Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Väestötietolaki Perustuslain vastainen
Sukuforumin palstalla ”Juha” kirjoitti otsikolla ”Vainajilla ei ole perusoikeuksia” ja viittasi apulaisoikeusasiamiehen kannanottoon perusoikeussuoja laajuudesta, jonka mukaan uskonnonvapaus perusoikeutena koskee vain elossa olevia fyysisiä henkilöitä.
Näin apulaisoikeusasiamies perusteli kannanottonsa: ”Perusoikeussäännösten subjektina eli perusoikeuksien haltijana on pääsäännön mukaan "jokainen". Tällä tarkoitetaan Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevaa luonnollista henkilöä, ihmisyksilöä (ks. HE 309/1993 vp, s. 23 ja Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeuksien soveltamisala; teoksessa Hallberg - Karapuu - Scheinin - Tuori - Viljanen: Perusoikeudet, 1999, s. 111-112). Perusoikeudet kuuluvat perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen yleisperusteluiden mukaan luonnollisille henkilöille heidän elinaikanaan. Henkilö on siten perusoikeussuojan piirissä kuolemaansa saakka (HE 309/1993 vp, s. 24).”
Lausunto kokonaisuudessaan osoitteessa: linkki (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?$%7Bbase%7D=ereoapaa&$%7Bhtml%7D=eoap5000&$%7Bccl%7D=define+reverse&$%7Bfreetext%7D=tunniste=1473/2006&$%7Bsnhtml%7D=nosyn)
Muita Perustuslain perusoikeuksia ovat 10 §:n 1 momentin mukaan yksityisyys ja henkilötietojen suoja: ”Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.” (=Henkilötietolaki) ja Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan julkisuus: ”Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.”
Nykyistä väestökirjanpitoa koskevaa erityislakia, väestötietolakia, ollaan uudistamassa. Lain tarkoituksena on sen 1 § mukaan m.m. ”edistää yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa ja tietoturvallisuutta”. Tästä tullaan säätämään m.m. lain 37 §:ssä ” Tietojen luovutusta koskevien rajoitusten päättyminen: Henkilöä itseään välittömästi koskevia väestötietojärjestelmään talletettuja henkilötietoja tämän tai muun lain nojalla koskevat luovutusrajoitukset päättyvät, kun henkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta tai, jollei tästä ole tietoa, viimeistään silloin, kun hänen henkilötietojaan koskevan viimeisen merkinnän tekemisestä järjestelmään on kulunut 100 vuotta.”
Kyseisen lainkohdan yksityiskohtaiset perustelut osoitteessa:linkki (http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/1BC1B840212875C6C225713A002FDECA/$file/162006.pdf) s. 93 (selaimessa s. 98)
Tässä lainkohdassa ollaan Suomen Sukututkimusseuran mielestä laajentamassa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa Perustuslain vastaisesti pidemmälle kuin lain tarkoitus on, eli kuolleisiin henkilöihin. Perustuslain suoma tiedollinen itsemääräämisoikeuden tulisi päättyä kuolemaan eikä 25 vuotta (kuten nykyisessä väestötietolaissa) tai 50 vuotta kuoleman jälkeen (lakiesitys). Tämä on selkeästi kirjattu mm. Ruotsin henkilötietolakiin.
Väestötietolain valmistelussa lisäksi on täysin ohitettu Perustuslain 12 §:n kirjain, jonka mukaan julkisuutta rajoitetaan kyseisellä lailla enemmän kuin on välttämätöntä. Väestötietolaissa pyritään sekoittamaan käsitteitä jotka selkeästi tulevat esiin Julkisuuslain salassapitopykälien sisällössä. Siellä on lueteltu arkaluonteiset tiedot, joiden salassapitoaika on laissa selkeästi määritelty. Julkisuuslain 31 §:n 2 momentin mukaan ”Viranomaisen [salassa pidettävän] asiakirjan salassapitoaika on 25 vuotta, jollei toisin ole säädetty tai lain nojalla määrätty. Yksityiselämän suojaamiseksi 24 §:n 1 momentin 24–32 kohdassa salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan tai niitä vastaavan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tai muun lain nojalla salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta.”
