Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuka on Suomen vanhimmaksi elänyt ihminen?
http://www.hoksaa.net/lajinsa_vanhimmat.html
Em. linkistä löysin, että kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt suomalainen ihminen olisi Ikaalisissa 17.6.2000 kuollut Lempi Maria Rothovius, joka kuollessaan oli 112-vuotias.
Käydessäni toissapäivänä Tampereen Lamminpään hautausmaalla huomasin siellä hautakiven, jonka alla lepäävä nainen olisi ollut 114-vuotias kuollessaan. Laskin monta kertaa mielessäni tuota ikää, mutta mukanani ei olut kameraa (kännykkäkameraa en muistanut) eikä tietenkään kynää ja paperia. Vuodesta 1962 asti olen siinä vieressä käynyt (mieheni veli on pienenä vauvana haudattu siihen lähelle), mutta koskaan ennen en ole kiinnittänyt huomiotani tuohon ikään. Ehkä nyt mielenkiintoni oli terävimmillään, koska po. hautausmaalta on tänä kesänä poistettu useita hautakiviä ja tällekin alueelle on haudattu paljon "uusia" ihmisiä.
Näihin uusiin hautoihin haudatut olivat enimmäkseen 40-luvulla syntyneitä ja paljon myös 60-luvulla. En millään tahdo uskoa, että minäkin voisin jo ikäni puolesta olla noissa uusissa haudoissa.
Kyllä hautausmaareissu saa päässä liikkumaan monenmoisia ajatuksia :confused:
Maria Eufrosyne Andersson (s. 24.12.1828 Viipuri, k. 24.8.1946 Helsinki, ikä 117 v 8 kk) taitaa olla yksi vaihtoehto Suomen vanhimmaksi eläneeksi henkilöksi, jos hänen syntymäaikansa saadaan varmennettua.
Hei
Tässä pari Lasse Iso-Iivarin Hiskistä poimimaa merkintää, ensimmäisessä mainitaan jopa syntymävuosi.
Siuntio - Sjundeå - haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
* 29.2.1736 Krejars Gl.husb. Joh. Nielss. 142
alkup - ALKUPKOMM: fd.ungf. 1594 d.7/2 1736
Tässä lienee tallentajan virhe, koska on itsellisen lapsi!:
Keuruu - haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
*9.10.1841 12.10.1841 Isaac Ananias drunkn. 145 4 21
alkup - PIK2: Inh. Abram Ericss. Liettus s.
Olen tuota Siuntion tapausta koittanut aikoinaan selvittää. Ilmeisesti kyseessä on todellakin ollut erittäin vanha mies, mutta tuota vuotta 1594 en oikein edelleenkään usko.
Digiarkistossa on jäsenpuolella vuoden 1675 manttaalikirjat Siuntion osalta. Krejans on Nordanvikin kylässä - tässä suora linkki
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6539&pnum=49
Löytääkös joku Johan Nilssonin sieltä - minä en erottanut - tietysti hän olisi tuolloin ollut jo 80-vuotias, joten poikansa tai jopa pojanpoikansa on voitu merkitä veronmaksajaksi??
Juha
Terho Asikainen
02.07.10, 10:11
Lauri Pohjannoron kirjassa Kerimäen historia II (s.49) on valokuva kuuromykästä Ulla Asikaisesta. Kirjan mukaan hän oli Kerimäen vanhin asukas. Hän olisi syntynyt Rantasalmella 10. helmikuuta 1797 ja kuollut Kerimäen Makkolassa 114-vuotiaana 17.2.1911.
Ainakin syntymäpäivän osalta tieto herättää vahvoja epäilyksiä.
Rantasalmella kyllä syntyi Ulla Asikainen 10.2.1797. Hänen vanhempansa olivat Mikko Asikainen ja Anna Ikäheimotar Asikkalan kylästä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12731&pnum=249
Perhe kuului Asikkala 12:n Asikaisten sukuun; tilaan kuului tuolloin asuinpaikkoja sekä emäpitäjässä Rantasalmen Asikkalassa että Heinäveden kappelin puolella Ihamaniemen kylässä. Vaikka emäseurakunnan pappi kastoikin Ullan, tämä perhekunta asui kuitenkin Ihamaniemessä, joten perhe löytyy Heinäveden rippi- ja lastenkirjoista:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=332&pnum=32
...ja kuten lastenkirjasta käy ilmi, tämä Ulrica eli vain kaksivuotiaaksi, hän kuoli 9.6.1799 isorokkoon.
Itä-Savossa syntyi tietysti 1700-1800-luvun vaihteessa useitakin Ulrica Asikaisia. Kaikkia heitä on hankala lähteä jäljittämään, joten yritetäänpä lähteä mieluummin selvittämään Ullan vaiheita kuolemasta taaksepäin.
Viimeisin sshy:n sivuilta löytyvä Kerimäen rippikirja [1892-1899] mainitsee Ullan täällä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7256&pnum=317
Rippikirjan sivulla luetellaan Makkolan kylän köyhiä. Ullasta on aluksi kirjoitettu vain "Ulla Asikainen, mykkä 93 vuotta". Sitten joku pappi on kirjoittanut nähtävästi itselleen muistutukseksi nimen yläpuolelle sanat "frågas om hon ännu lefver". Sitten, kun tieto kysymykseen on saatu, marginaaliin on kirjoitettu "elää". Jossakin vaiheessa sivulle on vielä kirjattu tieto "synt. 1797".
Tässä vaiheessa näyttää siis siltä, että syntymävuosi olisi vain laskettu vähentämällä rippikirjan aloitusvuodesta 93 vuotta. Ilmeisesti vuosi on kuitenkin sittenkin tarkistettu vanhemmasta rippikirjasta, sillä Ulla löytyy edellisestä rippikirjasta [1882-1891]:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7254&pnum=1
Ja koska hän on siellä ruotuvaivainen, hänen syntymävuotensa on 1797 ja hän on "stum", kyse näyttää melko luotettavasti olevan samasta Ullasta. Hänet voi löytää myös vuosien 1873-1881 kirjasta Makkolan ruotuvaivaisten joukosta, joskin kysymysmerkillä varustettuna...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7251&pnum=249
...mutta siihen jäljet näyttävät toistaiseksi katoavan, koska 1860-luvun rippikirjaa ei kaiketi ole säilynyt, enkä myöskään 1850-luvun ruotuvaivaisten joukosta ole Ullaa löytänyt.
Joten ainakaan nykyisillä tiedoilla en vielä lähtisi liittämään Ulla Asikaista Suomen vanhimpien ihmisten joukkoon.
Terho Asikainen
Oikein mielenkiintoinen viestiketju.
Olen itsekin kuullut että tämä Ikaalilainen Lempi Maria Rothovius olisi ollut Suomen vanhin henkilö. Hän sai kuulemma autotallin rakennusluvan 90-vuotiaana ja eli kolmella vuosisadalla: 1800-luvulla, 1900-, ja vielä 2000-luvullakin hetken.
Luin teidän edellisiä viestejä ja otan kantaa sen verran että näissä tutkimuksissa ei ilmeisesti ole otettu huomioon 1800-luvulla kuolleita. Väestörekisterikeskushan ei ole vielä kovinkaan vanha keksintö. En kuitenkaan mene sanomaan varmaksi että Lempi Maria olisi ollut vanhin. Mutta ainakin viimeisinä vuosinaan hän oli Suomen elossa olevista henkilöistä vanhin.
Terv. Arttu
Heikki Koskela
15.07.10, 16:43
Palaan tähän teemaan, kun löysin jo vuosia sitten tiedossani olleen henkilön, jonka ikä tuntuu uskomattomalta. Kyseessä on Helga Matintyär Sihtala (Nelimarkka). Merkinnät syntymä- ja kuolinajoista on kirkonkirjoissa merkittynä. Hän syntyi merkintöjen mukaan 1615 ja kuoli Kurejoen Sihtalassa 1726. Ikää on siis karttunut peräti 111 vuotta.
Totuus voi olla toinen mutta sitä ei tunneta.
Matti Lehtiö
16.07.10, 21:02
Lainaus: "Helga Matintyär Sihtala (Nelimarkka). Merkinnät syntymä- ja kuolinajoista on kirkonkirjoissa merkittynä. Hän syntyi merkintöjen mukaan 1615 ja kuoli Kurejoen Sihtalassa 1726. Ikää on siis karttunut peräti 111 vuotta."
Helkan veli eli Ylistarossa 117 vuoden ikäiseksi, eli pitkäikäistä sukua, vaikka jokunen vuosi menisi sivuunkin.
Matti Lehtiö
Hesarissa oli vuonna 2006 artikkeli Maria Anderssonista, joka kuoli 117-vuotiaana.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+pitk%C3%A4ik%C3%A4isin+olikin+helsinkil%C3% A4inen+MariaAndersson/1135219575094
eeva häkkinen
17.07.10, 10:42
Onkohan joku nähnyt Helga Matintytär Sihtalan kastemerkinnän tms. luotettavan syntymätiedon vuodelta 1815 ? Mistä dokumentista löytyy?
Maria Eufrosyne Andersson (s. 24.12.1828 Viipuri, k. 24.8.1946 Helsinki, ikä 117 v 8 kk) taitaa olla yksi vaihtoehto Suomen vanhimmaksi eläneeksi henkilöksi, jos hänen syntymäaikansa saadaan varmennettua.
Onko kukaan yrittänyt selvitellä tätä tarkemmin? Ainakaan Viipurista ei löydy syntyneistä tuolta päivämäärältä kyseistä henkilöä.
Onko kukaan yrittänyt selvitellä tätä tarkemmin? Ainakaan Viipurista ei löydy syntyneistä tuolta päivämäärältä kyseistä henkilöä.
Maria Anderssonin Helsinki (Yle 2.7.2012), jossa on Maria Anderssonin haastattelu vuodelta 1939
https://areena.yle.fi/1-1532489
Marian geni-profiilissa on pari linkkiä, yksi on sanomalehtiarkistoon
https://www.geni.com/people/Maria-Eufrosyne-Andersson/6000000202417865868
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889726?page=6
.. musiikkivääpeli Anderssonin seitsemäs tytär, ja kun hän oli 4-vuotias muutettiin Helsinkiin .. eli jossakin 1832 paikkeilla jos olisi syntynyt 1828 ..
Ja jos lapsia olisi syntynyt vuoden välein isän 18v iästä alkaen niin isä olisi 18v 1822 eli syntynyt 1804 .. mutta isä oli varmaankin vanhempi kuin 1804.
Anssi K: tätä on yritetty selvittää vaikka kuinka monta kertaa, mutta asiaa ei voi todentaa. Osin johtuu siitä, että Viipurista tuhoutui kirjossa viime sodissa.
Juha
Anssi K: tätä on yritetty selvittää vaikka kuinka monta kertaa, mutta asiaa ei voi todentaa. Osin johtuu siitä, että Viipurista tuhoutui kirjossa viime sodissa.
Juha
Joo kuuntelin tuon radiojutun. Ortodoksi kuulema ollut. Joitain kirjoja Viipurista on ortodoksiseurakunnasta, ilmeisesti ei niissä sitten ole merkintöjä. Helsingissäkin kirjoja on tallella, joten ainakin jotain luulisi löytyvän.
Tapani Kovalaine
08.07.25, 09:47
Anssi K: tätä on yritetty selvittää vaikka kuinka monta kertaa, mutta asiaa ei voi todentaa. Osin johtuu siitä, että Viipurista tuhoutui kirjossa viime sodissa.
Juha
Mutta onko henkikirjojen avulla yritetty tutkia ortodoksiperheen Andersson vaiheet Helsingissä asumisen ajalta, sillä henkikirjoja ei ole tuhoutunut? Tarvitaan vain 112 otetta henkikirjoista ja silloin ikätieto varmistuu.
Tapani Kovalaine
08.07.25, 12:45
Viipurin maaseurakunnan muuttokirjan anoneiden joukosta löytyy marraskuulta 1901 Maria Eufrosyne Andersson. Oliko nimikaima, minne mahtoi muuttaa?
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/787012?term=Maria%20Eufrosyne%20Andersson&page=1
Mutta onko henkikirjojen avulla yritetty tutkia ortodoksiperheen Andersson vaiheet Helsingissä asumisen ajalta, sillä henkikirjoja ei ole tuhoutunut? Tarvitaan vain 112 otetta henkikirjoista ja silloin ikätieto varmistuu.
Luulisi, että on. Mutta eipä tuosta varma voi olla. Kyllä hänestä uskoisi jotain merkintöjä löytyvän henkikirjoista ja Helsingin kirjoista muualtakin, jos ei Viipurista ole mitään mainittavaa.
Tapani Kovalaine
08.07.25, 17:15
Suomen vanhimmaksi eläneenä ihmisenä mainitun Maria Eufrosyne Anderssonin elämänvaiheet väestökirjoissa vuosilta 1828-1946 eivät ole helposti löydettävissä kuten Juha jo edellä kertoi. Henkikirjahaku, Katiha, Hiski ja KELAn henkilökortisto ovat paikkoja, joista 117 vuotta eläneen henkilön luulisi löytyvän. Mutta eipäs vaan.
Hämeentien varrella hän asui 1940-luvulla, mutta sinne asti eivät netissä olevat henkikirjat vielä yllä. Sanomalehtiarkiston löytö vuodelta 1901 tuottaa vesiperän. Maria Eufrosyne Andersson ei ole Viipurin maalseurakunnan muuttoluettelossa vaikka listassa mainitut muut henkilöt ovat. Tämä tapaus on ihan Loch Nessin luokkaa, jos ei löydy kiintopistettä, josta pääsisi aloittamaan. Jospa se kiintopiste olisi Helsingin poliisilaitoksen osoitekortisto?
Vuodesta 1939 ollut Stengårds sjukhus:issa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2246389?term=Maria&term=Andersson&page=4
Tuolla on myös pohdintaa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2689666?term=Maria&term=Andersson&page=2
Varmaankin eri Maria Eufrosyne Andersson, mutta hakee passia 1905 ja residence on Helsinki. Syntynyt 1871.
https://www.familysearch.org/ark:/61903/1:1:6NMP-K37S?lang=en
Name Maria Eufrosyne Andersson
Sex Female
Birth Date 1871
Residence Place Helsingfors, Nyland
Event Type Passport Application
Event Date 1905
Event Place Uusimaa, Suomi
- - -
Marian 117v hauta
https://www.findagrave.com/memorial/93933368/maria-eufrosyne-andersson
Jouni Kaleva
09.07.25, 06:11
Tuossa lehtiartikkelin pohdinnassa päädyttiin siihen, että jos Maria synnytti Olga-tyttären 1872, niin hän ei ikänsä puolesta olisi ollut syntynyt 1828.
Päätelmä on falski. Maria s. 1828 olisi ollut 44-vuotias synnyttäessään Olgan 1872. Eihän tuossa olisi mitään ihmeellistä.
Tuolla on myös pohdintaa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2689666?term=Maria&term=Andersson&page=2
Suomen Kuvalehden 21.3.1936 haastattelussa Marian kerrotaan asuvan Hämeenkadulla.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889726?term=Maria&term=Anderssonin&term=Andersson&term=ihmisi%C3%A4&term=vanhoiksi&term=Suomeen&page=6
Ja tässä lyhyttä elämäkertaa hänen itsensä kertomanaan: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005964?term=Andersson&term=suomen&term=vanhin&term=Maria&term=ihmiset&term=Suomen&term=vanhojen&term=ihmisi%C3%A4&term=vanhastaan&term=vanhempi&term=Suomessa&term=Anderssonkin&term=Vanha&term=vanha&term=ihmisell%C3%A4&page=3
Karjala 10.1.1939 n:o 8.
Tapani Kovalaine
09.07.25, 11:05
Hämeentie 33 osoitteessa (aik. Itäinen Viertotie) asui Helsingin kaupungin vuoden 1918 henkikirjan mukaan nimikaima, Maria Andrianoff, 89. tehtaalainen, kreikkalaiskatolinen, venäläinen.
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:372 Henkikirja, 11.-12. kaupunginosa 1918-1918, jakso 318: 331: 33 Ö. Chaussen 33 Zachrisg. 2; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5435948297&aineistoId=2111931490 / Viitattu 9.7.2025
Tästä Mariasta olisi pystynyt muuttamaan vuonna 1828 syntyneen, jos olisi henkikirjaan merkityn luvun 89 halunnut käsittää ikävuodet kertovaksi. Täytyypä seuraavaksi etsiä vuodelta 1939 peräisin olevan uutisvinkin innoittamana tiedot Hämeentie 37 talon asukkaista. Onkohan sielläkin Maria Andrenoff?
Eri lehdistä näitä ilmoituksia, hieman eri sanoin
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2315301?term=Maria&term=Andersson&term=Uusi&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2318353?term=Maria&term=Andersson&term=117&page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2315486?term=Maria&term=Andersson&term=117&page=2
Hämeentie 33 osoitteessa (aik. Itäinen Viertotie) asui Helsingin kaupungin vuoden 1918 henkikirjan mukaan nimikaima, Maria Andrianoff, 89. tehtaalainen, kreikkalaiskatolinen, venäläinen.
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:372 Henkikirja, 11.-12. kaupunginosa 1918-1918, jakso 318: 331: 33 Ö. Chaussen 33 Zachrisg. 2; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5435948297&aineistoId=2111931490 / Viitattu 9.7.2025
Tästä Mariasta olisi pystynyt muuttamaan vuonna 1828 syntyneen, jos olisi henkikirjaan merkityn luvun 89 halunnut käsittää ikävuodet kertovaksi. Täytyypä seuraavaksi etsiä vuodelta 1939 peräisin olevan uutisvinkin innoittamana tiedot Hämeentie 37 talon asukkaista. Onkohan sielläkin Maria Andrenoff?
Osoite näyttää olleen viisi vuotta aiemminkin sama.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871249?term=MARIA&term=ANDERSSON&term=Suomen&term=vanhin&term=Maria&term=Andersson&term=Vanha&term=Vanhassa&term=Vanhemmat&term=Anderssonin&term=Anderssonilta&term=vanhemmat&term=vanhempia&term=Marian&term=vanhasta&page=8
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/866576?term=MARIA&term=ANDERSSON&term=vanhin&term=asukas&term=Maria&term=Andersson&term=asukkaiden&term=Mariakin&term=Marian&term=vanha&term=Vanha&term=vanhasta&term=Suomeksi&page=7
Tässä vuoden 1928 100-vuotisjutussa kerrotaan, että kirkonkirjojen mukaan olisi syntynyt jopa vuoden aiemmin. Mutta Maria itse pitää äitinsä raamatun kanteen laittamaa merkintää luotettavampana.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707655?term=Suomen&term=Maria&term=Anderssonia&term=Andersson&term=vanha&term=Anderssonin&term=Anderssonille&term=vanhojen&term=Suomea&term=Vanhemmat&term=asukasta&page=10
Ja pari juttua lisää, näitä riittää. Vanhin taisi olla tuo 100-vuotisjuhlajuttu, ymmärrettävästikin.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1184704?term=Suomen&term=vanhimmalle&term=asukkaalle&term=Maria&term=Anderssonille&term=Anderssonillekin&term=Andersson&term=vanhoja&term=vanha&term=vanhana&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986339?term=MARIA&term=ANDERSSON&term=Suomen&term=vanhin&term=vanhana&term=Maria&term=Andersson&term=ihminen&term=ihmisen&term=Vanhat&term=ihmisetkin&term=suomen&term=vanhaan&term=ihmisill%C3%A4&page=10
Ja pari juttua lisää.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/954266?term=Suomen&term=vanhin&term=nainen&term=Maria&term=Andersson&term=Anderssonin&term=Anderssonia&page=21
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/901426?term=Maria&term=Anderssonin&term=Andersson&term=naisesta&term=naiselle&term=Anderssonia&term=suomea&term=vanhaksi&term=Suomessa&page=15
Yleisesti ottaen melko samoja asioita toistuu. Koottuja asioita haastatteluista:
- äiti kuollut Marian ollessa 9-vuotias
- Maria ollut mm. amiraali Smirnoffin ja kenraali Heinricuksen palveluksessa
- lasten määrä perheessä joko 9 tai 11 (molemmat mainittu), 7 tytärtä
- isä ollut "musiikkivääpeli" ja Helsingissä vahtimestari (kenraalikuvernöörin talon)
Tapani Kovalaine
09.07.25, 17:34
Lehtitalot Uusi Suomi ja Nya Pressen ryhtyivät 1940-luvulla Maria Anderssonin kuoltua sukututkijoiksi. Tulokset jäivät aika laihoiksi. Nyt 80 vuotta myöhemmin on paljon paremmat mahdollisuudet saada selvyys Marian elämänvaiheista. Siitäkin huomimatta että kaikki Mariaan liittyvät asiat ovat 80 vuoden verran päässeet vanhentumaan.
Ja pari juttua lisää.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/954266?term=Suomen&term=vanhin&term=nainen&term=Maria&term=Andersson&term=Anderssonin&term=Anderssonia&page=21
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/901426?term=Maria&term=Anderssonin&term=Andersson&term=naisesta&term=naiselle&term=Anderssonia&term=suomea&term=vanhaksi&term=Suomessa&page=15
Yleisesti ottaen melko samoja asioita toistuu. Koottuja asioita haastatteluista:
- äiti kuollut Marian ollessa 9-vuotias
- Maria ollut mm. amiraali Smirnoffin ja kenraali Heinricuksen palveluksessa
- lasten määrä perheessä joko 9 tai 11 (molemmat mainittu), 7 tytärtä
- isä ollut "musiikkivääpeli" ja Helsingissä vahtimestari (kenraalikuvernöörin talon)
Kyseessä on siis kenraali Ivar Heinricius
https://kansallisbiografia.fi/kenraalit/henkilo/188
Lehtitalot Uusi Suomi ja Nya Pressen ryhtyivät 1940-luvulla Maria Anderssonin kuoltua sukututkijoiksi. Tulokset jäivät aika laihoiksi. Nyt 80 vuotta myöhemmin on paljon paremmat mahdollisuudet saada selvyys Marian elämänvaiheista. Siitäkin huomimatta että kaikki Mariaan liittyvät asiat ovat 80 vuoden verran päässeet vanhentumaan.
17.3.1934 päivätyssä Kansan Kuvalehdessä Maria on kertonut sukutaustastaan näin:
"Isä oli kotoisin Mäntsälästä, äiti Kaijalan talon tytär Orimattilasta. Äidin vanhemmat möivät talonsa ja siirtyivät Viipuriin, missä Maria Anderssonin äiti kohtasi tulevan miehensä, musiikkivääpeli Anderssonin."
Lisäksi maintaan Marian olleen toiseksi nuorin lapsista ja vanhempien kuolleen 50-60 vuoden ikäisenä.
Jouni Kaleva
10.07.25, 04:52
Vinkki Kimmo Kemppaiselta:
Voisiko tuossa olla Marian isä?
Ja olisiko kyseessä isän uusi avio?
Vai sittenkin eka avio, jolloin Marian syntymäaika heittäisi jonnekin 1840-luvulle?
https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8809137
Tapani Kovalaine
10.07.25, 10:34
Hyviä vinkkejä kertyy: Kenraalikevernöörin talo sijaitsi Helsingissä Leijonan korttelissa Aleksanterinkatu 20 ensimmäisessä kaupunginosassa. Vuosien 1833 ja 1834 henkikirjassa ei näy vahtimestarina Anderssonia, joka on perheineen saattanut asua tuolloin Erottajalla.
Aleksi 20 vuoden 1834 henkikirjassa: Uudenmaan läänin henkikirjat - U:26 Henkikirja 1834-1834, jakso 5, sivu 3: Leoparden, Leionet, Renozeros, Dromedaren; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5638239038&aineistoId=2106027167 / Viitattu 10.7.2025
Erottajalta Kaleva talon edeltäjänä ollut rakennus eli Marian lapsuudenkoti asukkaineen on tutkittavissa.
