Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuka on Suomen vanhimmaksi elänyt ihminen?
Hei
”Lainaus Wikipedia”
Otto E.A. Hjelt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_E.A._Hjelt
Otto E.A. Hjelt oli Diakonissalaitoksen ensimmäinen ylilääkäri. Milloin
Maria olisi ollut hänen hoidossaan monta vuotta.?
Maitsee aina tarpeeksi nimekkään henkilön saadakseen tarinalleen uskottavuutta.
Diakonissalaitos toimi vuosina 1874 - 1899 Katajanokalla Satamakatu 9.
Henkikirja 1879 II Bd 9
kuva 625 Helsingfors Diakonissanstalt
(oikealla sivulla mainitaan Diakonissat)
Hr Professoren Herman Råbergh, hustru Alice
https://digihakemisto.net/tem/1849737961/6426428047/625
(Professori Herman Råbergh mainitaan jo vuoden 1874 veroluettelossa)
https://digihakemisto.net/tem/2106837824/5672403363/615
Uudenmaan läänin henkikirjat U:87 a 1880
kuva 29 Sivulla
Diakonissanstalten Professor Herman Råbergh 38 hustru Alice 44
sivulla on myös laitoksen Diakonissat
https://digihakemisto.net/item/2107056396/5728638440/29
Helsinki Henkikirja II Bd:3 1873 5 kaupunginosa
kuva 296 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/item/1849730866/6426390077/296
Helsinki Henkikirja II Bd:4 1874
kuva 268 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/item/1849732041/6426504397/268
Helsinki Henkikirja II Bd:5 1875
kuva 380 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net//item/1849733224/6426415960/380
Helsinki Henkikirja II Bd:6 1876
kuva 357 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/item/1849734422/6426432885/357
Helsinki Henkikirja II Bd:8 1878
kuva 397 Fasanen 6.5 Handlanden A. Gratschoff
https://digihakemisto.net/item/1849736782/6426468374/397
Helsinki Henkikirja II Bd:9 1879
kuva 455 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratschoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/tem/1849737961/6426428068/455
Helsinki Henkikirja II Bd:9 1879
kuva 456 Fasanen 6.5 Handlanden A. Gratschoff
https://digihakemisto.net/item/1849737961/6426428071/456
Helsinki Henkikirja II Bd:10 1880
kuva 454 Fasanen 15.12 Handlanden A. Gratchoff med hustru
Fasterdotter ? 0 . 1
https://digihakemisto.net/item/1849737961/6426428065/454
kuva 455 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/tem/1849737961/6426428068/455
kuva 456 Handlanden A. Gratchoff
https://digihakemisto.net/item/1849737961/6426428071/456
Helsinki Henkikirja II Bd:10 1880
kuva 622 Fasanen Gårdsagaren Paul Gratchoff 17 hustru Katarina 18
bror ? Handlanden Alexander 44
https://digihakemisto.net/item/1849739238/6426587761/622
Paul Gratchoffin perheessä ei ollut vuosina 1873-1880 yhtään palvelijaa.
t. Pirkko
Tässä keskustelussa on tuotu esiin, että vuonna 1901 eräs Maria Eufrosyne Andersson muuttaa Viipurista Helsinkiin. Löysin hänen Helsingin sisäänmuuttaneista ja lähden tästä nyt kohta Kansallisarkistoon Helsinkiin ja tsekkaan rippikirjoista, mitä on tämän henkilön kohdalle merkitty.
Juha
Eräs Maria Eufrosyne Henriksdr on saanut 1873 esteettömyystodistuksen venäjälle.
https://digihakemisto.net/item/1846623890/5806743377/56
Tapani Kovalaine
22.10.25, 09:36
Tässä keskustelussa on tuotu esiin, että vuonna 1901 eräs Maria Eufrosyne Andersson muuttaa Viipurista Helsinkiin. Löysin hänen Helsingin sisäänmuuttaneista ja lähden tästä nyt kohta Kansallisarkistoon Helsinkiin ja tsekkaan rippikirjoista, mitä on tämän henkilön kohdalle merkitty.
Juha
Viipurin Harmaamunkin korttelissa asunut, Nurmijärvellä 15.9.1871 syntynyt Maria Eufrosyne Tobiaksentytär Andersson muutti 1901 Viipurista Helsinkiin. Hän oli tullut vanhempiensa kanssa Nurmijärveltä Helsinkiin marras-joulukuussa 1872 sivulle 2-822 rk. Viipurissa tämä Maria toimi hoitajana (sköterska) Aninan kaupunginosassa kunnallisessa sairaalassa. Hän oli vasta 3-vuotias kun hänen äitinsä Gustava Lovisa Henriksson Helsingissä kuoli 6.7.1874.
Maria Andersson (1828-1946) kertoi toimittajalle, että hänen ainoa oikea etunimensä on Maria mutta hänen isänsä halusi lempinimen tavoin käyttää hänen lisänimenään Eufrosyneä. Sen takia hän on vanhoilla päivillään ryhtynyt kutsumaan itseään Maria Eufrosyneksi.
Viipurin henkikirja 1901, Anina, kunnallinen sairaala: Viipurin läänin henkikirjat - Vi:248 Henkikirja 1901-1901, jakso 277, sivu 5656: Wiborg: Anina; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5631653981&aineistoId=2300546677 / Viitattu 22.10.2025
Olen seurannut tätä mielenkiintoista ketjua, vaikka itselläni ei ole tietoja Maria Anderssonista. Vanhin tuntemani ihminen, keskitysleirivanki, eli lähes 109-vuotiaaksi. Loimaalla 1600-luvulla oli sukulaismies, jonka väitettiin eläneen 117-vuotiaaksi. Kun ketjussa tuli esille Judith Ponkala, yritin ottaa yhteyttä hänen poikaansa, appivainajani hyvämuistiseen pikkuserkkuun, mutta valitettavasti hän on sairastunut.
Tarkennus. Kyse oli Judith Ponkalan Joukon pojasta keksijä Jorma Ponkalasta (s. 1941). Hän on kuollut kesällä. Puhuimme viimeksi 27.7. mutta sain tietää vasta tänään.
Tarkennus. Kyse oli Judith Ponkalan Joukon pojasta keksijä Jorma Ponkalasta (s. 1941). Hän on kuollut kesällä. Puhuimme viimeksi 27.7. mutta sain tietää vasta tänään.
Kommentoin tätä, vaikka ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen. Tosin ainakin teoriassa on mahdollista, että Jorma olisi lapsena kohdannut Maria Anderssonin isoäitinsä seurassa. Tämä on myös aika erikoinen tapa saada tieto entisen työkaverin kuolemasta.
Jorma oli todella keksijä.
Siitä on pari vuotta vaille 50 vuotta, kun hän teki keksinnön, joka on lajissaan niin hyvä, että parempaa ratkaisua ei voi olla. Se on tuonut rahaa ja työpaikkoja Suomeen.
Siksi se keksintö on käytössä edelleen ja sitä on sovellettu myös m.m. NASA:n Mars-luotaimissa.
Kiitos KariKK. Olisi parempi antaa asiantuntijoiden keskustella rauhassa, mutta olen vanhemmiten velmu assosioimaan ja juttu kiertyi sukupiiriini! Voin kertoa Jormasta yksityisesti enemmän.
Tapani Kovalaine
23.10.25, 10:03
MARIA ANDERSSONIN IKÄÄ KOSKEVAT TODISTEET OVAT VIELÄ LÖYTÄMÄTTÄ
Jotkut ihmiset eivät tarvitse todisteita uskoakseen valheeseen, mutta vaativat loputtomasti todisteita hyväksyäkseen totuuden. Joillakin ihmisillä tarkoitan tässä vuoden 1938 Helsingin ylipormestaria, kaupunginhallitusta ja kaupunginvaltuustoa. He uskoivat myöntävänsä 110-vuotiaalle Maria Anderssonille 500 markan kuukausieläkkeen. Heillä oli todisteena hyvin virkeältä tuntunut vanhus, henkikirjat ja poliisin osoitekortiston tiedot vaan ei mitään muuta.
Vuonna 1947 Maria Anderssonin kuoltua syntyi innostus selvittää, oliko Maria todella noin vanha. Hietaniemen hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä huolimatta huomattava joukko ihmisiä päätyi arvioon, että kyllä suunnilleen 20 vuotta on ollut Marian ikätiedossa liiottelua.
Uusi innostus asian tutkimiseen on virinnyt tämän vuoden kesäkuussa, mutta eipä ole vielä tutkimuksien avulla asia ratkennut. Itsekukin voi asettaa paremmuusjärjestykseen 78 vuoden aikana syntyneet ratkaisuehdotukset:
Maria on ollut ortodoksi Maria Andrejeff ja kirkonkirjat ovat tuhoutuneet.
Marian oikea nimi on ollut aivan jokin muu kuin Maria Andersson.
Maria on asunut Suomenlinnassa ja palvellut siellä korkeita sotaherroja.
Maria on ollut Aurora Henrika Antintytär Järvelä (1852-1946) Orimattilan Malluskylän Kaijalan talon Järvelän torpasta. Oli kuollessaan 93-vuotias.
Kenties päähenkilömme on ollut potilaana hoitolaitoksessa, jonka henkilökuntaan kuulunut sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersson (s. 1871) on tehnyt potilaaseen lähtemättömän vaikutuksen.
Tapani Kovalaine
26.10.25, 10:13
Maria sai ennen 60 vuottaan vaikean sairauden, johon liittyi halvaus ("en voinut liikuttaa jäseniäni, vain hiljaisella äänellä pystyin puhumaan"). Toipuminen kesti 4 vuotta, mutta toisaalta paraneminen oli täydellinen. Henkiset kyvyt eivät näyttäisi heikentyneen missään vaiheessa.
Tuommoinen tauti voisi olla polyradikuliitti, jonka tunnetaan liittyvän useisiin mikrobeihin, jotka ehkä laukaisevat autoimmuunireaktion.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01094
Maria Andersson, 117 v, kertoi parissa lehtihaastattelussa sairastaneensa pahasti ja pitkästi noin 60 vuoden ikäisenä. Lisäksi hänelle tuli lokakuussa 1939 vanhuuden vaivoja ja niin hän vietti elämänsä viimeiset 6,5 vuotta Kivelän sairaalan vuodepotilaana.
Milloin Maria oli noin 60-vuotias? Oliko silloin vuosi 1888 vai oliko erään Auroran elämän alkuun liittyen vasta 1912?. Joutuiko Maria viettämään halvauksen takia neljä vuotta hoitolaitoksessa vai oliko hän nuo vuodet (keksimänsä) jeneralskan palvelijan huoneessa?
Helsingissä oli monta sairaalaa: Lapinlahden sairaala, Eiran sairaala (1905 >), Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kunnallinen sairaala, Diakonissalaitos, Kirurginen sairaala, Tilkan sairaala (1907 >). Henkikirjoihin merkittiin 1900-luvun alussa myös potilaiden nimet ja syntymävuosi, jos nämä olivat tammikuun alussa sairaalan kirjoissa.
Monen monta Anderssonia oli potilasluetteloissa vaan eipä löytynyt vuodelta 1905 ketään Maria Anderssonia. Viipurinkin sairaaloiden potilasluettelot ovat netissä, olisiko sieltä etsittävä? Ongelmana on ajanjakso. Mitkä olisivat ne vuodet, jolloin Marian voisi sairaalan potilasluettelosta löytää? Ja minkä nimen käyttäjä hän silloin olisi? Kenties hän olisi itäsuomalaisen sutkauksen mukaan Aurora, jonka nimi ja elämä olisi hourailun takia mennyt äitiinsä (Maria Andersson)?
Jouni Kaleva
27.10.25, 17:06
Maria Andersson, 117 v, kertoi parissa lehtihaastattelussa sairastaneensa pahasti ja pitkästi noin 60 vuoden ikäisenä. Lisäksi hänelle tuli lokakuussa 1939 vanhuuden vaivoja ja niin hän vietti elämänsä viimeiset 6,5 vuotta Kivelän sairaalan vuodepotilaana.
Milloin Maria oli noin 60-vuotias? Oliko silloin vuosi 1888 vai oliko erään Auroran elämän alkuun liittyen vasta 1912?. Joutuiko Maria viettämään halvauksen takia neljä vuotta hoitolaitoksessa vai oliko hän nuo vuodet (keksimänsä) jeneralskan palvelijan huoneessa?
Helsingissä oli monta sairaalaa: Lapinlahden sairaala, Eiran sairaala (1905 >), Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kunnallinen sairaala, Diakonissalaitos, Kirurginen sairaala, Tilkan sairaala (1907 >). Henkikirjoihin merkittiin 1900-luvun alussa myös potilaiden nimet ja syntymävuosi, jos nämä olivat tammikuun alussa sairaalan kirjoissa.
Monen monta Anderssonia oli potilasluetteloissa vaan eipä löytynyt vuodelta 1905 ketään Maria Anderssonia. Viipurinkin sairaaloiden potilasluettelot ovat netissä, olisiko sieltä etsittävä? Ongelmana on ajanjakso. Mitkä olisivat ne vuodet, jolloin Marian voisi sairaalan potilasluettelosta löytää? Ja minkä nimen käyttäjä hän silloin olisi? Kenties hän olisi itäsuomalaisen sutkauksen mukaan Aurora, jonka nimi ja elämä olisi hourailun takia mennyt äitiinsä (Maria Andersson)?
Mehän tiedämme Marian osoitteen poliisin osoitekortistosta 1913 alkaen. Jos ja kun hän itsenäisesti asui silloin, niin ei tuommoinen halvaantuminen niihin aikoihin voi tulla kyseeseen. Jos tuommoinen sairaus edes oli joskus tapahtunut, sitäkin sopii nyt epäillä, kun mihinkään Marian kertomuksiin ei voi luottaa. Ja sekin aiempi päätelmäni, että henkiset kyvyt säilyivät, ei välttämättä pidä paikkaansa. Jospa (keskus-)hermostosairaus jätti muistiaukkoja, joita Maria näppärästi täydensi omilla kertomuksillaan, joissa saattoi olla tai olla olematta jotakin todellisuuspohjaa. Tätä toimintamallia kutsutaan psykiatriassa hienosti konfabuloinniksi.
