Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Serkusten välinen avioliitto
Hei,
Mitä laki mahtoi sanoa 1700-luvun alkupuolella (ennen vuotta 1734) serkusten välisestä avioliitosta? Entä miten kirkko suhtautui siihen? Kuka tuntee sen aikaisen käytännön?
Kitollisena vastauksista,
Hei,
Mitä laki mahtoi sanoa 1700-luvun alkupuolella (ennen vuotta 1734) serkusten välisestä avioliitosta? Entä miten kirkko suhtautui siihen? Kuka tuntee sen aikaisen käytännön?
Kitollisena vastauksista,
KRISTOFFER KUNINKAAN MAANLAKI: NAIMISEN KAARI, joka oli voimassa vuoden 1734 lakimuunnokseen asti, löytyy netistä
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/nai1.html
En löytänyt siitä suoralta kädeltä serkkuavioliittoa kieltävää kohtaa, joten kielto oli perua kanonisesta oikeudesta.
Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön 1608 ns. "Mooseksen laki", jossa useista rikoksista voitiin tuomita kuolemaan mutta yleisesti kuolemantuomiosta pystyi selviämään sakoilla jos oli varaa. Kanoninen oikeuden noudattaminen heikkeni 1700-luvun alkuun mennessä, jolloin serkukset pääsivät naimisiin kuninkaan luvalla. Lopulta vuoden 1734 lain muutoksessa se kirjattiin lakiin:
Naimisen Caari II. Lucu
3.§. Orpanat ei mahda otta toinen toistans awioxi, ellei Cuningas sijhen lupaa anna
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175903.html
Pietari Jörönpoika
29.09.10, 08:35
Hei!
Minkähänlainen lainsäädäntö ja käytäntö lienee ollut voimassa myöhemmin?
Omissa tutkimuksissani olen törmännyt serkusavioliittoon v.1838.
Pietari
Hei!
Minkähänlainen lainsäädäntö ja käytäntö lienee ollut voimassa myöhemmin?
Omissa tutkimuksissani olen törmännyt serkusavioliittoon v.1838.
Pietari
Vuonna 1838 oli vielä vuoden 1734 naimakaari voimassa, joten luvan antoi keisari. Ilman lupaa serkukset saivat mennä naimisiin muistaakseni vuodesta 1872.
KRISTOFFER KUNINKAAN MAANLAKI: NAIMISEN KAARI, joka oli voimassa vuoden 1734 lakimuunnokseen asti, löytyy netistä
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/nai1.html
En löytänyt siitä suoralta kädeltä serkkuavioliittoa kieltävää kohtaa, joten kielto oli perua kanonisesta oikeudesta.
Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön 1608 ns. "Mooseksen laki", jossa useista rikoksista voitiin tuomita kuolemaan mutta yleisesti kuolemantuomiosta pystyi selviämään sakoilla jos oli varaa. Kanoninen oikeuden noudattaminen heikkeni 1700-luvun alkuun mennessä, jolloin serkukset pääsivät naimisiin kuninkaan luvalla. Lopulta vuoden 1734 lain muutoksessa se kirjattiin lakiin:
Naimisen Caari II. Lucu
3.§. Orpanat ei mahda otta toinen toistans awioxi, ellei Cuningas sijhen lupaa anna
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175903.html
Hei ja kiitos upeasta vastauksesta. Edellisen kerran luin 1734-lakia fraktuuralla painettuna - Tätä painatusta on nautinto lueskella :)
Jos sallit, pari lisäkysymystä:
* Mistä osoitteesta lain saisi ruotsiksi - siis tuon samanaikaisen tyyliversion?
* Tässä laki, mutta kuningas oli kaukana. Mikä mahtoi olla "maan tapa" 1700-luvun alkupuolella? Törmäsin ihan tavallisessa talonpoikaissuvussa Pohjanmaalla yhteen, jossa lupa kuninkaalta oli asialisesti mainittu. Sitten tuli toinen, johon en ole löytänyt lupaviitteitä.
Hei ja kiitos upeasta vastauksesta. Edellisen kerran luin 1734-lakia fraktuuralla painettuna - Tätä painatusta on nautinto lueskella :)
Jos sallit, pari lisäkysymystä:
* Mistä osoitteesta lain saisi ruotsiksi - siis tuon samanaikaisen tyyliversion?
* Tässä laki, mutta kuningas oli kaukana. Mikä mahtoi olla "maan tapa" 1700-luvun alkupuolella? Törmäsin ihan tavallisessa talonpoikaissuvussa Pohjanmaalla yhteen, jossa lupa kuninkaalta oli asialisesti mainittu. Sitten tuli toinen, johon en ole löytänyt lupaviitteitä.
Vanhoja Ruotsin lakeja ruotsiksi kannattaa katsoa esim. täältä
http://www.domboksforskning.se/lagar/Lagar.htm
Vuoden 1734-lain giftemålsbalken löytyy esim. (otsikko Missgärningsbalken väärin)
http://www.nordlund.lu.se/Fornsvenska/Fsv%20Folder/Nysvenska/D.L5-Lag34.A.html
2.3.§. Syskonebarn måge ej taga hwarannan til ächta; utan Konungen gifwer ther lof til.