Hämeentie 37 osoitteeseen valmistui seitsemän kerroksen kokoinen talo vuonna 1928 eli juuri silloin kun Maria Anderssonista tuli julkkis. Nyt pitäisi selvittää missä Maria asui vuonna 1927 ja sitä ennen. Vuonna 1939 Maria on siirtynyt Kivelän hoivakotiin ja kuoli siellä 1946. Muutamia asumisen aukkoja on siis jäljellä.
Jouni Kaleva
11.07.25, 15:24
Syynäsin Viipurin kaupungin henkikirjan 1831, mutta ei osunut silmään musiikkivääpeli Andersonia eikä (ihme sinänsä) muutakaan Anderson-nimistä.
Tapani Kovalaine
11.07.25, 16:53
Kaikkeen ihmeelliseen saa varautua, kun Suomessa vanhimmaksi eläneen henkilön taivalta selvittää. Oman kertomansa mukaan Maria aloitti 9 vuoden ikäisenä työuransa. Oltuaan aluksi 1837 lähtien (Helsingissä tai Viipurissa?) pikkupiikana Smirnoffin perheessä hän siirtyi 45 vuoden ajaksi kenraali Henriciuksen palvelukseen (Viipuriin tai Helsinkiin?). Kenraali ja hänen puolisonsa huolehtivat erinomaisella tavalla Mariasta, kun tämä sairastui.
Vielä ei ole löytynyt sellaista kenraali Henriciusta, joka olisi ollut perheellinen.
Maria Andersson osasi kertoa elämästään ja lapsuuden perheestä paljon, mutta ei kertonut kertaakaan etunimitietoja muille kuin omille nukeilleen. Jos äidin vanhemmat olivat Orimattilasta ja Mäntsälästä, niin he ovat olleet luterilaisia.
Toistaiseksi myös asuinpaikkakuntien kohdalla joudutaan tekemään arvuuttelua. Tuntuu ettei elämä ole Marialla edennyt pelkän Helsingin asumisen ympärillä 1832-1946. Viipuri ja ulkomaat on pidettävä laskuissa mukana.
Helsingin poliisilaitoksen osoitekortistosta löytyviä tietoja Maria Anderssonista pidän ensiarvoisina, mutta tuskin kukaan on niitä käynyt katselemassa.
17.3.1934 päivätyssä Kansan Kuvalehdessä Maria on kertonut sukutaustastaan näin:
"Isä oli kotoisin Mäntsälästä, äiti Kaijalan talon tytär Orimattilasta. Äidin vanhemmat möivät talonsa ja siirtyivät Viipuriin, missä Maria Anderssonin äiti kohtasi tulevan miehensä, musiikkivääpeli Anderssonin."
Lisäksi maintaan Marian olleen toiseksi nuorin lapsista ja vanhempien kuolleen 50-60 vuoden ikäisenä.
Tämän narratiivin alkuun osuisi Orimattilassa 26.2.1798 vihitty HisKi-löytö: https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t10228007
Jatkokertomus ei kuitenkaan täsmää rippikirjatarkastelussa.
Genissäkin tämä: https://www.geni.com/people/Kaisa-Kaijala/6000000032151743848
:) Jaska
Jouni Kaleva
12.07.25, 05:59
Kyseessä on siis kenraali Ivar Heinricius
https://kansallisbiografia.fi/kenraalit/henkilo/188
Tämä Ivar oli naimaton.
Maria kertoi palvelleensa ensin amiraali Smirnoffin perheessä pikkutyttönä ja siirtyi sitten "talon tyttären, kenraalitar Heinriciuksen kotiin"
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871249?term=MARIA&term=ANDERSSON&term=Suomen&term=vanhin&term=Maria&term=Andersson&term=Vanha&term=Vanhassa&term=Vanhemmat&term=Anderssonin&term=Anderssonilta&term=vanhemmat&term=vanhempia&term=Marian&term=vanhasta&page=9
Jutusta voisi päätellä, että Maria ja "jenraalska" olisivat olleet melko lailla ikätovereita, jo lapsena tutustuneet Smirnoffin perheessä.
Siis pitäisi löytää kenraali Heinricius, jonka vaimo omaa sukua Smirnoff.
Jouni Kaleva
12.07.25, 06:18
Maria sai ennen 60 vuottaan vaikean sairauden, johon liittyi halvaus ("en voinut liikuttaa jäseniäni, vain hiljaisella äänellä pystyin puhumaan"). Toipuminen kesti 4 vuotta, mutta toisaalta paraneminen oli täydellinen. Henkiset kyvyt eivät näyttäisi heikentyneen missään vaiheessa.
Tuommoinen tauti voisi olla polyradikuliitti, jonka tunnetaan liittyvän useisiin mikrobeihin, jotka ehkä laukaisevat autoimmuunireaktion.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01094
Jouni Kaleva
12.07.25, 06:25
Maria sai ennen 60 vuottaan vaikean sairauden, johon liittyi halvaus ("en voinut liikuttaa jäseniäni, vain hiljaisella äänellä pystyin puhumaan"). Toipuminen kesti 4 vuotta, mutta toisaalta paraneminen oli täydellinen. Henkiset kyvyt eivät näyttäisi heikentyneen missään vaiheessa.
Tuommoinen tauti voisi olla polyradikuliitti, jonka tunnetaan liittyvän useisiin mikrobeihin, jotka ehkä laukaisevat autoimmuunireaktion.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01094
Mariaa hoitanut professori Hjelt sopisi olleen tämä Otto Edvard August Hjelt, Diakonissalaitoksen ensimmäinen ylilääkäri. Hjelt kuului Diakonissalaitoksen perustajajäseniin Aurora Karamzinin keralla ja laitos aloitti 1867.
https://www.wikiwand.com/fi/articles/Otto_Edvard_August_Hjelt
Tapani Kovalaine
13.07.25, 08:42
Maria Andersson osallistui 105 vuoden ikäisenä ministerinrouva Helmi Talaan viimeiselle matkalle. Helmikuussa 1934 hän jätti hautajaisissa viimeisenä henkilönä seppeleen arkulle. Näin kertoo Helsingin Sanomat 23.2.1934 ja mainitsee samalla, että Mariaa ennen "eräät vanhet entiset palvelijattaret" toimivat samoin. Oliko Maria yksi näistä entisistä kodinhoitajista?
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831132?term=Helmi&term=Talaan&term=Talas&term=Talaalle&page=3
Maria Andersson kertoi toimittajalle eräässä haastattelussa, että ministeri Onni Talas järjesti hänelle kyydin hautajaisiin ja auttoi arkun luo tulemisessa. Toisessa haastattelussa Maria kertoi, että hänen asuntonsa Hämeentie 37 osoitteessa omistaa tri Talas ja hänen ei tarvitse maksaa lainkaan vuokraa.
Luotsikatu 1 A 3 osoitteessa vuonna 1920 asuneella ministeri Onni Talaksen perheellä oli henkikirjan mukaan (sivu 3169) kodinhoitaja, mutta ei enää (?) Maria Andersson, joka olisi tuolloin ollut 92 v. Nyt on toiveita löytää senaattori Talaksen perheen edelliset "vanhat palvelijattaret". Siten saataisiin ikätietoihin varmennusta.
Jouni Kaleva
13.07.25, 13:00
Mikähän erityinen side siis oli ministeri Talaksella ja Maria Anderssonilla?En jaksa uskoa, että Maria olisi ollut Talaksen perheessä palvelijana. Halvaantumissairaus ennen 60 ikävuotta kaiketi katkaisi palvelussuhteen ainakin Heinricius-perheeseen. Maria itse ei liene missään maininnut, että olisi palvellut Talaksen perheessä?
Miksi Maria kuitenkin sai asua maksutta Talaksen asunnossa? Ainakin sijoitusasunnoksi tuo olisi ollut huono bisnes :D:
Oliko joku side ministerin rouvaan, Helmi Talakseen (os. Salonen) P1 1901 - Helmi Anna Sofia Salonen S 1878, K 1934, P1 V opettaja Johannes Salonen ja Amanda Törnström.
Maria Andersson osallistui 105 vuoden ikäisenä ministerinrouva Helmi Talaan viimeiselle matkalle. Helmikuussa 1934 hän jätti hautajaisissa viimeisenä henkilönä seppeleen arkulle. Näin kertoo Helsingin Sanomat 23.2.1934 ja mainitsee samalla, että Mariaa ennen "eräät vanhet entiset palvelijattaret" toimivat samoin. Oliko Maria yksi näistä entisistä kodinhoitajista?
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831132?term=Helmi&term=Talaan&term=Talas&term=Talaalle&page=3
Maria Andersson kertoi toimittajalle eräässä haastattelussa, että ministeri Onni Talas järjesti hänelle kyydin hautajaisiin ja auttoi arkun luo tulemisessa. Toisessa haastattelussa Maria kertoi, että hänen asuntonsa Hämeentie 37 osoitteessa omistaa tri Talas ja hänen ei tarvitse maksaa lainkaan vuokraa.
Luotsikatu 1 A 3 osoitteessa vuonna 1920 asuneella ministeri Onni Talaksen perheellä oli henkikirjan mukaan (sivu 3169) kodinhoitaja, mutta ei enää (?) Maria Andersson, joka olisi tuolloin ollut 92 v. Nyt on toiveita löytää senaattori Talaksen perheen edelliset "vanhat palvelijattaret". Siten saataisiin ikätietoihin varmennusta.
Tapani Kovalaine
13.07.25, 15:23
Senaattori Onni Talas avioitui suunnilleen vuonna 1901 ja muutti Helsingistä vaimonsa kanssa 22.2.1902 Lahden kauppalaan, joka tuohon aikaan kuului Hollolan seurakuntaan. Hollolassa syntyi 6.12.1902 perheen esikoispoika Jorma.
Helsingin seurakunnan ulosmuuttaneiden kirja kertoo Onni ja Helmi Talaksen muuttaneen rippikirjan sivulta 1-534 vuonna 1902. Netissä ei ole vuotta 1881 tuoreempia Helsingin seurakunnan tietoja. Ei pidä lannistua. Rippikirjan sivu 1-534 löytyy vuosien 1870-1881 kirjasta. Ja ketäs sieltä löytyykään? Sivulla kerrotaan tiedot Alexander Tertullian Gratschoffista ja vaimostaan Josefinasta, jotka henkikirjatietojen mukaan asuivat vaimon kuolemaan 1903 saakka osoitteessa Pikku Robertinkatu 9 eli kortteli 51, tontti 6. Heidän poikansa Onni muutti sukunimensä vuonna 1895 ja lakkasi olemasta Gratschoff.
Kiinnostavaa on että heti Onni Talaksen vanhempien jälkeen rippikirjassa sivulla 534 ovat Aleksei Smirnoffin puolisoita koskevat tiedot. Tuo sukunimi Smirnoff toistuu useissa Maria Anderssonin lehtijutuissa.
On myönnettävä että nyt ei olla etsimässä tietoja Onni Talaksesta, joka oli puheenjohtaja siinä porukassa, joka kävi Suomeen hakemassa kuningasta, sillä hän oli hyvin kielitaitoinen senaattori. Nyt etsitään varmistusta Maria Anderssonin syntymäajalle. Leijona korttelista ei löytynyt 1832 tietoja vahtimestari Anderssonin perheestä. Kotka (Örnen) kortteli 61 Helsingin kaupungin 3. kaupunginosan eli Erottaja 2 on ollut Maria Anderssonin lapsuudenkoti. Valitettavasti ei henkikirjoista ole vielä löytynyt pientä pihaustakaan perheen siellä asumisesta 1830- tai 1840-luvulla.
Kun Helsingin kaupunki päätti maksaa 500 markan eläkkeen vanhimmalle asukkaalleen ja päätti pystyttää hienon hautakiven Marian muistolle reliefin kera Hietaniemen hautausmaalle, niin tämä Marian 117 vuoden ikä ei voi olla mikään uskon asia. On lyötävä faktat kehiin... Marian kuolinpesän perukirjasta voisi löytyä virkatodistukset sen jälkeiseltä ajalta kun Maria täytti 15 vuotta. Ja kuka nyt tuollaiseen uskoo?
Tapani Kovalaine
14.07.25, 18:52
Etsimällä pystyy löytämään Maria Anderssonin netissä olevista vuosien 1919 - 1923 henkikirjoista. Hän ilmestyy 1919 tiedoilla: Tjärarinnan Maria Andersson 1877 Helsingin kaupungin 6. kaupunginosan Riekko-kortteliin 114 tontille 20 osoitteeseen Punavuorenkatu 20. (HK 1919 digi 72). Korttelin nimi on myöhemmin Metsäkana.
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:383 Henkikirja, 6.-7. kaupunginosa 1919-1919, jakso 72: 114 Snöripan: Rödbergsg. 20, 18; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5348973868&aineistoId=2112205662 / Viitattu 14.7.2025
Vuoden 1920 henkikirjassa on ammattina: Entinen palvelija Maria Andersson, syntynyt 1827 osoite sama Punavuorenkatu 20. Helsingin nimikirja eli osoiteluettelo tarkentaa, että Maria asuu Punavuorenkatu 20 J 18. (digi 441)
Yhäti vaan luterilaiseksi merkitty entinen palvelija Maria Andersson löytyy samassa osoitteessa vuonna 1922 (digi 61) ja viimeisestä netissä olevasta Helsingin henkikirjasta vuonna 1923, jolloin syntymäaika on kahdella vuodella nuorentunut ja on 1829. (digi 57, kaup.osa 6).
Henkikirja 1923: Uudenmaan läänin henkikirjat - U:432 Henkikirja, 6.-7. kaupunginosa 1923-1923, jakso 57, sivu 1399: 114 Metsäkana: Punavuorenk. 20; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=7458741209&aineistoId=2112466753 / Viitattu 14.7.2025
Nyt meillä on Maria Anderssonille hyviä syntymävuosia tarjolla: 1877, 1827 ja 1829. Jatkossa niitä voi löytyä lisää kunhan ensin Maria löytyisi vuoden 1918 henkikirjasta.
Tapani Kovalaine
15.07.25, 14:14
On se hieno juttu kun meille saatiin avuksi Henkikirjahaku.
https://henkikirjahaku.genealogia.fi/
Sen käyttö vaatii pientä opettelua, sillä vuoden 1915 tiedot Helsingistä eivät anna osumaa entisestä palvelijasta Maria Anderssonista. Eikä löydy Onni Talas, vaikka hän palasi Lahdesta Helsingin yliopiston töihin. Kolmen lapsen perhe on ajan tyylin mukaisesti tarvinnut palvelijan. Kiinnostaa tietää onko joku näistä palvelijoista ollut Maria Andersson, s. 1828.
Se taisi olla vuosi 1878 kun henkikirjoihin tuli syntymävuosia koskevat tiedot. Maria Andersson -henkilöitä on paljon, joten syntymävuoden ja mahdollisesti henkikirjaan otetun ammattinimikkeen avulla voisi Marian tunnistaa vuosien 1878 - 1918 väliseltä ajalta. Sitten voisi hyvässä lykyssä päästä luterilaisiin kirkonkirjoihinkin etsintää (eli ihmismetsästystä) jatkamaan?
Passihakemuksessa 1905 oli helsinkiläisen Maria Eufrosyne Anderssonin syntymävuodeksi kerrottu 1871. Kiinnostava tieto mutta miten sen saisi kytkettyä tähän korkeaikäisen jännittävään etsintään?
Jouni Kaleva
15.07.25, 15:40
Viipurin henkikirja vuodelle 1828 on allekirjoitettu 15.11.1827.
Sieltä löytyy sivulta 1527 perhekunta nro 214
Soldaten Matts Anderson 35, mh. 29. Yksi lapsi dtr. Maria 1.
(Astia tiedosto 747)
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5628808692&aineistoId=2294307843
Jos tämä olisi etsitty, ja jos pidetään kiinni syntymästä jouluaattona, niin oikea vuosi olisi 1826.
Viipurin henkikirja vuodelle 1828 on allekirjoitettu 15.11.1827.
Sieltä löytyy sivulta 1527 perhekunta nro 214
Soldaten Matts Anderson 35, mh. 29. Yksi lapsi dtr. Maria 1.
(Astia tiedosto 747)
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5628808692&aineistoId=2294307843
Jos tämä olisi etsitty, ja jos pidetään kiinni syntymästä jouluaattona, niin oikea vuosi olisi 1826.
Pyrkijä-lehdessä 1.12.1934, jonka aiemmin linkkasin kerrottiin mm. näin: "Synnyin Viipurissa jouluaattona 1828 musiikkivääpeli Anderssonin seitsemäntenä tyttärenä."
Toki on huomioitava, että kaikki kerrotut asiat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Mutta tuon perusteella henkikirjassa luulisi olevan muitakin lapsia, kannattaa kuitenkin tarkistaa tuokin tieto.
Tapani Kovalaine
15.07.25, 21:04
Mikään ei ole satavarmaa tässä vanhimmaksi eläneiden etsinnässä. Ei voi vaatia että satavuotiaana ja sen jälkeen henkilö pystyy antamaan oman elämänsä vaiheista tarkkoja tietoja. Tuon tietäen tutkijat joutuvat koettelemaan jokaista annettua johtolankaa. Nyt Jouni löysi Viipurista sinänsä eriomaisen hyvän tiedon, mutta se lisää Maria Anderssonin ikää ja niin ollaan 119,5 -vuotiaan vaiheita etsimässä. Tosin fyysisen kuntonsa perusteella Maria olisi voinut olla paremminkin vain 110-vuotias.
Yrittäessäni löytää Henkikirjahaun avulla Mariaa vuodelta 1915, niin nyt olen löytänyt selityksen nollatulokselle. Helsingin kaupungista on ainoastaan viides kaupunginosa päässyt Henkikirjahakuun. Sieltä ei siis Mariaa löytynyt.
Onni Talas saapui Lahden kauppalasta takaisin Helsinkiin muuttoluettelon mukaan 17.11.1904 ja perhe kirjattiin rippikirjan kohtaan 6-178. Netistä ei vuoden 1904 tietoja vielä ole kirkonkirjojen osalta. Henkikirjatiedot ovat.
Jouni Kaleva
16.07.25, 08:42
Pyrkijä-lehdessä 1.12.1934, jonka aiemmin linkkasin kerrottiin mm. näin: "Synnyin Viipurissa jouluaattona 1828 musiikkivääpeli Anderssonin seitsemäntenä tyttärenä."
Toki on huomioitava, että kaikki kerrotut asiat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Mutta tuon perusteella henkikirjassa luulisi olevan muitakin lapsia, kannattaa kuitenkin tarkistaa tuokin tieto.
Tuo on selvä, siksi täytyy jatkaa Viipurista hakemista.
Selasin vielä Viipurin maalaiskunnan henkikirjat 1828, ei tulosta.
Jouni Kaleva
16.07.25, 10:25
Viipurin henkikirja 1829 näyttää saman perhekunnan samalla numerolla 214:
Soldaten Matts Anderson 41 mhs. 25, yksi lapsi dtr. Maria 2.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5628866868&aineistoId=2294343352
Viipurin henkikirja vuodelle 1828 on allekirjoitettu 15.11.1827.
Sieltä löytyy sivulta 1527 perhekunta nro 214
Soldaten Matts Anderson 35, mh. 29. Yksi lapsi dtr. Maria 1.
(Astia tiedosto 747)
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5628808692&aineistoId=2294307843
Jos tämä olisi etsitty, ja jos pidetään kiinni syntymästä jouluaattona, niin oikea vuosi olisi 1826.
Jouni Kaleva
16.07.25, 11:09
HK 1830 sama perhe samalla numerolla, tällä kertaa Matti 34v, vaimo 30, Maria-tytär edelleen 2.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6188669813&aineistoId=2294380081
Viipurin henkikirja 1829 näyttää saman perhekunnan samalla numerolla 214:
Soldaten Matts Anderson 41 mhs. 25, yksi lapsi dtr. Maria 2.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5628866868&aineistoId=2294343352
Jouni Kaleva
16.07.25, 11:16
HK 1831 on Matti 42v, vaimo 26v, Maria 4v.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5647018337&aineistoId=2294419595
HK 1930 sama perhe samalla numerolla, tällä kertaa Matti 34v, vaimo 30, Maria-tytär edelleen 2.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=6188669813&aineistoId=2294380081
Jouni Kaleva
16.07.25, 11:24
Viipurin HK 1832 allekirjoitettu 24.11.1831.
Tässä ei enää ainakaan samalla numerolla 214 ole sotilas Anderssonia. Tosin en tutkinut, onko perhe kirjattu Viipurissa johonkin eri kohtaan.
Tämä voisi sopia siihen kertomukseen, että perhe muutti Helsinkiin Marian ollessa 4-vuotias, ja näin muutto olisi tapahtunut (1830-)1831.
Selittämättä on, miksi ei näy koko aikana yhtään muuta lasta perheessä. Olivatko kaikki kuolleet jo aiemmin? Kuitenkin yksi poika selvisi aikuiseksi Marian kertomana.
Jouni Kaleva
16.07.25, 13:04
Katsoinpa vielä tämän musikantti-aliupseeri Christian Anderssonin HK Viipuri 1841 (allekirj. 27.11.1840). En löytänyt yhtään Anderssonia.
Jouni
Vinkki Kimmo Kemppaiselta:
Voisiko tuossa olla Marian isä?
Ja olisiko kyseessä isän uusi avio?
Vai sittenkin eka avio, jolloin Marian syntymäaika heittäisi jonnekin 1840-luvulle?
https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8809137
Viipurin HK 1832 allekirjoitettu 24.11.1831.
Tässä ei enää ainakaan samalla numerolla 214 ole sotilas Anderssonia. Tosin en tutkinut, onko perhe kirjattu Viipurissa johonkin eri kohtaan.
Tämä voisi sopia siihen kertomukseen, että perhe muutti Helsinkiin Marian ollessa 4-vuotias, ja näin muutto olisi tapahtunut (1830-)1831.
Selittämättä on, miksi ei näy koko aikana yhtään muuta lasta perheessä. Olivatko kaikki kuolleet jo aiemmin? Kuitenkin yksi poika selvisi aikuiseksi Marian kertomana.
Rippikirjoissa Mats Andersson vaimonsa kanssa lienee täällä. Jos on sama henkilö, niin on syntynyt rippikirjan mukaan 1802, puoliso 1800. Ihan en saa selkoa merkinnöistä, mitä tarkoittaa.
https://digihakemisto.net/item/1235098051/9792838339/9
https://digihakemisto.net/item/1235088736/9792852865/185
Jouni Kaleva
16.07.25, 14:29
Hienoa tietoa!
Ensinnäkin tässä on rippikirjassa sivu täynnä erilaisia Andersoneita, mutta saman kauden henkikirjoista löytyy vain yksi!
Matti Andersonin titteli "art.sold." (tykistön sotilas) ei oikein viittaa "musiikkivääpeliin"? Matti on esittänyt (sisäänmuutto)todistuksen 2.4.1825 ja on käynyt vain kerran "ripillä" 20.4.1832.
Vaimo olisi Hedda Andersdotter ja vaimon lisäsarakkeessa "obekant hvar mannen finns". Ja musteen ja käsialan perusteella tuo merkintä olisi tehty samalla kuin tämä vaimo hakenut (ulosmuutto)todistuksen 19.12.1837. "Att. per 19/12 1837)
On kyllä paljon ihmeteltävää, jos tämä kaikki pitäisi saada mahtumaan Maria Anderssonin stooriin!!
Rippikirjoissa Mats Andersson vaimonsa kanssa lienee täällä. Jos on sama henkilö, niin on syntynyt rippikirjan mukaan 1802, puoliso 1800. Ihan en saa selkoa merkinnöistä, mitä tarkoittaa.
https://digihakemisto.net/item/1235098051/9792838339/9
https://digihakemisto.net/item/1235088736/9792852865/185
Jouni Kaleva
16.07.25, 14:37
Eikös Maria kertonut, että hänen isänsä oli lähtöisin Orimattilasta?
