Ruotsin kieli arjessa (esim. Mäntsälässä)

[andelin]

Mistä voidaan päätellä mitä kieltä arkisin puhuttiin Suomen kaksikielisten seutujen reuna-alueilla?

Tutkin sukuani Mäntsälästä. Itse olen tehnyt sen yksinkertaisen johtopäätöksen, että jos maatilojen ja torppien nimet ovat olleet suomenkielisiä (Anttila, Jussila, Mattila) niin siellä ollaan 1700- ja 1800-luvun arjessa myös puhuttu suomea, vaikka ihmiset sitten ruotsalaisvaikutteisen papiston toimesta on merkitty kirkonkirjoihin ruotsalaisittain sointuvin nimin ja patronyymein.

Nyt kuitenkin yllättäen saapuu eräästä (suomenkielisestä) sukuhaarasta perimätieto, ettei Mäntsälä todellakaan olisi ollut näin läpisuomalainen, vaan että etäläisimmissä osissa "tavallinen kansa" olisi 1800-luvulla saattanut puhua ruotsia arkikielenään. Onko mahdollista, että tehtävät kunnan varhaisimmissa lautakunnissa tai esim. kirkon palveluksessa oleminen vaikkapa sen "maallisissa hommissa" on johtanut siihen, että perhe on valinnut ruotsin kielen suomen kielen sijasta?

Mäntsälähän ei ole kovin kaukana esim. Pornaisista, Sipoosta tai Porvoosta, joka on jo aika vahvasti ruotsinkielistä seutua. Miten näistä asioista voisi varmistua?

[Orvokki W]

Olen syntyjään mäntsäläläinen ja olen ainakin muutaman polven takainen suomenkielinen. Mäntsälässä oli hyvin paljon kartanoita ja siellä tietenkin kielenä oli ruotsi, mutta kyllä mielestäni torpparit ja muonamiehet, piiat ja rengit puhuivat suomea.
Olen nimenomaan Mäntsälän eteläreunalta ja siis Pornaisten Halkian naapurista. Pornainen oli Porvoon puoleiselta osaltaan enemmänkin ruotsinkielinen, mutta Halkiassa, josta esivanhempanikin ovat, puhuttiin suomea.
Isoäitini äiti oli syntynyt Porvoon Kråkössä ja koko hänen elinaikanaan hänen rippikirjoissaan oli merkintä "sv" eli siis ruotsinkielinen. Äitini äiti ei sanojensa mukaan osannut lainkaan ruotsia, koska kotikielenä Pornaisissa oli ollut suomi.
Hieman samanlainen tilanne, kuin tuolla pohjanmaan sukuhaarallani: isäni äidin suku oli Kauhavalta ja Lapualta, mutta suomenkieliseltä alueelta. Muuttivat sitten etelään ja lopuksi isäni äiti Pornaisiin, joten kieli säilyi edelleenkin suomena.
Sukunimet olivat sitten, mitä olivat, kuten alla olevakin!

Terveisin

Orvokki Willberg

[papelo]

Pornaisten Åbackan kartanon torppareissa oli ruotsinkielisiä, he ovat tulleet kaiten Pornaisten ulkopuolelta. Hinthaarassa Porvoon pitäjän puolella kieli on ollut ruotsi. Pornaisten Laukkoski vieressä on ollut suomenkielistä(kuten nykyäänkin), kuten Pornainen muutenkin. Pornaisten rippikirjoissa on useasti mainittu jos henkilö on ollut ruotsinkielinen. Mäntsälä on ollut myös suomenkielistä seutua.
Terveisin Nummisten Nordbon jälkeläinen.

[Helena V.]

Mistä voidaan päätellä mitä kieltä arkisin puhuttiin Suomen kaksikielisten seutujen reuna-alueilla?

Tutkin sukuani Mäntsälästä. Itse olen tehnyt sen yksinkertaisen johtopäätöksen, että jos maatilojen ja torppien nimet ovat olleet suomenkielisiä (Anttila, Jussila, Mattila) niin siellä ollaan 1700- ja 1800-luvun arjessa myös puhuttu suomea, vaikka ihmiset sitten ruotsalaisvaikutteisen papiston toimesta on merkitty kirkonkirjoihin ruotsalaisittain sointuvin nimin ja patronyymein.

Nyt kuitenkin yllättäen saapuu eräästä (suomenkielisestä) sukuhaarasta perimätieto, ettei Mäntsälä todellakaan olisi ollut näin läpisuomalainen, vaan että etäläisimmissä osissa "tavallinen kansa" olisi 1800-luvulla saattanut puhua ruotsia arkikielenään. Onko mahdollista, että tehtävät kunnan varhaisimmissa lautakunnissa tai esim. kirkon palveluksessa oleminen vaikkapa sen "maallisissa hommissa" on johtanut siihen, että perhe on valinnut ruotsin kielen suomen kielen sijasta?

Mäntsälähän ei ole kovin kaukana esim. Pornaisista, Sipoosta tai Porvoosta, joka on jo aika vahvasti ruotsinkielistä seutua. Miten näistä asioista voisi varmistua?

Hei,

Muistaakseni Mäntsälän rippikirjoissa ainakin 1800-luvun puolivälin kieppeillä on myös usein merkintä "svensk" tai "sv", eli rippikirjoista saattaa saada varmistuksen minkä kielinen esim. oma sukulainen oli.

Mäntsälän kanssa paljon muuttoliikettä (koillisen esim. Sipoon ohella) oli myös muualta/muualle etelään mm. H:gin pitäjästä, Keravalta, Tuusulasta, Kellokoskelta, Nurmijärveltä - usein ruotsinkielisiä, käsityöläisiä ja kartanoiden palkollisia.

t. Helena V.