Uskoisin että 1700-luvun alussa on serkkujen naimalupa haettu, mutta esim. isoviha on voinut sekoittaa pakkaa ja myöskin asiakirjoja on hävinnyt. Normaalisti serkkuavioliitot näyttävät olleen harvinaisia tavallisen rahvaan keskuudessa.
Pietari Jörönpoika
29.09.10, 17:56
Hei!
Onkohan tuohon luvan hankkimisen ollut jokin vakiintunut hallintomenettely - tuskin sitä pystyi hankkimaan ihan vain vapaamuotoisella kirjeellä hallitsijalle?
Mistä lähteistä voisi löytää mainintoja luvan hankinnasta?
Pietari
ps. pikkuserkkujen väliset avioliitot näyttävät olleen varsin tavallisia, ainakin syrjäisemmillä seuduilla
eeva häkkinen
29.09.10, 19:09
Ainakin kirkkoherralta näyttää pyydetyn aiotulle liitolle siunausta, koska olen nähnyt parinkin pitäjän konseptikirjassa (annettujen virkatodistusten toisteet) lausuntoja, joissa vakuutetaan, että nämä serkukset, jotka ovat pyytäneet naimalupaa, tekevät näin keskinäisestä rakkaudesta ilman että siihen liittyy mitään eduntavoittelua. Serkusten keskinäinen avioliitto oli tietysti yksi tapa säilyttää omaisuus suvun hallussa ja papisto näytti vastustaneen tällaista ajattelua. Perinnöllisistä sairauksista en ole nähnyt mainintoja serkuslupien yhteydessä, sensijaan kyllä muutoin lähetteitä lääkärintutkimuksiin sen selvittämiseksi, oliko kuulutuksiin aikovan epilepsia perinnöllistä vai ei. Nämä ovat kaikki 1800-luvulta, vanhimmat näkemäni konseptikirjat alkavat 1813.
En tiedä mihin tämä lausunto lähti kirkonkansliasta, mutta virkakirjeenvaihto olisi sellainen osio, josta asiaa voisi varmaan selvittää.
Hei!
Onkohan tuohon luvan hankkimisen ollut jokin vakiintunut hallintomenettely - tuskin sitä pystyi hankkimaan ihan vain vapaamuotoisella kirjeellä hallitsijalle?
Mistä lähteistä voisi löytää mainintoja luvan hankinnasta?
Pietari
ps. pikkuserkkujen väliset avioliitot näyttävät olleen varsin tavallisia, ainakin syrjäisemmillä seuduilla
Hei, kiitos kaikille neuvoista. On vähän kestänyt, koska ajattelin hankkia tapauksista kunnon tiedot. Vesiperä. Toisesta ei löydy mitään - syynä luultavasti se, että ison vihan aikana eivät lupien hakemiset tulleet ihan ensimmäisenä mieleen. Ensimmäisestä tapauksesta on maininta rippikirjan reunassa huomautuksena.
Muistelen kyllä joskus Genoksesta lukeneeni, että luvan puuttumien saattoi johtaa jopa avioliiton mitätöimiseen ja samalla lasten perintöoikeuksiin. En ole löytänyt artikkelia uudestaan.
Vuosisadan loppupuolella alkaa olla jo kuulutuksia, joissa on selvitetty myöskin avion mahdollisesti esteet. Asiakirjat ovat kaikki OMA:ssa hyvässä järjestyksessä.
...
Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea.
Voiko tästä päätellä sen, että jo noihin aikoihin olisi kaikista nuoristapareista tehty esipolvitauluja 7-8 polven ajalta tai vastaavasti keskiajalla 4 polven ajalta? Mitenkähän Suomessa? Miten asia käytännössä tutkittiin ja todettiin, kun nuoripari ilmoitti avioitumisaikeistaan - kirkonkirjoistako?
Voiko tästä päätellä sen, että jo noihin aikoihin olisi kaikista nuoristapareista tehty esipolvitauluja 7-8 polven ajalta tai vastaavasti keskiajalla 4 polven ajalta? Mitenkähän Suomessa? Miten asia käytännössä tutkittiin ja todettiin, kun nuoripari ilmoitti avioitumisaikeistaan - kirkonkirjoistako?
Luotettiin yleisön tietämykseen? Mistä alkaen oli moninkertaiset kuulutukset? Mistä alkaen pappi kysyi: "Jos jollakulla on jotakin tätä liittoa vastaan, niin puhukoon nyt tai vaietkoon ikuisesti"?
Marjatta
Luotettiin yleisön tietämykseen? Mistä alkaen oli moninkertaiset kuulutukset? Mistä alkaen pappi kysyi: "Jos jollakulla on jotakin tätä liittoa vastaan, niin puhukoon nyt tai vaietkoon ikuisesti"?
Marjatta
Kysymyksen sanamuoto löytyy anglo-amerikkalaisista filmeistä! Kolme kertaa kuulutus oli juuri sitä varten, että esteen tietäjät saattoivat ennen vihkimistä ilmoittaa tietämänsä esteen. Vihittäessä kysymystä ei enää tarvinnut tehdä. Avioliittoon vihityt muistavat, että heidän täytyi kuulutusta haettaessa antaa vakuutus, etteivät ole sukulaisia tai ettei ole muuta avioestettä.
T.V.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.