PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Viialan Tynnilän puustellin palo 10/7 1738


sippu630
08.09.11, 08:41
Vehkalahden ja osan Kymiä 8–20/9 1738 pidettyihin syyskäräjiin tuli saapuville lippumies, miehuullinen Johan Weckman, joka nykyisin hallitsee ratsuväenkorpraalinpuustellia Vehkalahden pitäjän Viialan kylässä, ja esitti valittaen oikeudelle, että sinä aikana kun hän viime kesänä oli asioittensa vuoksi ollut matkustanut Savoon, kuuluu hänelle tapahtuneen se onnettomuus, että 10:ntenä viimeksikulunutta heinäkuuta oli tuli päässyt irti sanotussa puustellissa ja polttanut poroksi rakennukset siinä kuten myös ympäröivissä viiden naapurin taloissa, missä lippumies oli myös menettänyt kaiken irtaimen omaisuutensa, koostuen rahoista, erinäisistä varustekappaleista, viljasta, pito-, sänky- ja liinavaatteista sekä muista talouskalutavaroista ja ajokaluista, ynnä muusta. Anoen lippumies sen tähden, että ottaen huomioon siten sattuneen onnettomuuden hänelle myönnettäisiin mitä kipeimmin tarvittava paloapu ja että puustellitalo kunnostettaisiin, koska hän ei muussa tapauksessa voi pelastautua kurjasta tilastaan, johon hän tämän myötä on joutunut. Ja kun kihlakunnanoikeus on tämän johdosta toimitetussa tutkimuksessa sekä läsnäolevan käräjärahvaan antamasta todistuksesta saanut tietää, että sinä aikana kun lippumies Weckman, sillä lailla kuin kerrottu on, ei ollut asuinpaikallaan oleskelevana, on edellämainittu tulipalohätä syntynyt ja polttanut tuhkaksi seuraavat rakennukset, paitsi irtainta omaisuutta, joka oli niissä ollut ja joka oli palanut samassa tilaisuudessa, nimittäin: pakaritupa, viiden sylen pituinen, liedellä varustettu, kamari ja porstua välissä, toinen pienempi vierastupa, kolme syltä neliskanttiin, joitakin vuosia sitten kunnostettu, sauna kolme syltä neliskanttiin, valmistui viime vuonna, uusi luhtiaitta, 2 1/2 syltä pitkä, yksi samanlainen pienempi, kaksi syltä, kaksi samanlaista vanhempaa, talli, kolme syltä pitkä ja kaksi leveä, valmistui kolme vuotta sitten, käyttökelpoinen läävä, neljä syltä pitkä ja kolme leveä, jossa äskettäin kunnostettu katto, sikolätti. Ja vaikkakin kruununnimismies Jacob Husgafvel sekä lautamiehet Susi ja Hykkyrä ovat vakuuttaneet, että korpraalinpuustellista palaneet rakennukset ovat olleet arvoltaan 439 taalaria kuparirahaa, niin lippumies arveli, ettei sellaisia rakennuksia ja yhtä monta voida sillä rahalla rakentaa ja puustelliin hankkia, alistaen hän sen tähden yhden jos toisenkin oikeuden päätösvaltaan.
Sen vuoksi ja koskei oikeus sen lisäksi ole voinut muuta havaita kuin että tuli oli päässyt irti tapaturmaisesti, siitä kun talollisen Sipi Samulinpojan vaimo Johanna Heikintytär oli sanottuun aikaan pettuleivän paistossa (wid barkbröds gräddande) lämmittänyt pakarituvan uunin korpraalinpuustellissa, minkä johdosta tämä tulipalo oli sattunut ja ei ainoastaan polttanut poroksi rakennukset sanotussa puustellissa vaan myös viidessä augmenttitalossa samassa kylässä, mitä vahinkoa erittäinkään kihlakunnan köyhät talonasukkaat eivät kykene korvaamaan, varsinkaan, kun heitä muutamin paikoin on kadolla rangaistu. Sen tähden alistetaan korkeiden viranomaisten korkeansuopaan mielivaltaan ja harkintaan, voisiko tämä Viialan ratsuväenkorpraalinpuustelli, jonka lippumies Weckman on ilmoittanut olevan 1/6 veroa ja 1/6 manttaalia, verohinnaltaan yhdeksän taalaria 12 äyriä hopearahaa, moiset asianhaarat huomioon ottaen, nauttia kuuden vuoden vapauden verohinnan korvauksella, minkä ohessa oikeus harkitsee kohtuulliseksi, että kaikkien asianomaisten talonasukkaiden tässä Kymin kihlakunnassa, joita paloavun suorittamisesta ei ole vapautettu, pitää rakennuskaaren XXIV luvun 4. §:n sekä vuoden 1687 talonkatselmusjärjestyksen 34. §:n nojalla kunkin suorittaa paloapuna kaksi äyriä hopearahaa, jotka varat toimitetaan puustellinhaltijalle ja jotka hänen on velvollisuus käyttää puustellin rakennuksiin, mikä ensitulevassa talonkatselmuksessa pitää ottaa vaarin, mutta kahdesta pienemmästä aitasta, joita talon asukkaat käyttävät omiin mukavuuksiinsa tällä seudulla, kuten myöskään saunasta, joka sisältyy yllämainittuun arviohintaan, sekä lippumieheltä tulipalossa palaneesta irtaimesta omaisuudesta ei sanotun §:n voimalla voida mitään korvausta suorittaa. Muutoin on lippumiehen tämän päätöksen kera ilmoittauduttava seudun herra maaherran luo, mainitun luvun 6. §:n mukaisesti.