Kyseisellä väestötietolain muutoksella pyritään ulottamaan myös neutraalien henkilötietojen suoja-aika samalle tasolle kuin Julkisuuslain yksityiselämän suojaksi määrätyt arkaluonteisten tietojen salassapitoajat. Tämä on mielestäni Perustuslain 12 §:n ja perusoikeuksien soveltamisalan vastaista.
Pahoittelen viestin monimutkaisuutta ja pituutta, mutta asia on vaikea ja sukututkimuskentän kannalta valtavan tärkeä, etenkin kun kyseistä väestötietolakia soveltavat maistraattien lisäksi kirkkoherranvirastot kirkonkirjoihinsa. Väestötietolaki antaa tosin oikeuden väestötietojen ”luovuttamiseen” mikäli peruste on hyväksyttävä, kuten henkilötietolain 18 §:ssä kirjattu sukututkimustarkoitus. Tämä lainkohta vain tahtoo ”yhden-lain-viranomaisilta” unohtua.
Roy Sjöblom
varatuomari
Suomen Sukututkimusseuran varaesimies
Juridisen toimikunnan pj.
Selkeää ja ymmärrettävää tekstiä Roylta.
Maallikosta tuntuu järjettömältä, että kuolleiden henkilöiden syntymä- ja kuolinaikojen käsittelyä pitäisi jotenkin rajata; ne kun ovat kaikkien nähtävissä vaikkapa sanomalehtien kuolinilmoituksissa ja hautausmailla.
Vai pitäisikö hautakivetkin poistaa?
Arvaan kyllä, että asiaa on pohdittu ja jotenkin onnistuttu perustelemaankin, mutta käsittämätöntä se on silti.
Siis, nykyisetkin rajoitteet pois kuolleiden henkilöiden osalta.
Vesa
Minun mielestäni kyllä pitäisi olla jokin aika, milloin ei kuolleistakaan saisi antaa mitään tietoa kenellekkään. Mitä lähempänä kuolinhetki on nykyaikaa, sitä todennäköisempää, että hyvinkin läheisiä sukulaisia on elossa. Olisi ikävää, jos jonkun vähemmän fiksun sukututkijan takia jopa arkaluonteisia asioita leviäisi esim. nettiin.
Uskon että reiluinta on kysyä elossa olevilta omaisilta, voiko saada vainajien tietoja omaa sukututkimusta varten. Omailta voisi löytyä muutakin tietoa vainajasta, kuin vain kylmä numerotieto. Myös tutkimusten julkaisulupa pitäisi kysyä ainkin silloin, kun laitetaan tarkkoja tietoja esiin.
Suoja-aika voiis olla ihan hyvin 25 vuotta.
Olisi mukavaa ja ymmärtämistä helpottavaa jos keskustelua konkretisoitaisiin esimerkein. Ilman hyviä sellaisia on todella vaikea käsittää suoja-aikoja. Sellaisia ei ole elävilläkään. Katsokaa mitä lehdissä kirjoitellaan ihmisten yksityisasioista ja verotiedoista!
Esimerkiksi minä en haluaisi tulla laitetuksi julkaistuun sukukirjaan tai netissä olevaan sukutauluun sen vuoksi, että minut voitaisiin "löytää" kuolleen äitini kautta.(paitsi luvallani)
Ja korostan tässä nimenomaan että tarkoitan sukututkijoita, jotka eivät ole missään tekemisissä sukunsa kanssa, eivätkä välttämättä ole edes tietojaan tarkistaneet.
Toisekseen, jos luen lehdestä jostain nimeltä mainitusta ihmisestä, en voi yhdistää häntä johonkin sukuun kuuluvaksi tai kuulumattomaksi. Ellei asia ole todella yleisessä tiedossa. esim näyttelijäsuvut tai jutussa mainita sukulaisuudesta.
