PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Gelbgjutaren ?

tellervoranta
14.03.11, 14:58
Satuin Kiimingin rippikirjoja lukiessani törmäämään henkilöön Gelbgjutaren Salomon Eliaanpka Närhi. Henkilö oli syntynyt 3.1.1836, tullut Saarijärveltä 1861, asui Kiimingissä 1862-1863, muutti Utajärvelle 7.11.1864.
Googlasin ko sanan, mistä löytyi ruotsinkielinen teksti. Miten suomennatte ko sanan Gelbgjutaren ?
JaskaS
14.03.11, 15:11
Karjala-tietokantasäätiön sivulta (http://www.karjalatk.fi/sanasto/ammatit/g.htm):
gälbgjutare = vyöntekijä, solkiseppä
Wikipedian jutun vissiin löysitkin, vaan linkkaan (http://sv.wikipedia.org/wiki/Gelbgjutare) se muillekin.

:) Jaska
tellervoranta
14.03.11, 17:15
Tuon Wikipedian jutun luin.
Kiitos teille Jaska :)
Kalevi Wiljanen
14.03.11, 18:51
Hei
Gelbgjutare on myös vaskenvalaja eli pronssinvalaja
KW

Gelbgjutare el. gälbgjutare [g-] (ty. Gelbgiesser guldmetallgjutare) förr hantverkare som bearbetade mässnig.
Prismas Främmande ord 2000.
Gelbgjutare = vaskenvalaja. Ruotsalais – Suomalais sanakirja Kurt Cannelin, 1945
Vaski (kupari) koppar (pronssi) brons, Suomalais – Ruotsalainen sanakirja, Kurt Cannelin, 1938
Juha
14.03.11, 19:53
Salomon Närhi mainitaan myöhemmin Utajärvellä metsävahtina
tellervoranta
15.03.11, 09:58
Kiitos vastauksistanne Kalevi ja Juha. :)
Olipa tämä Samuli monitoimimies.
Kiimingissähän oli v.1784 alettu rakentamaan Koitelin sahaa, mikä sittemmin työllisti paitsi suuren määrän paikkakuntalaisia, myös hyvinkin kaukaa tulleita henkilöitä. Saha toimi viime vuosisadan loppuun ainakin.

Olinkin hakemassa Koitelin sahalla vihityitä, kun siirryin saman ajan rippikirjoihin ja hoksasin tuon Samulin.

Myös v. 1763 hankittu kirkonkello alkoi reistailemaan ( halkesi, rämisi) ja v.1763 kello valatettiin uudelleen. Ei kai se Samuli siihen asiaan liittynyt ?
" Aleksanteri II:sen Hallitusen aikana valettiin minä Alakiimingin Seurakunnan varoilla Oulusa 1863 Klaes E. Helanderilta.
Koska kuulet kalahuksen. Minun äänen kajahtavan,
Silloin....Lauluill weisuill Herrall kiitost kantamahan." (K.seurak.hist.)
tellervoranta
16.03.11, 09:18
Miten sinä Juha löysit Salomonin Utajärveltä? Ei minulta onnistunut. Sisäänmuuttaneet puuttuivat 10-vuoden ajalta (juuri tarvittavalta), enkä Närhi-nimistä huomannut.
Juha
16.03.11, 10:12
Historiallisen Sanomalehtiarkiston kautta :)



Juha
Alapo
16.03.11, 12:23
Löytyy esim. täältä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10050&pnum=34
ja täältä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10924&pnum=349
Kuolleistakin löytyy
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10926&pnum=9

Myös henkikirjasta 1880 löytyy Juorkunasta Marttilan kruununtorpasta.
Elikkä lienee toiminut kruunun metsänvartijana. Asunut aluksi Aurakankaan tilalla josta 1890-luvulla tuli Juorkunan koulu.
En tiedä varmasti missä Marttilan torppa on ollut, mutta mahdollisesti Marttisjärven suunnan erämaassa, koska Juorkunassa on ollut toinenkin kruununmetsänvartijan talo, Leipiharju, joka on lähempänä kylää
Alapo
16.03.11, 12:36
Jäipä ensimmäinen rk.linkki pois
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1863-1872_mko12-22/41.htm
Ja seuraavaanki linkki, joka ei kysy jäsenyyttä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1876-1885_mko23-34/34.htm
tellervoranta
16.03.11, 20:34
Kiitos Alapo :). Ei sitä osaa ilman paikallistuntemusta mennä metsänvartijoitaan löytämään.


Myös v. 1763 hankittu kirkonkello alkoi reistailemaan ( halkesi, rämisi) ja v.1763 kello valatettiin uudelleen. Ei kai se Samuli siihen asiaan liittynyt ?

Edellisessä pitäisi jälkimmäinen vuosiluku olla tietenkin 1863, mihin aikaan Samulin Kiimingissä olo ajoittuu.

Epäselväksi siis jää Samulin toimenkuva Kiimingissä. Tuota gelbgjutarea ei löydy koko Suomen hiskistäkään kuin muutama.
Saimme kuitenkin elämän lopputiedot ja muutautiin hän näyttää kuolevan ilman jälkeläisiä.
VEIKO PEE
05.04.11, 21:34
Lisää hämmentäjiä "soppaan"
Pori inflyttade 1828 s.463
Gelbgjutare lärling Klockare sonen Gustaf lithenius f.3/10 1808 Nakkila

Asui gelbgjutare änkan luona s.369 Wi

Harjavalta inflyttade SSHY kuvatietokanta muuttokirjoja 1819 - 1833
kuva 503 . Gelbgjutarelärlingen Gustaf Lithenius

Porissa lienee ollut kellovalimo silloin.

Gustaf Lithenius tuli lukkariksi Harjavaltaan ja avioitui Hiirijärven kylän
Eskolan talon tyttären Elisabet Eerikintyttären kanssa ,vihitty 13/11 1831
( kuulutuskirja Kokemäen srk:ssa )

Terveisin Veiko