Tapani Kovalaine
27.10.25, 19:44
- - - (edellä viesti nro 203)
Uudenmaan Sanomat 18.2.1947:
Eläessään Maria Andersson oli nimittäin kertonut että hänen nuorin sisarensa Serafia oli hyvin vanhana hukkunut "Ajaksen" haaksirikossa, joka tapahtui v. 1892. Uuden Suomen edustaja on nyt tutkinut Uuden Suomettaren vanhoja numeroita ja löytänyt niistä selostuksen "Ajaksen" onnettomuudesta. Hukkuneiden joukossa on ollut ainoastaan yksi Andersson. Tämä on silittäjä Josefina Gustava Andersson, joka kuollessaan oli lehden kertoman mukaan 24 vuotias. ---
Sukututkimuksen onnistumiseen on monta hyvää ohjetta: kannattaa kysellä vanhoilta sukulaisista suvun asioista, ja kannattaa aina tarkistaa pätevistä lähteistä, ovatko saadut tiedot oikeita.
Nyt meillä on ollut muutaman kuukauden ajan esillä Andersson-suvusta kertomassa todella iäkäs sukulainen. Hän on kertonut paljon asiaa suvustaan ja elämänsä aikana tapahtuneista asioista. Pulmana on ollut, että hänen kertomiinsa asioihin varmistavat tiedot olisi kyllä pitänyt löytyä vanhoista väestöluetteloista ja muista lähteistä, mutta taitomme eivät ole riittäneet. Osasyynä on kai se, että muistin tarkkuus ei aina ole kovin hyvä vanhoilla ihmisillä ja sukututkijoiden taidoissa on aina parantamisen varaa.
Heikosti näyttää käyvän myös edellä mainitussa Maria Anderssonin nuorimman siskon Serafian hukkumisessa. Keski-Suomi lehti otsikoi lehteensä 9.8.1892: ”Kauhea yhteentörmäys likellä Helsinkiä.” Siipirataslaiva Runeberg törmäsi höyrylaiva Ajaxin keskelle 8.8.1892 yöllä kello 0.45. Höyryalus Ajax upposi ja 38 henkilöä hukkui. Hukkuneiden joukosta ei löydy Serafiaa.
Eräs hukkunut oli Augusta Vilhelmiina Halonen, joka oli Helsingissä 10.3.1889 avioitunut peltiseppä Adolf Fredrik Lindroosin (1862-1931) kanssa, joka asui vuosien 1910-1922 henkikirjatietojen mukan Liisankatu 9 osoitteessa yhdessä palvelijansa Iida Loviisa Antintyttären (s. 1858) kanssa.
Nytpä sitten on löytynyt uutta tutkittavaa Helsingin kirkonkirjoista. Oliko tämä Iida Lovisa syntyisin Orimattilasta ja kuuluiko hän siihen perheeseen, jossa oli hänen sisarenaan Aurora Henrika Antintytär Järvelä (s. 1852)? Jos näin oli asiat, niiin silloin Liisankatu 9:n lähellä Ponkalan hattukaupassa lähes päivittäin juttuja kertomassa käynyt Maria alias Aurora (?) on saattanut sotkea Ajax-laivan uppoamiseen siskoltaan kuulemia asioita. Kuulijoiden ja katu-uskottavuuden kannalta on voinut hyvinkin olla paikallaan kertoilla kaikkien tuntemasta laivaturmasta. Mutta eihän nyt sentään olisi pitänyt nuorinta sisartaan hukuttaa, jos tämä ei laivassa ollut.
Tasapuolisuuden vuoksi on välillä annettava puolustukselle puheenvuoro. Maria Andersson on moneen kertaan todennut, että hänen äitinsä on raamatun kanteen kirjannut hänen syntymäpäivänsä 24.12.1828. Kyllä siihen pitää luottaa kun kerran merkintä on ollut äidin, siis Maria Antintyttären tekemä. Tosin tämä tulkinta tuo mieleen valtioneuvos Riitta Uosukaisen puheen Suomen Sukututkimusseuran juhlassa. Uosukainen kertoi että pulmana on rajata ketkä henkilöt todella kuuluvaat sukuun. Vastaus on puhujan mielestä helppo: henkilö kuuluu sukuun, jos meidän mummo on asian näin todennut olevan!
Jouni Kaleva
28.10.25, 18:40
Tuolla Orimattilan lastenkirjassa näkyy Aurora Henrika Andersdotterin muutot Haminaan ja Myrskylään 1869.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=29171&pnum=33
Kävin läpi Myrskylän henkikirjan 1871 (päivätty 3.-4.5.1871). Sieltä ei löydy tätä Aurora Henrikaa.
Luulin hetken että löysin Aurora Henrikan, kun oli sama kk ja vv syntymäaika ja nimi Aurora Henrika ja Orimattilassa. Mutta eipä ollut, vaan tämä toinen syntyi Kärkölässä 7.12.1852 ja päätyi Orimattila Tuorakka Ylöstaloon noin vuonna 1870. Kun taas tämä haussa oleva syntyi 24.12. ja lähti ehkä jonnekin 1869.
Tapani Kovalaine
29.10.25, 14:34
Viimeinen viranomaishavainto Aurora Henrikasta löytyy digikuvasta 495, jossa on lueteltu Orimattilan Tönnön kylän nro 2 Heikkilän rusthollin palvelijat. Oli Henrika Andersdr ja Aurora Andersdr. Mielestäni tuo viimeksimainittu oli se Aurora Henrika, jota tässä porukalla etsitään vuodelta 1870 tai sen jälkeiseltä ajalta. Myrskylään suunnattuun muuttoon Aurora sai 16.11.1869 päivätyn muuttokirjan, jota emme ole mistään tuloseurakunnasta vielä löytäneet.
Orimattilan henkikirja 1869, Aurora Andersdr:
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:64 Henkikirja 1869-1869, jakso 495, sivu 1408; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5298907535&aineistoId=2106679954 / Viitattu 29.10.2025
Tapani Kovalaine
31.10.25, 21:19
Suomessa vanhimmaksi eläneen Maria Anderssonin haudan osoite Hietaniemen hautausmaalla on kortteli 002, rivi 03, paikka 28e. Nyt pyhäinpäivänä 2025 saattaa olla viimeinen tilaisuus kynttilämereen Marialla, sillä kaikki ennätykset on tehty rikottaviksi. Vuoden päästä ehkä etsimme vanhimmaksi eläneen hautaa jostakin muualta. Joku elää vielä vanhemmaksi tai Marian ikää pienennetään.
On kulunut hyvinkin 79 vuotta Maria Anderssonin hautajaisista kesällä 1946. Maailma on mennyt 79 vuodessa rutkasti eteenpäin ja historioita on kirjoiteltu uusiksi jo moneen kertaan. Digitoinnin lisääntyminen ja sukututkimuksen laajeneminen ovat tehneet mahdollisiksi selvittää kaikkien Suomessa pitkään eläneiden henkilöiden asumiset, syntymät, avioliitot ja kuolemat. Maria Andersson sattuu olemaan ainut yli 113-vuotias, siis kiinnostava tapaus, ja joku kaunis päivä hänenkin asumishistoriansa koko elämän ajalta valkenee.
Maria oli melkoinen mediapersoona vuoden 1927 jouluaatosta lähtien. Tuolloin hän harjoitteli olemaan satavuotias. Suostui sitten vuodella lykkäämään omaa syntymäpäiväänsä ja arveli sen olleen vasta 24.12.1828. Henkikirjoihin hänelle jäi tuo vuosi 1827 ja poliisin osoitekortistoon vuosi 1828.
Millaisia johtolankoja meillä on asumispaikkakuntien suhteen kun Marian elämänvaiheita selvitämme? Helsingissä hän asui ainakin Pasilassa, Punavuoressa, Kalliossa ja Tapanilassa.
Viipurissa Maria kertoi asuneensa neljä vuotta ja siellä sanoi syntyneensä. Tosin hän on tuon syntymävuoden ja kait Viipurissa asumisajankin kuullut äidiltään. Orimattilan Mallusjoen Kaijalasta hän kertoi vanhempansa olevan lähtöisin. Eräälle lehtihaastattelun tekijälle Maria sanoi olevansa syntyjään uusmaalainen, sillä sattui kai sillä kertaa unohtamaan koko Viipurin ja siellä olemiset.
Tuollaisista aineksista pitäisi siis kutoa 117 vuoden asumiset. Vasta vuoden 1913 jälkeiset asuinpaikat tiedetään. Puuttuu vielä 85 vuotta, sillä Viipurista ei ole löytynyt vuosien 1828-1832 asumiselle mitään todisteita.
Maria Andersson on asunut 1852-1869 Orimattilassa ja aiven eri nimisenä, jos hänen itsensä antamina johtolankoina käytetään syntymistä jouluaattona, veljen nimeä Antti Eberhard, siskon nimeä Serafia ja äitinsä kuolemaa, jolloin Maria sanoi olleensa 9-vuotias. Myös sisarusten lukumäärä 9 tai 11 lähestulkoon täsmäisi.
Maria Andersson voi nimensä perusteella olla se Lapinjärvellä syntyneeksi mainittu Maria Andersson, joka muutti Helsinkiin marraskuussa 1869 (digi 88). Sattumoisin eräs Orimattilasta 16.11.1869 annettu muuttokirja on kateissa.
Sekin on mahdollista, että Punavuorenkatu 20 osoittautuu ratkaisun avaimeksi. Tuossa talossa Maria Andersson, s. 1827, asui 1919 ja 1923 henkikirjojen mukaan. Vuoden 1910 henkikirjan mukaan Punavuorenkatu 20 talossa on henkikirjoitettu merimiehen leski Maria Andersson, syntynyt (huom!) 1852. Kaikki on tässä vaiheessa vielä epävarmaa kuten sekin syntyikö 117 vuoden ikään omasta mielestään yltänyt Maria vuonna 1852 tai 1828 tai joskus muulloin.
Tämä mysteeritapaus ei ole suinkaan toivoton vaan hyvin erikoinen ja jännittävä tutkimuskohde.
Tämä 1855 Maria Andersdr muuttaa Orimattila-Pukkila-Tuusula-Porvoo-Pernaja ja jossakin siellä löytyy hänelle mies Johan Henrik Helenius vih jossakin 12.1883, jonka kanssa muuttavat Orimattilaan ja sieltä Myrskylään.
Ja kirjan lopussa 1909 uuteen kirjaan sivulle 674 jota ei ole saatavilla.
Ja nyt on se uusi rippikirja saatavilla
Myrskylä rippikirja 1910-1919 (AP_II I Aa:17) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=52356&pnum=198 / Viitattu 01.11.2025
Hei
Viestissä Nro 213 07.10.25 mainitaan ”Orimattilan Malluskylän Kaijalan talon
torpassa asuneesta perheestä jossa oli 10.8.1858 syntynyt tytär Ida
Lovisa Antintytär. 1872 Ida muutti Pernajaan Tervikin kartanoon ja
opiskeli siellä Diakonissaksi. Muutti 29.4.1880 Helsinkiin jossa henkikirjaan
merkittiin hänet Diakonissaksi.”
Uudenmaan läänin henkikirjat II Bd:26 1889
kuva 358 s.944
Diakonissan Ida J. Cajan 43
Hilda S. Berg 42
Cecilia S. Blomqvist 45
Elisabeth A. Blomqvist 54
Charlotta Wettersten 41
https://digihakemisto.net/item/1849759313/6426548312/358
kuva 359 s.945
Diakonissan Emilia Rissanen 54
Gjerstine Thomasson 51
sivun alareunassa Jungfru Ida L. Andersdotter (56)? (58)?
https://digihakemisto.net/item/1849759313/6426548309/359
Onko sshy:n kuvissa vuoden 1889 rippikirjaa ja Diagonissalaitoksen sivuja.
Onko kaksi samannimistä ja jos on, kumpi Ida on asunut Liisankadulla?
t. Pirkko
SSHY:n Helsingin rippikirjat loppuvat vuoteen 1881
Hei
II Bd:11 Henkikirja ja veroäyriluettelo 1881 kuva 1007
Diakonissanstalten
Hr Professoren Herman Råberg 38 hu Alina 44 b 1-2
Sivulla laitoksen henkilökunta ja myös Diakonissa Lovisa Andersdotter
https://digihakemisto.net/item/1849740527/6426643261/1007
Tässä henkikirjassa ei vielä ollut syntymävuotta. Olisiko Ida Lovisa
ottanut vain toisen etunimen käyttöön.
t. Pirkko
Tapani Kovalaine
03.11.25, 14:27
Luonnostelu Orimattilassa asuneesta Järvelän perheestä 12.10.2025 edellä tässä viestiketjussa tehdyn aikaisemman sukupuun petraamiseksi.
Antti Heikki Antinpoika Järvelä, ent. Heinoja, Toimi, Matikkala
s. 5.1.1815 Mäntsälä, Ohkola
k. 16.4.1878 Orimattila, Mallusjoki
oli vävynä ja talollisena Orimattilan Luhtikylän Toimi-talossa 1839-1851,
talollisena Matikkalan talossa 1851-1854, Niemiskylä nro 12 Rautamäki,
torpparina 1854-1868 Järvelän torpassa, Mallusjoen Isokylän Iso- Kaijala nro 10,
loisperheen päämiehenä Mallusjoen kylässä 1869-1878.
I puoliso (vihitty 22.12.1839) Maria Antintytär Toimi, ent. Siltala
s. 21.9.1824 Mäntsälä, Saari, Siltala
k. 5.5.1862 Orimattila, Mallusjoki, Kaijala, Järvelän torppa
muutti Orimattilaan Toimi tilalle 2-vuotiaana vanhempien kanssa 1826,
lapsia 8, kuoli 1862 lapsivuoteeseen, lapsi jäi henkiin, mutta kuoli jo 3 vuotiaana.
II puoliso (vihitty15.2.1863) Eeva Kustaantytär Tornell, ent. Härkämäki
s. 20.12.1828 Orimattila, Ruha, Härkämäki
k. 9.7.1892 Orimattila, Mallusjoki, kuoli Pukkilassa vierailukäynnin aikana
ensiavioliitosta Antti Antinpoika Eerolan kanssa Eevalla oli viisi lasta, joista yksi kuoli ja neljä muutti äitinsä mukana 1863 Orimattilaan Järvelän torppaan, toisesta avioliitosta syntyi kaksi lasta, jotka kuolivat pieninä.
1. Maria Serafia Antintytär Judèn, s. 1841, k. 1918 Kärkölässä, avioitui 1869, Hänen puolisonsa muonamies Ananias Judèn kuoli 1926. Lapsia ja lastenlapsia on ja Genissä on heidän tietojaan.
2. Antti Eberhard Antinpoika, (1844-1859), eli 14 vuoden vanhaksi.
3. Kalle Heikki Antinpoika, (1847-1868), eli 20 vuoden ikäiseksi.
4. Hedvig Vilhelmiina Antintytär, s. 1850, k. 3.1.1873 Kärkölä, Heikkilä.
Muutti 1868 Mäntsälään ja 1870 Kärkölään. Ei ollut aviossa.