Ja kun lehdissä on esim jonkun rikoksen tekijän kuva,tai nimi, en haluaisi joutua arvailun kohteeksi, olenko sukua vai en pelkän nimen takia. Mielestäni kaikki elävien ihmisten sukulaisuus suhteet eivät kuulu kaikille.
Verotietoja tutkivista ihmisitä en sano mitään..
Nimesi sukukirjassa ei vielä kovin arkaluontoiselta tunnu - ellei sitten ole arkajalka.
Eikö sinua tosiaankaan löydy Googlella tai osoitepalvelulla tai numeropalvelulla?
Sami Lehtonen
08.02.08, 20:16
Minun mielestäni kyllä pitäisi olla jokin aika, milloin ei kuolleistakaan saisi antaa mitään tietoa kenellekkään. Mitä lähempänä kuolinhetki on nykyaikaa, sitä todennäköisempää, että hyvinkin läheisiä sukulaisia on elossa. Olisi ikävää, jos jonkun vähemmän fiksun sukututkijan takia jopa arkaluonteisia asioita leviäisi esim. nettiin.
Uskon että reiluinta on kysyä elossa olevilta omaisilta, voiko saada vainajien tietoja omaa sukututkimusta varten. Omailta voisi löytyä muutakin tietoa vainajasta, kuin vain kylmä numerotieto. Myös tutkimusten julkaisulupa pitäisi kysyä ainkin silloin, kun laitetaan tarkkoja tietoja esiin.
Suoja-aika voiis olla ihan hyvin 25 vuotta.
Mielestäni Roy teki täydellisen selväksi, että onglema on nimenomaan rajoitusten ulottaminen neutraaleihin henkilötietoihin. Suoja-aika arkaluonteisilla tiedoilla on toki lähiomaisten kannalta paikallaan.
Mikä sitten on neutraali tieto? Korkeintaan tieto että jollain on ollut lapsi, ehkä lapsen sukupuoli, että on ollut naimisissa tai avoliitossa, ja näitäkään ei kaikkien vainajien asioita tutkivien tulisi saada selville.
Jos kuolemasta on kulunut 25 vuotta tai vähemmän, voi varmaan kysyä joltain omaiselta suoraan vainajan tietoja, miksi niitä pitäisi päästä tutkimaan virastoon? Ja kuka takaa että yksityinen ihminen pitää arkaluontoisia, mutta ei lailla salassa pidettäviä asioita omana tietonaan? Ei häntä mikään laki siihen velvoita.
Tämä on minun käsitykseni tästä asiasta, eikä varmaan ole viisasta lähteä näillä fooumeilla kinastelemaan. Jokainen toimii tietenkin omantuntonsa mukaan, ja varmaan suurin osa sukuaan tutkivista on oikealla asialla.
Ja kyllä minua voi googlettaa, ja tietoja löytyy, mutta se ei minua haittaa, koska niiden perusteella ei varmaan löydy sukulaisiani, ja olen tiedot itse hyväksynyt.
Ja kyllä minua voi googlettaa, ja tietoja löytyy, mutta se ei minua haittaa, koska niiden perusteella ei varmaan löydy sukulaisiani, ja olen tiedot itse hyväksynyt.
Kun tällaiseen mestarisuoritukseen pystyy niin lähestyykin problematiikkaa aivan uudesta valosta. Me muut tavalliset kansalaiset joudumme nettiin lainattaviksi mitä ihmeellisimmissä asiayhteyksissä ilman että Google kysyy mitään - eikä näitä tietoja pysty poistamaan.
Meillä muilla näkyy runsaasti myös sukulaisiamme ilman meidän hyväksyyntämme. Ja hyvä niin. Olisi outoa jos heidän tekemisiään meiltä kysyttäisiin.
On jollain lailla kohtuutonta, että yritämme häiritä sukututkijoiden työtä kun emme pysty estämään tai kontrolloimaan mitenkään laajalle leviävää epäasiallistakin referointia muista kun sukututkimusasioista. Viimemainittu kun tuskin sisältää mitään vahingollista materiaalia?
