Puoskarointisyyte?

[Maaret Eloranta]

Leskiemäntä Caisa Mattsdotter Ramia, s. 1790, taidettiin syyttää puoskaroinnista vuonna 1861 ja sitten tuomittiinkin jostakin. Mistäköhän tarkemmin ottaen on saattanut olla kyse?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5352432

Rymättylän historiankirjoissa hänet mainitaan kansanparantajana.

[Jouni Kaleva]

Leskiemäntä Caisa Mattsdotter Ramia, s. 1790, taidettiin syyttää puoskaroinnista vuonna 1861 ja sitten tuomittiinkin jostakin. Mistäköhän tarkemmin ottaen on saattanut olla kyse?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5352432

Rymättylän historiankirjoissa hänet mainitaan kansanparantajana.
1860 tilltalad för qvacksalveri, uppskjutits
1861 fälld för denne att böta 24 Rub.

Siis 1860 puoskaroinnista puhuteltu, asia siirretty (ylöspäin)
1861 sakotettu samasta 24 ruplaa.

[TerhiA]

1860 tilltalad för kvacksalveri, uppskjutits.
1861 fälld för samma att böta 24 Rub.

p.s.
Jouni tuossa ehtikin ensin.

[Hannu Numminen]

1860 tilltalad för qvacksalveri, uppskjutits
1861 fälld för denne att böta 24 Rub.

Siis 1860 puoskaroinnista puhuteltu, asia siirretty (ylöspäin)
1861 sakotettu samasta 24 ruplaa.

Cannelinin sanakirja antaa tilltalad-sanalle astetta vakavamman käännöksen: syytetty. Samaa mieltä on myös Sonckin Laki- ja virkakielen sanasto. Pilkunviilaustahan tämä, itse asia tuli Jounin käännöksessä erinomaisesti esiin.

[Maaret Eloranta]

Kiitos vikkelistä vastauksista!
Onkohan jollakin tietoja siitä, minkälaisia asioita noihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, pidettiin puoskarointina?
Lääkäreitähän ei paljon ollut tarjolla.

[Jouni Kaleva]

Cannelinin sanakirja antaa tilltalad-sanalle astetta vakavamman käännöksen: syytetty. Samaa mieltä on myös Sonckin Laki- ja virkakielen sanasto. Pilkunviilaustahan tämä, itse asia tuli Jounin käännöksessä erinomaisesti esiin.
Hei

Kiitos viilauksesta! Makustelin syyttää-merkitystä tässä, mutta päädyin mielessäni puhutteluun. Nyt sitten uppskjuta voi tarkoittaa siirtämistä (ylemmälle taholla) tai viivyttämistä, lykkäämistä. Mikähän järkevin kombinaatio näistä tässä saataisiin?

[Jouni Kaleva]

Kiitos vikkelistä vastauksista!
Onkohan jollakin tietoja siitä, minkälaisia asioita noihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, pidettiin puoskarointina?
Lääkäreitähän ei paljon ollut tarjolla.
Erinomainen artikkeli on täällä
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/puoskari.html

[Hannu Numminen]

Hei

Kiitos viilauksesta! Makustelin syyttää-merkitystä tässä, mutta päädyin mielessäni puhutteluun. Nyt sitten uppskjuta voi tarkoittaa siirtämistä (ylemmälle taholla) tai viivyttämistä, lykkäämistä. Mikähän järkevin kombinaatio näistä tässä saataisiin?

Olematta sen paremmin lääkäri kuin juristikaan rohkenen vielä sotkeentua tähän asiaan...

Taitaa olla niin, että rippikirjan muutaman sanan mittaisesta kuvauksesta ei oikein saa varmuutta, onko asia siirretty ylemmälle oikeusasteelle vai lykätty odottamaan esimerkiksi lisätodisteita.

Lainaan taas aiemmin mainitsemiani sanakirjaherroja, kun en itse ole riittävän viisas. Cannelinin mukaan uppskjuta tarkoittaa lykätä, jättää, siirtää (tuonnemmaksi) ja Sonckin mukaan lykätä. Sonck antaa myös esimerkin: "målet uppskjöts till nästä ting, juttu lykättiin ensi käräjiin".

Enkä tiedä sitäkään, miten puoskarointia käsiteltiin oikeudessa 1800-luvun puolivälissä. Riittikö alioikeuden tuomio vai tarvittiinko ylemmän asteen tuomio?

Tässä nimenomaisessa tapauksessa tarvitsisi varmaan lukea tuomiokirja.

Viime aikoina on kovasti puhuttu valelääkäreistä. Luin Jounin antaman linkin perusteella Arno Forsiuksen artikkelin ja lainaan siitä pätkän: "(...)1890 voimaan tullut asetus lääkärintoimen harjoittamisesta. Siinä määrättiin rangaistuksista siinä tapauksessa, että joku olematta tieteellisesti koulutettu lääkäri tai lääkärintoimintaan asetuksen mukaan oikeutettu(...)". Miksi turhaan puhutaan valelääkäreistä, eikö sana puoskari olisi oikein hyvä! :)

[eeva häkkinen]

Vähän "mutu"-mietteitä sananvalinnasta tuomiokirjoissa (satoja juttuja kahlattuani).

