Utridare?

[Antti Järvenpää]

Olen joitakin kertoja törmännyt ammattiin utridare, ja jäänyt ihmettelemään, mitä tämä ammattinimike oikein piti sisällään. Nimike on ollut käytössä ainakin 1800 luvulla (omat havaintoni) ja Hiskiistä löytyy ammattia jo 1600-luvulla. Laittamalla nimikkeen Hiskiin hauksi utridareita löytyy sieltä täältä, mutta ei systemaattisesti kaikista kunnista. Esim. valitsemalla koko maan kaikki kastetut, löytyy 43 utridaria isäksi 1600-1899 välillä.

Hiskiin kastetuissa utridarit esintyvät seuraavissa seurakunnissa: Anttola, Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinolan kaupunkisrk, Hirvensalmi, Hollola, Iisalmen msrk, Iitti, Joroinen, Juva, Kaarina, Kemiö, Kerimäki, Kirkkonummi, Kuopion msrk, Käkisalmi, Mikkeli, Muhos, Nastola, Nummi, Pieksämäen msrk, Porvoo, Ruokolahti, Ruotsinpyhtää, Sahalahti, Sauvo, Seili, Sääminki, Taivassalo

Esim. karjalatietokanta http://www.karjalatk.fi/sanasto/ammatit/u.htm antaa selitykseksi: "kaupanvalvoja, käskynviejä", mutta jotenkin epäilen, että ammatin salat eivät vielä näillä selityksillä aukene.

Kuulisin mielelläni millaisiin tulkintoihin muut ovat törmänneet.

[eeva häkkinen]

Tittelin on varmaan aikojen saatossa pitänyt sisällään monenmoista toimenkuvaa, mutta poliisin esiasteesta taitaa olla kyse. Joskus näkee ammatiksi käännetyn maalaispoliisi. 1846 syntynyt esisetäni käytti titteliä utridare 1870-luvulla, mutta 1890-luvulla oli nimike jo vanhempi konstaapeli. Utridaresta konstaapeliksi vaihtui toisenkin pitäjän miehen titteli 1800-luvun loppupuolella.

[Tapani Kovalaine]

Netistä voi poimia ja samalla voi asiayhteydestään irrottaa kaikenlaista.
Kuten esimerkiksi utridaren urakehitystietoja:

1745 — 1750
Henrik Thilgren, först tullskrivare i Nykarleby, sedan extra kanslist och utridare. Länsman 1756—1760. Flyttade till Vasa 1760.
Hustru: Katarina Holmbäck.

Kun lueskelee niitä hyvin moninaisia tehtäviä, jotka kuuluivat kruununvoudin toimenkuvaan, voi hyvin arvata, että hänellä piti olla apunaan monenmoista apulaista. Joukossa on saattanut olla vaikkapa extra kanslist och utridare? Ja jos ne hommat hoituivat erinomaisesti, saattoi henkilöstä tulla nimismies eli voudin apulainen hänkin oli, joskin paljon itsenäisempi. Vihdoin tullaan siihen tärkeään kysymykseen: keneltä utridare sai tehtäväkäskynsä? Markkinavoimiltako?

[haapiot]

Olen kyllä epävarma ja menee hieman arvauksen puolelle, mutta utridare on ehkä viestinviejä tai sanansaattaja.

[Olarra]

Olen joitakin kertoja törmännyt ammattiin utridare, ja jäänyt ihmettelemään, mitä tämä ammattinimike oikein piti sisällään. Nimike on ollut käytössä ainakin 1800 luvulla (omat havaintoni) ja Hiskiistä löytyy ammattia jo 1600-luvulla. Laittamalla nimikkeen Hiskiin hauksi utridareita löytyy sieltä täältä, mutta ei systemaattisesti kaikista kunnista.

Hieman samanlainen harvinaisuus on nimike riddräng/ratsurenki. Eräs esi-isästäni oli Kangasalla ensin luutnantti Svarthafran ratsurenki ja sitten Kangasalan nimismiehen kyytirättäri 1600/1700-lukujen taitteessa. Svenska Akademiens Ordbok ei ole netissä vielä edennyt u-kirjaimeen, joten utridarea ei sieltä löydy. Riddräng kyllä löytyy:

– RID-DRÄNG. (†) dräng (se d. o. 2) med uppgift att sköta ridhästar m. m.; jfr red-dräng (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=red-dr%C3%A4ng&formtype=enkel&normalisering=sokid). RARP 17: 251 1714. Rid- och Stalldrängarne .. måste (ofta) göra förridare tienst. KlädkamRSthm 1753 A, s. 531. Därs. 1807, s. 351.

