä, ehkä joku tynnyrin osa? Joku senkin tiennee.
Viestieditori on heikko koska se hylkää tyhjät lyönnit vaikka niitä tuonkin tekstin asettelussa tarvitsisi. Lisään pisteitä yhden rivin alkuun vaikka alkutekstissä ei olekaan.


Ahtialaby.

Bengt Pålson utfatig
Koo.........1.

Pål Hen(rikson) utfatig
Quiga.......1. Rog....2. Cappr

Oluf Mårthenson
Köör.........2.
Quiga.......1.
Fåår.........1.
v(ng) fåår..1. Rog....1.____.
........................__ 5 capp(or)

Sigfre Mattsonn
Koo..........1
Quiga.......1
Fåår.........2
v(ng) fåår..1
v(ng) Swin..1. R(og).....1.___. __ 5 capp(or)

Tervaharthialaby.




Seppo Töllikkö

[Heikki Särkkä]

Olli Matinpojan ja Sipi Martinpojan ruisveroa on korotettu alkuperäisestä 1 kapasta 5:een kappaan (nu 5 cappor).

Heikki S.

[Heikki Särkkä]

Sigfre Matz(son) on viivattu yli ja nimi on nyt Sigfre Thom(asson).

[Heikki Särkkä]

Korjaan viimeisen lähetykseni. Ilmeisesti T:ksi lukemani koukero on sittenkin z
eli nimi on vain Sigfre Matzson M:n oudosta yliviivauksesta huolimatta.

[Seppo T.]

Onko tuo ruismitta sitten kg ja lyhenteen merkki? (kappor gambla)

Tuossa kuvassa lehden kääntöpuolen teksti paistaa vahvasti läpi ja näyttäisi, että sekin viiva joka tekisi Matziin z:n alaviivan on lehden toiselta puolelta tunkeutunut mukaan kuvaan?
Matinpoika on kuitenkin kyseessä, ja jos yksityiskohdilla on merkitystä niin tilikirjaa enemmän lukemalla selviää kirjoittajan maneerit.


S.T.

[P.S.]

Nyt tämä alkaa olla selkokielistä tekstiä minullekin ja TOSI MIELENKIINTOISTA. Viereisen tai kääntöpuolen teksti vaikeuttaa tulkintaa, mutta tässä on kai yhteistyön lopputulos:


Ahtialaby. Ahtialan kylä

Bengt Pålson utfatig Pentti Paulinpoika rutiköyhä
Koo__1. Kana__1 (huom. kanat eivät yleensä päässeet karjaverolle)

Pål Hen(rikson) utfatig Pauli Henrikinpoika rutiköyhä
Quiga__1. Rog__2. cappr Hieho__1, Ruis__2 kappaa

Oluf Mårthenson Olavi Martinpoika
Köör__2. Kanat__2
Quiga__1. Hieho__1
Fåår__1. Lampaat__1
u. fåår__1. Rog__1. .....__ 5 cappr Karitsat__1, Ruis__1 (yliviivattu ja korotettu) 5 kappaa

Sigfre Matzson Sipi Matinpoika
Koo__1 Kana__1
Quiga__1 Hieho__1
Fåår__2 Lampaat__2
u. fåår__1 Karitsat__1
u. Swin__1. B__1 ......__ 5 cappr Porsas__1, Pukki__1, .....__5 kappaa

Tervaharthialaby. Tervahartialan kylä

- - - -

Hienoa, että löytyi tulkinta- ja käännösapua, kiitos kaikille.

T: Pertti Suurhasko

[TerhiA]

Pertti -
Koo (pluraalissa köör) = LEHMÄ eikä kana !

/_ TerhiA _\

[tellervoranta]

Hei :)
onpa mukava lukea asiantuntijoiden tekstejä; jospa se innostaisi tuota omaa perukirjaa taas jatkamaan.
Kysyisin seuraavaa asiaa: Miksi PÅlh Henrikinpojan kohdalla ruista 2 kappaa
(kappa-merkintä selvä) perässä vielä s tai e, mutta muiden kohdalla ruista x kpl (enemmän kuin 1) ei ole samaa merkintää ? :confused:

[Seppo T.]

Viritetään vielä vähän:

Koo= nauta
Köör= naudat

R. on selvä, se on Rog-sanan lyhenne, eli Pukki pois ja ruista tilalle.

S.T.

[tellervoranta]

Saanko vastauksen kysymykseeni? :)Kaikki näyttävät kirjoittavan yhtäaikaa...