5. Aurora Henrika Antintytär, s. 24.12.1852, otti muuttokirjan Myrskylään 16.11.1869, mutta tulomuuttoa ei Myrskylästä löydy.
6. Karoliina Antintytär Laaksonen, s. 1856, k. 16.8.1930 Orimattila, Viljamaa
palvelijana Orimattilassa eri taloissa. Ei ollut aviossa. Otti käyttöön sukunimen Laaksonen, kun sukunimien käyttö alkoi 1890 paikkakunnalla yleistyä.
7. Iida Loviisa Antintytär, s. 1858, k. v. 1922 tai sen jälkeen Helsingissä
muutti palvelijaksi 1872 Pernajaan Tervikin kartanoon, sieltä 1880 Helsinkiin diakonissaharjoittelijaksi, siirtyi ompelijaksi ja sen jälkeen toimi palvelijana 1910-1922 kupariseppä Adolf Fredrik Lindroosin perheessä. osoitteena oli Liisankatu 9, Helsinki. Vuoden 1922 henkikirjassa ei ollut Iidalla sukunimeä.
8. Hilda Emilia Antintytär, s. 5.5.1862, k. 25.7.1865 Järvelän torpassa. Hänen äitinsä kuoli 5.5.1862 lapsivuoteeseen.
9. Toisen avioliiton lapsista Vilhelmi Järvelä syntyi 3.1.1864 ja kuoli 4.10.1868.
10. Amanda Järvelä syntyi 5.9.1865 ja kuoli 25.10.1868 Järvelän torpassa.
Järvelän perheeseen kuului seitsemän tyttöä ja kolme poikaa. Lapsista kolme kuoli suurena nälkävuotena 1868. Yli 25 vuoden ikäiseksi selviytyi vain neljä.
Maria Serafia kuoli 77-vuotiaana Kärkölässä, Karoliina noin 75-vuotiaana Orimattilassa ja Iida Loviisa arviolta 75-vuotiaana Halsingissä. Aurora Henrikan vaiheita ei ole vielä saatu selville. Monesta paikasta on etsitty.
Oma hankaluutensa on siinä kun Orimattilan ja Myrskylän naapurissa olevien seurakuntien muuttoluettelot puuttuvat vuosien 1869-1870 kohdalta netistä. Aurora Henrika on voinut muuttaa lähelle tai kauas, vaikka Pietariin saakka.
Erään sukututkijan toiveisiin kuuluu, että Aurora Henrikalle löytyisi niin helpot ja herraskaiset elämisen kuviot, että hänet olisi voitu kirjata lokakuussa 1939, siis hiukan talvisotaa ennen, Kivelän sairaalan potilaaksi. Silloin hänellä olisi ollut ikää 86 vuotta ja jouluna 1939 jo 87 vuotta.
Jouni Kaleva
06.11.25, 08:45
Sekin on mahdollista, että Punavuorenkatu 20 osoittautuu ratkaisun avaimeksi. Tuossa talossa Maria Andersson, s. 1827, asui 1919 ja 1923 henkikirjojen mukaan. Vuoden 1910 henkikirjan mukaan Punavuorenkatu 20 talossa on henkikirjoitettu merimiehen leski Maria Andersson, syntynyt (huom!) 1852. Kaikki on tässä vaiheessa vielä epävarmaa kuten sekin syntyikö 117 vuoden ikään omasta mielestään yltänyt Maria vuonna 1852 tai 1828 tai joskus muulloin.
Jos osoittautuisi, että mysteerinainen Maria Anderson ei ollutkaan neiti-ihminen vaan merimiehen leski, niin olisipa siinä sensaatio.
Voisi alkaa epäillä, että Marian identiteetin muutos liittyisi pimentoon jääneeseen avioliittoon. Vaikkapa niin, että kun Aurora Henrika 16v. lähti kotipitäjästään maailmalle, niin rippikoulu jäi kiireessä loppuun suorittamatta ja siitä muodostui naimaeste. Tästä syystä hän olisi onnistunut keplottelemaan itselleen vaikkapa äiti-vainajansa nimen, jolla vihittiin jossakin joskus jonkun kanssa.
Nyt kait pitäisi löytää se 1910 mennessä kuollut merimies, joka jätti jälkeensä lesken nimeltä Maria Andersson?
Jouni Kaleva
07.11.25, 17:18
Selaan Helsingin henkikirjaa 1908.
Osoitteessa Liisankatu 16 on Affärsmannen Georg Reinhold Zilliacus perheineen ja mukana piika Maria Andersson s. 1864.
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=5256247911&aineistoId=2109474797
Vanhemmissa henkikirjoissa on myös luetteloita "Venäläisten sotilashenkilöiden palveluksessa olleista". Esim. tässä hofrådet Schiptschinskin palvelijana on joku Maria Andersson (ilman syntymävuotta):
http://digihakemisto.net/item/2107535994/5638687162/1206 (1888)
Mahdollisesti sama kuin tässä syntymävuodella 1864 (kapteeni Lilje):
https://digihakemisto.net/item/2107682983/5982310092/723 (1890)
Ja tällä sivulla näyttää olevan peräti kaksi Maria Anderssonia (syntymävuodet 1860 ja 1864):
https://digihakemisto.net/item/2107815364/5670400128/844 (1892)
Tapani Kovalaine
07.11.25, 20:20
- - - - miksi poliisin osoitekortistossa on 1828 mainittu Marialta itseltään saadun tiedon mukaan syntymävuodeksi 1913 kesästä alkaen, kun taas henkikirjoissa vuosina 1916, 1917, 1920, 1921 1922 Maria Anderssonin kerrotaan syntyneen 1827.
Henkikirjaan 1923 on saatu hänelle syntymävuosi 1829 ja vuoden 1919 henkikirjaan aivan ilmeisenä kirjoitusvirheenä syntymvuosi 1877.
On aika erikoista, ettei tähän mennessä ole löydetty yhdestäkään henkikirjasta Marian itsensä parhaana pitämää syntymävuotta 1828, joka on uutisoinnissa ollut ykköstieto.
Henkikirjahaku etenee... .
Kuka kumma on saanut Helsingin henkikirjoihin Maria Anderssonille syntymävuoden 1827? Onko kenties niin, että Maria itse haahuili ensin syntyneensä vuonna 1827, mutta myöhemmin muutti mieltään ja päättikin syntyä vasta jouluaattona 1828?
Olen ollut nuorempana henkikirja-alalla töissä. Ja myös työntutkimuksissa. Niinpä olikin mukava tällä viikolla ottaa luettavaksi Helsingin henkikirja vuodelta 1900. Sieltähän voisi löytyä vaikkapa vuonna 1827 syntynyt Maria Andersson. Kun nyt olen 1200 sivua (digikuvaa) tuota henkikirjaa lukenut niin vasta neljä Maria Anderssonia on löytynyt ja yksikään heistä ei ole etsimämme Maria. Kaikkia muita löytyi kuten Helene Schjerfbeck, K.J. Ståhlberg, jne.
Sekunttikello kertoo että 10 sivun silmäilyyn kuluu 3 minuuttia. Tuolla vauhdilla 17 tunnissa ehtii silmäilemään koko henkikirjan (yhteensä 3.450 sivua) nimi nimeltä. Voi olla että vielä viisi Maria Anderssonia löytyy? Helsingissä oli vuonna 1900 vain 80.000 asukasta.
Jouni Kaleva
08.11.25, 15:19
Sekin on mahdollista, että Punavuorenkatu 20 osoittautuu ratkaisun avaimeksi. Tuossa talossa Maria Andersson, s. 1827, asui 1919 ja 1923 henkikirjojen mukaan. Vuoden 1910 henkikirjan mukaan Punavuorenkatu 20 talossa on henkikirjoitettu merimiehen leski Maria Andersson, syntynyt (huom!) 1852. Kaikki on tässä vaiheessa vielä epävarmaa kuten sekin syntyikö 117 vuoden ikään omasta mielestään yltänyt Maria vuonna 1852 tai 1828 tai joskus muulloin.
Tällä vuoden 1910 merimiehen leskellä oli myös tytär Anna Virtanen, s. 1906.
En onnistunut löytämään heitä vuoden 1911 kirjasta, vaikka kävin läpi koko Snöripan-korttelin.
Näyttäisi siis, että tämä Maria Andersson s. 1852 olisi merimies Virtasen leski, joka olisi synnyttänyt lapsen 1906, ollessaan n. 54-vuotias. Jälleen koetellaan uskottavuuden rajoja!
https://digihakemisto.net/item/2109867436/5983268055/82
Tapani Kovalaine
10.11.25, 20:15
Tuossa edellä viestissä #224 on maininta, että Aurora Henrika ei ollut rippikoulun oppilaana. Digihakemisto.netin Orimattilan seurakunnan rippilasten luettelossa 2.6.1868 jaksolla 99 rivillä 6 hänet kyllä mainitaan.
Tuskin tämä nyt mikään merkittävä tieto silti on.
Voisikohan selitys sille, että Aurorasta/Mariasta ei kymmeniltä vuosilta ole löydetty merkintöjä, olla se, että hän on ollut Pietarissa. - - -
Aurora Henrika Andersdotter s. 24.12.1852 oli rippikoulussa kesäkuussa 1868. Asui tuolloin Heikkilän talossa.
Orimattilan seurakunnan arkisto - Rippilasten luettelot 1848-1879, jakso 99; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5825200178&aineistoId=1166148562 / Viitattu 10.11.2025
Rippikoulusta tuli improbatur eli hänet hylättiin 1868 ja uutta yritystä Aurora ei Orimattilassa enää tehnyt. Muuttoluetteloon 5.3.1869 pappi kirjoitti Aurora Henrikan kohdalle lähinnä seuraavaan tapaan:
Lukee Vähä Katekismusta jotenkin. Käsitä ei vielä. Herran Pyhälle Ehtoolliselle ei vielä ole päässyt. On puhdas ja ajallansa esteetön. - Nro 17 muutto: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22433&pnum=46
On tuntematonta kävikö Aurora Henrika ikinä rippikoulua. Valitettavasti ei ole Helsingin kirkonkirjoista löytynyt tietoa Aurora Henrikasta eikä myöskään Maria Anderssonista (k. 1946 Helsinki).
On myös hyvä kiinnittää huomiota sellaiseen pienaan seikkaan, että Helsingin poliisilaitoksen osoitekortisto käynnistyi vuonna 1907. Maria Andersson sai oman korttinsa vasta heinäkuussa 1913 ja pääsi henkikirjaan vasta 1916 tähän astisten löytöjen mukaan. Mahtoiko hän asua lainkaan Helsingissä 1907-1912?
Marian osoitekorttiin on kirjattu syntymäpaikaksi Viipuri. Sitten on kirjattu vaihtoehtoiseksi tiedoksi Virolahti, mutta tuo merkintä mitä ilmeisemmin johtuu siitä, että Helsinkiin tuli Virolahdella asunut ja Vaasan kautta Helsinkiin tullut palvelija Maria Andersson nimikaima, s. 11.2.1838, k. 23.4.1927 Helsinki.
Tapani Kovalaine
14.11.25, 22:01
Viipurin kaupungin vuoden 1901 henkikirjassa on Viipurin kunnallisen sairaalan henkilökuntaan kuulunut:
- sköterska Maria Eufrosyne Andersson, syntynyt 1871
Viipurin läänin henkikirjat - Vi:248 Henkikirja 1901-1901, jakso 277, sivu 5656: Wiborg: Anina; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5631653981&aineistoId=2300546677 / Viitattu 11.8.2025
Sellainenkin on mahdollista, että eräässä aikaisemmassa viestissä mainittu Maria Eufrosyne Andersson, joka oli vuonna 1905 Helsingissä ulkomaan passin hakijana, on tämä 1871 syntynyt sairaanhoitaja. Voi olla 1828 syntyneen Marian nimikaima.
Helsingistä löytyi tälle sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Anderssonille tulomuutto 1901. Hänet löytää Helsingin henkikirjoista 1902-1904, jolloin hän oli sairaanhoitajana Yleisessä sairaalassa osoitteessa Unioninkatu 33-37. Tässä keisissä on tullut esille Maria Anderssonin tuttavalta 1946 kuultu väite, että Marian oikea nimi olisikin ollut Maria Andrejeva ja hän olisi ollut kreikkalaiskatolinen. Kas kummaa, Yleisen sairaalan potilaana on henkikirjoitettu 1902 Maria Andrejeva s. 1881, grek.
Potilaiden joukosta Yleisessä sairaalassa 1902 löytyy myös palvelija Maria Eufrosyne Grönroos, s. 1879, sekä palvelija Amanda Aurora Lindholm, s. 1847, mutta tuskinpa heitä kannattaa ottaa etunimiensä perusteella mukaan tähän jo ennestään vaikeaan etsintätapaukseen.
Nurmijärvellä 1871 syntyneen sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Anderssonin jäljet katoavat vuonna 1905, jolloin hän on hankkinut ulkomaanpassin. Hän olisi ollut 1928 vasta 57-vuotias ja liian nuorekas näyttelemään 100-vuotiasta.
Digi 423, Yleisen sairaalan henkikirja 1902, Helsinki Unioninkatu 33-37, sairaanhoitajat:
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:189 Henkikirja, 1.-4. kaupunginosa 1902-1902, jakso 423: Unioneg.; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5675742055&aineistoId=2108747381 / Viitattu 14.11.2025
Digikuvasta 426 löytyy Maria Andrejeva ja kuvasta 425 Maria Eufrosyne Grönroos s. 1879.
Pilkunviilaus, 1902 henkikirjassa Maria Andrejeva 81 on tjänarinnan, ei potilas.
Tiedoksenne, että SUKU -lehden joulukuun numerossa on tästä tapauksesta mielenkiintoinen artikkeli, jonka kirjoittivat Jouni Kaleva ja Tapani Kovalaine.
Lehden voi halutessaan tilata ennakkohintaan (https://holvi.com/shop/JUHANSUKU/product/08dc8797b668d239827295637898e730/).
Lehdessä on runsaasti muitakin kiehtovia juttuja, laitoin kuvan liitteeksi
Juha
Hei
Helsingin kaupunki osoitekortisto
Tjänarinna Maria Anderson 24.12.1828
1913 26/1 Fredriksberg 6
1914 9/1 Wasagatan 6 (ei löydy?)
Båtsmansgatan 25 (ei löydy?)
1815 3/6 Vävaregatan 4 as. 38 (Väfvaregatan)
vuodet 1916, 1917 ja 1918 samassa osoitteessa ? ja muutto Punavuorenkatu 20 J 18
Vuosilta 1919-1922 ei osoitekortin tiedoista saa selvää.