Ratsurenki saattoi siis myös toimia förridarena:

FÖRRIDARE , sbst.², se FURIR (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=FURIR&formtype=enkel&normalisering=sokid).
FURIR furi⁴r, äv. fɯ-, m.; best. -en, äv. -n; pl. -er; förr äv. FURERARE, m., l. FÖRRIDARE, sbst.², m. best. -en; pl. ==. ( for- 1712 (: foreren, sg. best.); jfr HALLENBERG Hist. 4.735 (1794: Foreraren; efter ä. källa). four(r)- 1641 (: Fourrier)–1874 (: fourir). fur(r-hr-) 1557 (: furirere, pl.) osv. fyr- 1707 (: fyriderskiötten). fårr- 1624 (: fårrere). för(r)- 1569 (: Förreraren)-1740 (: förrijder); jfr HALLENBERG Hist. 2.747 (1790: Förerare; efter ä. källa). -er 1565– 1712 (: foreren, sg. best.); jfr VittAH 3.365 )1793: Furerer, pl.; efter ä. källa). -erare 1569 (: Förreraren)-1691 (: Förerarens); jfr HALLENBERG Hist. 4:913 (1794: Furerare; efter ä. källa). -ere 1624 (: fårrere). -erer, sg. 1671. -iare 1590 (: Förriaren)-1722 (: förriaren). -ijdare (-ider, -ieder, -ijder) 1600 (: förrijdare)-1740 (: förrijder). -ier 1641 (: Fourrier)-1868 (: Fourrier). -ir 1708 osv. -irere, pl. 1557)
[jfr d. fourer, ä. d. forerer, holl. fourier, t. furier, ä. t. forier, furierer; ytterst av fr. fourrier, till feurre,halm (se FURAGE (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=FURAGE&formtype=enkel&normalisering=sokid)); jfr FURERA (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=FURERA&formtype=enkel&normalisering=sokid). formen förridare beror på anslutning till FÖRRIDARE
, sbst.¹ med avs. på växlingen furir (furer) : jfurerare (vilken senare form möjl. stundom uppfattats ss. vbalsbst. till FURERA) jfr OFFICER: OFFICERARE, KAMRER (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=KAMRER&formtype=enkel&normalisering=sokid) : KAMRERARE m. fl.]
[FURIR 1]
1) (utom vid skildring av ä. förh. nuemra nästan bl. i ssgn HOV-FURIR) vid hov (förr äv. vid beskickning) anställd tjänsteman som i ä. tid särsk. ahde att (vid resor) sörja för inkvartering o.d., men som numera, sorterande närmast under förste hofmarskalken, fått til sin huvudsakliga uppgift att fördela tjänstgöringen inom samt öva uppsikt över ordningen bland hovets ekonomi- o. livrébetjäning. Danska konngens furer. VtFmT I 10: 76 (1565). At man .. (på landsbygden) ey tarfwer löpa effter en Konungs eller Furstes Öfwerste, Qwartermästare eller Furerare, at han wille Furera och omläggia honom til itt Losemente. SCHRODERUS Hoflefw. 131 (1629). WoH (1904). jfr HOV-FURIR (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=HOV-FURIR&formtype=enkel&normalisering=sokid).
[FURIR 2]
2) (förr) urspr.: underofficer som hade att förbereda o. ombesörja ett kompanis (l. motsv. truppförbands) inkvartering, förplägnad o.d.; sedermera o. intill 1875 benämning på underofficer av lägsta granden vid infanteriet (en tid äv. vid artilleriet). GR 27.284 (1557). Een Furier skal.. draga försorg för sitt Compqgnietz in- och om-Quartteringar. DELACHAPELLE Ex Book 11 (1669). År 1804 .. intogs han .. somfurir vi Göta artilleriregemente. IllMilRevy 1905, s. 340.
[FURIR 3]
3) med 1914 års härordning införd benämning på innehavare av högsta underbefälsgraden vid härens samtliga truppslag, förut kallad "distinktionskorpral" (vid artilleriet" (vid artilleriet "förste konstapel"). NDA 1915, nr 123 A, s. 7.

