Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vaasan korttelit
marjatellervo
28.08.10, 09:36
Mitä tarkoittaa Vaasan (Mustasaaren) rippikirjoissa otsikko Fjerde qvarteret utan gård? Eli neljäs kortteli ilman pihaa vai ilman omaa taloa (esim vuokralaiset)?
Oliko Korsholms Ladugård Korsholman kuninkaankartano?
Näkemättä voisi arvella, että kyseisellä sivulla on neljännen korttelin asukkaat, jotka eivät omistaneet taloa, esim. palveluskunta, itselliset. Vähän samoin kuin maaseudulla rippikirjoissa on kylänloppulaiset.
Ladugård käännettäneen usein latokartano.
Ladugård tarkoittanee navettaa tms.
Ladugård tarkoittanee navettaa tms.
Nå jaa, onhan se noinkin, mutta yleisnimenä latokartano tarkoittaa kyllä kuninkaankartanoa. Tässä Savosta päin googletettua:
"Latokartanot olivat varsin vaatimattomia kruunun tiloja, kuninkaankartanoja. Vuoden 1557 alussa Savon kuusi hallintopitäjää saivat omat voutinsa, jotka asuivat pitäjiin perustetuissa kuninkaankartanossa eli latokartanossa. Linnan latokartanot oli tarkoitettu linnatalouden tukemiseksi"
Latokartanot olivat myös esimerkkitiloja muulle kansalle.. Siellä otettiin käyttöön uusia toimintatapoja, tuotteita jne jne - samalla toivoen, että ns. tavikset seuraisivat perässä.
Eli kyllä tuo Korsholman paikka oli nimenomaan latokartano, missä koko Pohjanmaan hallinnon keskus oli vuoteen 1556.
Juha
marjatellervo
29.08.10, 09:41
Esimerkkitila kuulostaa hyvältä. Tutkimani henkilö Petter Juhonpoika oli ammatiltaan gårdsfogde 1780-luvulla. Sanakirjan mukaan hän oli pehtori eli renkien esimies, joka siirtyi seuraavalla vuosikymmenellä palovahdiksi (brandvakt) Vaasaan ja asui mainitussa neljännessä korttelissa.
Petter otti Vaasaan siirtyessään sukunimekseen Hellgren. Rippikirjan mukaan Petter oli syntynyt 29.6.1760 ja hänen vaimonsa Kaisa Erkintytär 4.6.1752. En ole saanut selville kummankaan syntymäpaikkaa. Heidät on ilmeisesti vihitty ennen vuotta 1787, poika Johan syntyi 7.5.1787.
Petter kuoli Vaasassa 20.1.1802, jolloin nuorin lapsista Jacob oli nelivuotias. En ole löytänyt tietoja leskestä ja lapsista ennenkuin Jacob Hellgren ilmaantuu kultasepän kisälliksi Tampereella, jonne hän on tullut vuonna 1824 Vaasasta.
Mistä voisin etsiä Kaisan ja lasten vaiheita Vaasassa?
Vaasan rippikirjat, lastenkirjat jne. tuolta ajalta löytyvät Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta.
marjatellervo
29.08.10, 20:38
Sieltä olen perhettä yrittänyt jäljittää, mutta en ole onnistunut. Lastenkirjassa 1810-20 sivulla 82 on afledna brandvakt Petter Hellgrens barn Jacob s. 7.3.1798, sen jälkeen he katoavat.
Eihän tuon Jakobin ole välttämättä täytynyt asua juuri Vaasassa tuota väliaikaa. Hänhän on voinut asua siellä vain pienen hetken ennen muuttoaan Tampereelle - oletan siis, että Tampereen sisäänmuuttaneissa kerrotaan hänen tulleen juuri Vaasasta.
Juha
Sukuforumille vastaus välitettäväks jätetty:
http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=170999
Maalahden kirjoja ei tosiaan ole digitoitu, mikä on suuri harmi. Siellä on aktiivisia sukututkijoita, mutta koko kansan käyttöön ei viitsitä skannata kirjoja. Kaikki Maalahden suvut on myös kerätty 5-osaiseen kirjasarjaan nimeltä Ättlingar till Daniel Johansson Köping. Hyvällä lykyllä niistä voi löytää myös itsensä, kuten allekirjoittaneelle kävi.
Mutta heillä on oma foorumi, josta voi kysellä maalahtelaisista (ja muista ruotsinkielisen Pohjanmaan) suvuista:
www.malax.org/westside/forum (http://www.malax.org/westside/forum)
t. Maria
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.