Sami Lehtonen
09.02.08, 11:47
On jollain lailla kohtuutonta, että yritämme häiritä sukututkijoiden työtä kun emme pysty estämään tai kontrolloimaan mitenkään laajalle leviävää epäasiallistakin referointia muista kun sukututkimusasioista. Viimemainittu kun tuskin sisältää mitään vahingollista materiaalia?
Tarkoititko kenties, että "ensinmainittu, kun tuskin sisältää mitään vahingollista materiaalia?"
Tässä on aika pitkälti ongelman ydin. Emme pidä siitä, että meistä levitetään epäasiallista tai jopa asiattomia tietoja missään mediassa. Ongelma vain on se, että yrittäessämme estää näiden levittämisen, myös asiallisen informaation julkaiseminen tahtoo kärsiä.
Tehtiinpä sitten minkälainen lainsäädäntö tahansa, ei asiattoman tiedon levittämistä saada kuriin - erityisesti tahallinen mustamaalaaminen, kunnianloukkaukset ja solvaukset eivät varmaan jatkossakaan jää tapahtumatta. Internet vieläpä tarjoaa puitteet, jossa lähteen pystyy peittämään ja julkaisemaan informaation jossakin "liberaalissa" valtiossa.
Tiukalla lainsäädännöllä yleensä kiusataan vain kunniallisia ja laintuntoisia kansalaisia. Tästä on niin monia esimerkkejä, että niitä jaksa edes luetella. Jos nyt malliksi mainitsen vaikka nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön ja lapsipornosuodatuksen. Jos nyt joku on sitä mieltä, että jälkimmäinenhän on hieno asia, niin sopii ottaa yhteyttä ja kysyä mitä siinä on vikana. Teknisesti se ei toimi ja käytännössä se mahdollistaa kolmannen sektorin toimijan toimimisen ennakkosensuurin toimeenpanijana ilman oikeuden päätöstä.
Harras toiveeni on, että edellisten katastrofien sarjaan ei tarvitsisi enempää liittää sukututkijoita koskevia lakeja tai asetuksia.
jlaurinaho
18.02.08, 11:39
Ja kuka takaa että yksityinen ihminen pitää arkaluontoisia, mutta ei lailla salassa pidettäviä asioita omana tietonaan? Ei häntä mikään laki siihen velvoita.
Ehkä näistä saa jotain viitettä:
Väestötietolaki 28 § 2. mom. ja 35 § 2. mom.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta: 23 § 2. mom. ja 27 § 2. mom.
Veikko Leskelä
03.03.08, 22:37
Ja kuka takaa että yksityinen ihminen pitää arkaluontoisia, mutta ei lailla salassa pidettäviä asioita omana tietonaan? Ei häntä mikään laki siihen velvoita.
Henkilötietolain 3 luvussa säädetään arkaluonteisista tiedoista ja henkilötunnuksesta. Lain 11 :ssä taas säädetään arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta:
Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:
1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka
6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.