Orimattilassa on vihitty 5.11.1820 Dräng ungkarl Maths Henricsson ja Bonde dotter Hedda Stina Anders:dr, molemmat Tönnön kylän Heikkilän talosta.
Tapani Kovalaine
16.07.25, 14:56
Kylläpä on kertynyt hyviä löytöjä, jotka osuvat Maria Anderssonin lehdistölle antamiin tietoihin. Tarvitaan riittävän luotettava kytkentä vuosien 1831 ja 1919 välille. Niin saisimme 119,5 vuotiaaksi eläneen ennätyksen haltijaksi.
Hyviä uutisia Hesarin arkistosta:
24.12.1933 HS sivu 13: Kirkonkirjojen mukaan kuuluu haastateltavamme (Maria Andersson) täyttävän 104:nnen ikävuotensa, mutta hänen äitinsä vanhaan raamattuun tekemän merkinnän mukaan on syntymäpäivä tänään jo 105:s. … Nti Andersson on syntynyt Viipurissa, mutta asunut Helsingissä yhtä mittaa jo 101 vuoden ajan.
8.4.1937 HS sivu 8 ja 9: ”Vaikea haastateltava” voidaan sanoa Helsingin vanhimmasta asukkaasta, Maria Anderssonista, jonka on osoitetoimiston luetteloihin merkitty syntyneen joulukuun 24 päivänä vuonna 1827 tai 1828. ,,, Valokuvaan on saatava ehdottomasti mukaan myöskin neiti Anderssonin kaksi ”lasta”, nimet Luvia Andersson ja Lemmikki Andersson, jonka viimeksi mainitun ministerin rouva Talas on lähettänyt Unkarista.
22.12.1940 HS sivu 11: Jokin aika sitten nti Anderssonin vieraana kävi ministerinrouva Talas tuoden hänelle etekän tuomisia. ... Maria Andersson … on viettänyt täällä (Helsingissä) 108 elinvuottaan. Hänen isänsä ja äitinsä elivät n. 80-vuotiaiksi – ja 11 henkilöä käsittävästä sisarusparvesta viimeinen kuoli iäkkäänä 20 vuotta sitten. Nti Andersson on ansainnut itse leipänsä 19-vuotiaasta asti, ensin palvelijattarena, sitten kukkien myyjänä.
12.2.1947 HS sivu 6: Maria Anderssonin on ilmoitettu syntyneen Viipurissa jouluk. 24 p:nä 1828 ja muuttaneen sieltä neljä vuotta myöhemmin Helsinkiin, mutta kuten sanottu, tähän tietoon ei ainakaan vielä ole saatu virallista vahvistusta. … Minkään Helsingin seurakunnan kirkonkirjoista ei hänen nimeään löydy, ja Vaasan maakunta-arkisto, jonne Viipurin kirkonkirjat ym asiaa valaiseva arkisto evakuoitiin, on ilmoittanut, että vuosien 1827 ja 1848 välisenä aikana ei Maria Anderssonin nimeä Viipurin kirkonkirjoista löydy. Koska asialla on yleisempääkin mielenkiintoa, on tuomiokapitulien taholta kehoitettu maan koko papistoa tytkimaan käytettävissään oleva arkisto siltä varalta, että Maria Andersson olisi mahdollisesti ollut jonkin muun seurakunnan kirjoissa.
Orimattilassa on vihitty 5.11.1820 Dräng ungkarl Maths Henricsson ja Bonde dotter Hedda Stina Anders:dr, molemmat Tönnön kylän Heikkilän talosta.
Onko tämä pariskunta tässä:
Orimattilan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1817-1827, jakso 516, sivu 251: Raickola; Sorrila; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6030262260&aineistoId=1164619665 / Viitattu 16.7.2025
Jouni Kaleva
16.07.25, 15:08
Eikös Maria kertonut, että hänen isänsä oli lähtöisin Orimattilasta?
Orimattilassa on vihitty 5.11.1820 Dräng ungkarl Maths Henricsson ja Bonde dotter Hedda Stina Anders:dr, molemmat Tönnön kylän Heikkilän talosta.
En mene yksityiskohtiin, mutta tämä Hedda Stina syntyi 20.12.1797 Orimattilan Niemis-kylän Antilan talossa. Eri muuttojen jälkeen päätyi tuonne Tönnön kylään Heikkilän taloon piiaksi ja näköjään siellä myös vihittiin.
Jouni Kaleva
16.07.25, 15:17
Onko tämä pariskunta tässä:
Orimattilan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1817-1827, jakso 516, sivu 251: Raickola; Sorrila; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6030262260&aineistoId=1164619665 / Viitattu 16.7.2025
Nimet ja synt.ajat täsmäävät.
Hiski-tutkimuksen mukaan tämä pari sai tuossa talossa pojan sekä 1821 että 1824 ja kummallekin nimi Johannes (eli vanhempi lienee kuollut).
Ja nämäkö sitten ilmestyivät Viipuriin 1825, jolloin Matti oli tykistösotilas nimellä Anderson?
Jouni Kaleva
16.07.25, 15:30
Nimet ja synt.ajat täsmäävät.
Hiski-tutkimuksen mukaan tämä pari sai tuossa talossa pojan sekä 1821 että 1824 ja kummallekin nimi Johannes (eli vanhempi lienee kuollut).
Ja nämäkö sitten ilmestyivät Viipuriin 1825, jolloin Matti oli tykistösotilas nimellä Anderson?
Tosin tuon em. rippikirjan mukaan Matti synt. 1778, kun taas Viipurin Matts Anderson siellä rippikirjassa synt. 1802??
Toisaalta taas Viipurin henkikirjoissa sotilas-Matin ikävuodet osuisivat samoille hehtaareille kuin Orimattilan Matin (1778).
Ja nämäkö sitten ilmestyivät Viipuriin 1825, jolloin Matti oli tykistösotilas nimellä Anderson?
Mielestäni tämä Hedda Stina on 1820-luvun lopussa leski.
Orimattilan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1817-1827, jakso 113, sivu 126: Niemis; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6030263256&aineistoId=1164619665 / Viitattu 16.7.2025
Jouni Kaleva
16.07.25, 16:41
Mielestäni tämä Hedda Stina on 1820-luvun lopussa leski.
Orimattilan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1817-1827, jakso 113, sivu 126: Niemis; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6030263256&aineistoId=1164619665 / Viitattu 16.7.2025
No niin on! Mies Matti Heikinpoika kuoli Raikkolan Jakolassa 4.8.1824 keuhkotautiin.
Siinä meni hieno teoria hukkaan!!
Tapani Kovalaine
16.07.25, 20:59
Tähän mennessä on käynyt ilmi, että Maria Anderssonilla oli tuttava nimeltään Helmi Talas (1878-1934). On perusteltua epäillä, että Maria on saattanut olla palvelijana Talaksen perheessä. Tuollaista tietoa tavoitellessa olen löytänyt vuonna 1960 postuumina julkaistun Onni Talaksen muistelmateoksen. Siellä kerrotaan, että 1918 perhe asui Huvilakadun ja Merikadun kulmauksessa.
Henkikirjat tietävät, että Talaksen perhe muutti 1910 Merikatu 15 taloon. Palvelijana oli Eeva Karjalainen, s. 1881. Vuonna 1913 palvelijoita oli kaksi, Lydia Elisabet Koskelin s, 1889 ja Kirsti Kourunen s. 1895.
Jatkotutkimuksissa arvelen kertyvän tietoa, keitä oli 1905-1910 Talaksen perheen palvelijoina.
22.12.1940 HS sivu 11: Jokin aika sitten nti Anderssonin vieraana kävi ministerinrouva Talas tuoden hänelle etekän tuomisia. ... Maria Andersson … on viettänyt täällä (Helsingissä) 108 elinvuottaan. Hänen isänsä ja äitinsä elivät n. 80-vuotiaiksi – ja 11 henkilöä käsittävästä sisarusparvesta viimeinen kuoli iäkkäänä 20 vuotta sitten. Nti Andersson on ansainnut itse leipänsä 19-vuotiaasta asti, ensin palvelijattarena, sitten kukkien myyjänä.
Tässä taas mielestäni ihan hyvä esimerkki, että kaikki kerrottu/kirjoitettu ei ihan pidä paikkaansa.
Kansan Kuvalehden (17.3.1934) jutussa isän ja äidin kerrotaan kuolleen 50-60 -vuotiaina ja sisarusten kokonaismääräksi mainitaan 9: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871249?term=MARIA&term=ANDERSSON&term=Suomen&term=vanhin&term=Maria&term=Andersson&term=Vanha&term=Vanhassa&term=Vanhemmat&term=Anderssonin&term=Anderssonilta&term=vanhemmat&term=vanhempia&term=Marian&term=vanhasta&page=8
Samassa jutussa Maria kertoo päässeensä ripiltä vanhassa kirkossa, löytyisikö rippilasten luettelosta?
Ja löytyykö Helsingin muuttokirjoista sopivia henkilöitä, vai ovatko tulleet ilman muuttokirjaa?
Otin vapauden seurata erään 1838 syntyneen (rippikirjojen mukaan) Maria Matsintytär Anderssonin vaiheita, vaikka ei ole Helsingissä asunutkaan.
Virolahdella seuraavasti:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25038&pnum=244 (tullut ilmeisesti Vehkalahdelta)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25039&pnum=327
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25040&pnum=551
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25040&pnum=903
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25041&pnum=1000
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25042&pnum=728
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25042&pnum=507
Muuttanut Vaasaan 1888: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20793&pnum=126
Otin vapauden seurata erään 1838 syntyneen (rippikirjojen mukaan) Maria Matsintytär Anderssonin vaiheita, vaikka ei ole Helsingissä asunutkaan.
Virolahdella seuraavasti:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25038&pnum=244 (tullut ilmeisesti Vehkalahdelta)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25039&pnum=327
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25040&pnum=551
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25040&pnum=903
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25041&pnum=1000
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25042&pnum=728
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25042&pnum=507
Muuttanut Vaasaan 1888: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20793&pnum=126
Tämä Maria on syntynyt Haminassa ajuri Mats Anderssonille ja Margareta Hansintyttärelle 11.2.1838: https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1079423
Tarvittaessa voin kaivaa muuttotodistukset ja rippikirjat esiin.
Tämä Maria on asunut Vaasassa 1888-1899, josta muutti Ouluun. Oulussa asusteli vuoteen 1902, josta palasi takaisin Vaasaan. Hieman haiskahtaa, että ei ole sama henkilö, mutta vielä olisi vuosia tarkistettava tämän henkilön kohdalta. Toki tämä henkilö ei ole päivääkään Helsingissä asunut, joten senkin puolesta menee metsään. Eikä syntymäpaikkakaan täsmäisi.
Mutta kuten olen sanonut, niin kaikki hänestä tiedossa olevat faktat eivät välttämättä ole faktoja.
Tapani Kovalaine
17.07.25, 13:23
Ihmisen ikää laskettaessa tarvitaan tietää syntymäpäivä. Vuonna 1907 saatiin Helsinkiin poliisilaitoksen osoiterekisteri. Siihen tarvittiin tieot helsinkiläisistä ja niitä ei kaikkia saatu kirkonkirjoista. Muuttoilmoitukset olivat hyvin merkittävä tietolähde.
Kun eräskin helsinkiläinen kertoi vuonna 1907 talonmiehelle, että hän on syntynyt äitinsä vanhaan raamattuun tekemän merkinnän mukaan 24.12.1827, niin ehkäpä talonmies päätti vuoden verran nuorentaa talonkirjaan tuota nuorekkaalta näyttävää asukasta. Tuli sitten syntymäaika 24.12.1828. Poliisin osoiterekisteriin pääsi vuoden 1908 henkikirjoituksen tietoja kerätessä tuollainen syntymäaika Marialle. Kenties.
Sata vuotta täyttäneen Marian haastatteluissa toimittajat ovat keksineet omia tulkintojaan. Yksi kirjoittaa: "Poliisin osoitekortiston mukaan..." ja toinen kirjoittaa: "Kirkonkirjojen mukaan Maria on..."
Näin kertoo JP Vuorela 14.11.2019 Helsingin poliisin osoiterekisterin toiminnasta:
Rekisteri perustuu rekisterinpitäjälle tehtyihin muuttoilmoituksiin eikä kaikkia annettuja tietoja pystytty aina varmentamaan. Tästä syystä osoitekorttien sisältämiin tietoihin täytyy suhtautua riittävällä lähdekriittisyydellä. Osoitetiedot voivatkin olla ristiriidassa esimerkiksi seurakunnan tietojen kanssa. Vaikka taloyhtiöt ja asukkaat velvoitettiin tekemään ilmoitus muutosta poliisilaitoksen osoitetoimistolle, käytännössä systeemi ei ollut aukoton ja se on jättänyt jälkensä osoiterekisteriin.
Kävin laihoin tuloksin läpi Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan rippilasten luettelot vuosilta 1842-1858. Kolme Anderssonin perhettä löytyi, joista yhdessä tytär Maria Wilhelmina, joka s. 15.10.1838 aviottomana lapsena.
Silmäilin läpi myös v. 1836 Helsingin henkikirjan. Ei löytynyt herra Anderssonia vaimoineen ja lapsineen.
Tapani Kovalaine
18.07.25, 17:07
Mikä on kaikkein vanhin tieto kirkonkirjoissa koskien Maria Anderssonia?
Sadan vuoden tietoraja omalta osaltaan ja netissä vuoteen 1881 päättyvät Helsingin seurakunnan rippikirjat ja lastenkirjat ovat tuottaneet täyden vesiperän. Jotenka yhtään ainoaa osumaa kirkonkirjoista ei ole minulle vielä tullut siitä Maria Anderssonista jota nyt etsitään. Onko juku muu ollut onnekkaampi? Voidaanko todella sanoa, että "kirkonkirjojen mukaan" hän on syntynyt 24.12.1828?
Henkikirjojen puolella vuoden 1919 tiedot ovat kaikkein vanhin osuma. Maria oli vasta 91-vuotias.
Mikä on kaikkein vanhin tieto kirkonkirjoissa koskien Maria Anderssonia?
Sadan vuoden tietoraja omalta osaltaan ja netissä vuoteen 1881 päättyvät Helsingin seurakunnan rippikirjat ja lastenkirjat ovat tuottaneet täyden vesiperän. Jotenka yhtään ainoaa osumaa kirkonkirjoista ei ole minulle vielä tullut siitä Maria Anderssonista jota nyt etsitään. Onko juku muu ollut onnekkaampi? Voidaanko todella sanoa, että "kirkonkirjojen mukaan" hän on syntynyt 24.12.1828?
Henkikirjojen puolella vuoden 1919 tiedot ovat kaikkein vanhin osuma. Maria oli vasta 91-vuotias.
Eipä ole tullut Maria Andersson vastaa. Helsingin rippikirjoista ei ainakaan löydy. Olisi luullut löytyvän rippilasten luetteloista (jos olisi Helsingissä ripiltä päässyt), muuttokirjojen joukosta voisi löytyä, mutta ei ainakaan omiin silmiini vielä sattunut. Laajensin etsintää Helsingin pitäjän puolelle, mutta ei toistaiseksi osumaa.
Tapani Kovalaine
19.07.25, 16:44
Vapaa tietosanakirja Wikipedia on hylännyt Maria Anderssonin luettelostaan. Syynä lienee se, että Marian ikää ei kukaan ole (vielä) pystynyt varmistamaan.
Vanhimmaksi eläneet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vanhimmista_ihmisist%C3%A4
Vapaa tietosanakirja Wikipedia on hylännyt Maria Anderssonin luettelostaan. Syynä lienee se, että Marian ikää ei kukaan ole (vielä) pystynyt varmistamaan.
Vanhimmaksi eläneet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vanhimmista_ihmisist%C3%A4
Tosin siinä sanotaan myös, että tämä on epätäydellinen luettelo Suomen vanhimmista ihmisistä eli listalla on vain 1980-luvulla tai sen jälkeen kuolleita vähintään 108-vuotiaiksi eläneitä henkilöitä, joista varhaisimmankin Isä Akakin (oik. Andrei Kuznetsov (https://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4_Akaki)) sivulla mainitaan, että hänen iästään ei ole täyttä varmuutta. Hän oli oman ilmoituksensa mukaan syntynyt 30. lokakuuta 1874, jolloin hän olisikin ollut kuollessaan 109-vuotias.
Tapani Kovalaine
25.07.25, 18:38
Eikös Maria kertonut, että hänen isänsä oli lähtöisin Orimattilasta?
Orimattilassa on vihitty 5.11.1820 Dräng ungkarl Maths Henricsson ja Bonde dotter Hedda Stina Anders:dr, molemmat Tönnön kylän Heikkilän talosta.
Tässä on tullut väärinkäsitys tai väärinmuistaminen, sillä Maria sanoi Kansan Kuvalehdessä 17.3.1934 julkaistussa haastattelussa toimittajalle:
"Isä oli kotoisin Mäntsälästä, äiti Kaijalan talon tytär Orimattilasta. Äidin vanhemmat möivät talonsa ja siirtyivät Viipuriin, missä Maria Anderssonin äiti kohtasi tulevan miehensä, musiikkivääpeli Anderssonin."
Maria tai äitinsä syntyi 24.12.1828. Näin arveli Nya Pressen Marian kuoltua.
On mahdollista löytää Mäntsälästä Viipuriin muuttanut Andersson ja on mahdollista löytää Orimattilasta Viipuriin muuttanut perhe, jonka tytär tapasi Viipurissa mieluisan musiikkivääpelin ja avioitui. Kaikki tämä tämmöinen muuttoinen päivineen ja vihkimisineen on voinut hyvinkin tapahtua vuosina 1835-1865 eikä 1820-luvulla.
Hei
Maria Andersonin kertomus on mielenkiintoinen. Sairastui vakavasti ollessaan
60 vuoden ikäinen, jätti kuitenkin vuosiluvun mainitsematta.
1858 alkavassa rippikirjassa mainitaan jo Professori Otto Hjelt.
Henkikirjat Bd:1848
kuva 23 9 Apothekare Gargers gård Rihnoceria?
Enke Öfverste Löijtanska E. Thunberg 1 barn pigan Anna
https://digihakemisto.net/item/1849728833/6426312634/23
kuva 33 Kamelen
Philosophia Doctor Otto Hjelt
https://digihakemisto.net/item/1849728833/6426312799/33
kuva 52 Torsken 21 Öfverste Lutnanten B. Thunberg
hu, Son Ivar Student, d.Jolandra, 1 barn,pigor Lovisa, Maria och
Catharina
https://digihakemisto.net/item/1849728833/6426312706/52
Säätyläisten rippikirja 1836-1861 kuva 136 sivu 133
Magister Otto Edvard August Hjelt 18.4.1823 Åbo
ehtoollisella 18.7.1841 lähtien
https://digihakemisto.net/item/1845866705/6435106073/136
Säätyläisten rippikirja 1836-1861 kuva 156 sivu 153
Docent i Anatomien Medic Candidat fr Nob 59
Otto Edvard August Hjelt 18.4.1823 1847- p 89
hu Aurora Yolandra Thunberg 11.8.1826
MK 1850 Nro 840 fr Gardens församling
ehtoollisella käyntejä 1848-1856
https://digihakemisto.net/item/1845866705/6435107156/156
kuva 212 Helsinki RK 1858-1867 I:sta Stadsdelen
Gården Nro 17 vid Maria gatan p 206
Professor Otto Edvard August Hjelt 18.4.1823 f. i Åbo ---- p 153
hustru Aurora Yolandra Thunberg 11.8.1826
dtr Johanna 9.3.1852
Otto Hjelt ja pso ehtoollisella 1858-1866
https://digihakemisto.net/item/1846173025/5896285569/212
Luettelo naimisissa olevista 1856-1862 kuva 15
Hjelt Otto Edvard August professor I - p 206
https://digihakemisto.net/item/1846366916/6039457276/15
kuva 814 Henkikirja Helsinki 1859 Igelkotten
Medicine Doctor O. Hjelt, hu Yolandra -----
https://digihakemisto.net/item/2106413238/5272413475/814
Helsinki Luettelot seurakuntavanhimmista III Ba:1 1870-1892
Professor E. Hjelt Nikolaig. 5
https://digihakemisto.net/item/1849963358/9634373596/1
https://digihakemisto.net/item/1849963358/9634373602/3
Helsingin kartta 1892
https://digihakemisto.net/item/1849963358/9634373605/4
Suomen Kaarti
https://seurakunnat.genealogia.fi/post/suomen-kaarti
Seurakunta: 712 Suomen kaarti
https://hiski.genealogia.fi/historia/mini-pgsql.php?srk=712&kieli=fi
Onko tuo Marian kertomus laadittu niin sanotulla ”kirjailijan vapaudella”.
Hyvin on muistanut tapahtumia, mutta ei vahingossakaan mainitse
vuosilukuja.
Kaartin Seurakunnan rippikirjoissa on musikantteja, vielä ei ole havaintoja
musiikkivääpelistä (Marian maininta haastattelussa).
Senaatin vahtimestari Anderson on vielä myöskin etsittävien listalla.
T. Pirkko
Tapani Kovalaine
31.07.25, 16:20
Tieteen Kuvalehti tietää kertoa, että maailman vanhimmaksi eläneen henkilön pitkän iän salaisuuden selvittäminen on tehty. Kyseessä on katalonialainen Maria Branyas, ikä 117 v 168 pv. Kuoli 2024.
https://tieku.fi/terveys/nainen-eli-117-vuotta-nyt-tutkijat-selvittivat-hanen-pitkan-ikansa-salaisuuden?fbclid=IwY2xjawL4WZBleHRuA2FlbQIxMABic mlkETFqUHdtM0JiOVYxNmM4R056AR5--JaIg01cZ3asl6jhVB27DjtFfz82QedWYoUHePxnc2vYPQCUlnJ YNXrf7w_aem_D1-RFevLQNKAiURhIqb1uA
Helsingin vanhimmaksi elänyt asukas Maria Andersson, 117 v 240 pv, kuoli 1946. Hän oli lääkärikollegion tutkittavana. Tuloksia ei ole julkaistu. Maria totesi itse eräässä lehtihaastattelussa, että kovin hiljaisia nämä samaan huoneeseen kootut helsinkiläiset lääkärit olivat. Ketäpä ei mykistäisi poikkeavan pitkä ikä...
Sukututkijat ovat nyt 15 vuoden ajan ottaneet tutkittavakseen Maria Anderssonin pitkän iän salaisuuden, mutta vielä ei ole yhteiseen näkemykseen päästy. Salaisuuteen liittyy Orimattila, Mäntsälä, Viipuri, Erottaja, Punavuorenkatu 20, Hämeentie 37. senaattori Onni Talaksen puoliso Helmi Talas, professori Otto Hjelt ja paljon muuta. Vuosien 1946-2025 välisenä aikana on paljon digitoitu lähdeaineistoa, mutta ei vielä riittävästi Marian salaisuuksien löytämiseksi.
Marian kuolinaika lienee tämän lehtitiedon mukaan ollut 26.8.1946. Samassa yhteydessä on myöskin mainittu Jouluaatto 1828 syntymäaikana. (Kuten jo mainitussa Nya Pressen-lehdessäkin). Huomattavaa on, että Maria on ollut kuollessaankin vielä neiti-ihmisiä, eli ei ole ollut naimisissa eikä jäänyt leskeksi tai avoleskeksi.
Tämä osittain rajattu hakutulos löytyy Ruotsin kuninkaallisen kirjaston hakupalvelulla ( /tidningar).