Huomautuksia. Rakennuskaaren tapaturmaista tulipaloa kylässä (''wahingo-walkiasta kyläsä'') käsittelevän luvun XXIV 4. § säätää: ''Cosca wahingo tapaturmasta on tapahtunut, eli sen syystä, joca ei wahingota maxaa taida; nijn pitä Kihlacunnan andaman palon-apua huoneilda, nijncuin ne olit, cosca ne paloit, ja talonpojalle owat tarpelliset, nijn myös jywildä, rehulda, ja eläimildä, cuin talon pitämiseen tarwitan, ja häneldä huckunut on: mutta muulda irtaimelda calulda ja talon-cappaleilda, ei anneta palon-apua, ei myös saunalda ja mallas-huonelda.'' — Samaisen luvun 6. § säätää: ''Joca maanpaicasa pitä Käräjäsä, Cuningan Käskynhaldian läsnäollesa, Kihlacunnan miesten wälillä yhdistys tehtämän, cuinga paljo jocaitzelda uudelda huonelda, coco manttalisa eli wähemmäsä, palonapua annettaman pitä; ja cosca walkian-wahingo sitte tapahtu, etzikön se, joca kärsei, Kihlacunnan Tuomaria, ja hän nimittäkön catzelmus-miehet, jotca wahingon catzelewat. Heidän pitä wisusti tutkiman, mingäcaldaiset ne huonet, jotca paloit, silloin olit, uudet eli wanhat: ja Kihlacunnan Oikeus coetelcon sen sitte, ja tuomitcon, cuinga suuren palon-awun joca talolda, yhdistyxen ja huonetten omaisuden jälken, oleman pitä. Mitä Oikeus tuominnut on, näyttäkön se, jolle wahingo tapahdui, Cuningan Käskynhaldialle, ja säätäkön hän, että se palon-apu, ilman wijwytystä mahta ylöscannetuxi tulla.'' — Tynnilän puustellista irti päässeessä tulipalossa menettivät rakennuksia ja irtainta omaisuuttaan myös Tepposen, Sihvolan, Hasun, Ukon ja Suolasen augmenttien asukkaat. — Yllä mainittu Sipi Samulinpoika hallitsi vielä mainittuun aikaan puolta osaa Sihvolan augmentista. Hänen vaimonsa Johanna Heikintytär lienee ollut sama henkilö kuin se Viialan Sihvolan vanha sokea itsellinen Johanna Eerikintytär [sic!], joka kuoli 53-vuotiaana 19/5 1742.

sippu630
13.09.11, 08:07
Jäin ihmettelemään, kuinka olisi ollut tarpeen turvautua pettuleipään vielä niin myöhään kesällä kuin 10/7, jolloin sentään kasvimaalta on täytynyt olla saatavilla kaikenlaista satoa ja niityiltä ja metsästä rehua elukoille, joskaan ei vielä viljaa pellosta eikä kaskesta. Katsoin uudestaan alkuperäislähdettä, ja siellä seisookin selvästi ''Junii'' eikä ''Julii'' kuten olin epähuomiossa kirjannut. Sama päiväys 10/6 on myös samalla kertaa palaneiden muiden Viialan talojen paloapuanomuksia käsittelevissä jutuissa, kuten Sihvolan, joka seuraa jäljempänä.