Poikkeuksista arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta säädetään taas henkilötietolain 12 §:ssä eikä se lista ole lyhyt:
Mitä 11 §:ssä säädetään, ei estä:
1) tietojen käsittelyä, johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa;
2) sellaisen henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista koskevan tiedon käsittelyä, jonka rekisteröity on itse saattanut julkiseksi;
3) tietojen käsittelyä, joka on tarpeen rekisteröidyn tai jonkun toisen henkilön elintärkeän edun suojaamiseksi, jos rekisteröity on estynyt antamasta suostumustaan;
4) tietojen käsittelyä, joka on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi;
5) tietojen käsittelyä, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä;
6) tietojen käsittelyä historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten;
7) uskonnollista, poliittista tai yhteiskunnallista vakaumusta koskevien tietojen käsittelyä tällaista vakaumusta edustavien yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnassa, jos tiedot koskevat näiden yhdistysten tai yhteisöjen jäseniä taikka henkilöitä, joilla on niihin säännölliset, yhdistysten ja yhteisöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, eikä tietoja luovuteta sivullisille ilman rekisteröidyn suostumusta;
8) ammattiliittoon kuulumista koskevien tietojen käsittelyä ammattiyhdistysten ja niiden muodostaman liiton toiminnassa, jos tiedot koskevat näiden järjestöjen jäseniä taikka henkilöitä, joilla on järjestöihin säännölliset, järjestöjen tarkoituksiin liittyvät yhteydet, eikä tietoja luovuteta sivullisille ilman rekisteröidyn suostumusta;
9) ammattiliittoon kuulumista koskevan tiedon käsittelyä, joka on tarpeen rekisterinpitäjän erityisten oikeuksien ja velvoitteiden noudattamiseksi työoikeuden alalla;
10) terveydenhuollon toimintayksikköä tai terveydenhuollon ammattihenkilöä käsittelemästä näiden tässä toiminnassa saamia tietoja rekisteröidyn terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta tai häneen kohdistetuista hoitotoimenpiteistä taikka muita rekisteröidyn hoidon kannalta välttämättömiä tietoja;
11) vakuutuslaitosta käsittelemästä vakuutustoiminnassa saatuja tietoja vakuutetun ja korvauksenhakijan terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta taikka häneen kohdistetuista hoitotoimenpiteistä tai niihin verrattavista toimista taikka sellaisia tietoja vakuutetun, korvauksenhakijan tai vahingon aiheuttajan rikollisesta teosta, rangaistuksesta tai muusta rikoksen seuraamuksesta, jotka ovat tarpeen vakuutuslaitoksen vastuun selvittämiseksi;
12) sosiaalihuollon viranomaista tai muuta sosiaalihuollon etuuksia myöntävää viranomaista, laitosta tai yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajaa käsittelemästä kyseisen viranomaisen, laitoksen tai palvelujen tuottajan toiminnassaan saamia tietoja rekisteröidyn sosiaalihuollon tarpeesta tai hänen saamistaan sosiaalihuollon palveluista, tukitoimista tai hänelle myönnetyistä muista sosiaalihuollon etuuksista taikka muita rekisteröidyn huollon kannalta välttämättömiä tietoja; tai
13) tietojen käsittelyä, johon tietosuojalautakunta on antanut 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan.
Arkaluonteiset tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole 1 momentissa mainittua perustetta. Perustetta ja käsittelyn tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein, jollei laista tai 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetusta tietosuojalautakunnan luvasta muuta johdu.
**************************************************
Niin, onhan siinä velvoitetta itsekunkin noudatettavaksi.
Hei,
Eiköhän tässä taas, maalata piruja seinälle. Oman käsitykseni mukaan
yksityinen sukututkija voi pitää omissa tiedostoissaan miltei mitä tietoja vaan. Ei niitä kukaan tule tutkimaan, että mitähän tietoja sukututkijat Matti Menovesi tai Martta Maankiertäjä tallentavat itselleen tutkimuksiinsa. Tämä on pääsääntöisesti tehty muita rekisterinpitäjiä varten, etteivät he pidä rekistereissään tietoja, jotka eivät sinne kuulu.
Elikä jokaisessa rekisterissä on rekisteröidystä vai sitä rekisteriä varten
olevia tietoja ja vain tietoja jotka heille ovat tarpeellisia rekisteriään varten.
Esim. Verovirastolla on vain ja ainoastaan verotukseen liittyviä tietoja ei esim. kengän numeroa, pituutta, painoa tai silmien väriä jos ne eivät sinne kuulu.
T. Harri
Veikko Leskelä
04.03.08, 22:36
Hei,
Eiköhän tässä taas, maalata piruja seinälle. Oman käsitykseni mukaan
yksityinen sukututkija voi pitää omissa tiedostoissaan miltei mitä tietoja vaan.
Eipä suinkaan, kun arkaluonteisia tietoja koskevat erityiset käsittelyperiaatteet eikä huolellisuutta voi ylikorostaa.