Sölvesborgstidningen 1946-08-27 Sida 4 Edition: [omärkt]
vid 117 års ålder
HELSINGFORS den 26. (TT). Helsingfors äldsta invånare, fröken Maria Andersson född på julafton 1828 och var alltså 117 år gammal.
https://tidningar.kb.se/search?from=1946-01-01&to=1946-12-31&q=Maria%20Andersson%20117%20%20%C3%A5r%3F&searchGranularity=part
Kun edellä mentiin Kataloniaan, niin minäpä poikkean Triesteen Italian sloveenivähemmistön pariin. Pahoittelen poikkeamista aiheesta. Tunsin kirjailija, toimittaja Boris Pahorin (26.8.1913-30.5.2022), joka oli kuollessaan lähes 109-vuotiaana Italian neljänneksi vanhin mies ja maailman vanhin elossa ollut keskitysleirivanki (Nekropoli, Mansarda 2006, suom. Kari Klemelä). BBC teki Pahorista tunnin mittaisen dokumentin syksyllä 2019, ja itse tapasin hänet kotonaan Contovellossa joulukuussa samana vuonna. Hän oli yhtä täysin skarppi, mutta liikkuminen ei onnistunut ilman apua. Hänellä oli bosnialainen taloudenhoitaja. Mukana ollut Triesten yliopiston slavistiikan professori Marija Mitrovi? kysyi: ”Herra Pahor, tulisitteko heinäkuussa 2020 sloveenien kansantalon tuhopolton satavuotismuistojuhlaan? Tehän olitte seitsemänvuotiaana paikalla, kun Mussolinin fasistit tuhosivat sen.” Pahor vastasi: ”Tulen jos vain suinkin pääsen.” Siellä hän oli ja otti vastaan kunniamerkkejä Italian ja Slovenian presidenteiltä. Koronasta huolimatta. Hänen pikkusiskonsa selvisi espanjantaudista. Videoin tuon vajaan tunnin mittaisen keskustelun.
Myydessäni kerran kirjoja Turun Booktorilla eräs lääkäri tarttui Nekropoliin ja kehui sitä yhdeksi maailman parhaista keskitysleiriromaaneista. Hän kertoi tutkijoiden olevan yleisesti sitä mieltä, että monet leirivangit ovat eläneet pitkän elämän siksi, että ovat (tahtomattaan) karaistuneet rankoissa oloissa. Henkinen kestävyys on toinen juttu. Italialaisen Primo Levin kuolema on jäänyt arvoitukseksi.
Hei
Maria Anderson kertoi olleensa Amiraali Smirnoffin (Smirnov)
palveluksessa 40 vuotta, ja asuneensa koko ajan Helsingissä.
Wikipedia löytää Suomen armeijan Amiraalit, joukossa ei ole Amiraali
Smirnoffia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_amiraalit
Kokeilin myös hakea Venäjän armeijassa olleet Amiraalit. Sieltäkään
ei löydy ko. henkilöä.
Helsingin rippikirjoista löytyi yksi Smirnoff (katolinen). Tuli esille kun
etsin Professori Otto Hjeltin tietoja.
II Bd:11 Henkikirja ja veroäyriluettelo 1881 kuva 1257 Sveaborg
Hr Öfverste Smirnoffs pig. Eva Christina Lönnroos 43, Henrika Wilhelmina 54
https://digihakemisto.net/item/1849740527/6426644737/1257
Sveaborgin Henkikirjoja vuodesta 1881 taaksepäin en ole vielä katsonut.
Helsingin kaupunginarkisto kuolleiden kortisto 1934
Talas Helmi Anna
https://digihakemisto.net/item/hka:157562047703600/044/45
t. Pirkko
Tapani Kovalaine
04.08.25, 13:19
Toistaiseksi kaikkein vanhin väestökirjanpitoon merkitty löytö helsinkiläisestä Maria Anderssonista on vuoden 1919 henkikirjasta. Oman käsityksensä mukaan hän on ollut tuolloin 91-vuotias. Vielä puuttuu 90 vuoden ajalta tietoja.
Helsinkiläisistä on tehty kattava aakkosellinen osoiteluettelo vuodelta 1913 ja 1920. Jälkimmäisestä Maria löytyi, mutta vuoden 1913 luettelossa on jotakin vikaa, sillä Maria Anderssoneja on 11 ja heidän joukostaan ei löydy 1828 syntynyttä Mariaa.
On Helsingissä ollut Marioiden joukossa 1913 yksi entinen palvelija ja yksi neiti, mutta tuo entinen palvelija on sokea, vuonna 1843 syntynyt Edla Maria Andersson, osoite Iso Roobertinkatu 7. Neiti lienee taloudenhoitajaksi mainittu Maria Vilhelmiina Andersson, syntynyt 1851.
Vuosi 1913: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1161817?page=171&ocr=true
Sellainenkin ajatus tulee mieleen, että kuka tai joku on keksinyt sata ikävuotta täyttäväksi arvellun Maria Anderssonin juhlimisen ja julkisuuskuviot haastatteluineen vuonna 1928? Tuskinpa Maria on ihan itse halunnut tulla tyrkylle?
Luotsikatu 1 A 3 osoitteessa vuonna 1920 asuneella ministeri Onni Talaksen perheellä oli henkikirjan mukaan (sivu 3169) kodinhoitaja, mutta ei enää (?) Maria Andersson, joka olisi tuolloin ollut 92 v. Nyt on toiveita löytää senaattori Talaksen perheen edelliset "vanhat palvelijattaret". Siten saataisiin ikätietoihin varmennusta.
Onni Talas perheineen asuu Huvilakatu yhdessä v. 1911-1918. Ei näy vielä tässäkään Maria Anderssonia palvelijana.
Olen kahlannut v. 1916 henkikirjaa lähes 2000 sivua, mutta Maria on pysytellyt sielläkin piilossa. Etsintä jatkuu.
Villagatan 1:
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:272 Henkikirja, 7. kaupunginosa II 1911-1911, jakso 564: s 3718; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5691238666&aineistoId=2110089400 / Viitattu 5.8.2025
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:370 Henkikirja, 7.-9. kaupunginosa 1918-1918, jakso 510, sivu 4132; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5346619355&aineistoId=2111877304 / Viitattu 5.8.2025
Marian kortti poliisilaitoksen osoiterekisterissä on tässä:
https://photos.app.goo.gl/rqXTAktedpqzG5oi6
Eipå siitäkään juuri taida apua olla. Siinä näkyy Marian osoitteet vuodesta 1913 alkaen, mutta henkikirjoista en pikaisesti löytänyt häntä aiemmin kuin vuoden 1917 osoitteesta: http://digihakemisto.net/item/2111634480/5338816312/431 (neljäs alhaalta).
Hei
Miltä sivulta Maria Anderson on löytynyt vuoden 1919 henkikirjasta.
Jos luetteloon on laitettu ikätiedot (ei löydy joka vuosi) niin nämä
kaksi numeroa tarkoittavat syntymävuoden kahta viimeistä numeroa.
Esim. jos Marialla on v.1919 merkintä 91 niin tämä Maria on syntynyt
1891.
Tuossa 1917 veroluettelossa Maria Andersonin tiedoissa on nimen jälkeen 27 ofö?? velka maksuista? sarakkeessa Mantalspenningar här
icke påförda merkintä ja samoin sarakkeessa Arbetare: vid industriella inrättningsor
t. Pirkko
Tapani Kovalaine
05.08.25, 14:37
Marian kortti poliisilaitoksen osoiterekisterissä on tässä:
https://photos.app.goo.gl/rqXTAktedpqzG5oi6
Eipå siitäkään juuri taida apua olla. Siinä näkyy Marian osoitteet vuodesta 1913 alkaen, mutta henkikirjoista en pikaisesti löytänyt häntä aiemmin kuin vuoden 1917 osoitteesta: http://digihakemisto.net/item/2111634480/5338816312/431 (neljäs alhaalta).
Tuon osoiterekisterin kortin tiedot johdattavat etsinnät moniin paikkoihin.
Vuoden 1916 henkikirjan asuminen näkyy digikuvassa 479:
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:340 Henkikirja, 6. kaupunginosa 1916-1916, jakso 479, sivu 3362: VI-123-18 Båtmansg. 18, Värfvareg 4; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5246226195&aineistoId=2111293750 / Viitattu 5.8.2025
Korttiin on merkitty syntymäkaupunki Viipurin eteen sana Vederlax. Onkohan Maria asunut Vehkalahdessa ennen helsinkiin tuloa? Lisäksi kortissa mainitaan Viipurin maalaiskunnan seurakunta, tosin himmeä on tuo merkintä.
Osoitekortisto aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1907. Maria Andersson saapui kesällä 1913 jostakin Helsingin Vallilaan, Fredriksberg 6, osoitteeseen. Tuliko hän Vehkalahdesta tai Viipurin maalaiskunnasta? Helsingin henkikirjoista 1914 -1915 häntä ei pikahakemisella löytynyt. On mahdollista, ettei Mariaa ole 1907-1915 välisenä aikana Helsingissä henkikirjoitettu, mutta toki voi etsiä jotta josko sittenkin?
Tapani Kovalaine
05.08.25, 14:48
Hei
Miltä sivulta Maria Anderson on löytynyt vuoden 1919 henkikirjasta.
Jos luetteloon on laitettu ikätiedot (ei löydy joka vuosi) niin nämä
kaksi numeroa tarkoittavat syntymävuoden kahta viimeistä numeroa.
Esim. jos Marialla on v.1919 merkintä 91 niin tämä Maria on syntynyt
1891.
Tuossa 1917 veroluettelossa Maria Andersonin tiedoissa on nimen jälkeen 27 ofö?? velka maksuista? sarakkeessa Mantalspenningar här
icke påförda merkintä ja samoin sarakkeessa Arbetare: vid industriella inrättningsor
t. Pirkko
Vuoden 1919 henkikirjan asumistietoon Maria Andersson kirjattiin syntyneeksi vuonna 1877, vaikka hänen oli vuosina 1916-1918 mainittu syntyneen 1827.
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:383 Henkikirja, 6.-7. kaupunginosa 1919-1919, jakso 72: 114 Snöripan: Rödbergsg. 20, 18; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5348973868&aineistoId=2112205662 / Viitattu 5.8.2025
Yli-ikäisten kohdalle tuli henkikirjaan merkintä yli ja ruotsiksi öfå tai öfveråldrig. Epäilemättä Maria oli yli-ikäinen ja oli sen ansiosta vapaa henkirahan maksamisesta. Vuonna 1924 loppui Suomessa henkirahan periminen. Kun alle 15-vuotiailta ei henkirahaa peritty, niin nyt voi todeta, ettei enää ole elossa ketään, joka olisi henkirahaa joutunut maksamaan.
Korttiin on merkitty syntymäkaupunki Viipurin eteen sana Vederlax. Onkohan Maria asunut Vehkalahdessa ennen helsinkiin tuloa? Lisäksi kortissa mainitaan Viipurin maalaiskunnan seurakunta, tosin himmeä on tuo merkintä.
Entä mikä on Luth. Pohj. suom. seur.?
Entä mikä on Luth. Pohj. suom. seur.?
Olettaisin olevan seurakunta, jossa on kirjoilla? Helsingin pohjoinen suomalainen seurakunta (Vanhankirkon seurakunta).
Olettaisin olevan seurakunta, jossa on kirjoilla? Helsingin pohjoinen suomalainen seurakunta (Vanhankirkon seurakunta).
Niinpä varmaan onkin.
Yritin katsoa kuvan Viipurin ... tekstiä. Voi se olla maaseurakunta, mutta voisiko olla Viipurin ... Luth. seur?
Vederlaks lienee Virolahti.
Mahtaakohan HisKistä löytyneellä seuraavalla Maria Matintytär Anderssonilla olla mitään tekemistä etsityn Marian kanssa?
Haminan ja Vehkalahden kastetuissa on 11.2.1838 Maria, jonka vanhemmat ovat: Form Maths Andersson ja Marg Hansdr 29.
Toinen merkintä Virolahden poismuuttaneissa 22.3.1888,
Harjun hovista, Maria Matintytär Andersson on muuttanut Vaasaan.
Syntymäaikana 11.2.1838.
Mahtaakohan HisKistä löytyneellä seuraavalla Maria Matintytär Anderssonilla olla mitään tekemistä etsityn Marian kanssa?
Haminan ja Vehkalahden kastetuissa on 11.2.1838 Maria, jonka vanhemmat ovat: Form Maths Andersson ja Marg Hansdr 29.
Toinen merkintä Virolahden poismuuttaneissa 22.3.1888,
Harjun hovista, Maria Matintytär Andersson on muuttanut Vaasaan.
Syntymäaikana 11.2.1838.
Tätä tarjosin jo aiemmin. Jäljet päättyivät Vaasan ja Oulun kautta jälleen Vaasaan noin vuoteen 1905.
Tätä tarjosin jo aiemmin. Jäljet päättyivät Vaasan ja Oulun kautta jälleen Vaasaan noin vuoteen 1905.
OK. En ole seurannut tätä ketjua kovin tarkasti.
Pidän kuitenkin hyvin todennäköisenä, että etsitty Maria ei ole elänyt niin vanhaksi, mitä hänen virallisena ikänään on pidetty. Kaikkien kymmenien miljardien ihmisten, joita on maapallolla elänyt, joukossa on hyvin pieni ryhmä, joka on elänyt 117 vuotta tai enemmän, joten on aika epätodennäköistä, että joku suomalainen kuuluisi siihen joukkoon.
Omissa selvityksissä on tullut vastaan useita, joiden iäksi hautausmerkinnässä on mainittu yli 100 vuotta. Vaikka oikeat tiedot olisivat olleet kirkonkirjoissa, niin vain yksi on virallisten tietojen mukaan elänyt yli 100 vuotta. Virheet iässä yleensä 10-20 vuotta liikaa.
Jos jäljet päättyivät 1905 Vaasaan, mutta tietoa tämän Marian kuolemasta ei ole, on tämä Maria silti aika todennäköisesti etsitty Maria, koska nimi täsmää.
Tai sitten virhe iässä on vielä suurempi kuin 10 vuotta.
Vaasan neiti on kasteessa saanut vain yhden nimen Maria. Toki Eufrosyne on voinut löytyä matkan varrelta, mutta lähtökohtaisesti ei vaikuta kovin lupaavalta, kun syntymäpäiväkään ei osu joulukuulle (linkki Hiskiin oli esillä muutama sivu aiemmin).
Oliko Vaasasta tietoa mistä tarkemmin häntä henkikirjasta lähtisi etsimään 1900 luvun alussa?
Tapani Kovalaine
05.08.25, 21:39
Vaasan neiti on kasteessa saanut vain yhden nimen Maria. Toki Eufrosyne on voinut löytyä matkan varrelta, mutta lähtökohtaisesti ei vaikuta kovin lupaavalta, kun syntymäpäiväkään ei osu joulukuulle (linkki Hiskiin oli esillä muutama sivu aiemmin).
Oliko Vaasasta tietoa mistä tarkemmin häntä henkikirjasta lähtisi etsimään 1900 luvun alussa?
Poliisin osoitekortissa ei ole Helsingissä mitään tietoa Eufrosyne etunimestä. Henkilö on ollut myös henkikirjoissa nimenomaan Maria Andersson. Joihinkin lehtijuttuihin tuo Eufrosyne on haluttu koristeeksi. Maria harrasti mediapeliä kertomalla toimittajille nimet omistamilleen kahdelle nukelle. Yhdenkään sukulaisen tai vanhempiensa etunimiä hän ei kertonut.
Lehtihaastatteluista voimme lukea, että Marian tiedot Helsingistä olivat monipuoliset. Tähän mennessä on löytynyt todisteet, että Maria on kesäkuusta 1913 lähtien asunut kuolemaansa 1946 saakka asunut Helsingissä. Missä hän asui vuosina 1828-1912, sitä paraikaa selvitetään.
Vaasan neiti on kasteessa saanut vain yhden nimen Maria. Toki Eufrosyne on voinut löytyä matkan varrelta, mutta lähtökohtaisesti ei vaikuta kovin lupaavalta, kun syntymäpäiväkään ei osu joulukuulle (linkki Hiskiin oli esillä muutama sivu aiemmin).
Oliko Vaasasta tietoa mistä tarkemmin häntä henkikirjasta lähtisi etsimään 1900 luvun alussa?
Tuossa on tuo Vaasan viimeisin maininta rippikirjoista.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21058&pnum=1738
Ja tuossa muutto Oulusta Vaasaan: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20796&pnum=24
Tässä nämä Vaasan maininnat ennen Oulun muuttoa: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21057&pnum=1275
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21058&pnum=1728
Löytyy tarvittaessa linkit Oulun rippikirjoihin ja muuttoluetteloiden merkintöihin.
Hannu Virttaalainen
06.08.25, 07:30
Tyhmä kysymys?
Oliko Maria palveluksessa Helsingin kaupungin 1900-luvun alun rajojen sisäpuolella?
Voisiko olla, että oli palveluksessa kartonossa tai huvilassa kaupungin silloisten rajojen ulkopuolella, mutta kuitenkin niin lähellä, että kävi kaupungissa jatkuvasti?
Oli "stadilainen" vain omassa tai haastattelijoiden mielessä jo ennen kaupunkiin muuttamistaan vanhemmalla iällä?
Ja tässä Oulun merkinnät kirkonkirjoissa.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=49671&pnum=292
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=49656&pnum=44
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=49658&pnum=85
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=49674&pnum=177
Tuossa on tuo Vaasan viimeisin maininta rippikirjoista.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21058&pnum=1738
Näkyykö tässä katua tai kaupunginosaa tai muuta vastaavaa. Sivu on salasanan takana:)
Lastenkirjassa Haminassa ajurin tytär Maria Andersson.
https://digihakemisto.net/item/1201932612/5830465353/36
Vanhemmat rippikirjassa.
https://digihakemisto.net/item/1201903198/5830407999/51
Maria Anderssonin muuttokirja Haminasta Virolahdelle.
https://digihakemisto.net/item/1235715068/5871072469/98
Näkyykö tässä katua tai kaupunginosaa tai muuta vastaavaa. Sivu on salasanan takana:)
Ei mielestäni mainita asuinpaikkaa. Oulun muuttaneiden luettelossa sanotaan, että Marian muuttokirjan otti everst Alfthan, joka lienee yläpuolella luettelossa mainittu eversti Ernst Apollon Alfthan. Auttaisikohan tuo etsintää.
Otin vapauden seurata erään 1838 syntyneen (rippikirjojen mukaan) Maria Matsintytär Anderssonin vaiheita, vaikka ei ole Helsingissä asunutkaan.
Virolahdella seuraavasti:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25038&pnum=244 (tullut ilmeisesti Vehkalahdelta)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25039&pnum=327
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25040&pnum=551
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25040&pnum=903
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25041&pnum=1000
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25042&pnum=728
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25042&pnum=507
Muuttanut Vaasaan 1888: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20793&pnum=126
Ja näyttäisi Maria olleen saman Alfthan-perheen palveluksessa jo Virolahdella.
Tämä eversti Ernst Apollon Alfthan näyttää kuolleen Helsingissä. Maria Andersson muuttanut mukana??
https://digihakemisto.net/item/2336227020/5949645030/820
Perukirja ainakin jätetty Helsingin raastuvanoikeuteen.
Kaikesta edellä esitetystä on tullut käsitys, että oikeastaan mikään Marian ilmoittama tieto, mitä hänestä on voitu tarkistaa, ei pidä paikkaansa.
Tulee vaikutelma, että hän on luonut itselleen elämäkerran, joka on parempi kuin todellisuus on ollut.
Siksi hänen ilmoittamansa syntymäpäivä 28.12. voi olla osa tätä kaunisteltua elämäkertaa. Joulukuun 28. päivä on Viattomien lasten päivä.
Tämän 11.2.1838 Haminassa syntyneen Maria Anderssonin vanhemmat
Matts Andersson ja rusthollarin tytär Greta Hansdr vihittiin Lapinjärvellä 7.10.1736.
Varmaankin traumaattista oli Marian vanhempien kuolema
aika nuorina.
Äiti Margareta Hansdr Andersson kuoli Haminassa 18.8.1852, ikä 43 vuotta.
Isä leski Matts Andersson Wickberg (?) hirttäytyi 5.12.1855 Hamina.
Tämä eversti Ernst Apollon Alfthan näyttää kuolleen Helsingissä. Maria Andersson muuttanut mukana??
Muuttipa hyvinkin. Asuvat v. 1913 Fredrikinkatu 20:ssä, mutta on sielä myös 1916.
Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:299 Henkikirja, 4.-6. kaupunginosa (1913-1913). Tiedosto 285. Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5294088207&aineistoId=2110539472 Viitattu 6.8.2025.
Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:339 Henkikirja, 5. kaupunginosa (1916-1916). Tiedosto 284. Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5294178639&aineistoId=2111280357 Viitattu 6.8.2025.
Muuttipa hyvinkin. Asuvat v. 1913 Fredrikinkatu 20:ssä, mutta on sielä myös 1916.
Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:299 Henkikirja, 4.-6. kaupunginosa (1913-1913). Tiedosto 285. Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5294088207&aineistoId=2110539472 Viitattu 6.8.2025.
Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:339 Henkikirja, 5. kaupunginosa (1916-1916). Tiedosto 284. Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5294178639&aineistoId=2111280357 Viitattu 6.8.2025.
Taitaa olla kuitenkin eri henkilö, sillä henkikirjoihin 1827 syntyneeksi merkitty ja osoitekortiston perusteella etsimämme Maria Andersson on merkitty toisaalle 1916 (Värfvareg 4).
timolaurmaa
06.08.25, 12:29
Muuttipa hyvinkin. Asuvat v. 1913 Fredrikinkatu 20:ssä, mutta on siellä myös 1916.
Ernst Alfthan asui Fredrikinkatu 20:ssä vielä 1928. Sopivaa Maria Anderssonia ei tässä nimi/osoitekalenterissa ole, mutta näiden kalenterien kattavuus taitaa muutenkin olla paljon henkikirjoja suppeampi:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1161824?term=Alfthan&page=156
Muuttipa hyvinkin. Asuvat v. 1913 Fredrikinkatu 20:ssä, mutta on sielä myös 1916.
Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:299 Henkikirja, 4.-6. kaupunginosa (1913-1913). Tiedosto 285. Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5294088207&aineistoId=2110539472 Viitattu 6.8.2025.
Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:339 Henkikirja, 5. kaupunginosa (1916-1916). Tiedosto 284. Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5294178639&aineistoId=2111280357 Viitattu 6.8.2025.
Vuonna 1838 syntynyt Maria Andersson asui Fredrikinkatu 20:ssä vielä vuonna 1918
https://digihakemisto.net/item/2111838747/5346605441/746
ja vuonna 1920
https://digihakemisto.net/item/2112381051/5986479418/194
joten on selvää, että kyseessä on eri Maria Andersson.
Tapani Kovalaine
06.08.25, 17:17
Taas menetettiin yksi hyvä ehdokas, nimikaima Maria Andersson.
On julistettava väliaikatulokset:
Helsingin poliisin osoitetoimistolla on 117-vuotiaasta Mariasta tiedot vuosilta 1913-1946.
Helsingin henkikirjoittajalla on 118-vuotiaasta Mariasta tiedot vuosilta 1916-1946.
Helsingin seurakunnilla, ortod. ja evl, voi olla tietoja, mutta netissä olevista kirkonkirjoista ei ole tähän viestiketjuun löytynyt vielä ainuttakaan osumaa. (How can one ancestor (or people) cause so much trouble!)
Vuonna 1947 Maria Anderssonin todellisesta eliniän pituudesta kiinnostuneet mediatalot Uusi Suomi ja Nya Pressen tulivat päätelmiin, ettei Maria Andersson ole ollut tuolla nimellä kirkonkirjoissa vaan kenties nimellä Maria Andrejeff.
