Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kruununmetsänvartija - Mitä lähteitä käytettävissä?
Suunnitteilla olisi pienimuotoinen tutkielma esi-isästä, joka oli kruununmetsänvartijana Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla 1871-1890.
Mitä kaikkia lähteitä on hyödynnettävissä? Olen kiinnostunut
- yleisesti kruununmetsänvartijan ammatista
- mahdollisista keskipohjalaisista piirteistä
- nimenomaisesti kyseisen henkilön tarinasta.
Internet paljasti jotain tietoa, kuten esimerkiksi sen, että työtehtävään haettiin kirjoitus- ja lukutaitoista henkilöä - tai tällaista pyydettiin kyseiseen työtehtävään. Ilmeisesti käräjäpöytäkirjoista saattaisi löytyä jotain? Pystykö jotenkin selvittämään valintaprosessia ja itse työtehtäviin liittyviä asioita? Entä kunnanarkisto, olisiko se "aarreaitta" materiaalin suhteen?
Mikä ero oli kruununmetsänvartijalla ja metsänvartijalla?
Yhdestä tapauksesta osaan sanoa, että kruununmetsänvartija huolehti isossa jaossa yli jääneen liikamaan metsien tilasta, lähinnä pyrkien estämään etteivät lähiseutujen isännät hakeneet rakennuspuita vieraalta maalta. Hän oli samalla kruunun liikamaasta erotetun torpan haltija ja siis myös maanviljelijä, mutta joutui väistymään heti kun Suomen valtio kiinnostui maidensa toisenlaisesta käytöstä.
Tämä vartija sahasi mystisistä uusista kannoista kiekkoja ja tuli lähikyliin katsomaan onko siellä missään tukkia, joka sopisi kiekkoon.
En osaa sanoa minkälainen tehtävä oli metsänvartijalla (siis ei kruunun-).
Tapani Kovalaine
27.09.11, 17:45
Metsänvartijoita on ollut kolmea sorttia: kruununmetsänvartijat, seurakunnan metsänvartijat ja yksityisten metsänomistajien metsänvartijat. Lammilla Evossa toimi valtion metsäopiston yhteydessä metsänvartijakoulu, johon vuosittain valittiin kuusi oppilasta 1890-luvulle asti. Sinne valittiin myös isänisäni, joka oli syntynyt kruununmetsänvartijan torpassa vuonna 1878.
Evon koulun käynyt isoisäni oli Kauppahuone Hackmanin laajoja metsäomistuksia vaten Kuusjärven piirin metsänvartijana yli 40 vuotta. Isoisäni isä oli vuodet 1863-1910 kruununmetsänvartija Säräisniemen Oterman vartiopiirissä. Netissä on paljon asiaa kruununmetsänvartijoiden torpista ja tehtävistä. Vaalan kirjasta olen löytänyt mielestäni parhaat tiedot tuosta aihepiiristä.
Luvaton kruunun metsien puunkaato, puutavaran hankinta kruunun omiin tarpeisiin, salaman sytyttämien metsäpalojen sammutuksen järjestäminen ja tietenkin vartijalla olevan kruunun omistaman torpan ja siihen liittyvien viljelysten kunnossa pitäminen olivat päällimmäiset työt. Isoisän isän veli oli Manamansalon vartiopiirissä metsänvartijana ja hänen vartijatorppansa kunto pääsi 30 vuoden aikana romahtamaan. Katselmuksessa määrättiin hänelle korvaus, joka piti maksaa, mutta taisivat lopulta armahtaa. Torppa oli alun pitäen sijoitettu liian lähelle Oulujärven rantaa ja maastollisesti liian alavaan kohtaan.
Lammin keskustaajamassa sijainnee entisen kunnan kunnanarkisto, josta löytynee metsäopiston ja metsänvartijakoulun oppilaista tietoa?
Tapani Kovalaine
27.09.11, 19:44
Lammin keskustaajamassa sijainnee entisen kunnan kunnanarkisto, josta löytynee metsäopiston ja metsänvartijakoulun oppilaista tietoa?