1923 1/1 Rödbergsgatan 20 J 18
1930 22/1 Tapanilasta Pääskylänkatu 7 A 81
1931 1/1 Pääskylänkatu 7 A 81
1931 26/3 Hämeentie 37 A 27
Poliisilaitoksen osoitekortissa oli merkintä että Maria Anderson on asunut
1914 9/1 Waasankatu 6 ja 1914 myös Botsmansgatan 25
3.6.1915 lähtien osoitteessa Vävaregatan 4 as. 38 (Väfvaregatan)
U:324 Henkikirja 1915 6-7 kaupunginosa
1915 3/6 Vävaregatan 4 as 38
Maria Anderson löytyy tuosta osoitteesta vasta vuonna 1916.
U:340 Henkikirja 1916 5 kaupunginosa
kuva 479 Väfvareg. 4
Entinen palvelija Maria Anderson 27 yli
https://digihakemisto.net//item/2111293750/5246226195/479
U:249a Helsinki Henkikirja 1909 huvilat (loppuosa) saaret,alukset ym.
kuva 118 Gumtäkt säteri, Sjukhus
Maria Andrejeff 81 (grek)
https://digihakemisto.net/item/2109724269/5638747604/118
U:327 Henkikirja 1915 13-15 kaupunginosa
kuva 165 Wasag. 19
Entinen palvelija Maria Andrejeff 37 yli (kr kat)
https://digihakemisto.net/item/2111085342/5986618204/165
Jos Maria Andrejeff olisi vaihtanut nimeksi Anderson, niin muutos olisi
pitänyt ilmoittaa Virallisessa lehdessä.
t. Pirkko
Onpas mielenkiintoinen saaga!
Tässä ketjua sivusta seuranneena menee nämä lukuisat eri synt vuosilla olevat Mariat oikein tyylikkäästi sekaisin, kunnon sekamelskaksi.
Ketjua seuraavana olen onnistunut huomioimaan seuraavat henkilöt:
Maria Anderson, 24.12.1827
Maria Anderson, 24.12.1828
Maria Andersson nimikaima, s. 11.2.1838, k. 23.4.1927 Helsinki.
Amanda Aurora Lindholm, s. 1847
Aurora Henrika Andersdotter s. 24.12.1852
Maria Andersson s. 1852, merimies Virtasen leski.
Maria Andersson s. 1860
Maria Andersson s. 1864
Maria Eufrosyne Andersson 1871
Maria Andrejeff
Maria Eufrosyne Grönroos s. 1879
Maria Andrejeva s. 1881, grek
Osa lienee duplikaatteja, sama henkilö eri nimillä, vuosilla ja syntymäajoilla, osa eri henkilöitä, mutta joiden identiteettiä on sujuvasti lainattu ja elämäntarinaa muunneltu ikinuoren satutäti Marian toimesta.
Kokosin tietoja aikajanaksi:
Maria Andersson / Aurora -identiteettimysteerin aikajana
1827/1828 - Maria Andersson syntyy
- Todellinen syntymä: 24.12.1827 (vaihteluväli 1828)
- Kuolee 1800-luvun lopulla Orimattilassa
- Jälkeläisiä mm. tytär Aurora (s. 1852)
1852 - Aurora Henrika Antintytär syntyy
- Läpäisee rippikoulun epäonnistuneesti
- 16-vuotiaana lähtee Orimattilasta piikomaan Loviisaan
1868 - Aurora muuttaa Viipuriin
- Mahdollisesti jatkaa työtä tai muuta elämää ulkomailla
n. 1900 - Aurora palaa Suomeen
- Palatessaan hän omaksuu kuolleen äitinsä Maria Anderssonin henkilöllisyyden
- Tämä selittää ristiriitaiset tiedot syntymävuodesta (1827/1828) ja myöhemmät Helsingin merkinnät
1913–1916 - Maria Andersson ilmestyy Helsingin henkikirjoihin
- Ensimmäinen virallinen merkintä, vastaa “Auroran” paluuta Suomeen
1927 - “Maria Andersson” 100-vuotissyntymäpäivät
- Valokuvissa henkilö näyttää nuoremmalta kuin 100-vuotias
- Tukee hypoteesia, että kyseessä on Aurora (s. 1852), ei äiti
1947 - Aurora / Maria Andersson kuolee
- Todellinen ikä: 95 vuotta
- Ei 117–120 vuotta, kuten aikaisemmin väitetty
Johtopäätös:
- Todennäköisin selitys ristiriitaisille tiedoille on, että Aurora (s. 1852) palasi Suomeen ja käytti äitinsä Maria Anderssonin henkilöllisyyttä.
- Tämä selittää syntymävuodet, valokuvat, henkikirjat ja väitteen “Suomen vanhimmasta henkilöstä”.
Aikajanalta puuttuu vielä äiti Marian kuolema
Auroran muutto päivämäärät
Epätarkkuuksia Marian muuttojen ajankohdissa
Jouni Kaleva
16.11.25, 14:18
Hienoa rakentelua.
Lisäisin tuohon vuoden 1869:
Aurora Henrika Antintytär, s. 24.12.1852, otti muuttokirjan Myrskylään 16.11.1869, mutta tulomuuttoa ei Myrskylästä löydy. Rippikoulu läpäisemättä hyväksytysti.
****
Kannattaa lisätä myös Aurora Henrikan sisar Ida Lovisa Antintytär, joka tavataan Helsingissä 1900-luvun alussa, vieläpä Liisankadulla.
Jouni Kaleva
16.11.25, 14:21
Kokosin tietoja aikajanaksi:
Aikajanalta puuttuu vielä äiti Marian kuolema
Auroran muutto päivämäärät
Epätarkkuuksia Marian muuttojen ajankohdissa
Katso viesto 271 tässä ketjussa:
I puoliso (vihitty 22.12.1839) Maria Antintytär Toimi, ent. Siltala
s. 21.9.1824 Mäntsälä, Saari, Siltala
k. 5.5.1862 Orimattila, Mallusjoki, Kaijala, Järvelän torppa
muutti Orimattilaan Toimi tilalle 2-vuotiaana vanhempien kanssa 1826,
lapsia 8, kuoli 1862 lapsivuoteeseen, lapsi jäi henkiin, mutta kuoli jo 3 vuotiaana.
Tapani Kovalaine
16.11.25, 15:35
Lisää vettä myllyyn, sillä aina jostakin netin syövereistä tulee esille uusia Maria Anderssonin haastatteluja. En muista että tämä 1.5.1932 Astra -lehdessä ollut mainio juttu olisi ollut esillä tässä viestiketjussa. Muikeita juttuja luvassa...
Astra 1.5.1932 sivut 14 ja 15
MARIA ANDERSSONIN LUONA
Toimittaja tapasi 70-75-vuotiaalta näyttävän Maria Anderssonin ja kysyi:
Saanko olla utelias ja kysyä kuinka vanha neiti Andersson todella on?
Hyvän vastauksen 103-vuotias neiti antoi. Uusi kysymys kuului: Neiti Anderssonin terveys on täytynyt olla tosi hyvä? Neiti vastasi: No en nyt niin varma olisi, hermoni ovat reistailleet.
Kuinka kauan olette asunut Helsingissä?
Noin 99 vuotta. Minun vanhempani kuolivat kun olin vasta 9-vuotias. Jaa, silloin minut viskattiin ulos maailmasta. Onnekseni hyvä amiraalin rouva Olga Smirnoff otti minut huostaansa. Hänen kuoltuaan pääsin kenraalin tytär Natalian palvelijaksi. Hänen puolisonsa oli kenraali Johan Heinricius. Noin 40 tai 50 vuotta sitten emäntäni, kenraalin rouva kuoli ja siihen asti olin hänen palveluksessaan.
Työssä Maria kertoi tavanneensa paljon hienoa väkeä: kenraalikuvernöörit kreivi Berg, ja kreivi Adlerberg sekä kreivitär, everstinna Aurora Karamzin, kenraalin adjutantti parooni Anders Edvard Ramsay, kenraali Fridolf Maxmontan. Muisti hyvin myös professorit Elias Lönnrothin, J.W Snellmanin ja Fredrik Cygnaeuksen.
Paljon muuta mukavaa tuosta nimettömäksi jääneen toimittajan tekemästä jutusta pääsemme lukemaan. On huomion arvoista, että Maria Anderssonin vanhemmat kuolivat hänen ollessaan vasta 9-vuotias. Myöhemmissä Marian antamissa haastatteluissa vanhemmat kuolivat 50-60 vuoden iässä ja toisella kertaa he kuolivatkin molemmat 80-vuotiaina. Muistikulta iän myötä heittelee. Harmi ettei toimittaja kysellyt Marialta hänen vanhempiensa ja sisarustensa nimiä. Silloin olisi saattanut Marian todellinen henkilöllisyys paljastua...
Linkki Astraan 1.5.1932 sivu 14: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/724538?term=Maria%20Andersson&term=MARIA%20ANDERSSON&page=14
Sivu 15: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/724538?term=Maria%20Andersson&term=MARIA%20ANDERSSON&page=15
Lehtijuttuja selatessa alkaa näyttää siltä, että yhden ainoan kerran Maria on sortunut kertomaan Orimattilan Mallusjoen Kaijalan talosta ja siellä olevista sukujuuristaan. Tämän johtolangan saimme purtavaksemme 17.3.1934 Kansan Kuvalehdessä julkaistusta jutusta. Toista kertaa tätä erehdystä Maria ei tehnyt, sillä Viipurista lähdettiin liikkeelle. Radioon antamassa haastattelussa tuli tilanne, jossa toimittaja kysyi että koska Te muutitte Helsinkiin? Maria vastasi: En minä tiedä mikä vuosiluku se oli. Mikä vuosiluku se silloin oli...? Olin neljän vuoden vanha kun muutettiin Helsinkiin.
Kiitos, teen nuo ehdittamasi täydennykset kunhan pääsen koneelle.
Pitäisikö Marian Geni profiilia päivittää jo tässä vaiheessa, vai vasta, kun tämä koko mysteeri on selvitetty?
Miten yleensä on menetelty tällaisten mysteeri profiilien kanssa?
Tapani Kovalaine
16.11.25, 16:07
Kiitos, teen nuo ehdittamasi täydennykset kunhan pääsen koneelle.
Pitäisikö Marian Geni profiilia päivittää jo tässä vaiheessa, vai vasta, kun tämä koko mysteeri on selvitetty?
Miten yleensä on menetelty tällaisten mysteeri profiilien kanssa?
Tämä mysteeri kuuluu vielä ryhmään: Selvittämättä olevat Mysteerit.
Genin profiiliin voi lisätä linkin tähän Suku Forumin viestiketjuun, mutta hyvin keskeiset osat ovat vielä selvittämättä.
Tärkeintä olisi järjestää torpparin tytär Aurora Henrika Järvelän ja palvelija Maria Eufrosyne Anderssonin tapaaminen ja viestinvaihto. Olemme olleet tekemisissä paperittoman ja muuttokirjansa hukanneen henkilön sekä löysiä juttelevan muistinsa menettäneen henkilön kanssa. Kummastakaan ei ole tähän mennessä löytynyt yhtään merkintää kirkonkirjoista 1870 vuodelta eikä sen jälkeiseltä ajalta. On vain henkikirjan ja osoitekortin tietoja. Ja paljon lehtijuttuja.
Erään lehtijutun mukaan Venäjän keisari Aleksanterin vaimo oli keisarinna Maria Andersson. (Hakkapeliitta 6.12.1921). Kellokosken sairaala oli erikoistunut jouluaattona syntyneiden vara-jeesusten ja prinsessojen hoitamiseen.
Maria Andersson / Aurora -identiteettimysteerin aikajana
1827/1828 - Maria Andersson syntyy
- Todellinen syntymä: 24.12.1827 (s. vuoden vaihteluväli 1827 tai 1828)
- Kuolee 1800-luvun lopulla Orimattilassa (kuolema oli kai mainittu tässä ketjussa, en löytänyt)
- Jälkeläisiä mm. tytär Aurora (s. 1852)
1852 - Aurora Henrika Antintytär syntyy
- Reputtaa rppikoulun
- 16-vuotiaana (n.1868) lähtee Orimattilasta piikomaan Loviisaan
1868 - Aurora muuttaa Viipuriin
- Mahdollisesti jatkaa työtä tai muuta elämää ulkomailla (Pietarissa?)
1869 - Aurora ottaa muuttokirjan Myrskylään
- Päivämäärä: 16.11.1869
- Tulomuuttoa Myrskylään ei löydy
n. 1900 - Aurora palaa Suomeen
- Palatessaan hän omaksuu kuolleen äitinsä Maria Anderssonin henkilöllisyyden
- Tämä selittää ristiriitaiset tiedot syntymävuodesta (1827/1828) ja myöhemmät Helsingin merkinnät
1900-luvun alku - Ida Lovisa Antintytär (Auroran sisar)
- Tavataan Helsingissä, Liisankadulla
1913–1916 - Maria Andersson ilmestyy Helsingin henkikirjoihin
- Ensimmäinen virallinen merkintä, vastaa “Auroran” paluuta Suomeen
1.5.1932 - Lehtijuttu Astra-lehdessä
- Maria Anderssonin haastattelu: hän väittää olevansa 103-vuotias
- Kuinka kauan Helsingissä: “n. 99 vuotta”
- Vanhempien kuolemasta kertoo eri ikävuosia eri haastatteluissa
- Työnantajia ja tapaamiaan merkittäviä henkilöitä luetellaan (kenraalit, professorit, lienee osin sepitettyä tarinaa)
- Kerrottu myös virheellisiä tietoja Orimattilasta
1927 - “Maria Andersson” 100-vuotissyntymäpäivät
- Valokuvissa henkilö näyttää nuoremmalta kuin 100-vuotias
- Tukee hypoteesia, että kyseessä onkin nyt 75-vuotias Aurora (s. 1852), eikä äiti Maria
1947 - Aurora / Maria Andersson kuolee
- Todellinen ikä: 95 vuotta
- Ei 117–120 vuotta, kuten aikaisemmin väitetty
Johtopäätös:
- Todennäköisin selitys ristiriitaisille tiedoille lienee, että Aurora (s. 1852) palasi Suomeen ja käytti äitinsä Maria Anderssonin henkilöllisyyttä.
- Tämä selittää syntymävuodet, valokuvat, henkikirjat ja väitteen “Suomen vanhimmasta henkilöstä”.