Jouni Kaleva
08.08.25, 12:46
Vuonna 1838 syntynyt Maria Andersson asui Fredrikinkatu 20:ssä vielä vuonna 1918
https://digihakemisto.net/item/2111838747/5346605441/746
ja vuonna 1920
https://digihakemisto.net/item/2112381051/5986479418/194
joten on selvää, että kyseessä on eri Maria Andersson.
Onko mahdollista selvittää tämän 1838 syntyneen Maria Anderssonin taipaleen loppuvaiheet?
Kun tässä stoorissa on niin paljon uskomattomia käänteitä, niin en ihmetteli, vaikka tässä olisi tapahtunut jossakin ja jostakin syystä jonkinlainen fuusioituminen kahden Maria Anderssonin kesken. Siitä huolimatta tai juuri siksi, että tähän mennessä on todettu nämä kaksi kirjatuiksi eri osoitteisiin Helsingissa 1916.
Onko mahdollista selvittää tämän 1838 syntyneen Maria Anderssonin taipaleen loppuvaiheet?
Kun tässä stoorissa on niin paljon uskomattomia käänteitä, niin en ihmetteli, vaikka tässä olisi tapahtunut jossakin ja jostakin syystä jonkinlainen fuusioituminen kahden Maria Anderssonin kesken. Siitä huolimatta tai juuri siksi, että tähän mennessä on todettu nämä kaksi kirjatuiksi eri osoitteisiin Helsingissa 1916.
Vuoden 1827 Maria Andersson
1916 Båtmansg. 18, Värfvareg 4
https://digihakemisto.net/item/2111293750/5246226195/479
1917 Båtmansg. 18, Värfvareg 4
https://digihakemisto.net/item/2111634480/5338816312/431
1920 Snöripan: 20 Rödbergsg. 20
https://digihakemisto.net/item/2112381051/5986479514/441
Tässä molemmat v. 1923, eli viimeisessä avoimessa henkikirjassa.
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:431 Henkikirja, 4.-5. kaupunginosa 1923-1923, jakso 681, sivu 1222: 90 Pelikaani: Fredrikink. 20, Iso Robertink. 29/31; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8161550973&aineistoId=2112466659 / Viitattu 8.8.2025
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:432 Henkikirja, 6.-7. kaupunginosa 1923-1923, jakso 57, sivu 1399: 114 Metsäkana: Punavuorenk. 20; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=7458741209&aineistoId=2112466753 / Viitattu 8.8.2025
Tapani Kovalaine
08.08.25, 17:37
Vuoden 1923 henkikirjaan saatiin henkilötiedot keräämällä ne taloittain. Kun Helsingissä oli osoitetoimisto, niin taloissa piti olla talonkirja. Talonkirjat tuotiin henkikirjoitusilmoituksia jätettäessä vastaanottopisteisiin, jonne piti tuoda henkikirjoitusilmoitukset huoneistoista.
Tuollainen systeemi ei takaa etteikö yksi ja sama henkilö voi tulla kahteen kertaan merkityksi henkikirjaan. Maria Anderssonin kohdalla olisi lisänäyttö parhaiten saatavissa, jos saataisiin vuonna 1838 syntyneen Maria Anderssonin osoitekortti vertailtavaksi. Vuonna 1828 syntyneeksi väitetyllä ja vuonna 1838 todistettavasti syntyneellä Maria Anderssonilla on ollut kummullakin oma asumishistoriansa ja päivämäärät milloin muutto kuhunkin Helsingin osoitteeseen on taoahtunut.
Kävin laihoin tuloksin läpi Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan rippilasten luettelot vuosilta 1842-1858. Kolme Anderssonin perhettä löytyi, joista yhdessä tytär Maria Wilhelmina, joka s. 15.10.1838 aviottomana lapsena.
Silmäilin läpi myös v. 1836 Helsingin henkikirjan. Ei löytynyt herra Anderssonia vaimoineen ja lapsineen.
Löytyi toinenkin. Taisin olla huolimaton. V. 1851 on päässyt ripille 3.9.1836 syntynyt Maria Christina Andersson, lastenkirja s. 608. Isä Gabriel Andersson, rippilapsissa jakso 89.
Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto - I Ab:4 Lastenkirja 1828-1856, jakso 306, sivu 608-609: Diverse; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6435173409&aineistoId=1846467561 / Viitattu 8.8.2025
Mutta hiski tietää kertoa, että tämä Maria on kenties todellisuudessa syntynyt 24.1.1836 Vehkalahdella (edit: ei taida olla sama).
Onko mahdollista selvittää tämän 1838 syntyneen Maria Anderssonin taipaleen loppuvaiheet?
Hän näyttää kuolleen vuonna 1927:
https://sukuhaku.genealogia.fi/default.asp?op=Grave&id=653892
https://digihakemisto.net/item/hka:157380002672000/032/33
Tapani Kovalaine
09.08.25, 13:19
Tämän viestiketjun aloittaja blue-eyed Arla Pajunen o.s. Kovalainen (1944-2015) ei elinaikanaan ehtinyt saada selville oliko vai eikö Maria Andersson elänyt pitempään kuin kukaan muu. Mutta monta muuta asiaa intohimoisesti sukututkimukseen suhtautunut Arla kerkesi saamaan selville. Hänellä oli laaja verkosto apuna tietoja kerätessään.
Tänään on tasan 10 vuotta kulunut Arlan kuolemasta, keuhkojen pettämisestä. Hän totesi 66 vuoden ikäisenä aloitusviestinsä lopussa: En millään tahdo uskoa, että minäkin voisin jo ikäni puolesta olla noissa uusissa haudoissa.
Paljon muutakin Arla tiesi kertoa, esimerkiksi 11.4.2013 kirjeessään hän totesi kun oli kulunut vuosi hänen puolisonsa kuolemasta: ”... Pentti aina sanoi, että kun hän kuolee, häntä ei enää kukaan muista. Niinhän se on, me sen tiedämme, jos kukaan. Ei jää ihmisestä historian lehdille muuta tietoa kuin syntymä, kaste, naimisiinmeno ja kuolema, jos ei ole tehnyt mitään merkittvää elämässään – ei edes murhannut ketään.”
Arlan muistoa ja Arlan tekemää aloitetta kunnioittaen on nyt kuukauden ajan etsitty syntymää ja kastetta koskevaa tietoa 24.12.1828 syntyneelle Maria Anderssonille. Toivoa emme ole menettäneet, mutta tehtävä on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Epäselväksi on jäänyt onko nykyään lähdetietoja aivan liikaa vaiko aivan liian vähän.
V. 1851 on päässyt ripille 3.9.1836 syntynyt Maria Christina Andersson, lastenkirja s. 608. Isä Gabriel Andersson, rippilapsissa jakso 89.
Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto - I Ab:4 Lastenkirja 1828-1856, jakso 306, sivu 608-609: Diverse; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6435173409&aineistoId=1846467561 / Viitattu 8.8.2025
Tiukassa on löytää tämänkin Maria Anderssonin juuret. Isä Gabriel löytyy täältä, mutta pidemmälle en ole vielä päässyt.
Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto - I Aa:11 Naimisissa olevan työväestön rippikirja I 1840-1860, jakso 323, sivu 322: Arbetskarlar m.m. ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=12063532454&aineistoId=1845962584 / Viitattu 9.8.2025
Jouni Kaleva
09.08.25, 18:14
Kiitos hienoista muistosanoistasi Arlalle. Hän oli aina rakentava ja ystävällinen sukututkija. Hyvä esimerkki meille kaikille.
Tämän viestiketjun aloittaja blue-eyed Arla Pajunen o.s. Kovalainen (1944-2015) ei elinaikanaan ehtinyt saada selville oliko vai eikö Maria Andersson elänyt pitempään kuin kukaan muu. Mutta monta muuta asiaa intohimoisesti sukututkimukseen suhtautunut Arla kerkesi saamaan selville. Hänellä oli laaja verkosto apuna tietoja kerätessään.
Tänään on tasan 10 vuotta kulunut Arlan kuolemasta, keuhkojen pettämisestä. Hän totesi 66 vuoden ikäisenä aloitusviestinsä lopussa: En millään tahdo uskoa, että minäkin voisin jo ikäni puolesta olla noissa uusissa haudoissa.
Paljon muutakin Arla tiesi kertoa, esimerkiksi 11.4.2013 kirjeessään hän totesi kun oli kulunut vuosi hänen puolisonsa kuolemasta: ”... Pentti aina sanoi, että kun hän kuolee, häntä ei enää kukaan muista. Niinhän se on, me sen tiedämme, jos kukaan. Ei jää ihmisestä historian lehdille muuta tietoa kuin syntymä, kaste, naimisiinmeno ja kuolema, jos ei ole tehnyt mitään merkittvää elämässään – ei edes murhannut ketään.”
Arlan muistoa ja Arlan tekemää aloitetta kunnioittaen on nyt kuukauden ajan etsitty syntymää ja kastetta koskevaa tietoa 24.12.1828 syntyneelle Maria Anderssonille. Toivoa emme ole menettäneet, mutta tehtävä on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Epäselväksi on jäänyt onko nykyään lähdetietoja aivan liikaa vaiko aivan liian vähän.
Tässä ketjussa Anssi K:n viestien 24.-29. lainaukset lehtijutuista koskien Maria Anderssonia voivat antaa pohjaa muodostaa amatööriprofiloinnilla jotakin kuvaa Maria Anderssonista.
Ensinnäkin annetaan ymmärtää, että hän osasi useita kieliä, oli paljon matkustellut. Vuoden 1939 lehtijutussa kuvaus Maria Anderssonista ei oikein vastaa sitä, miten olettaisi 110-vuotiaan käyttäytyvän. Antaa vaikutelman, että oli ilmoitettua ikäänsä nuorempi.
Oli ollut kenraalin palvelijana Helsingissä, vai oliko kyse sen ajan pakolaisena turvapaikassa mahdollisesti isänsä tuttavien luona? Hänen syntymätietoaan ja varhaisvuosien tietojaan tuskin on suomalaisissa rekistereissä.
Ehkä hän oli Suomessa palvelleen Venäjän armeijan korkea-arvoisen upseerin tytär, joka oli paennut viimeistään 1900-luvun alkupuolella Suomeen, missä oli kaiketi asunut lapsuudessaan ja nuoruudessaan eikä halunnut tai voinut palata Neuvostoliittoon?
Jokin syy siihen on, että mitään tietoja ei 1800-luvun puolelta tunnu löytyvän ja Maria itse on ollut hyvin pidättyväinen omien tietojensa suhteen.
Jokseenkin koko ikänsä Helsingissä asunut Maria ei ehkä olisi voinut keksiä ihan tyhjästä sitä Orimattilan talon nimeä. Veikkaan sen olevan jotenkuten totta. Mutta en löytänyt sieltä ketään sopivaa paria, joka lähtisi Viipuriin. Seurasin yhtä pariskuntaa Helsingin pitäjään, Pornaisiin ja takaisin Helsingeen mutta he kuolivat siellä.
Jokseenkin koko ikänsä Helsingissä asunut Maria ei ehkä olisi voinut keksiä ihan tyhjästä sitä Orimattilan talon nimeä. Veikkaan sen olevan jotenkuten totta. Mutta en löytänyt sieltä ketään sopivaa paria, joka lähtisi Viipuriin. Seurasin yhtä pariskuntaa Helsingin pitäjään, Pornaisiin ja takaisin Helsingeen mutta he kuolivat siellä.
Olen saanut sen käsityksen, että 1800-luvun puolelta ei ole muuta lähdettä tiedossa Maria Anderssonin elämänvaiheista kuin hän itse. Eikä mitään Marian kertomaa sukutaustastaan ja ajoituksista ole voitu varmistaa todeksi. Tarvittaisiin kastetodistus tai jokin varma kirjaus iästä jo Marian nuoruusvuosilta. Kun hän ilmeisesti on asunut Suomessa jo nuorena, ei hän missään tynnyrissä ole ollut. Hänen kotonaan on saattanut olla palvelusväkeä vaikkapa Orimattilasta. Todellisen henkilöllisyyden peittely 1900-luvun puolella on ollut harkittu teko.
Tapani Kovalaine
10.08.25, 08:52
Varhaisin merkintä Maria Anderssonista on 26.6.1913 tapahtunut kirjaus. Silloin on virkahenkilö merkinnyt poliisilaitoksen osoitekorttiin, että Kiriloffin perheeseen osoitteeseen Fredriksberg 7 (Vallila 7) on muuttanut 24.12.1828 syntynyt henkilö, jonka nimi on Maria Andersson. Syntymäpaikka on Viipuri.
https://photos.google.com/share/AF1QipPjpgrcYkSyVVV7Tlzx_HJqXkbD8wd8tt_M2pMftMgWGn rXTrV3_MkXa3GtoNUKrQ/photo/AF1QipMCL0fjqwPwi84hItC0sZj0AgK0yrfOySCcKMZz?key=R k5MRVZMYkhtUGRWS3FyUWYxcFBlN24zWHBJV3hn
Tämä on nyt varhaisin rasti, josta voi lähteä kohti tuntematonta menneisyyttä. Kuka oli Kiriloff? Miksi Maria ei tullut vuoden 1914 henkikirjaan, jos hän asui Vallilassa?
Jouni Kaleva
10.08.25, 09:09
Tässä on tullut väärinkäsitys tai väärinmuistaminen, sillä Maria sanoi Kansan Kuvalehdessä 17.3.1934 julkaistussa haastattelussa toimittajalle:
"Isä oli kotoisin Mäntsälästä, äiti Kaijalan talon tytär Orimattilasta. Äidin vanhemmat möivät talonsa ja siirtyivät Viipuriin, missä Maria Anderssonin äiti kohtasi tulevan miehensä, musiikkivääpeli Anderssonin."
Mistä mielikuvituksesta Maria kertoisi isänsä olleen ammatiltaan musiikkivääpeli, ellei se olisi totta! Kyseessä kun on varsin spesifi nimike.
Tähän mennessä on Viipurista paikallistettu Musicant Unterofficier Christian Andersson (luth: Glaubens), joka vihitty 29.10.1839 Viipurin saksalaisessa srk:ssa.
Hei
Marian osoitekorttiin oli litetty lehtileike 104 vuotis haastattelusta.
Siinä kerrotaan että Maria olisi palvellut jonkun suomalaisen Amiraalin
perhessä 45 ? vuotta. Jutut muuttuu. En nyt muista minkä lehden
haastattelussa Maria kertoi palvelleensa Amiraali Smirnoffia 40 vuotta.
Kyseistä Amiraalia en vielä löytänyt.
Pitäisi ehkä lukea ketjun viestit uudelleen niiltä osin missä on julkaistu
Marian lehdille antamia haastatteluja. Ensin Maria kertoi että isä oli
Musikantti. Myöhemmässä haastattelussa isä oli Musiikkivääpeli ja sitten
vahtimestari.
Suomenlinnan (Sveaborg) rippikirjoissa on myös Musikantteja.
Helsinki Henkikirja 1914 kuva 1013 1-2 kaupunginosa
37 Elgen 22 Fabiansg. 32
Andrejeff 69, B Olga 96. 0-1 (gr. kat ryska und)
https://digihakemisto.net/item/2110731593/5304707898/1013
sivulla on useampi Andrejeff
Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto III G Tilit
III Gh Kirkollismaksujen jäämäluettelot 1876-1887
kuva 56 Tisdagen Q ----– ? 1887
Andrejeff 288/5972
https://digihakemisto.net/item/1850112912/11067376143/56
III Gh:3 Jäämäluettelot 1885-1886
Uppgiftföre utestående resten för år 1885
https://digihakemisto.net/item/1850112709/11067795559/2
kuva 3 Restlängd öf--
https://digihakemisto.net/item/1850112709/11067795565/3
kuva 17 år 1885
https://digihakemisto.net/item/1850112709/11067795651/17
Näitä kirkonmaksujen rästiluetteloita on vielä lisää.
t. Pirkko
Ja pari juttua lisää.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/954266?term=Suomen&term=vanhin&term=nainen&term=Maria&term=Andersson&term=Anderssonin&term=Anderssonia&page=21
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/901426?term=Maria&term=Anderssonin&term=Andersson&term=naisesta&term=naiselle&term=Anderssonia&term=suomea&term=vanhaksi&term=Suomessa&page=15
Yleisesti ottaen melko samoja asioita toistuu. Koottuja asioita haastatteluista:
- äiti kuollut Marian ollessa 9-vuotias
- Maria ollut mm. amiraali Smirnoffin ja kenraali Heinricuksen palveluksessa
- lasten määrä perheessä joko 9 tai 11 (molemmat mainittu), 7 tytärtä
- isä ollut "musiikkivääpeli" ja Helsingissä vahtimestari (kenraalikuvernöörin talon)
Helsingin Sanomat 7.3.1909 s. 6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/751866?term=Heinricius&page=6
Kuolleita. Kenraalimajuri Iwar Heinricius kuoli eilen Wiipurissa.
Iwar Heinricius oli syntynyt w. 1848 Wiipurissa. Hänen isänsä oli Wiipurin kunnallispormestari Johan Gustaf Heinricius. Suoritettuaan pääsytutkinnon Haminan kadettikoulusta w. 1867 tuli hän wänrikiksi Ismailowin henkiw. rykmenttiin, saawuttaen alikapteenin arwon 1874. Komppanianupseerina toimi hän Haminan kadettikoulussa wwo. 1873—75. Rykmenttinsä kanssa otti hän osaa Turkin sotaan ja haawoittui Gorni Jubniakin tappelussa. Kapteenin arwon saawutti hän w. 1878 sekä öwerstin arwon w. 1887. Ottaessaan wirkaeron w. 1891 nimitettiin hänet kenraalimajuriksi.
Otettuaan eron on wainaja asunut Wiipurissa, harjoittanut amatöörimaalausta ja erinäisiä opiskeluja. Hän on erityisen huomattawalla tawalla ottanut osaa hywäntekewäisyystyöhön. Wainajaa surewat lähinnä weljet ja sisaret.
Ivar Heinricius löytyy Viipurin henkikirjan vuosien 1894-1900 aakkoshakemistosta
https://digihakemisto.net/item/320096208/6025466179/264
ja myös eräs Maria Eufrosyne Andersson vuosina 1896, 1897 ja 1900
https://digihakemisto.net/item/320096208/6025464219/25
Tapani Kovalaine
11.08.25, 17:25
Viipurin maaseurakunnan muuttokirjan anoneiden joukosta löytyy marraskuulta 1901 Maria Eufrosyne Andersson. Oliko nimikaima, minne mahtoi muuttaa?
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/787012?term=Maria%20Eufrosyne%20Andersson&page=1
Ai se hakemistossa mainittu oli tämä Maria Eufrosyne Andersson, joka muutti 1901 Viipurista. Mutta minne muutti? Tässä taisi tulla JHissan ansiosta avaimet kirkonkirjojen puolelle Marian etsimiseen. Erinomainen löytö.
Tapani Kovalaine
11.08.25, 18:38
Viipurin kaupungin vuoden 1901 henkikirjassa on Viipurin kunnallisen sairaalan henkilökuntaan kuulunut:
- sköterska Maria Eufrosyne Andersson, syntynyt 1871
Viipurin läänin henkikirjat - Vi:248 Henkikirja 1901-1901, jakso 277, sivu 5656: Wiborg: Anina; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5631653981&aineistoId=2300546677 / Viitattu 11.8.2025
Sellainenkin on mahdollista, että eräässä aikaisemmassa viestissä mainittu Maria Eufrosyne Andersson, joka oli vuonna 1905 Helsingissä ulkomaan passin hakijana, on tämä 1871 syntynyt sairaanhoitaja. Voi olla 1828 syntyneen Marian nimikaima.
Hannu Virttaalainen
11.08.25, 19:38
Viipurin kaupungin vuoden 1901 henkikirjassa on Viipurin kunnallisen sairaalan henkilökuntaan kuulunut:
- sköterska Maria Eufrosyne Andersson, syntynyt 1871
Viipurin läänin henkikirjat - Vi:248 Henkikirja 1901-1901, jakso 277, sivu 5656: Wiborg: Anina; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5631653981&aineistoId=2300546677 / Viitattu 11.8.2025
Sellainenkin on mahdollista, että eräässä aikaisemmassa viestissä mainittu Maria Eufrosyne Andersson, joka oli vuonna 1905 Helsingissä ulkomaan passin hakijana, on tämä 1871 syntynyt sairaanhoitaja. Voi olla 1828 syntyneen Marian nimikaima.
Sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersson muutti Helsinkiin joulukuussa 1901 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23489&pnum=643
Tässä yksi Maria Andersson (s. 1862) Helsingissä 1902. Osoite St Robertsg. 9.
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:190 Henkikirja, 5.-10. kaupunginosa 1902-1902, jakso 123, sivu 1494; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=7445730823&aineistoId=2108775040 / Viitattu 12.8.2025
Tässä yksi Maria Andersson (s. 1862) Helsingissä 1902. Osoite St Robertsg. 9
Maria (s. 1862) oli Theresia Wichmannin palveluksessa ilmeisesti vain yhden vuoden, sillä 1901 ja 1903 hän ei ole Theresian luona henkikirjassa.
https://www.geni.com/people/Vilhelmina-Sofia-Theresia-Wichmann/6000000001010501584?through=6000000001010637243
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/931975?page=8
Nyt on Helsingistä löytynyt jo ainakin viisi Maria Anderssonia:
Maria Eufrosyne sairaanhoitaja (s. 1871)
Maria Mattsdotter, Ernst Alftanin palvelija (s. 11.2.1838)
Maria Christina Gabrielsdotter (s. 1836)
Maria, Theresie Wichmanin palvelija (s. 1862)
Maria Wilhelmina Mariasdotter (s. 15.10.1838)
Rippilasten uudelleentarkastus 1840-1869 ei tuonut enää muita lisätietoja. Maria Eufrosynen ilmoitus ripillepääsystä Helsingissä vaikuttaa siis epäilyttävältä ellei hän ole syntynyt v. 1850 jälkeen - eli esimerkiksi 1871:)
Tapani Kovalaine
12.08.25, 18:00
Tyhmä kysymys?
Oliko Maria palveluksessa Helsingin kaupungin 1900-luvun alun rajojen sisäpuolella?
Voisiko olla, että oli palveluksessa kartonossa tai huvilassa kaupungin silloisten rajojen ulkopuolella, mutta kuitenkin niin lähellä, että kävi kaupungissa jatkuvasti?
Oli "stadilainen" vain omassa tai haastattelijoiden mielessä jo ennen kaupunkiin muuttamistaan vanhemmalla iällä?
VIIPURITAR 28.9.1929 kävi Helsingin Yrjönkadun uimahalliin tutustumassa. Näin toimittaja kirjoitti asiasta Helsingin Sanomiin:
Uimahallissa kävi eilen vieras, joka tutustui ensi kerran sadassa vuodessa senlaatuiseen laitokseen. Hän oli neiti Maria Andersson, ensi jouluna 101. vuosipäiväänsä viettävä viipuritar ...
Tuon haastattelun perusteella on perusteltua yrittää löytää Viipurissa asumisen ajalta tieto Maria Anderssonista. Sieelä Viipurissa toimi vuoteen 1901 saakka sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersson ja hänen työpaikkansa sairaalassa oli pitkä rivi mielenterveyspotilaita, joista kaikkein tatavin olisi kyennyt tekemään identiteettivarkauden. Tällainenkin tulee mieleen, kun tähän 117 vuoden ikään näyttää liittyvän täydellinen rikos.
Jouni Kaleva
13.08.25, 06:58
Meillä on siis selvästi näköpiirissä sairaanhoitaja Maria Euphrosyne Anderson, s. 1871. Hän haki ulkomaanpassia 1905. Lienee mahdollista selvittää tarkemmin hänen historiansa? Matkustiko todella johonkin 1905 eikä enää palannut Suomeen?