Evon metsäoppilaitos ja sen edeltäjät olivat Evon kalastuskoeaseman tavoin kaikki valtion ylläpitämiä laitoksia. Kunta ei ole ollut sopiva paikka valtion viranomaisten ja laitosten arkistojen säilyttämiseen.
Digitaaliarkistossa ei näy olevan Evon aineistoja. Vakka toimi niin hitaasti, etten päässyt näkemään, olisiko siellä tietoja. Evon metsäkoulun ja metsänvartijakoulun oppilaiksi hyväksyttyjen henkilöiden nimet olivat valinnan tapahduttua metsäalan silloisessa lahdessä. Nyt en heti jaksa muistaa tuon lehden nimeä, vaikka olen yliopiston kirjastossa lukenut tuota lehteä pariin otteeseen. Oppilasmatrikkelinkin muistelen nähneeni. Vuonna 1992 ilmestyi Evon kalastuskoelaitoksen satavuotishistoria. Tuhansien järvien maan kalastusta varten valittiin vuosittain kaksi oppilasta! Tuleville metsänvartijoille oli sivuaineena kalastusopetusta.
hilmaemilia
02.10.11, 11:28
Hei,
Isoisäni oli kruununmetsänvartijana Polvijärvellä . Hän sai tehtävn niin, että asui vävynä ja appiukon kuoltua Espanjan tautiin , hän jatkoi appensa työtä. Heillä oli kruununmaalle rakennettu metsänvartijan talo , ei mikään mökki, vaan ihan kunnon talo. Kruununmetsänvartijana molemmilla oli myös maataloutta harjotettavanaan.
Työtehtäviin kuuluu ymmärtääkseni kruunun metsien jonkinlainen valvonta ja hän toimi myös esimiehenä uitoilla. Mukavia valokuvia on noista uittoreissuista tallella. Kruununmetsänvartijan virkavelvollisuuksista sen verran kertoi äitini, että isänsä oli usein pitkiäkin jaksoja työreissuillaan savotoilla ja uitoilla ja monesti oli kovasti kiirekin töiden kanssa. Metsänvartijan kodissa siis naiset olivat huushollin pyörittäjiä ja joutuivat selviytymään toisinaan myös miesten töistä.
t. hilmaemilia
Käyn torstaina katsomassa, olisiko jotain tähän liittyvää Kalle Sistolan 2002 kirjoitamassa kirjassa "Evolla ensimmäisenä : Ewoisten metsänhoito-opistosta osaksi ammattikorkeakoulua 1862-2002"
https://vanaicat.amkit.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=10&recCount=10&recPointer=4&bibId=65122
Kyselen myös, mistä noita opiskelijatietoja vanhoilta ajoilta. Voi olla hiukan heikkoa, koska tulipalossa 1956 tuhoutui osa arkistoaineistosta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=32826.KA
Kalle Sistolan kirjoittamassa historiikissä on lopussa liitteessä kaikki oppilaat kirjan julkaisuvuoteen saakka. Mukavaa arkihistoriaa pitkin matkaa. Kirjaa on hiukan suppeasti kirjastoissa saatavilla, mutta kaukolainapalvelut toimivat kyllä.
Kirjan tarkemmat bibliografiset tiedot löytyvät edellisestä viestistäni.
Kirjan esipuheesta ilmenee, että kaikki vanha arkistoaineisto on siirretty Hämeenlinnan maakunta-arkistoon vuonna 2000.
Hei KirsiL,
kiitos näistä tiedoista, erityisesti tästä kirjatiedosta. Kirjojen suhteen olen jyväskyläläisenä siinä mielessä onnellisessa asemassa, että täällä on yliopiston kirjasto, jonka tehtäviin käsittääkseni kuuluu kaikkien Suomessa julkaistujen kirjojen "kopion" säilyttäminen. Niinpä mainitsemasi Kalle Sistolan kirja löytyy vapaakappalekokoelmasta, jippii! :)
Kiitos myös muille tähän ketjuun vastanneille! Jokainen tiedonmurunen on arvokas.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.