Ja jos niitä tiedostoissaan säilyttää, kun on niitä kerännyt, niin toki vastaa siitä, että tiedot ovat huolellisesti suojatut ja ne hävitetään, kun tarvetta ei ole. Mitään tarvetta julkistaahan niitä ei ole.
Arkaluonteisen tiedon levittäminen (sukututkimuksenkin yhteydessä) on RL 24:8 §:ssä säädetty rangaistavaksi "yksityiselämää koskevan tiedon levittämisenä". Vastuullinen tutkija tuskin sellaiseen ryhtyykään.
Ottamatta kantaa lain sisältöön voisin oman päivätyöni puolesta muistuttaa siitä, että esimerkiksi USB -muistitikut kannattaa säilyttää huolellisesti.
Nehän ovat pieniä ja saattavat kadota sekä joutua vääriin käsiin. Tällöin voi tulla esiin mm. tietosuojakysymyksiä, jos tikkusi sisältää vaikka jotain selkokielisiä sukutietoja.
Samoin kun olet vaihtamassa tietokonetta tai hävittämässä vanhaa, niin huolehdithan, että kiintolevy tulee todellakin tyhjäksi. Pelkkä tiedostojen deletointi ei nimittäin tietoja hävitä itse levyltä.
Eli mitä arkaluonteisimpia tietoja olet itsellesi koonnut, sitä huolellisemmin sinun täytyy laitteistasi ja tietysti paperisista muistiinpanoistasi huolehtia.
Veikko Leskelä
05.03.08, 09:50
Eli mitä arkaluonteisimpia tietoja olet itsellesi koonnut, sitä huolellisemmin sinun täytyy laitteistasi ja tietysti paperisista muistiinpanoistasi huolehtia.
Hiukanhan tämä on Off Topic pääaiheeseen nähden, kun tuli samalla suojausasiaa, mutta hyvin tärkeää tässäkin yhteydessä korostaa.
Juha kirjoitti aivan oikeansuuntaisesti edellä.
Tietysti pitää nykyään suojata tiedostonsa hyvin myös mahdollisen tietojen kalastelun ("Phising") varalta, jottei koko sukututkimusrekisterikään (jossa on tavanomaisia henkilötietoja) pääse lipsahtamaan huolimattomuutta esimerkiksi ulkomaille. Silloin täyttyvät helposti jo henkilörekisteririkkomuksen tunnusmerkit.
Kokemus kun on osoittanut, että epäeettiset hakkerit ovat monesti askeleen edellä tietojen käyttäjiä ja tallentajia ja iskevät helpoimmin kotikoneiden käyttäjiin, joilla on puuttuvat tai heikot suojaukset. Laitkin edellyttävät jo hyvää tietoturvaa.
VL
Hei,
Hyvä tapa suojata PC:llä olevat tiedot on hankkia ulkoinen kovalevy jolle
tallentaa tietonsa ja pitää sen aina suljettuna kun vierailee netissä. Kun ja jos hakkeri pääsee koneellesi se ei todellakaan ole sinun vikasi sillä etsi et ole tehnyt rikosta vaan kyseinen hakkerin. Voi pyhäyksinkertaisuus. Minä yksityisenä tutkijana voin kerätä itselleni minkälaatuista tietoa haluan.
Eri asia on kerronko vai en sitä eteenpäin. Monet tiedon kun eivät edes ole missään rekisteriessä. Ainoastaan omassa päässäni ja omien sukulaisten.
Kukahan sen sieltä tulisi tarkastamaan ja poistamaan.
T.Harri
Veikko Leskelä
05.03.08, 15:17
On hyvä markkinoida hyviä käytäntöjä ja hyvää tietojenkäsittelytapaa aktiivisesti, jottei yllätyksiä tule.
Suojattavien tietojen määrä kun on tapauskohtaisesti monesti suuri ja toimeksisaajaltakin tulee edellyttää hyvää suojauskäytäntöä.
VL
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.