Miten tämä liittyy utridareen? En tiedä liittyykö mitenkään, mutta termit näyttävät olevan hieman vaihtelevissa merkityksissä eri aikoina ja tehtävätkin näyttävät vaihtelevan.
t. Olavi A.

[Antti Järvenpää]

Laitan tuohon pari ruotsalaista selitystä, joiden mukaan utridare olisi ollut kaupungin virkamies joka kontrolloin kaupan laillisuutta. Kun sitten katsoo missä näitä utridareita on Suomessa ollut, tuntuisi siltä, että tehtävä(t) olisi toiset, sillä pääasiassa nämä utridarit ovat Suomessa olleet maaseudulla, eikä suinkaan kaupungeissa.

http://www.harnosand.se/pressochfakta/kommunfakta/historia/harnosandshistoria/forvaltningar/vemgjordevad.1870.html

Stadsfiskalen
Skulle kontrollera olaga konkurrenter till stadens handel - inom och utom staden. kallades även utridare. 1709 och 1803 fanns en särskil andtälld utridare vars befattning var skild från stadsfiskalens. Var senare även allmän åklagare.


Rättshistoria av Barbro Nordlöf

I städerna utsågs en särskild tjänsteman - utridaren - för att kontrollera att ingen olaga handel på/med landsbygden förekom.

[karikukka]

Joskus olen nähnyt utridaren käännetyksi rajaratsastajaksi.
Ilmeisesti tämä oli jonkinlainen tullimies tai apulainen maarajalla, lähinnä Venäjän vastaisissa pitäjissä.

Karikukka

[Olarra]

Myös ridfogde-nimikkeellä varustettu henkilö näyttää SAOB:n mukaan voineen tehdä tullimiehen töitä:

– RID-FOGDE. ( rid- 1533 osv. ride- 1544–1948) [y. fsv. ridhfoghate; jfr ä. d. ridefoged; fogden färdades urspr. till häst i sina värv](förr) tjänsteman hos kronan med uppgift att förestå förvaltning o. uppbörd samt övervaka skötsel av jordegendomar inom ett visst område; stundom äv. om tjänsteman med liknande åligganden hos enskild godsherre; jfr red-fogde (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=red-fogde&formtype=enkel&normalisering=sokid) o. lands-fogde 1. G1R 8: 300 (1533). Thu haffwer skicket Ridfougterne, vt j länet och later tage vp skatten. HFinlH 7: 128 1544. (I Mollösunds fiskeläge) sutto (vid mitten av 1500-talet) konungens tullare och ridfogden över Orust och Tjörn. SvKulturb. 3– 4: 224 (1930). Ridefogden på Skabersjö Henrik Hvass. CARLQUIST Herdam. II. 2: 252 (1948, om förh. 1635).

Ehkä on niin, että alempia virkatehtäviä (ratsain) suorittavia palkattiin eri sisältöisiin tehtäviin eri aikoina erilaisin nimikkein ja täysin yksiselkeisen toimenkuvan määritteleminen on hankalaa. Itseäni kiinnostaa myös tuo aiemmin mainitsemani ratsurenki ja hänen tehtävänsä. Olen ajatellut sen olevan jotain selvästi vähäisempää kuin ratsuvoudin työ, mutta kuitenkin jotain virkatehtävää, josta siirryttiin kyytirättäriksi jne.

[Olarra]

Tittelin on varmaan aikojen saatossa pitänyt sisällään monenmoista toimenkuvaa, mutta poliisin esiasteesta taitaa olla kyse. Joskus näkee ammatiksi käännetyn maalaispoliisi. 1846 syntynyt esisetäni käytti titteliä utridare 1870-luvulla, mutta 1890-luvulla oli nimike jo vanhempi konstaapeli. Utridaresta konstaapeliksi vaihtui toisenkin pitäjän miehen titteli 1800-luvun loppupuolella.

Nummella1784 utridarena mainittu Anders Walén näyttää vuonna 1788 olleen jo "v. Länsm. Hr. And. Walen". Herrahississä oli nousua, kirjaimellisesti.