Mistäs tulikaan tieto, että tämä meidän "117-vuotias" olisi samoin ollut nimeltään Maria Euphrosyne? Oliko hän itse näin todennut, tai onko se hänen osaltaan jossakin dokumentissa, vai oliko kenties vain tutkivan journalistin esiin tuoma nimi?
Tapani Kovalaine
13.08.25, 09:32
Nurmijärveltä muutti marraskuussa 1872 Helsinkiin vuoden ikäisenä Maria Eufrosyne Andersson, s. 15.9.1871. Perheeseen kuului vanhemmat Tobias Andersson, s. 26.7.1840 Lopella, ja Gustava Lovisa Henriksdotter, s. 7.4.1829, k. 6.7.1874 Helsingissä. sekä poika Alexander Andersson s. 9.7.1869. Äitipuoleksi tuli 31.10.1875 vihkimisen kautta Rautalammilla 12.12.1843 syntynyt Eeva Sofia Pekantytär Leskinen, joka oli 1867 tullut Helsinkiin.
Netistä ei pääse näkemään kävikö tämä Maria Eufrosyne Andersson ripillä Helsingin vanhassa kirkossa ja opiskeliko hän sairaanhoitajaksi. Hänen isänsä Tobias oli Nurmijärvellä torpparina ja Helsingissä ammatti oli stationkarl.
Helsingin Sanomat 7.3.1909 s. 6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/751866?term=Heinricius&page=6
Kuolleita. Kenraalimajuri Iwar Heinricius kuoli eilen Wiipurissa.
Iwar Heinricius oli syntynyt w. 1848 Wiipurissa. Hänen isänsä oli Wiipurin kunnallispormestari Johan Gustaf Heinricius. Suoritettuaan pääsytutkinnon Haminan kadettikoulusta w. 1867 tuli hän wänrikiksi Ismailowin henkiw. rykmenttiin, saawuttaen alikapteenin arwon 1874. Komppanianupseerina toimi hän Haminan kadettikoulussa wwo. 1873—75. Rykmenttinsä kanssa otti hän osaa Turkin sotaan ja haawoittui Gorni Jubniakin tappelussa. Kapteenin arwon saawutti hän w. 1878 sekä öwerstin arwon w. 1887. Ottaessaan wirkaeron w. 1891 nimitettiin hänet kenraalimajuriksi.
Otettuaan eron on wainaja asunut Wiipurissa, harjoittanut amatöörimaalausta ja erinäisiä opiskeluja. Hän on erityisen huomattawalla tawalla ottanut osaa hywäntekewäisyystyöhön. Wainajaa surewat lähinnä weljet ja sisaret.
Ivar Heinricius löytyy Viipurin henkikirjan vuosien 1894-1900 aakkoshakemistosta
https://digihakemisto.net/item/320096208/6025466179/264
ja myös eräs Maria Eufrosyne Andersson vuosina 1896, 1897 ja 1900
https://digihakemisto.net/item/320096208/6025464219/25
Viipurin henkikirjan vuosien 1894-1900 aakkoshakemistosta löytyy useita joiden nimi on Maria Andersson
https://digihakemisto.net/item/320096208/6025464219/25
lisäksi löytyy mm. Maria Andrejeff
https://digihakemisto.net/item/320096208/6025464225/26
Meillä on siis selvästi näköpiirissä sairaanhoitaja Maria Euphrosyne Anderson, s. 1871. Hän haki ulkomaanpassia 1905. Lienee mahdollista selvittää tarkemmin hänen historiansa? Matkustiko todella johonkin 1905 eikä enää palannut Suomeen?
Mistäs tulikaan tieto, että tämä meidän "117-vuotias" olisi samoin ollut nimeltään Maria Euphrosyne? Oliko hän itse näin todennut, tai onko se hänen osaltaan jossakin dokumentissa, vai oliko kenties vain tutkivan journalistin esiin tuoma nimi?
Suomen Kuvalehti 21.03.1936 no 12 s. 426
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889726?term=Maria%20Eufrosyne%20Anderssonia&page=6
Oli viimeinen helmikuun päivä, kun päätin lähteä haastattelemaan Suomen vanhinta naista, Maria Eufrosyne Anderssonia, ajatellen, etteipä 107-vuotias ainakaan tällaisella tuulella ole liikkeellä, vaan kotona kaikessa rauhassa kahvipannunsa ääressä.
Ilta-Sanomat 23.12.1938 no 297 s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1992279?term=Maria%20Eufrosyne%20Andersson&page=3
Maria Andersson 110-vuotias
110 vuotta täyttää huomenna kaupunkimme vanhin asukas, neiti Maria Eufrosyne Andersson. Neiti Andersson on syntynyt Viipurissa, mutta muuttanut Helsinkiin jo 106 vuotta sitten. Perheeseen kuului 11 lasta, joista lähinnä vanhin on elänyt n. 80 vuoden ikäiseksi, kuten isä ja äitikin. Isä oli toiminut soittajana venäläisessä sotaväessä ja sen jälkeen vahtimestarina. Neiti Andersson on itse ansainnut leipänsä jo 19-vuotiaasta pääasiallisesti palvelemalla ”herrasväessä”. Hän on yhä täysin pirteä ja reipas.
Sama neiti Maria Eufrosyne Andersson löytyy myös
Helsingin Sanomat 24.12.1938 no 347 s. 10
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986339?term=Maria%20Eufrosyne%20Andersson&page=10
timolaurmaa
13.08.25, 17:34
... Ilta-Sanomat 23.12.1938 no 297 s. 3
Neiti Andersson on syntynyt Viipurissa, mutta muuttanut Helsinkiin jo 106 vuotta sitten.
Jos tämä pitäisi paikkansa (ja Maria olisi syntynyt 1828), Helsingin rippikoululaisista pitäisi löytyä vuosien 1842-1845 tienoilla sopiva.
Tässä vuotta 1845: https://digihakemisto.net/item/1846959502/5858210729/67
Mutta täysin ylivoimaisella enemmistöllä tytöistä oli tuolloin jo varsinainen sukunimi. Maria-nimisistä löysin pari Ericsdotteria, yhden Johansdotterin ja yhden Andersdotterin, eikä yhtään -son -päätteistä sukunimeä.
Olisiko tässä riittävästi ainesta osoittamaan, ettei Andersson-sukunimi voi Marialla (Helsingissä) olla noin vanha?
Eräs kaupunginpalvelija Eric Andersson esiintyy useasti Helsingin kämnerinoikeudessa 1862 tutkiessaan "korttelivahtimestarien" ja kaupunginvoudin kanssa rikoksia. Tässä yksi tapaus...(viimeinen juttu)
https://digihakemisto.net/item/572638599/5180605480/78
Jos tämä pitäisi paikkansa (ja Maria olisi syntynyt 1828), Helsingin rippikoululaisista pitäisi löytyä vuosien 1842-1845 tienoilla sopiva.
Neiti Andersson on kertonut päässeensä ripille Helsingin vanhassa kirkossa. Tieto löytyy Kansan kuvalehdestä v. 1938. Myöhemmin samassa haastattelussa hän antaa ymmärtää, että olisi ollut rippikoulussa, mutta jättänyt sen kesken, kun herrasväelle oli tullut vieraita. Asuivatko Smirnoffit tai Henricukset Helsingissä?
Kansan kuvalehti, 17.03.1934, nro 11, s. 8-9
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871249?page=8
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Viitattu:13.08.2025
Kuten aiemmin kirjoitin, olen nyt kahteen kertaan käynyt kyseisen seurakunnan rippikoululaisten listat läpi vuosilta 1840-1869. Siellä on kaksi ehdokasta:
Maria Christina Gabrielsdotter Andersson (s. 1836) ja
Maria Wilhelmina Mariasdotter Andersson (s. 15.10.1838)
Etsimämme ei todennäköisesti ole kumpikaan näistä. Yhtään Maria Eufrosyneä ei löytynyt.
Tuosta Kansan kuvalehden tekstistä ilmenee joitakin aikatietoja.
Maria kertoo käyneensä lapsena Heikinkadulla Nymannin talossa professori Fredrik Cygnaeuksen luona syömässä köyhille lapsille tarjottua joulupuuroa. Tiedämmekö milloin Cygnaeus asui siellä?
Lisäksi Maria kertoo, että muistaa kuinka Itämaisen sodan aikana Viaporia pommitettiin. Pommitus tapahtui 9.-11.8.1855. Jos neiti ei puhunut omiaan, niin 1871 synytnyt sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersson on tällä perusteella eri henkilö.
Tästä lehdestä löytyvät myös jo aiemmin esillä olleet tiedot vanhempien kotipaikkakunnista sekä äidin kuolemasta Marian ollessa 9-vuotias.
Kenraali Henricius asui Viipurissa. Jäänyt eläkkeelle 1891, kuollut 1909 Viipurissa.
Wikipediasta löytyi yksi amiraali Smirnov, syntynyt 1880 Venäjällä. Hän oli Koltchakin armeijan miehiä. Maria Andersson ei varmaankaan ole tämän amiraalin palveluksessa ollut. Hyvin epätodennäköistä, että olisi ollut myöskään kenraali (erottuaan v. 1891 nimitettiin kenraalimajuriksi) Henriciuksen palveluksessa.
Peitetarinaa nämäkin henkilöt.
Maria Andersson osallistui 105 vuoden ikäisenä ministerinrouva Helmi Talaan viimeiselle matkalle. Helmikuussa 1934 hän jätti hautajaisissa viimeisenä henkilönä seppeleen arkulle. Näin kertoo Helsingin Sanomat 23.2.1934 ja mainitsee samalla, että Mariaa ennen "eräät vanhet entiset palvelijattaret" toimivat samoin. Oliko Maria yksi näistä entisistä kodinhoitajista?
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831132?term=Helmi&term=Talaan&term=Talas&term=Talaalle&page=3
Maria Andersson kertoi toimittajalle eräässä haastattelussa, että ministeri Onni Talas järjesti hänelle kyydin hautajaisiin ja auttoi arkun luo tulemisessa. Toisessa haastattelussa Maria kertoi, että hänen asuntonsa Hämeentie 37 osoitteessa omistaa tri Talas ja hänen ei tarvitse maksaa lainkaan vuokraa.
Luotsikatu 1 A 3 osoitteessa vuonna 1920 asuneella ministeri Onni Talaksen perheellä oli henkikirjan mukaan (sivu 3169) kodinhoitaja, mutta ei enää (?) Maria Andersson, joka olisi tuolloin ollut 92 v. Nyt on toiveita löytää senaattori Talaksen perheen edelliset "vanhat palvelijattaret". Siten saataisiin ikätietoihin varmennusta.
Tämän Svenska Dagbladet -lehden hakutulosten (/tulkinnan) perusteella Maria olisi ollut jollain ministerillä palveluksessa.
>110-åring med sisu Julafton fyllde Helsingfors
>Helsingfors äldsta invånare fröken Maria Andersson 110 år Dagen gick förstås inte spårlöst förbi
>försörjt sig på blomsterförsäljning I yngre år var hon i tjänst hos en minister
https://tidningar.kb.se/search?to=1940-12-31&from=1938-01-01&q=maria%20andersson%20110%20%C3%A5r&searchGranularity=part
Edellämainittu kaupunginpalvelija Erik Andersson on myöhemmin kämnerinoikeuden vahtimestari
https://digihakemisto.net/item/572638599/5180604820/130
Kenraali Henricius asui Viipurissa. Jäänyt eläkkeelle 1891, kuollut 1909 Viipurissa.
Wikipediasta löytyi yksi amiraali Smirnov, syntynyt 1880 Venäjällä. Hän oli Koltchakin armeijan miehiä. Maria Andersson ei varmaankaan ole tämän amiraalin palveluksessa ollut. Hyvin epätodennäköistä, että olisi ollut myöskään kenraali (erottuaan v. 1891 nimitettiin kenraalimajuriksi) Henriciuksen palveluksessa.
Peitetarinaa nämäkin henkilöt.
Kenraali Ivar Heinriciuksen veli Gustaf Heinricius
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=19181
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Heinricius
toimi Helsingin yliopiston lapsenpäästöopin ja lastentautiopin professorina 1890-1915.
Tosin heidän isänsä kunnallispormestari hovineuvos Johan Gustaf Heinricius
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=15277
kuoli myös vasta 1901
Suomalainen Wirallinen Lehti 25.05.1901 no 120 s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/702012?term=Ivar%20Heinricius&page=3
Sittenkun edesmenneen entisen kunnallispormestarin hovineuvos Johan Gustaf Heinricius'en oikeudenomistajat kenraalimajuri Ivar Heinricius, tästä kaupungista, ja professori Gustaf Heinricius, Helsingin kaupungista, sekä vävy varakonsuli Conrad Spoof, Turun kaupungista, edusmiehenä vaimollensa Jenny, syntyisin Heinricius, tänäpäivänä ovat täällä hakeneet vuosihaastoa heidän viime Tammikuun 3 päivänä kuolleen isänsä ja appensa jälkeen, on Raastuvanoikeus julkisella manuulla kutsunat mainitun vainajan kaikki velkojat viimeistään maanantaina 12 päivänä Toukokuuta 1902 ennen kello kahtatoista päivällä saapumaan Raastuvanoikeuteen ja saamisiaan niin ilmoittamaan ja valvomaan, kuin Keis. asetuksessa vuosihastosta 9 p:ltä Marraskuuta 1868 määrätään, joka 1 kerta tiedoksi annetaan. Wiipurin Raatihuoneessa, 24 päivänä Huhtikuuta 1901.
Suomalainen Wirallinen Lehti 15.06.1909 no 134 s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/709137?term=Ivar%20Heinricius&page=3
Sen johdosta, että professori Gustaf Heinricius Helsingin kaupungista ja konsuli Konrad Spoof Turun kaupungista ovat anoneet saada vuosihaastoa heidän viime Maaliskuun 5 päivänä kuolleen veljensä ja lankonsa, kenraalimajuri Ivar Heinricius'en jälkeen, kutsutaan mainitun vainajan kaikki velkojat viimeistään maanantaina 4 päivänä Heinäkuuta 1910 ennen kello 12 päivällä saapumaan Viipurin kaupungin Raastuvanoikeuteen saamisiaan niin ilmoittamaan kuin Keisarillisessa asetuksessa 9 päivältä Marraskuuta 1868 säädetään, josta 2 kerran tieto annetan. Viipurissa, 22 päivänä Toukokuuta 1909.
Tässä saatiin sentään kenraalimajuri Ivar Heinricius'en kuolinaika 5.3.1909 Viipuri, mikä näyttää puuttuvan sekä wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivar_Heinricius
että kansallisbiografiasta
https://kansallisbiografia.fi/kenraalit/henkilo/188
Maria oli siis ollut aiemmin ministeri Talaksen palveluksessa ja nautti nyt Talaksen tuesta vanhoilla päivillään (Tavastvägen 37).
Tämän 1935 Svenska Pressenin artikkelin mukaan vuonna 1935 Maria täytti 107 vuotta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2216241?term=Maria%20Andersson&term=minister%20Talas&page=1
Hän myi vanhoilla päivillään vielä kukkia Stockmannilla. Onko tämä tarkistettavissa?
Samaa toisesta lehdestä ("Mari Andersson"):
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2224447?term=Mari%20Andersson&term=minister%20Talas&page=4
Kerrotaan Mari(a)n näyttäneen 65-vuotiaalta - 107 vuotiaana. Kestäisi vielä 3 vuotta, kun hänelle ehdotettaisiin 500 markan eläkettä/kk.
Hannu Virttaalainen
14.08.25, 18:10
Senaattori Onni Talas avioitui suunnilleen vuonna 1901 ja muutti Helsingistä vaimonsa kanssa 22.2.1902 Lahden kauppalaan, joka tuohon aikaan kuului Hollolan seurakuntaan. Hollolassa syntyi 6.12.1902 perheen esikoispoika Jorma.
Helsingin seurakunnan ulosmuuttaneiden kirja kertoo Onni ja Helmi Talaksen muuttaneen rippikirjan sivulta 1-534 vuonna 1902. Netissä ei ole vuotta 1881 tuoreempia Helsingin seurakunnan tietoja. Ei pidä lannistua. Rippikirjan sivu 1-534 löytyy vuosien 1870-1881 kirjasta. Ja ketäs sieltä löytyykään? Sivulla kerrotaan tiedot Alexander Tertullian Gratschoffista ja vaimostaan Josefinasta, jotka henkikirjatietojen mukaan asuivat vaimon kuolemaan 1903 saakka osoitteessa Pikku Robertinkatu 9 eli kortteli 51, tontti 6. Heidän poikansa Onni muutti sukunimensä vuonna 1895 ja lakkasi olemasta Gratschoff.
Kiinnostavaa on että heti Onni Talaksen vanhempien jälkeen rippikirjassa sivulla 534 ovat Aleksei Smirnoffin puolisoita koskevat tiedot. Tuo sukunimi Smirnoff toistuu useissa Maria Anderssonin lehtijutuissa.
On myönnettävä että nyt ei olla etsimässä tietoja Onni Talaksesta, joka oli puheenjohtaja siinä porukassa, joka kävi Suomeen hakemassa kuningasta, sillä hän oli hyvin kielitaitoinen senaattori. Nyt etsitään varmistusta Maria Anderssonin syntymäajalle. Leijona korttelista ei löytynyt 1832 tietoja vahtimestari Anderssonin perheestä. Kotka (Örnen) kortteli 61 Helsingin kaupungin 3. kaupunginosan eli Erottaja 2 on ollut Maria Anderssonin lapsuudenkoti. Valitettavasti ei henkikirjoista ole vielä löytynyt pientä pihaustakaan perheen siellä asumisesta 1830- tai 1840-luvulla.
Kun Helsingin kaupunki päätti maksaa 500 markan eläkkeen vanhimmalle asukkaalleen ja päätti pystyttää hienon hautakiven Marian muistolle reliefin kera Hietaniemen hautausmaalle, niin tämä Marian 117 vuoden ikä ei voi olla mikään uskon asia. On lyötävä faktat kehiin... Marian kuolinpesän perukirjasta voisi löytyä virkatodistukset sen jälkeiseltä ajalta kun Maria täytti 15 vuotta. Ja kuka nyt tuollaiseen uskoo?
!898 osoitekalenterin mukaan opiskelija Onni Talas osote Pikku Robertinkatu 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1154631?page=641
1905 -1908 Onni Talas osote 01.01.1908 Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto (https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1161777?page=839)
1909 Helmi ja Onni Talas :Pohjosranta 10 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1161812?term=Helsingfors&term=Maria&term=Andrejew&page=997
Hannu Virttaalainen
15.08.25, 08:24
Kenraali Ivar Heinriciuksen veli Gustaf Heinricius
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=19181
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Heinricius
toimi Helsingin yliopiston lapsenpäästöopin ja lastentautiopin professorina 1890-1915.
Tosin heidän isänsä kunnallispormestari hovineuvos Johan Gustaf Heinricius
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=15277
kuoli myös vasta 1901
Suomalainen Wirallinen Lehti 25.05.1901 no 120 s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/702012?term=Ivar%20Heinricius&page=3
Sittenkun edesmenneen entisen kunnallispormestarin hovineuvos Johan Gustaf Heinricius'en oikeudenomistajat kenraalimajuri Ivar Heinricius, tästä kaupungista, ja professori Gustaf Heinricius, Helsingin kaupungista, sekä vävy varakonsuli Conrad Spoof, Turun kaupungista, edusmiehenä vaimollensa Jenny, syntyisin Heinricius, tänäpäivänä ovat täällä hakeneet vuosihaastoa heidän viime Tammikuun 3 päivänä kuolleen isänsä ja appensa jälkeen, on Raastuvanoikeus julkisella manuulla kutsunat mainitun vainajan kaikki velkojat viimeistään maanantaina 12 päivänä Toukokuuta 1902 ennen kello kahtatoista päivällä saapumaan Raastuvanoikeuteen ja saamisiaan niin ilmoittamaan ja valvomaan, kuin Keis. asetuksessa vuosihastosta 9 p:ltä Marraskuuta 1868 määrätään, joka 1 kerta tiedoksi annetaan. Wiipurin Raatihuoneessa, 24 päivänä Huhtikuuta 1901.
Suomalainen Wirallinen Lehti 15.06.1909 no 134 s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/709137?term=Ivar%20Heinricius&page=3
Sen johdosta, että professori Gustaf Heinricius Helsingin kaupungista ja konsuli Konrad Spoof Turun kaupungista ovat anoneet saada vuosihaastoa heidän viime Maaliskuun 5 päivänä kuolleen veljensä ja lankonsa, kenraalimajuri Ivar Heinricius'en jälkeen, kutsutaan mainitun vainajan kaikki velkojat viimeistään maanantaina 4 päivänä Heinäkuuta 1910 ennen kello 12 päivällä saapumaan Viipurin kaupungin Raastuvanoikeuteen saamisiaan niin ilmoittamaan kuin Keisarillisessa asetuksessa 9 päivältä Marraskuuta 1868 säädetään, josta 2 kerran tieto annetan. Viipurissa, 22 päivänä Toukokuuta 1909.
Tässä saatiin sentään kenraalimajuri Ivar Heinricius'en kuolinaika 5.3.1909 Viipuri, mikä näyttää puuttuvan sekä wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivar_Heinricius
että kansallisbiografiasta
https://kansallisbiografia.fi/kenraalit/henkilo/188
Kenraali Ivar Heinriciud vanheimpiensa kodisss Viipurissa:
1860: https://digihakemisto.net/item/2295556204/6188921414/1026
1863: https://digihakemisto.net/item/2295677423/5647987597/873
1869 Ivar ei enää vanhempiensa luona: https://digihakemisto.net/item/2296058380/5672065191/827
Ei näy em. henkirjoissa Mariaa (s. 1828), joka kertomansa mukaan palvellut yli 40 vuotta kenraali Heinriciuksella...
Kenraali kuoli 1909 Viipurissa, joten kyllä taisi olla Maria melkoinen tarinankeroja ;)...
Hannu Virttaalainen
15.08.25, 09:17
Kenraalimajuri Ivar Heinriciuksen osoitteet Vipurissa:
1902 Eliaank.4: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262861?page=148
1904 Eliaank. 4: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262860?page=150
1907 Mustaiinveljestenk.4: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262859?term=Heinricius&term=Ivar&page=143
Kerrotaan Mari(a)n näyttäneen 65-vuotiaalta - 107 vuotiaana.
Sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersson oli syntynyt 1871 ja oli tuolloin 64-vuotias.
Tyhmä kysymys?
Oliko Maria palveluksessa Helsingin kaupungin 1900-luvun alun rajojen sisäpuolella?
Voisiko olla, että oli palveluksessa kartonossa tai huvilassa kaupungin silloisten rajojen ulkopuolella, mutta kuitenkin niin lähellä, että kävi kaupungissa jatkuvasti?
Oli "stadilainen" vain omassa tai haastattelijoiden mielessä jo ennen kaupunkiin muuttamistaan vanhemmalla iällä?
Tässä osoitekortissa (jota on katseltu muutamaan kertaan) on 1923-1930 välillä sen kääntöpuolella merkintä "Tapanilasta Pääskylänk 7A81". Tapanila ei ollut tuolloin Helsinkiä (vaan Hgin maalaiskuntaa). Miten olisi tulkittava, asuiko jopa useampia vuosia Tapanilassa? Oliko siellä sukua/tuttavia/jotain muuta?
https://photos.google.com/share/AF1QipPjpgrcYkSyVVV7Tlzx_HJqXkbD8wd8tt_M2pMftMgWGn rXTrV3_MkXa3GtoNUKrQ/photo/AF1QipMCL0fjqwPwi84hItC0sZj0AgK0yrfOySCcKMZz?key=R k5MRVZMYkhtUGRWS3FyUWYxcFBlN24zWHBJV3hn
Hei
Pääskylänkatu 7 on melko lähellä Hämeentie 37 osoitetta mihin
Maria muutti 26.3. 1931 (Pääskylänkatu 1-13 postinumero 00500 Helsinki)
t. Pirkko
Sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersson oli syntynyt 1871 ja oli tuolloin 64-vuotias.
