Seurakunnat pihtaavat

[Juha]

http://www.ts.fi/online/kotimaa/143384.html


Asiantuntija ei niele selitystä vanhoista mikrofilmilaitteista
Seurakuntayhtymä pihtaa julkisia asiakirjoja

Turun Sanomat 2.7 2010 18:30:44
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisteri ei anna kirkonkirjoja ulkopuolisten luettavaksi, vaikka yli sata vuotta vanhat asiakirjat ovat julkisia.

[ristojohannes]

Vanha, mutta edelleen ajankohtainen uutinen.

Elokuun alussa vuonna 2007 olen viimeksi päässyt Turku-Kaarina seurakuntayhtymään.
Kiellon syyksi sanottiin silloin vanhentuneet filminkatselulaitteet, eivätkä he enää aio investoida vanhaan teknikkaan.
Jonkun verran tätä syytä ymmärsinkin, paljon nämä laitteet filmirullia särkivätkin.
Tosin on epävarmaa päästäänkö enää omaehtoista tutkimusta tekemään koskaan, kun joskus saadaan Turussa digitointi valmiiksi.

[Juha]

Kiitän onneani siitä, että en tarvitse ao. seurakuntayhtymän palveluksia. Sen verran töykeää oli aikoinaan palvelu. Lukuunottamatta vuotta 1980-luvun loppua, kun ensimmäisiä kertoja kävin.



Juha

[Risto Toivonen]

Selityksen makua ilmassa. Artikkelissa sitä paitsi kirjoitetaan, että
"Sekä seurakunta että sukututkijat odottavat pulman ratkeavan lähivuosina, kun koko maan kirkonkirjat 1860-luvulta nykypäivään digitoidaan. Tulevaisuudessa asiakirjoja pääsee lukemaan internetin kautta".
Eihän pulma ratkea ennen 1860-luvun aineiston osalta.

[Seppo Niinioja]

Vanha, mutta edelleen ajankohtainen uutinen.

Elokuun alussa vuonna 2007 olen viimeksi päässyt Turku-Kaarina seurakuntayhtymään.
Kiellon syyksi sanottiin silloin vanhentuneet filminkatselulaitteet, eivätkä he enää aio investoida vanhaan teknikkaan.
Jonkun verran tätä syytä ymmärsinkin, paljon nämä laitteet filmirullia särkivätkin.
Tosin on epävarmaa päästäänkö enää omaehtoista tutkimusta tekemään koskaan, kun joskus saadaan Turussa digitointi valmiiksi.

Uutisen lopussa luvataan:

Sekä seurakunta että sukututkijat odottavat pulman ratkeavan lähivuosina, kun koko maan kirkonkirjat 1860-luvulta nykypäivään digitoidaan. Tulevaisuudessa asiakirjoja pääsee lukemaan internetin kautta.

Mahtaneeko tarkoittaa, että ihan kotikoneelta ja miten lienee tietoturva ajateltu järjestää? Nythän väestötietojärjestelmä kattaa koko väestön, seurakunnilla on jäsenluettelot. Tällä syömisellä en ihan usko, että VRK avaa järjestelmänsä yleisölle.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Selityksen makua ilmassa. Artikkelissa sitä paitsi kirjoitetaan, että
"Sekä seurakunta että sukututkijat odottavat pulman ratkeavan lähivuosina, kun koko maan kirkonkirjat 1860-luvulta nykypäivään digitoidaan. Tulevaisuudessa asiakirjoja pääsee lukemaan internetin kautta".
Eihän pulma ratkea ennen 1860-luvun aineiston osalta.

Aivan. Kaikki seurakunnathan eivät ole mikrofilmauttaneet vanhojahaan kirjojaan. Mormonien usein huonolaatuisia rullafilmejä kyllä ollaan digitoimassa kolmeen kertaan, mikä on hölmöläisten puuhaa: SSHY:n, arkistolaitoksen ja mormonien toimesta. SSHY sentään käyttänee yleensä kortteja, silloin kun ne ovat alkuperäisistä kuvattuja eivätkä ns. konvertoituja.

Seurakunnat olisi pitänyt velvoitaa jo aikoja sitten kuvauttamaan kaikki alkuperäiskirjansa varmistukseksikin. Digitointi tulisi pääsääntöisesti tehdä alkuperäisistä kirjoista. Kun mormoneilla, 1940-luvun lopulla vain miljoonan jäsenen kirkkokunnalla maailmanlaajuisesti oli varaa tuolloin filmata Suomen ja lukuisten muiden maiden alkuperäiset kirkonkirjat, kyllä Suomen kirkolla ja valtiolla pitäisi niiden digitointiin olla varaa, ja tietysti onkin, jos halutaan.