Porvoossa utridarena v. 1800 mainittu Qvarnström Siggbölestä oli vuonna 1804 fjärdingsman ja hänen toimenkuvansa silloin oli varmaan tällainen: http://sv.wikipedia.org/wiki/Fj%C3%A4rdingsman
t. Olavi A.

[Laardi]

Jossakin tuli vastaan, että utridare olisi ollut henkilö, joka vei ratsain viestin paikasta a paikkaan b, mutta enpä mene takuuseen.

[Erkki Järvinen]

utridare = käskynviejä, kivalteri, kaupungin palkkaama kaupanvalvoja, rantaratsastaja.,

Lähde: Sukututkimussanasto
Sukuviestin julkaisuja 1/1998


utridare = käskynajaja.,
Lähde: Juuret sukututkimusohjelman aputiedot.,

[Woodland]

Kivalteri vaikuttaa olevan johdettu sanasta "gevaldiger" ja tähän sanaan on SAOB ehtinyt. Poliisin apulaisesta näyttää olevan kyse, kuten täällä on jo todettukin.

[Tapani Kovalaine]

Gunnar Sarva on kirjoittanut mainion artikkelin Turun akatemian voudista, Rydman-suvun kantaisästä, jolla oli työssään apuna utridare. Suomeksi tuo virkanimike on käännetty sanalla käskynajaja.

Sarvan artikkelista voi huomata, että käskynajajan tuli ajaa karjaakin ja ajaa asioita:

Verojen kannossa oli kantomiehellä 1600-luvulla monenlaisia vaikeuksia ja vastuksia voitettavana. Sen myös Erik Andersson Rydman sai yllin kyllin kokea. Tosin hän ei itse ehtinyt kaikkia veronkantoja suorittaa, vaan hänellä oli apumies, käskynajaja (utridare), joka suoritti osan tehtävistä, mutta silti hän itsekin joutui olemaan suuren osan vuotta matkoilla. Vilja oli koottava varastoihin ja sopivina ajankohtina talvikelillä tuotava Turkuun, jossa se kvestorin toimesta jaettiin professoreille. Samoin oli joka vuosi veroina ja varsinkin verorästeinä otettu karja ajettava yliopistokaupunkiin, jollei sitä myyty, jolloin rahat toimitettiin kvestorille.

SSS:n Vuosikirjassa ilmestyneen artikkelin (SSV 28/1944) voi lukea kokonaan linkistä:
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_56.htm

[Antti Järvenpää]

Olisi toisaalta mielenkiintoista kuulla, miten nykyajan aidinkielenään ruotsia puhuvat ymmärtävät tämän yhdyssanan ut-ridare. Ruotsinkielihän on täynnä ut-alkuisia yhdyssanoja, joten ainakin itseäni kiinnostaa minkälainen mielikuva sanasta tulee.

Toinen mieleen tuleva kysymys on se, mihin hallintojärjestelmää utridari liittyi. Oliko siis paikallishallinnon vai kruununhallinon miehiä.

[Erkki Järvinen]

Olisi toisaalta mielenkiintoista kuulla, miten nykyajan aidinkielenään ruotsia puhuvat ymmärtävät tämän yhdyssanan ut-ridare. Ruotsinkielihän on täynnä ut-alkuisia yhdyssanoja, joten ainakin itseäni kiinnostaa minkälainen mielikuva sanasta tulee.

utredare tarkoittanee selvitysmiestä. utreda selvittää, tutkia. (siis nykykielessä saamani tiedon mukaan)

[tellervoranta]

Utridare= käskynajaja (Laki-ja Virkakielensanasto)
Utredninsman = pesänselvittäjä, selvitysviranomainen (ruots-suomal. koulusanakirja)

[Tapani Kovalaine]

Olen joitakin kertoja törmännyt ammattiin utridare, ja jäänyt ihmettelemään, mitä tämä ammattinimike oikein piti sisällään. Nimike on ollut käytössä ainakin 1800 luvulla (omat havaintoni) ja Hiskiistä löytyy ammattia jo 1600-luvulla. Laittamalla nimikkeen Hiskiin hauksi utridareita löytyy sieltä täältä, mutta ei systemaattisesti kaikista kunnista. Esim. valitsemalla koko maan kaikki kastetut, löytyy 43 utridaria isäksi 1600-1899 välillä.