Kanaattaa siis etsiä sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersonia Helsingistä, minne hän muutti Viipurista 1901
Wiipuri 3.11.1901 no 91 s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/787012?term=Maria%20Eufrosyne&term=Andersson&page=1
eli onko tietoa hänen kuolinajastaan?
Jos haluaa arvailla ikää ulkonäön perusteella, niin
Suomen nainen 01.02.1933 no 2 s. 29
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/901426?page=15
on myös valokuva, jossa 104-vuotias Maria Eufrosyne Andersson on nukkensa kanssa.
Jouni Kaleva
16.08.25, 14:11
Kanaattaa siis etsiä sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersonia Helsingistä, minne hän muutti Viipurista 1901
Wiipuri 3.11.1901 no 91 s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/787012?term=Maria%20Eufrosyne&term=Andersson&page=1
eli onko tietoa hänen kuolinajastaan?
Jos haluaa arvailla ikää ulkonäön perusteella, niin
Suomen nainen 01.02.1933 no 2 s. 29
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/901426?page=15
on myös valokuva, jossa 104-vuotias Maria Eufrosyne Andersson on nukkensa kanssa.
Eikös Maria Eufrosyne hakenut ulkomaanpassia 1905, kuten täällä on käynyt esiin?
Tuossa 1933 jutussa toimittaja arvioi iäksi 60-70 vuotta, mikä sopisi syntymävuoteen 1871.
Jouni Kaleva
16.08.25, 14:18
Lisäksi Maria kertoo, että muistaa kuinka Itämaisen sodan aikana Viaporia pommitettiin. Pommitus tapahtui 9.-11.8.1855. Jos neiti ei puhunut omiaan, niin 1871 synytnyt sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersson on tällä perusteella eri henkilö.
Ellei sitten muistellut Viaporin kapinaa 1906?
"Kapina alkoi 30.7.1906 ja taistelut kestivät kolme vuorokautta. Kapinalliset odottivat apua suurlakossa vaikuttaneilta punakaartilaisilta, joista arviolta 150 kuljetettiin yön pimeydessä laivalla Hietalahdesta Kuninkaansaareen. Nämä jäivät kuitenkin Vallisaaren puolelle taisteluiden ajaksi. Tykinlaukaus räjäytti myös Kuninkaansaaren ruutikellarin kolmantena taistelupäivänä. Tarkkaa lukua kapinassa kuolleista ei ole tiedossa, mutta ihmisuhreja arvioidaan olleen muutamasta sadasta tuhanteen henkeen. Sen lisäksi 43 kapinallista teloitettiin jälkeenpäin. Vallankumous jäi kytemään pinnan alle noin vuosikymmenen päähän."
https://historia.hel.fi/fi/alueet/etelainen/mortuis-suomenlinnan-verinen-historia
Tuossa edellä Jouni Kalevan viestissä esitetyssä linkissä lehdestä Suomen nainen 01.02.1933 no2 toisella sivulla sanotaan, että palveli kenraali (jeneraal) Heinriciuksen perheessä 45 vuotta ja oli perheessä myös jeneraalska. Virallisten tietojen mukaan kenraali Heinricius oli naimaton. Maria oli matkustellut perheen kanssa Venäjällä, Saksassa ja Sveitsissä. Puhui suomea, ruotsia, venäjää, ymmärsi saksaakin.
Mikä tuossa nyt oli totta? Mariahan oli tarinan mukaan muuttanut lapsena perheen mukaan Helsinkiin. Milloin takaisin Viipuriin?
Mihinkään hänen kertomaansa ei voi luottaa. Luultavasti joku tiesi hänen oikean tarinansa, mahdollisesti perhe Talas, jos tämä ilmainen asuminen piti paikkansa.
Hänen alkuperänsä ei selviä hänen kertomuksistaan suoraan mitenkään, mutta voi niissä olla jossakin määrin yhteyksiä todellisuuteen.
Pietarissa oli aika paljon suomalaisia. Ehkä hänen isänsä oli venäläinen ja äiti suomalainen. Ehkä motiivi oli venäläistaustan peittäminen? Ehkä oli tullut Suomeen äitinsä papereilla? Jotenkin sitä täytyi henkilöllisyytensä todistaa, kun muutti paikkakunnalta toiselle.
Jää kyllä selvittämättä, ellei haudasta etsittäisi ja löydettäisi luuta, josta voisi saada DNA:ta. Tämä tuskin toteutuu ja miksi pitäisikään.
Tapani Kovalaine
16.08.25, 17:38
Nya Pressen on vuonna 1947 ollut yhteydessä henkilöön, joka tunsi Maria Anderssonin. Tuttavuutensa perusteella tämä henkilö kertoi, ettei Maria ollut alkujaan lueterilainen vaan ortodoksi. Ja ei suinkaan ollut syntynyt 1828 vaan arvatenkin Marian äiti on tuolloin syntynyt. Henkilön kertoman mukaan Marian oikea nimi on ollut Maria Andrejeff.
Olemmeko siis etsiskelleet Mariaa ihan väärällä nimellä?
Nya Pressen 13.2.1947: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2315486?term=Maria%20Andersson&page=2
Satu Matero
16.08.25, 19:23
Tässä vielä Maria Andrejeffin tytär Olga, s. 31.12.1872
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2315301?term=Maria%20Andrejewa&page=2
Olisikohan jo 100 vuotta sitten myös ollut lehdillä lööppitaipumusta eli liioittelua esim kielitaidon suhteen eikä myöskään kovin tarkkaa väliä faktoista?
Nimiyhdistelmä "Maria Eufrosyne" (tai f=ph) on varsin harvinainen, ja JOS se on paikkansapitävä, niin esim Nurmijärvellä 1871 syntynyt senniminen kannattaa pitää mukana, Perhe siis muutti 1872 Helsinkiin ja iän puolesta M.E. olisi voinut opiskella diakonissaksi joskus aikavälillä 1891-1911 (oppilaiksi 20-40v). Oliko sama Viipurissa jo töissä v.1901 kuten aiemmin on löydetty? Diakonialaitoksella lienee kuvakirjat valmistuneista (esim. kasvontunnistusvertailua varten). Ok, ei helppoa, muttei ihan mahdotontakaan (silmät, nenä, suu tietyillä etäisyyksillä...).
Päätyikö M.E. kuitenkaan lopulta ulkomaille? Familysearch ei pienellä hakemisella ainakaan löydä juuri muuta kuin 1871 syntyneen Mary Andersonin Michiganista. Olisi saanut olla edes Mary E Anderson. Toisaalta ehkä tuossakin Anderson on miehen sukunimi. New Yorkin ranta katsomatta.
Varhaisin merkintä Maria Anderssonista on 26.6.1913 tapahtunut kirjaus. Silloin on virkahenkilö merkinnyt poliisilaitoksen osoitekorttiin, että Kiriloffin perheeseen osoitteeseen Fredriksberg 7 (Vallila 7) on muuttanut 24.12.1828 syntynyt henkilö, jonka nimi on Maria Andersson. Syntymäpaikka on Viipuri.
https://photos.google.com/share/AF1QipPjpgrcYkSyVVV7Tlzx_HJqXkbD8wd8tt_M2pMftMgWGn rXTrV3_MkXa3GtoNUKrQ/photo/AF1QipMCL0fjqwPwi84hItC0sZj0AgK0yrfOySCcKMZz?key=R k5MRVZMYkhtUGRWS3FyUWYxcFBlN24zWHBJV3hn
Tämä on nyt varhaisin rasti, josta voi lähteä kohti tuntematonta menneisyyttä. Kuka oli Kiriloff? Miksi Maria ei tullut vuoden 1914 henkikirjaan, jos hän asui Vallilassa?
Fredriksberg on kai Pasila.
Ilmeisesti kyseessä on tämä (tupakka)tehtaan työntekijä Johan (Ivan) Kiriloff (synt. 1863):
https://digihakemisto.net/item/2110627093/5652019958/325
Hän oli ortodoksi, vaimo Katarina luterilainen.
Kiriloff näkyy myös seuraavassa henkikirjassa samassa paikassa (Villan 6) ja aikaisemmissa (ainakin 1910 ja 1912) osoitteessa Villan 23a. Osoitekalenterin mukaan hän asui Pasilassa jo 1902. Nähtävästi kotoisin Viipurista.
Vuoden 1910 henkikirjassa hänellä on merkintä "tukthusfång": http://digihakemisto.net/item/2109735627/5983159937/187
Ivan Kiriloff löytyykin Helsingin lääninvankilan hakemistosta vuonna 1909:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44437&pnum=27
Joku Johan Kiriloff kaatui sisällissodassa: https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_32744/table
Mutta tästäkään tuskin on apua Marian jäljittämisessä...
Tapani Kovalaine
17.08.25, 13:34
Fredriksberg on kai Pasila.
- - -
Vuoden 1910 henkikirjassa hänellä on merkintä "tukthusfång": http://digihakemisto.net/item/2109735627/5983159937/187
- - -
Mutta tästäkään tuskin on apua Marian jäljittämisessä...
Kaikesta voi hyvinkin olla apua. Esimerkiksi siten, että Ivan Kiriloffin vuonna 1865 syntynyt vaimo Katarina osoittautuisi Maria Anderssonin sisareksi tai serkuksi... Hukkuvan oljenkorreksi tuollaista toivetta voi kutsua, mutta katsellaan.
timolaurmaa
17.08.25, 13:49
Eikös Maria Eufrosyne hakenut ulkomaanpassia 1905, kuten täällä on käynyt esiin?
Tuossa edellä Jouni Kalevan viestissä esitetyssä linkissä lehdestä Suomen nainen 01.02.1933 no2 toisella sivulla sanotaan ... Maria oli matkustellut perheen kanssa Venäjällä, Saksassa ja Sveitsissä.
... Päätyikö M.E. kuitenkaan lopulta ulkomaille?
Jos perheen kanssa matkustelussa oli vähääkään totuutta, passin hakeminen toki sopii kuvaan.
Tapani Kovalaine
17.08.25, 21:10
Kaikesta voi hyvinkin olla apua. Esimerkiksi siten, että Ivan Kiriloffin vuonna 1865 syntynyt vaimo Katarina osoittautuisi Maria Anderssonin sisareksi tai serkuksi... Hukkuvan oljenkorreksi tuollaista toivetta voi kutsua, mutta katsellaan.
Hiski osaa kertoa Ivan Kiriloffin ja vaimonsa Katarinan vihkimisen, sillä se tapahtui Viipurin tuomiokirkkoseurakunnassa:
Vihitty: 30.1.1887 työmies, suom.alam. venäjän usk. Ivan Kiriloff piika Katarina Norring Kaupunki (Viipuri)
Fredriksberg on kai Pasila.
Ilmeisesti kyseessä on tämä (tupakka)tehtaan työntekijä Johan (Ivan) Kiriloff (synt. 1863):
https://digihakemisto.net/item/2110627093/5652019958/325
Hän oli ortodoksi, vaimo Katarina luterilainen.
Kiriloff näkyy myös seuraavassa henkikirjassa samassa paikassa (Villan 6) ja aikaisemmissa (ainakin 1910 ja 1912) osoitteessa Villan 23a. Osoitekalenterin mukaan hän asui Pasilassa jo 1902. Nähtävästi kotoisin Viipurista.
Vuoden 1910 henkikirjassa hänellä on merkintä "tukthusfång": http://digihakemisto.net/item/2109735627/5983159937/187
Ivan Kiriloff löytyykin Helsingin lääninvankilan hakemistosta vuonna 1909:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44437&pnum=27
Joku Johan Kiriloff kaatui sisällissodassa: https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_32744/table
Mutta tästäkään tuskin on apua Marian jäljittämisessä...
Poliisilaitoksen osoitekorttin osoite on päivätty 26.6.1913
https://photos.google.com/share/AF1QipPjpgrcYkSyVVV7Tlzx_HJqXkbD8wd8tt_M2pMftMgWGn rXTrV3_MkXa3GtoNUKrQ/photo/AF1QipMCL0fjqwPwi84hItC0sZj0AgK0yrfOySCcKMZz?key=R k5MRVZMYkhtUGRWS3FyUWYxcFBlN24zWHBJV3hn
joten muutto on voinut tapahtua vuoden 1913 henkikirjan teon jälkeen. Toisaalta Maria Anderssonia ei näy Johan Kirilovin luona myöskään vuoden 1914 henkikirjassa
https://digihakemisto.net/item/2110870584/5338906677/653
joten löytyykö sopivaa Helenaa, joka asuu Vaasankatu 6
https://digihakemisto.net/item/2110850173/5652104226/4
https://digihakemisto.net/item/2110850173/5652102789/7
JOS olisikin kyseessä naapuritalo eli osoite Wasagatan 4, niin eräs Helena Karolina Mellin s.1849 löytyisi. (kuoli vielä samana vuonna 1914 marraskuussa 65v)
Tapani Kovalaine
19.08.25, 09:32
Tässä osoitekortissa (jota on katseltu muutamaan kertaan) on 1923-1930 välillä sen kääntöpuolella merkintä "Tapanilasta Pääskylänk 7A81". Tapanila ei ollut tuolloin Helsinkiä (vaan Hgin maalaiskuntaa). Miten olisi tulkittava, asuiko jopa useampia vuosia Tapanilassa? Oliko siellä sukua/tuttavia/jotain muuta?
https://photos.google.com/share/AF1QipPjpgrcYkSyVVV7Tlzx_HJqXkbD8wd8tt_M2pMftMgWGn rXTrV3_MkXa3GtoNUKrQ/photo/AF1QipMCL0fjqwPwi84hItC0sZj0AgK0yrfOySCcKMZz?key=R k5MRVZMYkhtUGRWS3FyUWYxcFBlN24zWHBJV3hn
Uusi Suomi kertoi 28.9.1929 uutisessaan, että 101-vuotias Maria Andersson asuu Mosabackassa (Tapanilassa) ja ikävuosistaan huolimatta tekee työtä ja myy kukkia. Onko kukaan vielä löytänyt Tapanilan henkikirjoista mainintaa Mariasta?
Uusi Suomi 1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747499?term=Maria%20Andersson&page=7
Samanniminen Maria Andersson, sekä Adina Andersson ja Viktoria Andersson löytyvät täältä sivun alareunasta:
Staffansby 7 Krogars (AB Parkstad Wanda), 7 Krogars (Helsinge kommun)
https://digihakemisto.net/item/2112465979/11687196276/254
Syntymävuotta näissä yhteyksissä ei ole ilmoitettu. Löytyneekö jollain hautahaulla (sss:n sukuhaku antaa virheilmoituksen)? Taitaa olla, että s-vuosia ennen 40-lukua ei löydy tuosta 1923 henkikirjasta ollenkaan? Olikohan nuo sisaruksia?
Hannu Virttaalainen
19.08.25, 14:37
Samanniminen Maria Andersson, sekä Adina Andersson ja Viktoria Andersson löytyvät täältä sivun alareunasta:
Staffansby 7 Krogars (AB Parkstad Wanda), 7 Krogars (Helsinge kommun)
https://digihakemisto.net/item/2112465979/11687196276/254
Syntymävuotta näissä yhteyksissä ei ole ilmoitettu. Löytyneekö jollain hautahaulla (sss:n sukuhaku antaa virheilmoituksen)? Taitaa olla, että s-vuosia ennen 40-lukua ei löydy tuosta 1923 henkikirjasta ollenkaan? Olikohan nuo sisaruksia?
Vuoden 1921 henkikirjassa: Krogars rusth. (Helsinge kommun):
https://digihakemisto.net/item/2112463479/11095720248/402
ennen henkilöluetteloa lukee interner (hoidikit) ja seuraavalla sivulla löytyy Maria Andersson jonka syntymävuosi on kysymysmerkki
Onko sama kuin ketjun Maria Andersson?
Kyseessä siis ilmeisesti Helsingin pitäjän (nyk. Vantaa) vaivaistalo tai vastaava vai oliko nimitys jo silloin jotain muuta
Hannu Virttaalainen
19.08.25, 15:20
Vuoden 1921 henkikirjassa: Krogars rusth. (Helsinge kommun):
https://digihakemisto.net/item/2112463479/11095720248/402
ennen henkilöluetteloa lukee interner (hoidikit) ja seuraavalla sivulla löytyy Maria Andersson jonka syntymävuosi on kysymysmerkki
Onko sama kuin ketjun Maria Andersson?
Kyseessä siis ilmeisesti Helsingin pitäjän (nyk. Vantaa) vaivaistalo tai vastaava vai oliko nimitys jo silloin jotain muuta
1917 en löytänyt Maria Anderssonia Helsingon pitäjän Krogarsin rutshollin hoidokeista: https://digihakemisto.net/item/2111666135/5641291222/372
mutta 1918 hän löytyy hoidoikeista: https://digihakemisto.net/item/2111716614/5479641233/381
Hannu Virttaalainen
19.08.25, 16:18
Krogars Heilsingin pitäjän Staffansbyssä (Tapanila) oli Helsingin pitäjän vaivaistalo: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2194027?term=Helsingin&term=Krogars&page=10
1917 en löytänyt Maria Anderssonia Helsingon pitäjän Krogarsin rutshollin hoidokeista: https://digihakemisto.net/item/2111666135/5641291222/372
mutta 1918 hän löytyy hoidoikeista: https://digihakemisto.net/item/2111716614/5479641233/381
1827 syntynyt Maria Andersson mainitaan Helsingin henkikirjoissa
1916 123 Svanen: 18 Båtmansg. 18, Värfvareg 4
https://digihakemisto.net/item/2111293750/5246226195/479
1917 123 Svanen: 18 Båtmansg. 18, Värfvareg 4
https://digihakemisto.net/item/2111634480/5338816312/431
1920 114 Snöripan: 20 Rödbergsg. 20
https://digihakemisto.net/item/2112381051/5986479514/441
1921 114 Snöripan: 20 Rödbergsg. 20
https://digihakemisto.net/item/2112464303/11680439334/71
1922 114 Metsäkana: 20 Punavuorenk. 20
https://digihakemisto.net/item/2112465503/11687024043/61
1923 114 Metsäkana: 20 Punavuorenk. 20 (syntymävuosi 1829)
https://digihakemisto.net/item/2112466753/7458741209/57
eli sieltä missä hänet mainitaan asuvan poliisilaitoksen osoiterekisterin mukaan
https://photos.google.com/share/AF1QipPjpgrcYkSyVVV7Tlzx_HJqXkbD8wd8tt_M2pMftMgWGn rXTrV3_MkXa3GtoNUKrQ/photo/AF1QipMCL0fjqwPwi84hItC0sZj0AgK0yrfOySCcKMZz?key=R k5MRVZMYkhtUGRWS3FyUWYxcFBlN24zWHBJV3hn
joten nyt pitäisi löytää Maria Andersson myöskin vanhemmista henkikirjoista eli ennen vuotta 1916.
Vuonna 1919 114 Snöripan: 20 Rödbergsg. 20 löytyy Maria Andersson (syntynyt 1877)
https://digihakemisto.net/item/2112205662/5348973868/72
eikä häntä mainita yli-ikäiseksi.
1917 en löytänyt Maria Anderssonia Helsingon pitäjän Krogarsin rutshollin hoidokeista: https://digihakemisto.net/item/2111666135/5641291222/372
mutta 1918 hän löytyy hoidoikeista: https://digihakemisto.net/item/2111716614/5479641233/381
Helsingin puolella on vastaavia laitoksia esim. Forsby gård alkaen 1913.
" Helsingfors stads nya arbets- och fattig gård"
Forsby gård villa, Helsingfors stads Arbets och Fattiggården alkaa:
https://digihakemisto.net/item/2110627093/5652019676/246
(https://digihakemisto.net/item/2110627093/5652019676/246)
Maria Andersson -nimisiä ei tuolta löydy ainakaan v.1913 henkikirjasta.
Tapani Kovalaine
20.08.25, 09:42
Lehdistönvapauksiin kuuluu kirjoitella Maria Anderssonista mitä vaan. Näin on tainnut ajatellut nimimerkki Flanör Vasabladetin 23.2.1947 sivulla 3.
Flanörin mielestä on ollut ihmeellistä, että Maria on voinut asua 113 vuoden ajan Helsingissä ilman että hänestä on (ennen vuotta 1913, tk:n tarkennus) jäänyt mitään jälkiä. Hän vaikuttaa olleen todellinen fantom-nainen.
Maria eli ja kuoli, ei ollut kastettu, ei rokotettu, ei käynyt kouluja, ei ollut aviossa ja – ei maksanut kirkollisveroja! Ilmankos hän elikin niin pitkään! (Siinäpä meillä nyt on Flanörin antamat vihjeet.)
Vasabladet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2298786?term=Maria%20Andersson&term=Maria%20Anderssons&page=3
Jos lähdetään siitä, että Maria on kertonut lehdistölle, mitä se on halunnut kuulla, niin moni muukin asia voi olla väärin tai muutettu kuten sukunimi (ehkä jopa siviilisääty). Varsinkin, jos olisi tullut tehdyksi vapautta rajoittaneita virheitä nuoruudessa. Onkohan muuten kehruuhuoneiden "asiakkaista" valokuvia netissä? (vastaavien laitosten miespuolisista on)
Eräs Maria Andersson tässäkin sivun alareunassa mainostamassa matkustajakotiaan v.1905 osoitteessa Aleksanterinkatu 44 (Mikaelinkatu 3).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/658224?term=nimeksik%C3%A4%C3%A4n&term=t%C3%A4stedes&term=Maria%20Andersson&term=nimens%C3%A4&term=nimi&page=3
Henkikirjasta näkyy, että olisi fru Kristina Maria Andersson s.1860.
https://digihakemisto.net/item/2109126131/5983275447/534
Tämä nyt ainakin esimerkkinä Marian eli toisen nimen käyttämisestä puhuttelunimenä. Todennäköisesti väärä Maria, mutta tarkistettava.
...
Tuosta Kansan kuvalehden tekstistä ilmenee joitakin aikatietoja.
Maria kertoo käyneensä lapsena Heikinkadulla Nymannin talossa professori Fredrik Cygnaeuksen luona syömässä köyhille lapsille tarjottua joulupuuroa. Tiedämmekö milloin Cygnaeus asui siellä?
Palaan tähän Cygnaeus-johtolankaan.
Maria kertoo näin:
Muistan professori Fredrik Cygnaeuksen. Hän asui Heikinkadulla, Nymannin talossa, siinä, missä nyt on uusi Stockmann. Professori Cygnaeus kutsui joka vuosi köyhiä lapsia joulupuulle. Siellä saimme riisipuuroa, pullaa ja teetä. Minäkin olin siellä kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran jälkeen kyllä itkin ja sanoin äidille, etten uskalla mennä sinne, kun professori Cygnaeuksella on niin karvaiset kädet.
(Kansan kuvalehti, 17.03.1934, nro 11, s. 8, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871249?page=8)
Nymanin talon osoite lienee ollut Östra Henriksgatan 5. Osoitekalentereiden ja henkikirjojen perusteella Fredrik Cygnaeus asui siinä vuodesta 1866 kuolemaansa 1881 saakka. Vuonna 1865 Cygnaeus asui vielä osoitteessa Uudenmaankatu 2:
1865: http://digihakemisto.net/item/2106525843/6189776007/1008 Fasanen, Nylandsgatan 2
1866: http://digihakemisto.net/item/2106578932/5321379074/78 Gazellen, Ö. Henriksg. 5
Jos Maria tosiaan kävi lapsena tuossa osoitteessa Cygnaeuksen luona, niin hän olisi syntynyt aikaisintaan ehkä vuoden 1850 paikkeilla? Voi tietysti olla että hän muistaa väärin ja onkin käynyt jossain Cygnaeuksen aiemmassa osoitteessa. Tai toimittaja on ymmärtänyt väärin.
