paha mies?

[Kataja]

Lukeeko tässä oikeasti paha mies, kuten hiskiin on tulkittu? Kun yleensähän tämän ajan kirjoissa ei ole suomea.

Mouhijärven kuolleet 1711, oikea aukeama, numero 8:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mouhijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1665-1724_jk838/130.htm

hiskissä:
21.1.1711
Hynilä
Huusbd. Anders Josephss. Pawola
bränsoth
57
alkup - ALKUPKOMM: Paha mies

Marjatta

[Heikki Särkkä]

Selvästi lukee. Voisiko Pahamies olla paikallinen sukunimi?

[Kataja]

Selvästi lukee. Voisiko Pahamies olla paikallinen sukunimi?

Ei tietääkseni ole sukunimi.
Seuraava hlö listalla on ollut aikamoinen rettelöijä, muttei kai tuossa ole sekottamisen mahdollisuutta, ellei kirjausta tehty samanaikaisesti ja pappi ajatteli jo seuraavaa. Listan seuraavasta henkilöstä myös kerrotaan ruotsiksi, että hän vietti loppuelämän kurjuudessa. Jos pappi ei oikein osannut suomea, niin hän saattoi tarkoittaa pahalla miehellä, että oli sairas mies. Mutta miksi pappi kirjoitti sen suomeksi? Ehkäpä jostain löytyy lisää tietoa henkilöstä.
Se ei kyllä pelasta minua, että paha mies siirrettäsiin numero 9:lle, koska aiemmin olen saanut hänetkin kontolleni. (Vaan jos siirrettäisiin edelliseen? No tuollaista ei pidä ajatellakaan. Edelliselläkin kyllä oli ollut elämänvaiheita, hän oli nuori mies ja kuoli kaukana kotoaan, Lavian Hauniassa.)
Marjatta

[Kataja]

Eikä siis lue pajamies?
Mouhijärvellä oli ollut paljon kupariseppiä, ja saattoi Paavolassakin olla paja.
Marjatta

[Erkki Järvinen]

Eikä siis lue pajamies?
Mouhijärvellä oli ollut paljon kupariseppiä, ja saattoi Paavolassakin olla paja.
Marjatta

minä kyllä lukisin juuri paja mies

oikein tai väärin, tiedä sitten

[Heikki Särkkä]

Kirjurin j:n näkee vuoden 1711 syntyneistä kuvasta 128 (sanoissa Paijuniemi otsikossa vas. ja oikealla Pajuniemi, Pijgan). Pieni j on ilman silmukkaa ja siinä on piste päällä.

[Seppo T.]

Lueskelin tuota luetteloa ja etsin minäkin tuota j:n kirjoitusasua. Näyttää siltä, että kirjoittajan suomen kielen taito vaikuttaa varsin olemattomalta. Ajankohta on toki varhainen, mutta useat kahdennetut konsonantit paikan- ja talonnimissä ja muukin vaihtelu joidenkin sanojen kirjoitusasussa viittaisivat siihen.
Hieman oudolta tuntuu, että jo henkilön kuoltua tällainen "Paha Mies" -merkintä ja vielä kielellä, jota kirjoittaja ilmeisesti ei osaa, tulee laitetuksi kirjoihin. Varsin huolellisesti on laitettu Bonden, Hustro, Grefvinnan ym arvot, mutta suomenkielisiä merkintöjä en onnistunut löytämään.
Minkälaista on paikallinen murre; onko mahdollista, että j heikentyisi tällaisessa yhteydessä niin, että asiaa lähemmin tuntemattomalle riittäisi h-kirjainkin korvaamaan sen kirjoitetussa muodossa?
Jos kyseessä on oikeasti paha mies, tuomiokirjoista pitäisi löytyä aiheen tiimoilta jotakin.

Seppo T.

[Kataja]

Lueskelin tuota luetteloa ja etsin minäkin tuota j:n kirjoitusasua. Näyttää siltä, että kirjoittajan suomen kielen taito vaikuttaa varsin olemattomalta. Ajankohta on toki varhainen, mutta useat kahdennetut konsonantit paikan- ja talonnimissä ja muukin vaihtelu joidenkin sanojen kirjoitusasussa viittaisivat siihen.
Hieman oudolta tuntuu, että jo henkilön kuoltua tällainen "Paha Mies" -merkintä ja vielä kielellä, jota kirjoittaja ilmeisesti ei osaa, tulee laitetuksi kirjoihin. Varsin huolellisesti on laitettu Bonden, Hustro, Grefvinnan ym arvot, mutta suomenkielisiä merkintöjä en onnistunut löytämään.
Minkälaista on paikallinen murre; onko mahdollista, että j heikentyisi tällaisessa yhteydessä niin, että asiaa lähemmin tuntemattomalle riittäisi h-kirjainkin korvaamaan sen kirjoitetussa muodossa?
Jos kyseessä on oikeasti paha mies, tuomiokirjoista pitäisi löytyä aiheen tiimoilta jotakin.

Seppo T.

Tämä Anders oli Paavolan isäntänä yli 30 vuotta. Liittyisiköhän isännyyteen jotain, sillä hänen sanotaan ehkä olleen edellisen isännän sisaren poika. Hänen vaimonsa oli Mustapäältä, ja Mustapäät eivät tainneet olla suosiossa Mouhijärvellä, he muuttivatkin Suodenniemelle.
Viereisessä pitäjässä ainakin sanottiin muistaakseni ihan selkeästi paja ja pahus, mutta korviini on tarttunut Pajjuniemi ja Pajjunen tai ehkä se oli lähinnä Paijunen. Mutta kukaan ei kyllä sanonut mies, vaan sanottiin miäs.
Selasin hiskin avulla tuota vuotta 1711. Tällä papilla oli tapana merkitä huomioita vainajista, enemmän ehkä kielteisiä kuin myönteisiä. Oli isovihan aika, ehkä ihmiset eivät olleet parhaimmillaan tuolloin. Kamalasta Mouhijärven kuolovuodesta 1697 oli vasta 14 vuotta, monet lapset olivat jääneet vanhemmitta ja sukulaisitta ja ehkä vaille tavanomaista kasvatusta.

Marjatta