Hiskiin kastetuissa utridarit esintyvät seuraavissa seurakunnissa: Anttola, Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinolan kaupunkisrk, Hirvensalmi, Hollola, Iisalmen msrk, Iitti, Joroinen, Juva, Kaarina, Kemiö, Kerimäki, Kirkkonummi, Kuopion msrk, Käkisalmi, Mikkeli, Muhos, Nastola, Nummi, Pieksämäen msrk, Porvoo, Ruokolahti, Ruotsinpyhtää, Sahalahti, Sauvo, Seili, Sääminki, Taivassalo

Esim. karjalatietokanta http://www.karjalatk.fi/sanasto/ammatit/u.htm antaa selitykseksi: "kaupanvalvoja, käskynviejä", mutta jotenkin epäilen, että ammatin salat eivät vielä näillä selityksillä aukene.

Kuulisin mielelläni millaisiin tulkintoihin muut ovat törmänneet.
Ruotsin kielen asiantuntijat eivät ole vielä astuneet esiin utridare-sanan sisältöä selittämään. Niinpä täältä pohjoiskarjalan murteen alueelta voi ihan hyvin suorittaa tuon yksittäisen sanan kääntämistä.

Kyseessä ei ole suinkaan kielitieteellinen asia, sillä kaikkihan luulevat tietävänsä että ulosratsastaja olisi ruotsiksi utridare.

Kyseessä on varsin pienen ammattiryhmän toimenkuvan selostaminen mieluiten yhdellä sanalla tai korkeintaan muutaman sanan avulla. Tällöin voi ottaa vauhtia Hiskin lisäksi Ruotsin SAOB:ista. Löytyy 51 kpl utridare -ammatilla kulkijaa ja 7 kpl salpeterutidare -ammattilaista. Kannattaa ehdottomasti tutustua netissä olevaan juttuun, jossa kerrotaan, miten 1600-luvulla salpietaria ahkerasti valmistettiin.
http://www.porstuakirjastot.fi/files/994/salpietarin_varhainen_valmistus_hieta.htm

Käy ilmi, että talonpojilla oli tiettyjä sanktioituja velvoitteita salpietarin valmistukseen ja sen raaka-ainetoimituksiin liittyen. Sakkoja tuli, jos ei noudattanut salpeterutridaren kehotuksia.

Toimenkuva alkaa hahmottua. Utridare oli henkilö, joka suoritti sillä tavalla käskynajajan ja kaupanvalvojan työtä, että hänen kuului viedä käskevät terveisensä niille henkilöille, jotka eivät ajallaan olleet täyttäneet heille kuulunutta velvoitetta.

Yliopiston utridare, keittämön utridare, tullilaitoksen utridare, kruununvoudin utridare ja kenen tahansa yksityisen kauppayhtiön utridare oli todellakin käskyn viejä ja sitä kautta apuna laillisen menon valvonnassa.

Oma ehdotukseni sanalle utridare on nykykieleen muunnettuna perintävaltuutettu. Nykyään on kaikenlaisia valtuutettuja: lapsi- ulkomaalais-, tasa-arvo- jne. Kaikille on ominaista, että heille on annettu tehtäväksi huolehtia, että lakisääteisistä velvoitteista huolehditaan. On tarkkailtava laiminlyöntejä ja puututtava niihin käskyttämällä, kehottamalla, suostuttelemalla, muistuttamalla. Kaupanvalvojan tehtäväksi kuvittelen sen, että kun on onnistuttu luotolla myymään ja maksua ei ajallaan tullut, niin utridaren avulla asia saatiin kuntoon, sillä hänen tukenaan on ollut koko yhteiskunnan täytäntöönpanokoneisto.

Loppupelissä kannattaa pohtia sanan ulosotto alkukantaista asua. Miten olisi ulosottoratsastaja...? Härre gud!

[Ben-Eric]

Lanttullen tog tull för en del in-hemska varor, och också de hade en ridande tullare, en "utridare" som då och då gjorde nedslag i lanthamnarna. Utridaren skall inte förväxlas med strandridarna.