Tapani Kovalaine
20.08.25, 17:22
Palaan tähän Cygnaeus-johtolankaan.
- - -
Nymanin talon osoite lienee ollut Östra Henriksgatan 5. Osoitekalentereiden ja henkikirjojen perusteella Fredrik Cygnaeus asui siinä vuodesta 1866 kuolemaansa 1881 saakka. Vuonna 1865 Cygnaeus asui vielä osoitteessa Uudenmaankatu 2:
- - -
Jos Maria tosiaan kävi lapsena tuossa osoitteessa Cygnaeuksen luona, niin hän olisi syntynyt aikaisintaan ehkä vuoden 1850 paikkeilla? Voi tietysti olla että hän muistaa väärin ja onkin käynyt jossain Cygnaeuksen aiemmassa osoitteessa. Tai toimittaja on ymmärtänyt väärin.
Ikähaarukaksi muodostuisi tämän Fredrik Cynaeus -vinkin perusteella syntymävuodet alkaen vuodesta 1850 ja päättyen vuoteen 1875, sillä Fredrikin kuollessa 1881 Maria on arvatenkin ollut jo viiden vuoden ikäinen. Maria Anderssonin korkea ikä 117 vuotta tipahtaisi vähintään 20 vuodella.
Ikähaarukaksi muodostuisi tämän Fredrik Cynaeus -vinkin perusteella syntymävuodet alkaen vuodesta 1850 ja päättyen vuoteen 1875, sillä Fredrikin kuollessa 1881 Maria on arvatenkin ollut jo viiden vuoden ikäinen. Maria Anderssonin korkea ikä 117 vuotta tipahtaisi vähintään 20 vuodella.
Saman lehtijutun mukaan hänen lapsuudenkotinsa oli Erottajalla, siinä kohtaa, missä nyt on ns. Kalevan talo eli
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.0D98F9B1B2EC7EC43683C54A4B2349FC
Kalevan talo, Erottajank. 2 (- Uudenmank. 1-3).
Hannu Virttaalainen
21.08.25, 08:22
Palaan tähän Cygnaeus-johtolankaan.
Maria kertoo näin: Muistan professori Fredrik Cygnaeuksen. Hän asui Heikinkadulla, Nymannin talossa, siinä, missä nyt on uusi Stockmann. Professori Cygnaeus kutsui joka vuosi köyhiä lapsia joulupuulle. Siellä saimme riisipuuroa, pullaa ja teetä. Minäkin olin siellä kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran jälkeen kyllä itkin ja sanoin äidille, etten uskalla mennä sinne, kun professori Cygnaeuksella on niin karvaiset kädet.
(Kansan kuvalehti, 17.03.1934, nro 11, s. 8, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871249?page=8)Nymanin talon osoite lienee ollut Östra Henriksgatan 5. Osoitekalentereiden ja henkikirjojen perusteella Fredrik Cygnaeus asui siinä vuodesta 1866 kuolemaansa 1881 saakka. Vuonna 1865 Cygnaeus asui vielä osoitteessa Uudenmaankatu 2:
1865: http://digihakemisto.net/item/2106525843/6189776007/1008 Fasanen, Nylandsgatan 2
1866: http://digihakemisto.net/item/2106578932/5321379074/78 Gazellen, Ö. Henriksg. 5
Jos Maria tosiaan kävi lapsena tuossa osoitteessa Cygnaeuksen luona, niin hän olisi syntynyt aikaisintaan ehkä vuoden 1850 paikkeilla? Voi tietysti olla että hän muistaa väärin ja onkin käynyt jossain Cygnaeuksen aiemmassa osoitteessa. Tai toimittaja on ymmärtänyt väärin.
Tämä professori Gygnaeuksen asuminen nykyisen Stockmannin (rak. 1932) paikalla on ensimmäinen paikkansa pitävä tieto 1800-luvun Helsingistä Marian keromuksissa, jonka olen pystynyt varmistamaan. Nykyinen Stockmannin osoite on Mannerheimintiellä numero 1, mutta 1800-luvun lopun kartassa https://finna.fi/Record/hkm.6FFAC576-405B-45E1-AD32-80880919D1C6?imgid=1 korttelissa 95 (nykyinen Stockmann) on Östra Henriksgatan numerot 1, 3 ja 5
Kenraalimajuri Heinriciuksenn https://kansallisbiografia.fi/kenraalit/henkilo/188 "generalska" amiraali Smirnovin tytär on *satuhenkilö" ja yli 40 vuoden palvelu kenraalin perhessä jonkun keksimää.
Hannu Virttaalainen
21.08.25, 08:55
Jos Marian puheet lapsuuden kodista Kaleban talon https://www.finna.fi/Record/museovirasto.0D98F9B1B2EC7EC43683C54A4B2349FC kohdalla:ptävät paikkansa, niin Erottaja 2 kannattaa käydä läpi henkiirjoissa. mutta alle 9-vuotias Maria voi olla niissä vaikeasti löydettävä....
Tapani Kovalaine
21.08.25, 09:29
Jos Marian puheet lapsuuden kodista Kaleban talon https://www.finna.fi/Record/museovirasto.0D98F9B1B2EC7EC43683C54A4B2349FC kohdalla:ptävät paikkansa, niin Erottaja 2 kannattaa käydä läpi henkiirjoissa. mutta alle 9-vuotias Maria voi olla niissä vaikeasti löydettävä....
Vielä sistäkin vaikeampi meidän on löytää Kalevan talon korttelissa joskus asunut Maria Andersson, jos hänen etunimensäkin on ollut ihan jokin muu kuin MARIA. Ei ole todisteita siitä, että Maria olisi kastettu Mariaksi...
[Kenraalimajuri Heinriciuksenn https://kansallisbiografia.fi/kenraalit/henkilo/188 "generalska" amiraali Smirnovin tytär on *satuhenkilö" ja yli 40 vuoden palvelu kenraalin perhessä jonkun keksimää.[/QUOTE]
Kommentoin vain tuota mainintaa, että tuo e.m. oli jonkun keksimää.
Alunperin linkki siihen lehtijuttuun oli kai JHissan viesti tässä ketjussa nro 150. Juttu on lehdestä Suomen nainen pvm 01.02.1933.
Tämä tarina 45 vuoden palvelusta jeneraalilla ja maininta jeneraalskasta on artikkelin mukaan Marian itsensä kyynelsilmin kertomaa. Ja kenraali oli nimenomaan j:llä kirjoitettu ja varmaan lausuttukin.
Hei
Osoitekortiston mukaan Maria Anderson asui 1918 Punavuorenkatu 20
J 18 ja on vielä 1.1.1923 merkittynä Rödbergsgatan 20 J 18.
Viisi vuotta ”Rööperissä,” kortin merkkinnöistä ei oikein saa selvää onko
välillä ollut jossakin toisessa paikassa.
Viipurin läänin henkikirjat Vi:108 Henkikirja 1870 kuva 722 Salakkalahti
Magister Sekr. Joh.G. Heinricius 52, hu Eugenia 44 Barn Hugo 20,
Gustaf 16, 0-1 pig Eva Petersen 28, Brita Salminen 27
https://digihakemisto.net/item/2296121449/6188865873/722
kuva 723
Grefinna H. ….... ….... sonason Alexis 20, fröken Alexandra Smirnoff 31
p Anna Kokki 49
https://digihakemisto.net/item/2296121449/6188863041/723
Viipurin läänin henkikirjat Vi:111 Henkikirja 1871 kuva 679 Salakkalahti
….... Heinricius 67 …..... Fröken Alexandra Smirnoff 33. …......
https://digihakemisto.net/item/2296174597/5665992875/679
Viipurin läänin henkikirjat Vi:114 Henkikirja 1872 kuva 793 Salakkalahti
Magister ….... Heinricius 54 hu Eugenia 46 Barn …...
https://digihakemisto.net/item/2296224628/5637796088/703
t. Pirkko
Aleksandra Smirnoff s. 1838 Vaasa k. 1913 Helsinki
asui Viipurissa kreivitär Steinheilin luona
Hannu Virttaalainen
22.08.25, 05:15
Kommentoin vain tuota mainintaa, että tuo e.m. oli jonkun keksimää.
Alunperin linkki siihen lehtijuttuun oli kai JHissan viesti tässä ketjussa nro 150. Juttu on lehdestä Suomen nainen pvm 01.02.1933.
Tämä tarina 45 vuoden palvelusta jeneraalilla ja maininta jeneraalskasta on artikkelin mukaan Marian itsensä kyynelsilmin kertomaa. Ja kenraali oli nimenomaan j:llä kirjoitettu ja varmaan lausuttukin.
Olisko tämä joku tarinan keksijä Maria Rissanen (s. 58), joka oli 1900-luvun alussa jenraalin veljen lapsenpäästöopin professoori Heinriciusksen palveluksessa ainakin joitakin vuosia. Professoorin osoite löytyy perustamansa Kätilö-lehden etusivullta 12 kertaa vuodessa aina kuolemaansa 1915 saakka.
Professoori ja varmaan professorskakin matkusti ihan todistetutusti ammattinsa vuoksi ulkomailla alvariinsa
On paras tähän mennessä löytämäni ratkaisu ehdotus.
Pääseekö Maria Rissanen (58) jatkoon jää raadin tutkittavaksi ja päätettäväksi.
Jouni Kaleva
22.08.25, 06:35
Olisko tämä joku tarinan keksijä Maria Rissanen (s. 58), joka oli 1900-luvun alussa jenraalin veljen lapsenpäästöopin professoori Heinriciusksen palveluksessa ainakin joitakin vuosia. Professoorin osoite löytyy perustamansa Kätilö-lehden etusivullta 12 kertaa vuodessa aina kuolemaansa 1915 saakka.
Professoori ja varmaan professorskakin matkusti ihan todistetutusti ammattinsa vuoksi ulkomailla alvariinsa
On paras tähän mennessä löytämäni ratkaisu ehdotus.
Pääseekö Maria Rissanen (58) jatkoon jää raadin tutkittavaksi ja päätettäväksi.
Hyvä ehdotus!
Kuka tämä Maria Rissanen oli? Jos vaikka isänsä sattuisi olemaan Antti Rissanen?
Tapani Kovalaine
22.08.25, 12:24
Helsinkiin tuli Kuopiosta ja Nilsiässä oli 1858 syntynyt tämä Maria Rissanen.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23471&pnum=624
Kun netistä hakee tietoja maailman vanhimmiksi eläneistä ihmisistä, vanhimmaksi tunnetuksi mainitaan ranskalainen Jeanne Calment, jonka väitetään syntyneen 21.2.1875 Arles:ssa Ranskassa, kuolleen 4.8.1997 samalla paikkakunnalla. Ikää olisi ollut yli 122 vuotta. Tosin hänenkin syntymäpäivänsä on kiistetty, vaikka virallisesti syntymäaika on hyväksytty. Hänestä oli kirjoituksia aikoinaan, että joku lakimies oli luvannut kustantaa hänelle ilmaisen asunnon, jonka tämä lakimies olisi perinyt Jeanne Calmentin kuoleman jälkeen. Jeannen asumisen kustantaja ehti kuitenkin kuolla ennen Jeannea.
Jeannenkin ikää on epäilty, houkutin huijaukseen olisi kai ollut tämä ilmainenasuminen, mutta ilmeisesti ranskalaisten viranomaisten mukaan syntymäaika on oikea. Pieni epäilys kuitenkin jää, kun syntymätodistus ei tule esiin.
Maria Anderssonista ei tunneta mitään varmaa julkista objektiivista tietoa ennen hänen ilmestymistään Helsingissä julkisuuteen. Tuskin koskaan olisi tullut epäilyksiä hänen tarinansa epäuskottavuudesta ellei hän olisi kuitenkin oikeasti elänyt poikkeuksellisen vanhaksi. Mutta yhdessä väärien lisävuosien kanssa hänestä tuli niin tunnettu, ettei oikaisuun ollut mahdollisuutta. Hänen täytyi vetää roolinsa loppuun asti. Kun mikään ei ole varmaa, ei nimi, ei ikä eikä hänen varhaisvaiheensa, niin totuus voi tulla esiin, vain jos on joku lähiskulainen, joka tietää ja tuntee Maria Anderssonin tarinan ja kertoo ja voi tuoda tarpeelliset todisteet esiin.
Koska tietokin tässä kaiken aikaa lisääntyy, niin eipäs heitetä vielä tunkkia kaivoon. Myös aiempia Maria-kandidaatteja voi katsella uudemman (todennäköisen) tiedon kuten syntymäaikajanan valossa uudelleen. Maria Rissasenkin kytkemistä 117-vuotiaan asumishistoriaan kannattaa edes yrittää. JA missähän vaiheessa Marian ikä pompsahti tasan 30 vuotta? Vai löytyykö hänelle ihan oma historia? Nurmijärvellä vuonna 1871 syntynyt Maria Andersson lienee myöskin vielä loppuun asti tutkimatta.
Jos Maria tosiaan kävi lapsena tuossa osoitteessa Cygnaeuksen luona, niin hän olisi syntynyt aikaisintaan ehkä vuoden 1850 paikkeilla? Voi tietysti olla että hän muistaa väärin ja onkin käynyt jossain Cygnaeuksen aiemmassa osoitteessa. Tai toimittaja on ymmärtänyt väärin.
Toisaalta, jos Maria on muuttanut Helsinkiin 4-vuotiaana ja kuullut Viaporin pommituksen 1855, hänen täytyisi olla syntynyt viimeistään 1851. Kenties 4-5 -vuotias saattaisi tuollaisen dramaattisen tapahtuman muistaa vielä yli sadan vuoden jälkeen ja kenties 16-vuotias, jo vuosia töissä käynyt palvelijaneiti saattaisi itkeä joulupuuroa tarjonneen miehen karvaisille käsille.
Professoorin osoite löytyy perustamansa Professorin osoitteet Kätilö-lehden etusivulta 12 kertaa vuodessa aina kuolemaansa 1915 saakka.
Professorin osoitteet Kätilölehdestä kunkin vuoden ensimmäisestä numerosta:
1896-1900 Heikinkatu 16
1901-1902 Vuorimiehenkatu 1
1903-1904 Bulevardinkatu 1
1905-1912 E. Makasiinikatu 4
1913-1915 Yrjönkatu 9
Jouni Kaleva
24.08.25, 07:01
Helsinkiin tuli Kuopiosta ja Nilsiässä oli 1858 syntynyt tämä Maria Rissanen.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23471&pnum=624
Ei ole ongelmaton tämäkään.
Tarkalla ajalla 30.3.1858 ei löydy Nilsiän Mariaa.
Lähimmäs Nilsiässä pääsevät Maria Rissaset synt. 25.3.1858 (isä Bertel Fredrik Rissanen) ja 9.4.1858 (isä Jöran Rissanen).
Parin vuoden haarukassa naapurikunnista löytyy viisi muuta Maria Rissasta.
Jouni Kaleva
24.08.25, 07:13
Ei ole ongelmaton tämäkään.
Tarkalla ajalla 30.3.1858 ei löydy Nilsiän Mariaa.
Lähimmäs Nilsiässä pääsevät Maria Rissaset synt. 25.3.1858 (isä Bertel Fredrik Rissanen) ja 9.4.1858 (isä Jöran Rissanen).
Parin vuoden haarukassa naapurikunnista löytyy viisi muuta Maria Rissasta.
Tuolla hän on Kuopiossa synt.ajalla 30.3.1858 ja "Afg." 1876 jälkeen (saapunut Helsinkiin Juli 1877)
https://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47227&pnum=363
Jouni Kaleva
24.08.25, 07:38
Tuolla hän on Kuopiossa synt.ajalla 30.3.1858 ja "Afg." 1876 jälkeen (saapunut Helsinkiin Juli 1877)
https://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47227&pnum=363
Tuolla Nilsiän lastenkirjassa on (haudankaivaja, itsellinen)Bertil Fredrik Rissasen perhe. Mukana Maria s. 25.3.1858, joka muuttanut todistuksella Kuopioon 1874. (pääsi ripille Kuopiossa 1875).
https://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43845&pnum=323
Mainittakoon, että Marian veli Fredrik Rissanen muutti 1875 Kuopioon suutarin oppipojaksi.
Olisko tämä joku tarinan keksijä Maria Rissanen (s. 58), joka oli 1900-luvun alussa jenraalin veljen lapsenpäästöopin professoori Heinriciusksen palveluksessa ainakin joitakin vuosia.
Tässä viimeisin tähän mennessä löytämäni havainto Maria Rissasesta (s. 1858).
https://digihakemisto.net/item/2109126131/5983274484/998
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:215 Henkikirja, 1.-3. kaupunginosa 1905-1905, jakso 998, sivu 940: 56. Torsken: S. Magasinsg. 4, Unionsg. 12; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5983274484&aineistoId=2109126131 / Viitattu 24.8.2025
Astiassa on kai kuppi nurin, mikä hieman vaikeuttaa henkikirjojen selailua tällä hetkellä, mutta viimeistään 1900 Maria on professorin palveluksessa.
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:175 Henkikirja, 4.-5. kaupunginosa 1900-1900, jakso 62, sivu 800: 64 Tuppen , Gamla Kyrkan, 66 Paradisfågeln ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5983061306&aineistoId=2108525070 / Viitattu 24.8.2025
Tämä Maria Rissanen lienee kuollut Helsingissä 1945:
Hufvudstadsbladet, 06.03.1945, nro 63, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2276695?page=1&term=rissanen
Jouni Kaleva
24.08.25, 10:26
Tämä Maria Rissanen lienee kuollut Helsingissä 1945:
Hufvudstadsbladet, 06.03.1945, nro 63, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2276695?page=1&term=rissanen
Se siitä sitten!
Hannu Virttaalainen
24.08.25, 11:05
Marian kortti poliisilaitoksen osoiterekisterissä on tässä:
https://photos.app.goo.gl/rqXTAktedpqzG5oi6
Eipå siitäkään juuri taida apua olla. Siinä näkyy Marian osoitteet vuodesta 1913 alkaen, mutta henkikirjoista en pikaisesti löytänyt häntä aiemmin kuin vuoden 1917 osoitteesta: http://digihakemisto.net/item/2111634480/5338816312/431 (neljäs alhaalta).
Maria Rissanen ei siis ole Maria Andersson, molemmat kuolivat kyllä 1945 ...
Seuraava ehdokas hakuun...
Nya Pressen on vuonna 1947 ollut yhteydessä henkilöön, joka tunsi Maria Anderssonin. Tuttavuutensa perusteella tämä henkilö kertoi, ettei Maria ollut alkujaan luterilainen vaan ortodoksi. Ja ei suinkaan ollut syntynyt 1828 vaan arvatenkin Marian äiti on tuolloin syntynyt. Henkilön kertoman mukaan Marian oikea nimi on ollut Maria Andrejeff.
Olemmeko siis etsiskelleet Mariaa ihan väärällä nimellä?
Nya Pressen 13.2.1947: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2315486?term=Maria%20Andersson&page=2
Palaan tähän johtolankaan.
Ortodoksisuus voisi kyllä varmaan selittää sitä miksi Mariaa ei helposti löydy.
Toisaalta Helsingistä löytyy yksi Maria Andersson, joka on ollut aiemmalta nimeltään Andrejew. Tämä Maria oli syntynyt 1859 ja kuollut 1926 ja hän löytyy ns. Kazantsevin kortistosta johon on kirjattu Helsingin ortodoksisille hautausmaille haudattuja:
https://photos.app.goo.gl/spLurhGYgRd9xYZu8
Ehkä Nya Pressenin haastattelema henkilö muisteleekin tätä, väärää Maria Anderssonia!
Kazantsevin kortisto on digitoituna Helsingin kaupunginarkistossa: https://yksa.disec.fi/Yksa4/id/163102460275000
Tapani Kovalaine
24.08.25, 12:50
Uusi Suomi 12.12.1928 sivu 10, pakinoitsija OLLI kirjoitti seuraavaa:
Kirkonkirjojen mukaan hän (Maria Eufrosyne Andersson) täytti sata vuotta viime jouluaattona (1927). Mutta itse hän uskoo enemmän äitinsä raamatun kanteen tekemään merkintään, jonka mukaan hän täyttää vuosisatansa vasta tänä jouluaattona (1928).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707655?term=Suomen&term=Maria&term=Anderssonia&term=Andersson&term=vanha&term=Anderssonin&term=Anderssonille&term=vanhojen&term=Suomea&term=Vanhemmat&term=asukasta&page=10
Siinäpä on meille tullut vihje, miksi poliisin osoitekortistossa on 1828 mainittu Marialta itseltään saadun tiedon mukaan syntymävuodeksi 1913 kesästä alkaen, kun taas henkikirjoissa vuosina 1916, 1917, 1920, 1921 1922 Maria Anderssonin kerrotaan syntyneen 1827.
Henkikirjaan 1923 on saatu hänelle syntymävuosi 1829 ja vuoden 1919 henkikirjaan aivan ilmeisenä kirjoitusvirheenä syntymvuosi 1877.
On aika erikoista, ettei tähän mennessä ole löydetty yhdestäkään henkikirjasta Marian itsensä parhaana pitämää syntymävuotta 1828, joka on uutisoinnissa ollut ykköstieto.
Henkikirjahaku etenee. Jossakin vaiheessa meidän kuuluu etsiä vuonna 1827 syntyneitä henkilöitä. Voi olla että 1828 syntyneiden haku toisi vesiperän. Kyllä vuonna 1915 Maria Andersson on asunut jossakin ja on henkikirjoitettu, mutta emme ole häntä vielä löytäneet.
Uusi Suomi 12.12.1928 sivu 10, pakinoitsija OLLI kirjoitti seuraavaa:
Kirkonkirjojen mukaan hän (Maria Eufrosyne Andersson) täytti sata vuotta viime jouluaattona (1927). Mutta itse hän uskoo enemmän äitinsä raamatun kanteen tekemään merkintään, jonka mukaan hän täyttää vuosisatansa vasta tänä jouluaattona (1928).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707655?term=Suomen&term=Maria&term=Anderssonia&term=Andersson&term=vanha&term=Anderssonin&term=Anderssonille&term=vanhojen&term=Suomea&term=Vanhemmat&term=asukasta&page=10
Siinäpä on meille tullut vihje, miksi poliisin osoitekortistossa on 1828 mainittu Marialta itseltään saadun tiedon mukaan syntymävuodeksi 1913 kesästä alkaen, kun taas henkikirjoissa vuosina 1916, 1917, 1920, 1921 1922 Maria Anderssonin kerrotaan syntyneen 1827.
Henkikirjaan 1923 on saatu hänelle syntymävuosi 1829 ja vuoden 1919 henkikirjaan aivan ilmeisenä kirjoitusvirheenä syntymvuosi 1877.
On aika erikoista, ettei tähän mennessä ole löydetty yhdestäkään henkikirjasta Marian itsensä parhaana pitämää syntymävuotta 1828, joka on uutisoinnissa ollut ykköstieto.
Henkikirjahaku etenee. Jossakin vaiheessa meidän kuuluu etsiä vuonna 1827 syntyneitä henkilöitä. Voi olla että 1828 syntyneiden haku toisi vesiperän. Kyllä vuonna 1915 Maria Andersson on asunut jossakin ja on henkikirjoitettu, mutta emme ole häntä vielä löytäneet.
Olisikohan pakinoitsija OLLI saanut tiedot kirjailija Maria Talviolta, sillä hän kirjoittaa "Lämminsydäminen kirjailijatar Maila Talvio on kauniisti kertonut Maria Eufrosina Anderssonin elämästä ja hänen viime yksinäisestä joulustaan."
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2025, vBulletin Solutions Inc.