- Ida Lovisan merkintä Helsingissä ja lehtijutut tukevat hypoteesia, että osa tiedoista liittyy Auroraan ja hänen ympäristöönsä, ei suoraan Mariaan.
Maria Andersson / Aurora -identiteettimysteerin aikajana (päivitetty Järvelän perheen tiedoilla)
1815 - Antti Heikki Antinpoika Järvelä, ent. Heinoja
- Syntyy 5.1.1815, Mäntsälä, Ohkola
- Vävynä ja talollisena eri taloissa Orimattilassa ja Mallusjoella 1839-1878
- Kuolee 16.4.1878, Orimattila, Mallusjoki (63 v)
- Kaipaamaan jää 24.12.1852 syntynyt tytär Aurora Henrika Antintytär (25 v)
1824 - Maria Antintytär Toimi, ent. Siltala (I puoliso)
- Syntyy 21.9.1824, Mäntsälä, Saari
- Kuolee 5.5.1862, Orimattila, Mallusjoki, lapsivuoteeseen (37 v)
- Kaipaamaan jää 24.12.1852 syntynyt tytär Aurora Henrika Antintytär (9v), sekä puoliso Antti.
- Syntyy , Orimattila
1827/1828 - Maria Andersson (äiti)
- Syntyy 24.12.1827/28
- Kuolee 1800-luvun lopulla Orimattilassa
1828 - Eeva Kustaantytär Tornell (II puoliso)
- Syntyy 20.12.1828, Orimattila
- Kuolee 9.7.1892, vierailukäynnin aikana Pukkilassa (63 v)
1841 - Maria Serafia Antintytär Judèn
- Syntyy 1841, kuolee 1918 Kärkölässä (77 v)
1844 - Antti Eberhard Antinpoika
- Syntyy 1844, kuolee 1859 (14 v)
1847 - Kalle Heikki Antinpoika
- Syntyy 1847, kuolee 1868 (20 v)
1850 - Hedvig Vilhelmiina Antintytär
- Syntyy 1850, kuolee 3.1.1873 (23 v)
1852 - Aurora Henrika Antintytär
- Syntyy 24.12.1852, Orimattila
- Ottaa muuttokirjan Myrskylään 16.11.1869, tulomuuttoa ei löydy
- Katoaa jäljettömiin
1856 - Karoliina Antintytär Laaksonen
- Syntyy 1856, kuolee 16.8.1930 Orimattila, Viljamaa (74 v)
1858 - Iida Loviisa Antintytär
- Syntyy 1858
- Palvelijana 1872-1922, mm. Liisankatu 9, Helsinki
- Kuolee ilmeisesti 1922 tai sen jlk., Helsingissä, (kuolintieto?)
1862 - Hilda Emilia Antintytär
- Syntyy 5.5.1862
- Kuolee 25.7.1865 Järvelän torpassa (3 v)
1864 - Vilhelmi Järvelä (toisen avioliiton lapsi)
- Syntyy 3.1.1864
- Kuolee 4.10.1868 (4 v)
1865 - Amanda Järvelä
- Syntyy 5.9.1865
- Kuolee 25.10.1868 Järvelän torpassa (3 v)
1868 - Aurora muuttaa Viipuriin
- Mahdollisesti jatkaa työtä Viipurissa tai jatkaa ulkomaille (Pietari?)
n.1900 - Aurora palaa Suomeen (hypoteesi)
- Ottaa äitinsä Maria Anderssonin identiteetin
1900-luvun alku - Ida Loviisa Helsingissä
- Diakonissaharjoittelijaksi, ompelijaksi, palvelijaksi
1913–1916 - Maria Andersson ilmestyy Helsingin henkikirjoihin
1927 - “100-vuotissyntymäpäivät”
- Valokuvissa näyttää nuoremmalta kuin 100-vuotias
1.5.1932 - Astra-lehden haastattelu
- Maria Andersson kertoo 103-vuotiaasta iästään (todellisuudessa 80 v),
- Satuilee tarinaa toimittajalle vanhemmista ja Orimattilasta
1939 - Mahdollinen Kivelän sairaala
- Aurora 86–87-vuotiaana
1947 - Aurora (95v) / Maria Andersson (117v) kuolee
- Todellinen ikä: 95 v
Tärkeintä olisi järjestää torpparin tytär Aurora Henrika Järvelän ja palvelija Maria Eufrosyne Anderssonin tapaaminen ja viestinvaihto. Olemme olleet tekemisissä paperittoman ja muuttokirjansa hukanneen henkilön sekä löysiä juttelevan muistinsa menettäneen henkilön kanssa. Kummastakaan ei ole tähän mennessä löytynyt yhtään merkintää kirkonkirjoista 1870 vuodelta eikä sen jälkeiseltä ajalta. On vain henkikirjan ja osoitekortin tietoja. Ja paljon lehtijuttuja.
Oliko meillä jossain tiedossa Maria Andersson s. 1827/1828 kuolema? Järvelän Torpassa, Orimattila? Vai Kaijalassa? Taisin pudota kärrylitä tuon äiti Marian kuoleman osalta. Muistelen, että jossain kohtaa tätä pitkää ketjua se oli mainittuna.
Vai oliko se tämä:
1824 - Maria Antintytär Toimi, ent. Siltala (I puoliso)
- Syntyy 21.9.1824, Mäntsälä, Saari
- Kuolee 5.5.1862, Orimattila, Mallusjoki, lapsivuoteeseen (37 v)
Eli onko tämä Orimattilan Mallusjoella s. 1824 Maria Antintytär Järvelä todellisuudessa tämän meidän tutkiman 24.12.1827/1828/1852 syntyneen suomen vanhimmaksi itseään väittäneen ikinuoren palvelijatar-kukkakauppias-satutäti Aurora (Maria Eufrosyne) Antintytär (Andersson) Järvelän kuolin-identiteetti?
Jouni Kaleva
16.11.25, 18:09
Vai oliko se tämä:
1824 - Maria Antintytär Toimi, ent. Siltala (I puoliso)
- Syntyy 21.9.1824, Mäntsälä, Saari
- Kuolee 5.5.1862, Orimattila, Mallusjoki, lapsivuoteeseen (37 v)
Eli onko tämä Orimattilan Mallusjoella s. 1824 Maria Antintytär Järvelä todellisuudessa tämän meidän tutkiman 24.12.1827/1828/1852 syntyneen suomen vanhimmaksi itseään väittäneen ikinuoren palvelijatar-kukkakauppias-satutäti Aurora (Maria Eufrosyne) Antintytär (Andersson) Järvelän kuolin-identiteetti?
Juuri näin on.
Aikajanassasi ehdotat, että Aurora Henrika muutti Viipuriin. Tästähän ei ole mitään näyttöä. Aurora Henrika on kadonnut 1869.
Maria Andersson ilmaantuu näköpiiriin 1900-luvulla Helsingissä. Jos hän on todellisuudessa Aurora Henrika, joka on omaksunut äitinsä identiteetin, niin syitä joudutaan pohtimaan.
Oma spekulaationi liittyy siihen, että Aurora Henrika ei läpäissyt rippikoulua ainakaan kotikunnassaan Mäntsälässä. Hänellä ei voinut olla mitään pätevää viranomaisille kelpaavaa dokumenttia identiteetistään. Ehkä hänellä oli kuitenkin äitivainajan perheraamattu, johon hän kertomuksissaan viittaa. Siinä lienee ollut äidin nimi muodossa Maria Antintytär ja siitä olisi tekaistu hänelle henkilötodistus nimelle Maria Andersson. Jospa hän todella oli upseeriperheessä palvelijana ja jopa ulkomaanmatkoilla. Siihen tarkoitukseen olisi jossakin vaiheessa ollut tarpeen hankkia passi.
Tapani Kovalaine
16.11.25, 18:26
Luonnostelu Orimattilassa asuneesta Järvelän perheestä 12.10.2025 edellä tässä viestiketjussa tehdyn aikaisemman sukupuun petraamiseksi.
Antti Heikki Antinpoika Järvelä, ent. Heinoja, Toimi, Matikkala
s. 5.1.1815 Mäntsälä, Ohkola
k. 16.4.1878 Orimattila, Mallusjoki
oli vävynä ja talollisena Orimattilan Luhtikylän Toimi-talossa 1839-1851,
talollisena Matikkalan talossa 1851-1854, Niemiskylä nro 12 Rautamäki,
torpparina 1854-1868 Järvelän torpassa, Mallusjoen Isokylän Iso- Kaijala nro 10,
loisperheen päämiehenä Mallusjoen kylässä 1869-1878.
I puoliso (vihitty 22.12.1839) Maria Antintytär Toimi, ent. Siltala
s. 21.9.1824 Mäntsälä, Saari, Siltala
k. 5.5.1862 Orimattila, Mallusjoki, Kaijala, Järvelän torppa
muutti Orimattilaan Toimi tilalle 2-vuotiaana vanhempien kanssa 1826,
lapsia 8, kuoli 1862 lapsivuoteeseen, lapsi jäi henkiin, mutta kuoli jo 3 vuotiaana.
- - -
Jos puhtaasti arvauksiin perustuvalla linjalla edetään, niin siinä tapauksessa Kansallisarkiston Hämeenlinnan yksikön hallusta löytyy tai pitäisi löytyä Aurora Henrikan 16.4.1878 kuolleen isän perukirja. Siinä tietysti kerrotaan, missä Aurora Henrika oleskeli vuonna 1878. Tämä on arvaus.
Oikaisuna voidaan todeta, ettei Aurora Henrika näytä saaneen mitään muuttokirjaa marraskuussa 1869 Orimattilasta. Ilmeisesti hänellä tuolloin tallella vielä olleseen maaliskuussa 1869 annettuun muuttokirjaan on tehty lisämerkintä. Haminan muutto meni harakoille ja nyt Aurora onkin päättänyt muuttaa Myrskylään. Ja sinnekään häntä ei ole huolittu. Rippikoulukin oli kesken. Mistä löytyisi se lastenkirja, jossa lukee vuoden 1870 kohdalla Aurora Henrika Antintytär, s. 1852?
Arvatenkin Aurora Henrika pujotteli itselleen elannon jostakin ja on voinut hukata muuttokirjansakin. Nyt hän on päässyt valokeilaan yhden kenties harkitsemattoman Maria Anderssonin 1934 antaman vihjeen takia. Tuo vihje on yhtä perustelematon kuin on hänen syntymävuotensa 1828. Paljon puhutussa raamatun kannessa on toki täytynyt olla muidenkin perheen jäsenten syntymäajat. Ei sitä perheen yhteistä kirjaa noin vaan ole annettu 17 vuoden ikään ehtineelle muka Myrskylään muuttajalle.
Mysteeri Maria Anderssonin oikea henkilöllisyys selvinnee joskus. Nyt asia on vielä pahasti kesken. Aurora Henrikan äiti ei muuten ollut Maria Andersson vaan Maria Antintytär (Andersdotter).
Arvauksena esitän että Marian ja Auroran yhteisenä syntymäpäivänä 24.12. kolme viisasta tietäjää ratkaisevat tämän mysteerin.
Pienenä lisäyksenä edelliseen, että Mäntsälässä 21.9.1824 syntyneen Maria Antintyttären isä oli kastemerkinnän mukaan Antti Antinpoika eli Anders Andersson. Eli tuo Anderssonkin esiintyy Aurora Henrikan äidin yhteydessä.
Sitten tuosta syntymävuodesta. Joissakin vanhoissa kirkonkirjoissa on ollut vaikea tunnistaa, onko kyseessä numero 4 vai 7, mikä voisi selittää osin sen epäloogisuuden, että Maria Anderssonin ilmoittama syntymävuosi on joko 1827 tai 1828, mutta ei 1824, mikä oli Aurora Henrikan äidin syntymävuosi.
Jouni Kaleva
16.11.25, 20:59
Jos puhtaasti arvauksiin perustuvalla linjalla edetään, niin siinä tapauksessa Kansallisarkiston Hämeenlinnan yksikön hallusta löytyy tai pitäisi löytyä Aurora Henrikan 16.4.1878 kuolleen isän perukirja. Siinä tietysti kerrotaan, missä Aurora Henrika oleskeli vuonna 1878. Tämä on arvaus.
Ei tarvitse matkustaa Hämeenlinnaan. Nimittäin Mäntsälän tuomiokunnan arkistoon on säilötty Orimattilan perukirjat 1872 alkaen. Ja nämä on myös digitoitu SSHY:n toimesta!
https://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8088
Kävin läpi relevantit jaksot, ei löydy perukirjaa 1878 kuolleen Antti Heikki Järvelän taikka hänen toisen vaimonsa, 1892 kuolleen Eeva Kustaantyttären osalta. Uskoisin, että pesä kummankin jälkeen on ollut niin tyhjä, että ei ole perukirjoja edes laadittu?
Jouni Kaleva
17.11.25, 09:23
Myöskään Orimattilan srk:n arkiston perunkirjoista ei löydy näitä etsittyjä.
Täytyy myöntää, että asiakirjat siellä eivät ole tarkassa aikajärjestyksessä, enkä ihan kaikkia jaksanut selata.
Laitanpa minäkin lusikkani tähän soppaan.
Kuinka selvästi Maria Anderssonin äiti on numerot kirjoittanut perheraamattuun?
Voisiko Marian syntymävuosi olla kuitenkin 1838?
Viipurissa syntyy 23.12.1838 Maria. Isä on sahakirjuri Johan Adamsson Saikko (s.28.7.1806) ja äiti on Anna Cathrina Andersdr. Repo (s.2.12.1807).
Sukunimistä on eri lähteissä useita versioita.
- Saikko, Saicoin, Suickain, Saikkolin, Saiholin, Saukolin, Saukkonen, Saikkonen.
- Repo, Reponen, Rekonen, Repoin
Perhe muuttaa 1840 Leppävirralle, missä isä Johan toimii Wahtevan sahalla kirjurina/kirjanpitäjänä
Nuorin veli, Anders Johan, syntyy Leppvirralla 1842.
1844 perhe palaa Viipuriin ehkä isän sairauden takia. Isä kuolee pari kuukautta myöhemmin Viipurissa kuumetautiin. Äiti Anna Katrina Saikkolin kuolee 1853.
Marian tarinat saattavat olla osittain totta.
Viipurista löytyy useita Smirnov-nimisiä, monet olivat sotilaita ja Viipurin tuomiokirkon lukkari oli Aleksandr Matfjev Smirnov. Joku heistä saattoi olla Amiraali Smirnovin sukulainen ja suositella Mariaa palvelukseen.
HISKI-Helsinki-kuolleet-tiedostosta löytyy 1879 keuhkotautiin kuollut Serafia Smirnoff synt. 1845.