Nimim. Vanha sukututkija, vanhat silmät

[Matti Lund]

Kiitän onneani siitä, että en tarvitse ao. seurakuntayhtymän palveluksia. Sen verran töykeää oli aikoinaan palvelu. Lukuunottamatta vuotta 1980-luvun loppua, kun ensimmäisiä kertoja kävin.



Juha


Joo, en ole pitkään aikaan siellä pistäytynyt, taitaa olla 90 -luvulta viime käynti ja 80 -luvulla kävin pari kertaa.


En sitten tiedä, mitä frustraatioita siellä oli koettukaan, mutta muistan vielä hyvin, että meininki oli tiivistunnelmaisen kyräilevää kaikkien kohtaamieni toimihenkilöitten osalta. - Mentaalisesti se oli silloin varmaankin erittäin rankka työpaikka, jos ei kyennyt täydelliseen välinpitämättömyyteen esimiehiään ja työtovereitaan kohtaan!


Päällikkö, jolta käyntilupa piti anoa, oli siihen aikaan "peräpohjolan poikii" ja sellaiselta tiiviisti omaa katiskaa haulikon kanssa vaanivalta kalamieheltä hän sitten vaikuttikin: kävi tuon tuostakin kurkkaamassa takaa niin peittelemättömän epäluuloisen näköisenä, että aloin itsekin pohtia, että mitä konnankoukkuja minun voitaisiin kuvitella siellä punovankaan. Se oli aivan uskomatonta, sillä olin muistaakseni ihan siististi pukeutunut, parta ajettuna ja tuskin olin kovin päivettynytkään.

Olin kuitenkin enemmän tästä huvittunut, kun kuitenkin sain suoritettua sen, mitä varten olin sinne tullut.


terv Matti Lund

[Jeremias Sankari]

Minä en ole ihan varma pihtaamisesta. Meidän seurakunta maksaa digitoinnista 45 000 euroa. Jos olisi digitoitu kaikki 1700-luvulta, vielä alkuperäisistä kirjoista, tulisi 100 000 euroa täyteen. Se on 3000 asukkaan seurakunnalta paljon, viidesosa vuoden verotuloista. Sen taloudellinenkin hyöty seurakunnalle itselleen on vähäinen, ja kirjoista on jo mikrofilmi varmuuskopio.

[Hannu Numminen]

Etenkin pienille seurakunnille digitointi on varmasti iso kustannus. Ja ymmärrän myös seurakuntien hitauden sukuselvitysten toimittamisessa, sehän ei ole lainkaan seurakuntien ydintyötä, vaan tehdään muun työn ohessa.

Kirkko on ottamassa käyttöön Kirjuri-nimistä jäsentietojärjestelmää. Se lienee tulossa käyttöön joulukuussa 2011. Järjestelmän yksi osa on digitietokanta, jossa ovat "vanhat" tiedot 1860-luvulta alkaen.

Nähdäkseni avainsanat tuossa järjestelmässä ovat "jäsentietojärjestelmä" ja "1860-luku". Kirjuri on siis kirkon sisäinen järjestelmä, jonka on tarkoitus tehostaa ja nopeuttaa esimerkiksi perunkirjoja varten tarvittavien tietojen toimittamista ja toisaalta helpottaa sukututkimusta. Kun tiedot on digitoitu, pienten ja vähän työvoimaa omaavien seurakuntien ei tarvitse itse tehdä näitä aikaavieviä selvittelyjä, vaan ne voi tehdä toinen seurakunta, jossa on paremmin aikaa tähän toimintaan. Kirjurin digitietokantaa mahdollisesti raotetaan myös sukututkijoille ja muille tutkijoille - joskus myöhemmin. Kuten Risto Toivonen jo kommentoikin, "Eihän pulma ratkea ennen 1860-luvun aineiston osalta.". Ei ratkea, ei. Enkä näin maallikkona ole ollenkaan varma, että seurakuntien selvittelytyö nopeutuu sillä, että työ on mahdollista tehdä toisessakin seurakunnassa: jäsentietojärjestelmähän ei luo uusia vakansseja mihinkään seurakuntaan.

Tässä vielä lisätietoa Kirjurista: http://kirkonkello.ejulkaisu.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010215