sippu630
13.09.11, 08:11
Vehkalahden ja osan Kymiä 8–20/9 1738 pidetyissä syyskäräjissä talollinen Sipi Samulinpoika tämän Vehkalahden pitäjän Viialasta valitti siitä onnettomuudesta, joka hänelle sen myötä on sattunut, että paitsi sitä että hän on viime kesäkuun 10:ntenä ratsuväenkorpraalinpuustellissa odottamatta irti päässeessä tulipalossa menettänyt vähäisen irtaimen omaisuutensa, kuuluvat palaneen myöskin ne rakennukset, joita hän on talossa hallinnut, nimittäin: tupa, kolme syltä, porstuoineen ja pienine kamareineen, sauna, kaksi pientä aittaa, läävä, viisi syltä pitkä ja kolme leveä, rehusuoja liitereineen, neljä syltä. Anoen Sipi Samulinpoika sen tähden tulla autetuksi tarpeellisella avustuksella paloavun kautta. Nyt on tosin kihlakunnanoikeus tässä tulipalohädässä erityisesti toimitetussa tutkimuksessa saanut tietää, että tuli oli päässyt irti tapaturmaisesti ja polttanut poroksi Sipi Samulinpojan ja hänen naapureittensa asunnot sekä irtaimen omaisuuden, ja vaikkakin Sipi Samulinpojan rakennukset ovat olleet vähän vanhoja, ovat kruununnimismies Husgafvel sekä lautamiehet Eerik Heikinpoika Susi ja Jaakko Tuomaanpoika Hykkyrä kumminkin antaneet tiedoksi, että muut ovat olleet noin 100 kuparitaalarin arvoiset, lukuun ottamatta saunaa ja sanottuja kahta aittaa eli pientä makuuhuonetta, joita talonasukkaat tällä seudulla käyttävät omiin mukavuuksiinsa. Mutta kun Sipi Samulinpojan ja hänen isänsä veljenpojan Juho Tuomaanpojan välille, jotka puoliksi kumpikin tätä taloa asuvat, on syntynyt riita sen hallinnasta, mistä rusthollari Fabian Nilsinpoikakin Lapinjärven pitäjän Heikinkylästä on lausunut tyytyvänsä siihen, jos he tästä lähin kuten tähänkin asti samaista viljelevät, mutta jos he eivät sopisi, niin siinä tapauksessa Juho Tuomaanpoika saa yksin jäädä taloon, mistä rusthollari sanoi antaneensa hänelle Tuomaanpojalle kirjallisen lausunnon, ollen osapuolet molemmin puolin nyt kuten viime vuoden syyskäräjissä kummallekin tarjonneet talon lunastamista perinnöksi, minkä hyväarvoinen maaherranvirasto on 11. tammikuuta kuluvaa vuotta ei ainoastaan ole osoittanut arvioitavaksi ja muutoin lainmukaiseen menettelyyn vaan myös toisella välipäätöksellään 26:nnelta viime elokuuta vaatinut siitä voudin ynnä muiden asianosaisten lausuntoa. Sen vuoksi ja koska sen lisäksi annetaan tiedoksi, että Juho Tuomaanpojan hallitsemalla osuudella on tarpeelliset rakennukset, niin sen tähden katsoo oikeus olevan syytä lykätä Sipi Samulinpojan anomusta paloavusta, kunnes itse hänen ja Juho Tuomaanpojan välinen taloriita voidaan ratkaista, minkä ohella merkittiin, että vaikka Tuomaanpoika on tarjonnut hänelle Samulinpojalle tämän elinajaksi maksutta viljeltäväksi kappaleen pelto- ja niittymaata talon tiluksista, niin ei Samulinpoika kumminkaan halunnut siihen tyytyä.

Huomautus: Rusthollari Fabian Nilsinpoika (Joufs) oli Sihvolan augmentin veronsaaja, jolle augmentin vuotuinen maakirjavero maksettiin. Veronsaajalla oli sananvaltaa hänelle verovelvollisten talojen hallintaa ja viljelyä koskevissa asioissa. Maaherra vaati kruununtalon asukkuuspäätöstä varten aina veronsaajan lausunnon.

sippu630
18.09.11, 19:16
Kirjoitin: ''... Viialan ratsuväenkorpraalinpuustelli, jonka lippumies Weckman on ilmoittanut olevan 1/6 veroa ja 1/6 manttaalia, verohinnaltaan yhdeksän taalaria 12 äyriä hopearahaa, moiset asianhaarat huomioon ottaen, nauttia kuuden vuoden vapauden verohinnan korvauksella''. Tässä mainittu maakirjaveron raha-arvo (ränta) ei ole verohinta vaan kruununarvo (krono värdie), so. maakirjaan merkitty nimellisarvo. Teoksen Häkkinen ja Sippu: Mämmälän kylän talot ja suvut (2000) sivun 67 taulukosta laskien saan vehkalahtelaisen 1/6 veron, 1/6 manttaalin ja 1 tilan veroisen talon maakirjaveron kruununarvoksi tarkemmin 9 taalaria 11 äyriä 7 2/5 penninkiä.