Jos Maria on aloittanut 9-vuotiaana pikkupiikana Smirnovin perheessä on hän hyvinkin voinut mieltää kuusi vuotta nuoremman Serafian omalla tavallaan pikkusisareksi. Marialla ei ollut elossa olevia sisaria, molemmat vanhemmat sisaret kuolivat lapsina.
On todennäköistä, että amiraali Smirnovin ja/tai kenraali Johan Heinriciuksen perhe asui jossain vaiheessa Pietarissa.
1861 Pietarin suomalaisen Pyhän Marian seurakunnasta löytyy myös Viipurissa syntynyt Maria Johansdr. Saikkonen.
23.10.1866 vihitään Pietarissa Maria Saikkonen ja Kuopiossa 1826 syntynyt suutari Joh. Vilh. Tiihonen
1877 alkavassa rippikirjassa Maria on leski.
Maria palaa jossain vaiheessa takaisin Viipuriin, koska 8.12.1895 Viipurissa vihitään Työmies Frans Johan Karlsson ja Palv: Maria Tiihonen.
Maria on kuitenkin vielä kirjoilla Pietarissa, koska vasta 1900 hänen Pietarissa asuva Anders veljensä järjestää Marialle muuttokirjan Viipuriin.
Pietarin Pyhän Marian seurakunnan arkisto - I Bb:2 Seurakunnasta muuttaneiden luettelo 1897-1902, jakso 51, sivu 50: 01/1900; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6887215650&aineistoId=1292740209 / Viitattu 17.11.2025
Vielä jää yli kymmnen vuotta aikaa muuttua Maria Anderssoniksi. Meneekö vielä kolmannen kerran naimisiin jonkun Anderssonin kanssa vai muuttaako nimensä häivyttääkseen tiedot Pietarissa asumisestaan ennen Venäjän vallankumousta.
Jouni Kaleva
17.11.25, 21:11
23.10.1866 vihitään Pietarissa Maria Saikkonen ja Kuopiossa 1826 syntynyt suutari Joh. Vilh. Tiihonen
1877 alkavassa rippikirjassa Maria on leski.
Maria palaa jossain vaiheessa takaisin Viipuriin, koska 8.12.1895 Viipurissa vihitään Työmies Frans Johan Karlsson ja Palv: Maria Tiihonen.
Maria on kuitenkin vielä kirjoilla Pietarissa, koska vasta 1900 hänen Pietarissa asuva Anders veljensä järjestää Marialle muuttokirjan Viipuriin.
Pietarin Pyhän Marian seurakunnan arkisto - I Bb:2 Seurakunnasta muuttaneiden luettelo 1897-1902, jakso 51, sivu 50: 01/1900; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6887215650&aineistoId=1292740209 / Viitattu 17.11.2025
Kiinnostava teoria. Tässä kuitenkin on selittämättömiä aukkoja.
Tuo vihkiminen Viipurissa 8.12.1895 löytyy digitoituna. Siinä on morsiusparin iät 24/37 v. Siis tämä palvelija Maria Tiihonen on 37-vuotias eli synt. noin 1858. Lisäksi todetaan, että kyseessä kahden naimattoman avioliitto. Lisäksi todetaan, että molemmat asuvat Viipurin kaupungissa ja kummallakin viite rippikirjan sivuille (joihin en nyt pääse käsiksi, ei ole digitoitu).
https://astia.narc.fi/uusiastia//viewer/?fileId=9792642802&aineistoId=1237628240
Yhteenvetona Viipurissa 1895 vihitty palvelijatar Maria Tiihonen (naimaton, 37-vuotias) ei sovi olemaan Pietarissa asuva leski Maria Tiihonen os. Saikkonen, s 1838, joka olisi siis tässä vaiheessa 57-vuotias.
Marian tarinat saattavat olla osittain totta.
On todennäköistä, että amiraali Smirnovin ja/tai kenraali Johan Heinriciuksen perhe asui jossain vaiheessa Pietarissa.
Varmasti on niin, että Marian tarinat ovat totta ja tarua.
Mutta mitä tulee kenraali Johan Heinriciukseen ja amiraali Smirnoviin, niin kummastakaan ei löydy netistä mitään tietoja.
Siten on tultava johtopäätökseen, että he ovat satuolentoja, eivät historiallisia henkilöitä.
No näinhän siinä käy, kun unohtaa katsoa alkuperäislähteen.
Kiitos tarkistuksesta.
Tapani Kovalaine
17.11.25, 22:06
Maria Andersson kertoi lehtihaastattelussa, että hänen kaikki sisarukset kuolivat 20-30 vuotiaina.
Maria sittemmin kertoi, että hänen sisaruksensa kuolivat noin 60-vuotiaina, tosin yksi veli eli 89-vuotiaaksi.
Maria muisti myöhemmin kertoa, että hänen sisaruksensa kuolivat noin 80-vuotiaana ja heistä viimeisin noin 20 vuotta sitten.
Siinä meillä on johtolangat, jotka ovat samaa tasoa kuin amiraalska Olga Smirnoff ja kenraalitar Natalia Heinricius, joka oli sattumoisin jonkun nimeltä mainitsemattoman kenraalin tytär. Sisarusten ja säätyhenkilöiden asumisen paikkakunnista Maria ei kertonut pientä pihaustakaan. Myös Ramsayn suvun tiedoista löytyisi palvelija Maria Andersson, jos sellainen olisi heillä ollut tuommoiset 45 vuotta. Paikkakuntahan on helppo arvata, sillä Maria kertoi asuneensa Helsingissä 99 vuotta ja sitten vielä yli kymmenen vuotta lisää.
Kun Maria Andersson täytti 100 vuotta ja tuli antaneeksi haastatteluja, hän sai sen jälkeen kimppuunsa tutkivia journalisteja. Maria alkoi vältellä lehtimiehiä. Heidän kysymyksensä olisivat olleet kai liian tungettelevia ja Marian korkean iän salaisuus olisi paljastunut. No mutta mikä se salaisuus sitten oli? Se kenties oli oman syntymävuoden muuttuminen 24 vuoden verran.
Maria Anderssonin Elämänvaiheiden Matriisi (BB Code) [hr]
Seuraava matriisi kokoaa Maria Anderssonin lehtihaastatteluissa antamat tiedot, sukututkijoiden huomioimat ristiriidat ja keskeiset henkilöt.
1. Marian Kertomien Tarinoiden, Työnantajien ja Osoitteiden Matriisi AIKA & PAIKKA: Ennen 1850-lukua | Viipuri/Vederlax (Vehkalahti) Kertomus/Rooli: Syntyi jouluaattona. Väitetty S. 1827/1828 tai 1838. Ristiriita/Huomio: Todistettu syntymävuosi poliisin kortistossa on 1838. AIKA & PAIKKA: Noin 1869–1909 | Viipuri (tai muualla) Kertomus/Rooli: Palveli Kenraali Henriciuksella 40 vuotta. Kenraali kuoli Viipurissa 1909. Ristiriita/Huomio: Ristiriita: Maria asui jo 1902 Pasilassa (Villan 23a, osoitekalenteri). AIKA & PAIKKA: ennen 1885 | Helsinki, Heikinkatu Kertomus/Rooli: Muisti Professori Fredrik Cygnaeuksen (Professori kuoli 1885). AIKA & PAIKKA: 1905–1913 | Tuntematon (Puuttuva Ajanjakso) Kertomus/Rooli: Ei tietoa. Ristiriita/Huomio: Keskeinen ajanjakso henkilöllisyyden/iän omaksumiseen. AIKA & PAIKKA: 1913–1916 | Helsinki Kertomus/Rooli: Saapui Helsinkiin. Rekisteröityi poliisin osoitekortistoon vasta 1916. AIKA & PAIKKA: 1918 | Helsinki, Punavuorenkatu 20 Kertomus/Rooli: Asuinpaikka. AIKA & PAIKKA: 1934 | Helsinki Kertomus/Rooli: Sanomalehdet mainitsivat iäksi 117 vuotta. Ristiriita/Huomio: Todellinen ikä todennäköisesti noin 95 vuotta (s. 1838). AIKA & PAIKKA: 4.10.1944 | Helsinki Kertomus/Rooli: Kuolema.
2. Marian Luettelemat Työnantajat ja Hienostoperheet
Kenraali Henricius (Heinricius): Palvelija(40 vuotta Viipurissa).
Professori Fredrik Cygnaeus: Palvelija (Helsingissä Heikinkadulla).
Professori Hjelt: (Diakonissalaitoksen ensimmäinen ylilääkäri).
Eversti Ernst Apollon Alfthan: Mainittu työnantajalistauksessa.
Aurora Karamzin: Mainittu (Diakonissalaitoksen perustaja 1867).
Rooli: Palvelijatar, kukkien myyjä.
3. Henkilöluettelo Ketjussa Käsitellyistä Oleellisista Henkilöistä
Maria Andersson (Mysteeri): Virallinen S. 1838.
Maria Andrejeff: Todennäköinen oikea nimi (tutkijan hypoteesi).
Aurora Henrika Andersson (Laaksonen/Järvelä): S. Noin 1851. Hypoteesi: Todellinen henkilö, joka omaksui Maria-nimen.
Maria Antintytär: Marian äiti (oletus).
Anders Henrik Andersson: Marian isä (S. Mäntsälä).
Kenraali Henricius: Kuoli 1909 Viipurissa. Marian työnantaja.
4. Ehdotetut Jatkotutkimukset Ketjun Tietojen Perusteella [hr]
Mysteeri ratkeaa todennäköisesti keskittymällä puuttuvaan ajanjaksoon 1905–1913 ja Aurora Henrika -hypoteesiin:
Henriciuksen Perheen Palvelusväen Asiakirjat: Tutki kenraali Gustaf Wilhelm Henriciuksen perheen muutto- ja rippikirjat Viipurista vuosilta 1869–1909. Onko Maria Andersson (s. 1838) tai Maria Andrejeff listattu heidän palveluksessaan?
Pasilan Osoitekalenterin Ristiriidan Selvitys: Selvitä, kuka todella asui osoitteessa Villan 23a Pasilassa vuosina 1902–1916. Varmista onko sieltä muuttanut Maria Andersson/Andrejeff.
Aurora Henrikan Kohtalo 1905–1913: Kokoa Aurora Henrika Andersson/Järvelän tarkat elämänvaiheet. Jos hän katosi Viipurin/Vehkalahden seudulta juuri puuttuvana ajanjaksona, se vahvistaisi hypoteesin henkilöllisyyden omaksumisesta.
Diakonissalaitoksen Arkistot: Hae tietoja Diakonissalaitoksen rekistereistä (potilas, henkilökunta, avustus) vuosilta 1913–1944. Rekisteriin annetut tiedot ovat usein virallisempia kuin lehtihaastattelut.
Höyryvene Ajax oli suomalainen matkustaja-alus, joka törmäsi yhteen siipirataslaiva Runebergin kanssa yöllä8. elokuuta 1892 Kruunuvuorenselällä Helsingissä. Turmassa menetti henkensä 38 Ajaxin matkustajaa.
W. A. Svenssonin omistama kanneton ja katoksella varustettu höyryvene Ajax toimi sekä hinaajana että matkustaja-aluksena.
Onnettomuuden tapahtuessa Ajax oli tilausajossa tuomassa Porvoossa kesäjuhlilla ollutta yleisöä Helsinkiin. Koirasaaren (Hundholmen) luona Ajax kohtasi Helsingistä Porvooseen matkalla olleen siipiratasmatkustajalaiva Runebergin. Ajax ajoi niin lähellä Vasikkasaaren rantakarikkoa, että Runeberg ei mahtunut Ajaxin ja rannan väliin. Runeberg väisti Ajaxia vasemmalle. Samalla Ajax kääntyi tuntemattomasta syystä poikittain Runebergin kurssille. Runebergin koneet pysäytettiin heti, mutta alukset olivat jo niin lähellä toisiaan, että ne törmäsivät noin kello 0.40 yöllä.
Runebergin keula osui höyryveneen rungon keskiosaan ja repi veneen kylkilevyt rikki. Onnettomuutta pahensi se, että Ajaxin koneenhoitaja avasi höyryhanat, jolloin kaatuvasta aluksesta paineella purkautunut tulikuuma höyry surmasi monia veden varaan joutuneita Ajaxin matkustajia. Runebergiltä heitettiin pelastusrenkaita ja köysiä vedessä olijoille. Myös Runebergin pelastusveneet laskettiin vesille, mutta tähän meni aikaa.
Ajaxin kapteeni F. W. Grön sai myöhemmin sakkotuomion, koska Ajaxissa oli onnettomuuden tapahtuessa ollut noin 100 matkustajaa, vaikka suurin sallittu matkustajamäärä olisi ollut 75. Ajaxin hajonnut hylky sijaitsee 12 metrin syvyydessä Laajasalon lähellä Koirasaaren ja Vasikkasaaren välisessä salmessa.
Moottorivene Ajax onnettomuus
https://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=5098&d=1763458195
https://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=5099&d=1763458311
https://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=5100&d=1763458325
Hmm löysin osumia Maria Andrejeff -hakusanalla, mutta en pääse jäsenpuolelle katsomaan.
Finlands allmänna tidning (1875–1913)
1 hakutulos(ta)
Nimet - Namn > Nimenmuutokset - Namnförändringar > Finlands allmänna tidning (1875–1913)
Luettelo Pietarin Volkovon luterilaisella hautausmaalle haudatuista 1820–1862
1 hakutulos(ta)
Siirtolaisuus > Venäjä ja Neuvostoliitto - Ryssland - Russia > Luettelo Pietarin Volkovon luterilaisella hautausmaalle haudatuista 1820–1862
Luettelo Pietarin Volkovon luterilaiselle hautausmaalle haudatuista 1863–1919
1 hakutulos(ta)
Siirtolaisuus > Venäjä ja Neuvostoliitto - Ryssland - Russia > Luettelo Pietarin Volkovon luterilaiselle hautausmaalle haudatuista 1863–1919
Suomen virallinen lehti (alk. 1888)
1 hakutulos(ta)
Nimet - Namn > Nimenmuutokset - Namnförändringar > Suomen virallinen lehti (alk. 1888)
Turku, Turun hautausmaa
1 hakutulos(ta)
Hautakivitietokanta > Turku, Turun hautausmaa
Infopallo
Etunimi
Maria
Patronyymi
Sukunimi
Andrejeff
Syntymä/Kuolinvuosi
1951 - 1970
Paikkakunta
Turku
Talo tai kylä
Haudan kaikki tiedot
Etunimi: Maria
Patronyymi:
Sukunimi: Andrejeff
Syntymäpäivä: 1951 (25.4.1951)
Kuolinpäivä: 1970 (28.1.1970)
Paikkakunta: Turku
https://sukuhaku.genealogia.fi/default.asp?op=Search&%5Bs-c%5Detunimi=Maria+&%5Bs-ct%5Detunimi=ColumnValueText&%5Bs-ca%5Detunimi=enabled&%5Bs-c%5Dpatronyymi=&%5Bs-ct%5Dpatronyymi=ColumnValueText&%5Bs-ca%5Dpatronyymi=enabled&%5Bs-c%5Dsukunimi=Andrejeff&%5Bs-ct%5Dsukunimi=ColumnValueText&%5Bs-ca%5Dsukunimi=enabled&%5Bs-c%5Dsyntymavuosi=&%5Bs-ct%5Dsyntymavuosi=ColumnValueNum&%5Bs-c%5Dkuolinvuosi=&%5Bs-ct%5Dkuolinvuosi=ColumnValueNum&%5Bs-c%5Dpaikkakunta=&%5Bs-ct%5Dpaikkakunta=ColumnValueText&%5Bs-ca%5Dpaikkakunta=enabled&%5Bs-c%5Dtalokyla=&%5Bs-ct%5Dtalokyla=ColumnValueText&%5Bs-ca%5Dtalokyla=enabled&%5Bs-ca%5Dfreetext-material=enabled&%5Bs-ca%5Dfreetext-ocr=enabled&step-selection=root
Noista tiedoista ei ilmene mitään, mikä liittyisi Maria Anderssoniin.