En muista yhtään juttua, joka olisi siirretty suoraan ylempään oikeusasteeseen, lukuunottamatta sitä, että aatelisten rötöksissä hovioikeus oli ensimmäinen oikeusaste. Jopa murhajutut ym. sellaiset, jotka automaattisesti siirrettiin hovioikeuteen, käsiteltiin ensin alioikeudessa ihan tavalliseen tapaan ja siirrosta käytettiin termiä hemställa. Sensijaan sanaa uppskjuta vilisee 1700-luvun tuomiokirjoissa juuri edellä esitettyyn tapaan; juttu siirretään seuraaville käräjille. Johonkin aikaan oli harvinaista, että tuomio olisi julistettu ensimmäisessä istunnossa, aina tarvittiin lisää asiakirjoja tai todistajia.

Tilltala tarkoittaa mielestäni kyllä syytteen nostamista ja asialla oli virallinen syyttäjä, nimismies tai kuka nyt virkaa hoitikaan. Aiheena saattoi tosin olla juopumus, viinankeitto tai salavuoteus, joita kansan oikeustaju tuskin rikoksiksi noteerasikaan. Riita-, velkomis- yms. asianomistajajutuissa käytettiin termiä instämma.

Vanha hyvä termi "puoskari" sopisi muuten käytettäväksi ns. valelääkäreistä, mutta se on jo tainnut asettua tarkoittamaan henkilöitä, jotka eivät väitäkään olevansa laillistettuja lääkäreitä, vaan parantavat koululääketieteen ulkopuolisin keinoin. Erityisen mielellään tätä käyttävät ne, jotka eivät tällaisiin keinoihin usko.

[skoykka]

Kiitos vikkelistä vastauksista!
Onkohan jollakin tietoja siitä, minkälaisia asioita noihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, pidettiin puoskarointina?
Lääkäreitähän ei paljon ollut tarjolla.


Hollolan Tennilässä Puoskari-niminen talo lienee ollut entisajan terveyskeskus? :rolleyes:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hollola/rippikirja_1850-1860_tk298/93.htm

[Jouni Kaleva]

Vähän "mutu"-mietteitä sananvalinnasta tuomiokirjoissa (satoja juttuja kahlattuani).

En muista yhtään juttua, joka olisi siirretty suoraan ylempään oikeusasteeseen, lukuunottamatta sitä, että aatelisten rötöksissä hovioikeus oli ensimmäinen oikeusaste. Jopa murhajutut ym. sellaiset, jotka automaattisesti siirrettiin hovioikeuteen, käsiteltiin ensin alioikeudessa ihan tavalliseen tapaan ja siirrosta käytettiin termiä hemställa. Sensijaan sanaa uppskjuta vilisee 1700-luvun tuomiokirjoissa juuri edellä esitettyyn tapaan; juttu siirretään seuraaville käräjille. Johonkin aikaan oli harvinaista, että tuomio olisi julistettu ensimmäisessä istunnossa, aina tarvittiin lisää asiakirjoja tai todistajia.

Tilltala tarkoittaa mielestäni kyllä syytteen nostamista ja asialla oli virallinen syyttäjä, nimismies tai kuka nyt virkaa hoitikaan. Aiheena saattoi tosin olla juopumus, viinankeitto tai salavuoteus, joita kansan oikeustaju tuskin rikoksiksi noteerasikaan. Riita-, velkomis- yms. asianomistajajutuissa käytettiin termiä instämma.


Kiitos Eeva ja Hannu

Nythän päädymme loogiseen suomennokseen
1860 syytetty puoskaroinnista, juttu lykätty (seur. käräjille)
1861 sitten tuli se sakkotuomio

Se mitä puoskarointi tässä tapauksessa piti sisällään, varmaan selviää ao. käräjäoikeuden pöytäkirjoista.

[Maaret Eloranta]

Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, löysin Rymättylän historiakirjan II.1osasta tiedon, että Rymättylän ensimmäinen piirilääkäri, joka aloitti pestinsä vuonna 1857 on raportissaan selostanut, että käräjille 1860-61 tulleella Catharina Rahmilla oli jo 50 vuoden ura takanaan pätevänä parantajana. Se oli jo kääntymässä loppuaan kohti korkean iän ja väkeviin mieltymisen takia. Catharinaa sakotettiin lääkärin ammatin luvattomasta harjoittamisesta 50 hopeataalaria Collegium Medicumille vuonna 1688 annetun privilegion perusteella. Piirilääkäri arveli, että Catharina Rahm auttaa sakkotuomion jälkeenkin avun anojia.

Ei siis eukko kai mitään haittaa aiheuttanut parannuskeinoillaan.
Eikä noita piirilääkärin palveluita kovin nopsaan saanut: Viranhalitija asui Naantalissa ja toimialueena Rymättylä-Merimasku-Askainen-Nauvo-Korppo-Houtskari

Perukirjoista käy saman kirjan mukaan ilmi, että köyhäinhoito oli parantaja-eukolle velkaa hoidokeista. Oli tuolla julkisella sektorilla maksuvaikeuksia jo silloin...