[P.S.]

Vai kana onkin nauta :)
- ei niin ihan pieni ero veronkannossa!

Nyt kun katson koko aukeamaa, niin B. on varmaan R. eli pukki onkin ruis.

Tuosta käytetystä yksiköstä voisi saada selvää oheisesta koko aukeaman liitteestä, johon merkitsin silmällä ja vaalennettuna samanlaiset kohdat.

[P.S.]

Tässä vielä hieman isompana.

[Heikki Särkkä]

Olisi hyvä nähdä otsikko. Ainakaan kohta Uthsååning (=kylvömäärä) ei viittaa suoraan perittyyn veroon.

[Heikki Särkkä]

Tarkka lukutapa on tietenkin utsåning tai utsåningen. Kaari loppu-e:n päällä on luettava n:ksi

[Seppo T.]

Vilkaisin hiukan noita voudintilejä kun pääsin filmien ääreen. Juuri tuota jaksoa en ehtinyt löytää. mutta näytti siltä, että eri pitäjistä on useita hiukan eri tavalla laadittuja listoja erilaisten apuverojen perimiseen varsinaisen maakirjan lisäksi. Lisäksi on vielä erilaisia
tarkastus(ransakning)-luetteloita.

Luulenpa, että merkintä rukiin jäljessä viittaa kylvöalaan ja sitä on käytetty perusteena veroa arvioitaessa. Asia ei vaan ole minulle niin tuttu varsinkaan tuona ajankohtana, että pystyisin sanomaan mikä mitta on kyseessä. Ehkä kapanaloista on kyse?
Noita Capp-merkintöjä on voitu tehdä listaan joskus myöhemmin varsinaisen listan ollessa jo valmiiksi laadittu. Niiden sijoitus viittaisi hiukan siihen suuntaan.
Kiitos tästä kysymyksestä, löysin kuuman vihjeen omiin tutkimuksiini Viipurin Pitäjän Rakkolanjoelta kun selasin noita tilejä.

Seppo Töllikkö

[Heikki Särkkä]

Edellinen arvelu kuulostaa varsin uskottavalta. Capl-lyhenne ei sovi muuhun sanaan kuin cappeland.

[Heikki Särkkä]

Kapanaloja tarkoittavien lukujen yhteydessä on sama luku viidellä kerrottuna, joka viittaa ilmeisesti satoon. Verottaja oletti yhden kylvöjyvän tuottavan keskimäärin viisi jyvää.

[MikkoL]

tynnyrinala on ollut 32 kapanalaa. ilmeisimmin muita yksiköitä ei ole ollut käytössä, edellisten murto-osia kylläkin. peltojen tuottopuolella on myös mahdollista että puhutaan oljista, jolloin yksikkö on sidos (rep).

erään pellon tuotto on ollut tynnyrin ruista ja sidoksen rukiinolkia, joten sidos lienee aika iso yksikkö.

niittyjen tuotoksia on mitattu aameissa, kesä- tai talvikuormissa. aami on ollut 48-60 leiviskää, kesäkuorma 15 - 18 leiviskää, talvikuorma 30 - 36 leiviskää. leiviskä on 8,5 kg (kilogrammaa, ei 'vanhaa kappaa' :p: )

ajattelin että tuosta vuodatuksesta olisi hyötyä jollekin netin välityksellä peltojen äärellä kyläilevälle. pieni irtotieto vielä: muuan erityisen ahkera ruotumies raivasi 3 tynnyrinalaa peltoa 32-vuotisena palvelusaikanaan.

[P.S.]

Tässähän se tieto tuli jota jo netistäkin haeskelin eli näitä vanhoja käytettyjä mittayksiköitä :)

Netistä löytyi mm. tämä vanhojen mittayksiköiden laaja kokoelma:
http://www.students.tut.fi/~varria/yksik0.htm

Koivistolta vouti ei varmaan vielä 1600-luvulla kovin paljoa saanut viljasatoa ja karjaa kerättyä veroina väestömäärään nähden, kun useimpien pääelinkeino liittyi mereen ja merenkulkuun; kalastus, merenkulku ja kaupankäynti sekä laivanrakennus. Viljely ja karjanhoito oli kai monille tilallisille lisäelinkeino pitkään. Viljelty maa-ala lisääntyi merkittävästi muistaakseni vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen ja sama pätenee karjatalouteenkin. Näin muistaisin lukeneeni joskus K. W. Hopun Koiviston historiaa käsittlevästä kirjasta - pitänee tarkistaa.