Nimenmuutos Andrejeff -> Aho
Turun hautausmaalle haudattu syntyi vasta 1951
jne
Juha
Kiitos, Juha.
Onkohan Ajaxin matkustajaluettelo tai lista kuolleista saatavilla jostakin?
Jatkossa sitten linkki sanomalehtiin, ei kuvia.
Kiitos
Juha
Suku Forumin mode
Mihail Ivanovitš Smirnov (18. kesäkuuta 1880 – 26. elokuuta 1940)
Smirnov palveli Venäjän keisarillisessa laivastossa upseerina ennen vallankumousta.
1918 hän palasi Venäjälle ja Hän toimi Koltšakin hallituksessa meriministerinä, ja hänet ylennettiin kontra-amiraaliksi. Tammikuussa 1920 Koltšakin hallituksen kukistuttua Smirnov pakeni Venäjältä Kiinaan ja edelleen Berliinin, Pariisin ja Yhdysvaltojen kautta lopulta Isoon-Britanniaan.
Kenraali Johan Heinricius (1765–1821) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen sotilas joka saavutti jalkaväen kenraalin arvon vuonna 1807.
Kenraali Ivar Heinricius (1848–1909), oli suomalainen kenraali, joka palveli Venäjän armeijassa.
Mihail Ivanovitš Smirnov (18. kesäkuuta 1880 – 26. elokuuta 1940)
Smirnov palveli Venäjän keisarillisessa laivastossa upseerina ennen vallankumousta.
1918 hän palasi Venäjälle ja Hän toimi Koltšakin hallituksessa meriministerinä, ja hänet ylennettiin kontra-amiraaliksi. Tammikuussa 1920 Koltšakin hallituksen kukistuttua Smirnov pakeni Venäjältä Kiinaan ja edelleen Berliinin, Pariisin ja Yhdysvaltojen kautta lopulta Isoon-Britanniaan.
Kenraali Johan Heinricius (1765–1821) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen sotilas joka saavutti jalkaväen kenraalin arvon vuonna 1807.
Kenraali Ivar Heinricius (1848–1909), oli suomalainen kenraali, joka palveli Venäjän armeijassa.
Kysehän oli henkilöistä, jotka sopisivat Maria Anderssonin tarinaan.
Tämä amiraali Smirnov ei sovi, ajoitus ei vain ole kohdallaan.
Kenraali Johan Heinricius ei sovi samasta syystä.
Ei sovi myöskään kenraalimajuri Ivar Heinricius (1848-1909).
Maria kertoi myös kenraalin vaimosta. Ivar Heinricius ei ollut naimisissa.
Eikä Maria mitenkään voinut olla 40-43 vuotta Ivar Heinriciuksen palveluksessa.
Näitä on tarkasteltu jo aiemmin tässä ketjussa.
Ilmeisesti Maria liitti tarinoihinsa tunnettuja henkilöitä, joista oli luultavasti lehdistä lukenut.
Tapani Kovalaine
18.11.25, 14:19
Maria Andersson oli sydämellisesti kiitollinen monista asioista.
Kun lukee jokaisen lehdissä olleen uutisen tai kiitosilmoituksen, niin Mariasta muodostuu sydämellinen kuva. Hän sai arvatenkin lahjatilauksena jokaisena sunnuntaina Uusi Suomi -lehden ja näyttää lukeneen sen hyvin tarkasti. Hänen yleistietoutensa kasvoi Uuden Suomen lukemisen ja hattukaupassa tapahtuneen preppaamisen ansiosta.
Maria Andersson muisti Uudessa Suomessa kiittää ministeri Talasta monet kerrat. Kiitti saamastaan radiosta, saamastaan vuokravapaasta asunnosta ja monista muista lahjoista.
Lehtijuttujen perusteella syntyy sellainen kuva, että Marialla oli pientä epävarmuutta 76-vuotiaana näytellä satavuotiasta. Kun sitten ikää alkoi olla 105 vuotta, niin kyllä 81-vuotias hyvin kelpasi tuon ikäiseksi. Tuli varmuutta Marian juttuihin. Häntä ei enää kehdattu epäillä huijaamisesta. Nyt häneltä sujui mainiosti Helsingin oppaana toimiminen kun tarvittiin 1840-1850 lukujen silminäkijäkuvauksia. Vanhan kirkon puistossa kuollut nainen imetti puiston penkillä vauvaansa, jonka Maria otti hoteisiinsa, ihan hyvyyttään, jne. Myös ulkorappusille jätetyn kapaloidun vauvan Maria otti ja huolehti lapsen kasvatuksesta.
Maria Andersson (1828-1946) on kuollut ja hänen on mahdotonta enää puolustautua tuollaisia epäilyksiä heittäviä vastaan. Suosittelen silti jokaista lukemaan jokaisen lehtijutun Mariasta. Minulla on vielä pikkuisen kesken 1350 sivun mittainen kirja, siis Helsingin henkikirja vuodelta 1900. Kuusi Maria Anderssonia olen jo löytänyt, mutta he ovat pelkkiä nimikaimoja. Lopulta taitaa tulla Eino Leinon ikimuistoiset sanat saaliiksi: "Kirjaton, karjaton kulkija" Maria Andersson. Hän on voinut esiintyä ennen vuotta 1913 millä nimellä ja millä syntymävuodella tahansa. Ei sellaista voi löytää. Digitointi tuo meille toivoa.
Ajaxin onnettomuudessa kuolivat
Ivan Alexejeff
Josofina Gustafva Andersin
Vilhelm Bernhard Blomstedt
Anton Alfred Degerth
Johanna Amalia Envall
Karl Fdvard Fagerström
Johan August Grönberg
Augusta Haapalainen
Karl Fredrik Holmström
Maria Lovisa Karlsdotter
Karl Viktor Karlsson
Fredrika Sofia Kasén
Hilda Emelia Kasén
Amanda Matilda Knappsberg
Hildur Maria Knappsberg
Karl Birger Knappsberg
Karl Konrad Knappsberg
Henrik Richard Laaksonen
Sofia Eufrosyne Levander
Ida Alexandra Lindholm
Augusta Vilhelmina Lindroos
Ida Löfman
Karl Teodor Marklund
Maria Marklund
Kristina Nikkilä
Amalia Karolina Nyman
Gustaf Edvard Nyman
Maria Karolina Nyman
Kristina Sofia Räzep
Maria Alexandra Salinen
Karl Vilhelm Simstedt
Matilda Sofia Simstedt
Rosa Maria Simstedt
Viktor Richard Stenroos
Anna Weckström
Johan Fredrik Weckström
Nanni Regina Weckström
Emelia Vilhelmina Karlsdotter Ylén
Åland, 29.04.1893, nro 34, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/588967?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Viitattu:20.11.2025
Päivälehti, 21.04.1893, nro 91, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/566826?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Viitattu:20.11.2025
Moottorivene Ajax onnettomuus
Tästä onnettomuudesta löytyy Spotifysta tarinaa true crime-sarjassa Rikoksia historiassa, osa 47 Kruunuvuorenselän onnettomuus. Siellä on myös hyvä lähdeluettelo asian tiimoilta.
Toisin kuin tuossa lainauksessa, Ajaxin mainitaan olleen höyryalus (=höyrylaiva?), ei moottorivene.
Jouni Kaleva
21.11.25, 09:06
Ajaxissa hukkuneiden suhteesta Maria Andersoniin ehdotan lukijoita tarkkaan tutustumaan tämän ketjun Tapani Kovalaineen laatimaan viestiin nro 262:
https://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=343630&postcount=262
Hei
Aikaisemmin oli keskustelua siitä kun Maria muisteli lapsuuden
tapahtumia ja kertoi että Fredrik Cygnaeus oli kutsunut lapsia luokseen
jouluna.
Rippikirjoissa ei ole vielä osoitetietoja mutta henkikirjoista sekin selviää.
Helsinki Säätyläisten rippikirja 1818-1835 kuva 164
Framledne Biskops Z. Cygnaei
Enkefru Carolina Aimelaeus 15.7.1778 Kangasala Bett. 1831 Nro 156
Lovisa Augusta Cygnaeus 6.9.1803 Tavastehus Bett. 1831 Nro 156
Helena Gustava Cygnaeus 1813 död 11.2.1836 f. Hollola Bett. 1831 Nro 156
son Anders Reinhold Cygnaeus 7.5.1813 f. Hollola Bett. 1832 Nro 228
son Fredrik Cygnaeus 1.4.1807 f. Tavastehus Bett. 9.3.1837
https://digihakemisto.net/item/1845847117/6435089278/164
Maria kertoi myös lehtihaastattelussa olleensa eräiden lasten saattajana
kun koululaisille oli järjestetty juhla Uno Sygnaeuksen 70 vuotispäivänä
1880.
Helsinki Säätyläisten rippikirja 1836-1863 kuva 200
Asessoren Enka Johanna Fredrika Cygnaeus föd Aijmelaeus 28.2.1782 Åbo
Bet. Anno 1840 Nro 951, död 19.11.1853
Demoisel. Johanna Cygnaeus 16.9.1817 Tavastehus Anno 1840 Nro 952
Johan Cygnaeus com 12.11.1854 Copist vid R-----
Pastor Uno Cygnaeus 13.10.1810 Tavastehus
https://digihakemisto.net/item/1845866705/6435106460/200
SSHY:n digitoimista Helsingin rippikirjoista -1881 voisi löytyä myös
tietoja Mariasta.
t. Pirkko
< Jos Maria Andersson on syntynyt vuonna 1834 tai sen jälkeen, niin:
Suomen vanhimmaksi elänyt henkilö on Wikipedian tilaston mukaan
Lempi Rothovius (o.s. Sparfvén), syntyi 2. lokakuuta 1887, kuoli 17. kesäkuuta 2000, ikä 112 v 259 vrk>
Minulla on ollut jo vuosia yhteensopivien henkilöiden luettelossa Rautalammin Haapamäen Raatikkalasta eräs Mauno Raatikainen, joka olisi ollut kuollessaan jopa 132 vuotias. Oikean sivun viimeinen henkilö. Esiintyy kyllä Rautalammin SAY:ssa 1620-39 sivulla 46.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/kuolleet_1722-1755_tk1101/7.htm
Jos Maria Andersson ei ole tarpeeksi haastava vanhus.
< Jos Maria Andersson on syntynyt vuonna 1834 tai sen jälkeen, niin:
Suomen vanhimmaksi elänyt henkilö on Wikipedian tilaston mukaan
Lempi Rothovius (o.s. Sparfvén), syntyi 2. lokakuuta 1887, kuoli 17. kesäkuuta 2000, ikä 112 v 259 vrk>
Minulla on ollut jo vuosia yhteensopivien henkilöiden luettelossa Rautalammin Haapamäen Raatikkalasta eräs Mauno Raatikainen, joka olisi ollut kuollessaan jopa 132 vuotias. Oikean sivun viimeinen henkilö. Esiintyy kyllä Rautalammin SAY:ssa 1620-39 sivulla 46.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/kuolleet_1722-1755_tk1101/7.htm
Jos Maria Andersson ei ole tarpeeksi haastava vanhus.
Nämä voi jättää omaan luokkaansa, varmaankin poikkeuksellisen vanhoja, mutta ikä jää ilman todisteita epäselväksi. Hyvä on, jos 100 vuotta on täyttynyt. Voisi ajatella, että Suomen oloissa ravitsemus on ollut riittävän hyvää järvilueilla, joissa on syöty paljon kalaa, että nämä korkeat iät ovat olleet mahdollisia. Muualla Suomessa ravitsemus ja luonnonolosuhteet eivät välttämättä ole pitkää ikää tukeneet.
Mutta ei 132 vuotta eikä muut ikämaailmanennätykset.
On ne tietysti voitu uskoa mahdolliseksi, kun ei ole ollut tietoa.
Omissa esipolvissa on yksi 101-vuotias, jonka ikä perustuu kaste- ja hautausmerkintään. Muitten kirkonkirjojen mukaan yli 100-vuotiaina kuolleitten esivanhempien iät ovat olleet virheellisiä.
Tapani Kovalaine
24.11.25, 10:35
Anssi K: tätä on yritetty selvittää vaikka kuinka monta kertaa, mutta asiaa ei voi todentaa. Osin johtuu siitä, että Viipurista tuhoutui kirjossa viime sodissa.
Juha
Toivoin löytäväni Maria Anderssonin Helsingin vuoden 1900 henkikirjasta, mutta kuinkas kävi? Tuli vesiperä. Ne kahdeksan nimikaimaa eivät kyenneet olemaan juuri se oikea Maria.
Henkikirjahaku kylläkin voittaa tarkkuudessa manuaalisen ja silmällä tapahtuvan henkikirjan läpilukemisen. Helsingissä asui vuonna 1900 kaikkiaan 80.000 ihmistä. Se on iso joukko ja yhteen henkikirjaan on tarvittu 1350 sivua. Oli mahtava dekkari, sillä jokaisella sivulla oli aina eri henkilöt kuin edellisellä. Juonen kehittely oli kylläkin johdonmukainen, tosin aika puiseva. Ykköskaupunginosasta aloitettiin ja lopussa olivat ulkomailla oleskelevat helsinkiläiset, lähetystöissä, laivoissa, jne.
Tilanne on nyt sellainen, että Maria Anderssonin olinpaikat 33 vuodelta ovat tarkoin tiedossa. Aliashenkilöksi valitun Aurora Henrika Järvelän 17 elinvuotta tunnetaan Orimattilasta. Puuttumaan jää yhä 43 vuoden mittainen asuminen ja eläminen ja sinä aikana kenties tapahtunut henkilötietojen pesu.
Ennen vuotta 1915 oli täysin luvallista vaihtaa sukunimensä, vaihtaa etunimensä, mutta syntymävuotta ei saanut vaihtaa, ei sittenkään vaikka olisi sillä konstilla halunnut vapautua vuotuisen henkirahan maksusta.
Vuosikymmeniä sitten vaimon sukua tutkiessani, löytyi SSHY jäsenpuoli,
Vehkalahti - Weckelax Lastenkirja vuosilta 1800 - 1832, siellä nimi kylä
Wiborska (Alakaupunki), lieneekö Viipuri, kuvista 167 - 197 (välissä Hamina)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22914
Kovasti nimi Wiborska muistuttaa Wiborg (Wiburg) Viipuria, muuta en tiedä.
Voihan olla, ettei se Viipurin-kaupunki lainkaan ole ?
Itse en pysty enää katselemaan tarkasti, mitä lapsia sieltä löytyy,
parempi silmäiset katsokoon onko siellä tämä mielenkiintoinen,
Maria Andersson s. 1827 vai po. Maria Andersdotter, kenellekkään Antille merkitty.
Risto
Vuosikymmeniä sitten vaimon sukua tutkiessani, löytyi SSHY jäsenpuoli,
Vehkalahti - Weckelax Lastenkirja vuosilta 1800 - 1832, siellä nimi kylä
Wiborska (Alakaupunki), lieneekö Viipuri, kuvista 167 - 197 (välissä Hamina)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22914
Kovasti nimi Wiborska muistuttaa Wiborg (Wiburg) Viipuria, muuta en tiedä.
Voihan olla, ettei se Viipurin-kaupunki lainkaan ole ?
Itse en pysty enää katselemaan tarkasti, mitä lapsia sieltä löytyy,
parempi silmäiset katsokoon onko siellä tämä mielenkiintoinen,
Maria Andersson s. 1827 vai po. Maria Andersdotter, kenellekkään Antille merkitty.
Risto
Samat Vehkalahden lastenkirjat löytyvät myös Kansallisarkiston puolelta
https://digihakemisto.net/aineisto/1234304113
Tapani Kovalaine
28.11.25, 16:48
Pikkujouluja odotellessa on aikaa lukea lyhennelmä Marian elämäkerrasta.
MARIA ANDERSSON LEHTIJUTUT 1927 - 2012, haastattelut lehdissä, radiossa,
sekä Marian julkaisemat kiitosviestit Uudessa Suomessa
Tekstit on poimittu 28.11.2025 lähinnä Suku Forumin vinkkien avulla
Jouluna 1927 Kulkuset-lehti tai Naisten ääni-lehti (?)
Maila Talvio kertoo Marian yksinäisestä joulunvietosta, Maria sai nuken jouluna Stockmannin henkilöstöltä, kun täytti eka kerran sata vuotta 24.12.1927
12.12.1928 Uusi Suomi
Ollin pakina Marian elämästä, täyttää nyt 100 v, Olli kertoo kaupoissa olevista lahjalistoista, joiden kautta voi osallistua satavuotiaan onnitteluihin
24.12.1928 Iltalehti
Maria on vakaumukseltaan syvästi uskonnollinen
28.9.1929 Hesari
uimahallissa käynti Yrjönkadulla Helsingissä, kertoi asuvansa nyt Mosabackassa
24.12.1929 Hesari
täytti 101 v, asunut viime vuodet Viipurissa, elättänyt itsensä kukkien myynnillä,
oli syyskuussa käymässä Hesassa ja tykkäsi erityisesti Uimahallissa käynnistä
1.5.1932 Astra
kertoi hermojensa reistailleen, muuten terve, vanhemmat kuolivat kun Maria oli vasta 9 vuoden ikäinen
1.2.1933 Suomen nainen
Maria vaikutti olevan enintään 60-70 v, suoraryhtinen, ketterä, pienenpuoleinen
18.2.1933 Karjala
kertoi kohtaamastaan halvauksesta ja että on siitä toipunut hyvin
24.12.1933 Hesari
sanoi asuneensa yhtämittaa 101 vuotta Hesassa tultuaan 4-vuotiaana Viipurista
1.1.1934 Suomen tyttö
kiipesi kotonaan ketterästi yläkomerolle tuolilta, ikää 105 v
23.2.1934 Hesari
oli kutsuttuna rva Helmi Talaksen hautajaisissa ja laski kukat arkulle
17.3.1934 Kansan Kuvalehti
Maria kertoi, että hänen sukujuurensa ovat Orimattilan Kaijalan talossa
1.12.1934 Pyrkijä
lapsuuden perheessä oli 2 poikaa ja 7 tyttöä, ”havaitsen mummon olevan aivan liian nuoren näköinen 105-vuotiaaksi”
24.12.1935 Hesari
Maria poseeraa lehtikuvassa parin kuukauden ikäisen naapurinsa Maria-vauvan kanssa
24.12.1935 Maaseudun Tulevaisuus
Maria kapuaa ketterästi talon portaissa 107 v
28.12.1935 Pedersöre-Jakobstad
Maria ”näyttää ihan 65 vuoden ikäiseltä”
21.3.1936 Suomen Kuvalehti
nykyiset naiset ovat Marian mielestä kuin pelättimiä pellolla
8.4.1937 Hesari
Maria on syntynyt 24.12.1828 poliisin osoitetoimiston tietojen mukaan
23.12.1938 Ilta-Sanomat
lapsuuden perheeseen kuului 11 lasta ja heistä vanhin on elänyt noin 80-vuotiaaksi kuten Maria Anderssonin isä ja äitikin (jotka tosin kuolivat Marian aikaisemmassa juttelussa jo suunnilleen 30 vuoden ikäisinä)
24.12.1938 Hesari
110-vuotias elää pirteänä ja hyvissä voimissa, hän on ansainnut leipänsä ”herraväissä” palvelijana, myöhemmin kukkia myymällä, on asunut Helsingissä jo 106 vuotta, hän hymyilee omille muistelmilleen, on ollut klinikalla lääkärijoukon arvioitavana korkean ikänsä takia, eivät antaneet lausuntoa
30.12.1938 Itä-Häme
kaupunki on myöntänyt 500 markan suuruisen kuukausieläkkeen vanhimmalle asukkaalleen, nykyisistä suomalaisista Maria on yliveto, mitä ikään ja pirteyteen tulee, näkö alkanut himmetä. mutta kuulo on vielä ihan hyvä
31.12.1938 Savon Työmies
kerrotaan että hänen ylläpidostaan on huolehtinut Onni Talas, mies, jonka tunnemme Unkarin lähettiläänä ja veroluettelon kärjessä Helsingissä olleena henkilönä
vuonna 1939 Yleisradio
Marian antama radiohaastattelu, 10 minuuttia, sisältyi Ylen historiaohjelmaan 2.7.2012, asiantuntija kertoi ohjelmassa 1830- ja 1840 luvun Helsingistä
10.1.1939 Karjala
Maria löysi 2 kk:n ikäisen lapsikäärön työpaikkansa talon rappusilta ja kasvatti sitten tämän kelpo tyttäreksi, toisen kasvattitytön hän sai erikoisella tavalla kun Vanhan kirkon puistonpenkiltä löysi vauvan imemässä kuolleen äitinsä rintaa, Maria kertoi olleensa kerran kihloissakin (”toinen vei häneltä sulhasen”)
22.12.1940 Hesari
syyskuussa 1939 oli sairastunut hoivapotilaaksi, ollt talvisodan aikana Helsingin pommitusten aikaan pommisuojassa, keroi että hänen sisarusparvestaan viimeinen kuoli noin 20 vuotta sitten iäkkäänä (siis noin vuonna 1920)
31.12.1940 Svenska Dagbladet
Maria on ollut jonkun ministerin palveksessa ja on saamut eläketukea häneltä (Onni Talas), toisin sanoen asunnon ilman vuokraa
30.12.1943 Laatokka
on yhä vuodepotilas Kivelässä, oikea käsi on halvaantunut, pirteä, juttelee jatkuvasti, puhe toimii
* * *
Maria Andersson kuoli 24.8.1946 Helsingissä oltuaan 18 vuoden ajan julkkis
ja kyllä lehdissä riitti senkin jälkeen juttuja yli-ikäisestä Maria Anderssonista,
jonka 110-vuotisjuhlista oli ollut uutinen noin 50:ssä eri sanomalehdessä ja
erityinen maininta myönnetystä 500 markan kuukausieläkkeestä
28.8.1946 Laatokka
Maria kuolinuutinen Kivelän sairaalassa tapahtuneesta kuolemasta, ei enää viimeisinä elonpäivinä jaksanut puhua
* * *
Marian ikää koskevat epäilykset heräsivät lehtijutuissa helmikuussa 1947
12.2.1947 Hesari
mistään Helsingin seurakunnan kirkonkirjoista ei ole löytynyt tietoa Maria Anderssonista
13.2.1947 Nya Pressen
jospa olikin niin, että Marian äiti syntyi 1828 . tuttava epäili Marian olleen oikealta nimeltään Maria Andrejeff
14.2.1947 Nya Pressen
olisiko Maria ollutkin ortodoksi ja olisiko hänelle Viipurissa ortodoksiseurakunnan kirjoissa ollessa syntynyt Olga-au-tytär
15.2.1947 Uusi Suomi
on yritetty etsiä Mariaa koskevia tietoja Viipurista, Orimattilasta ja Virojoelta, mutta mitään ei ole löydetty, mysteeritapaus
15.2.1947 Österbottningen
lehdessä epäillään syntymäaikatietoa bluffiksi, on oletettavasti ottanut äitinsä syntymävuoden
18.2,1947 Uudenmaan Sanomat
Marian nuorin sisar Serafia kuoli Ajax-höyrylaivan haaksirikossa 1892 lähellä Helsinkiä Kruunuvuorenselällä Marian kertoman mukaan, mutta ei ole löytynyt Serafian nimeä hukkuneiden luettelosta
23.2.1947 Vasabladet
ilmankos Maria eli niin vanhaksi kun ei eläessään maksanut lainkaan kirkollisveroja! ”Måste ha varit en verklig fantomkvinna”, mitään tietoja Mariasta ei löydy mistään! (paninoitsijan käsitys)
2.7.2012 Yleisradio
Marian haastattelu 1939 ja tunti historia-asiaa aiheesta Helsingin kaupunki vuosina 1828 – 1846
* * *
Maria Anderssonin julkaisemat kiitoskirjeet Uudessa Suomessa
23.2.1930 Uusi Suomi
Talakselle, Vilkamalle, Talviolle ja Ponkalalle kiitokset asunnosta ym. lahjoista.
27.8.1938 Uusi Suomi
Sydämellinen kiitos ministeri ja rva Talakselle radiosta ja kaikista suurista lahjoista.
10.1.1939 Uusi Suomi
Suuresta ystävällisyydestä, jota minulle 110-vuotispäivänäni osoitettiin, lausun kaikille sydämellisimmät kiitokset.
Voisi olla mielenkiintoista päästä tutkimaan Onni Talaan arkistoja, jotka ovat Kansallisarkistossa. Hyvällä tuurilla niissä on jokin viite Maria Anderssoniin:
Onni Talaan arkisto (1899-1957):
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1448968749
Onni Talaan arkisto II (1918-1958):
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1448971610
Mutta valitettavasti ne ovat käyttörajoitettuja: "Käyttö tieteelliseen tutkimukseen valtionarkistonhoitajan luvalla."
Tapani Kovalaine
28.11.25, 19:09
Helsingissä oli vuonna 1900 henkikirjaan merkittynä yli 2000 palvelijaa, jotka asuivat työnantajansa kotona. Ja oli noin 200 palvelijaa, jotka asuivat yksin. Onni Talaksen palveluksessa on voinut olla yksinään muualla asunut palvelija Maria Andersson, syntynyt 1828, tai Maria on voinut olla palvelusaikaan ihan muullakin nimellä ja henkilötiedoilla. Jutuistaan päätellen Maria Anderssonilla oli ilmeisiä kykyjä monenlaiseen.
Hei
Viestissä 16.11.2025 Nro 288 Tapio Kovalaine mainitsee Kellokosken
sairaalan. Jos on herännyt epäilys että Marialla oli mielenterveys
ongelmia ja olisi niihin tarvinnut sairaala hoitoa, niin ei tarvitse lähteä
Kellokoskelle saakka. Lapinlahden ja Kivelän sairaaloissa on hoidettu
mielenterveys potilaita.
Poliisilaitoksen osoitekortistossa Marian osoite oli 1913 Fredriksberg 6.
Kun on muuttanut keskellä vuotta, niin missä on asunut alkuvuodesta?
Sitä en ole katsonut onko vuosilta 1913-1914-1915 olemassa verottajan
laatimat rästi luettelot. Toisaalta jos Maria oli niin iäkäs kun on kerrottu
niin ei enää maksanut henkirahaa, mutta väestölaskentaan kyllä kelpasi.
Uusi Suomi 12.12.1928 pakinoitsija OLLI Viesti 24.8.25 Nro 196
Artikkelissa mainitaan että kirkonkirjojen mukaan Maria Eufrosyne
Andersson täytti 100 vuotta viime jouluaattona (1927).
Jos Marian ikätieto näkyy Helsingin kirkonkirjoissa 1927/1928 niin ehkä
kannattaisi pyytää seurakunnasta selvitys. Siitä ilmenisi milloin Maria on
tullut Helsinkiin ja missä on syntynyt.
Maria on asunut myös Helsingin maalaiskunnan eli pitäjän puolella ja
tullut Tapanilasta 22.1.1930 osoitteeseen Pääskylänkatu 7 A 81.
On tarvinnut muuttokirjan Tapanilaan muuttaessaan sekä tullessaan
takaisin Helsinkiin.
t. Pirkko
Tapani Kovalaine
29.11.25, 11:07
Hei - - -
Maria on asunut myös Helsingin maalaiskunnan eli pitäjän puolella ja
tullut Tapanilasta 22.1.1930 osoitteeseen Pääskylänkatu 7 A 81.
On tarvinnut muuttokirjan Tapanilaan muuttaessaan sekä tullessaan
takaisin Helsinkiin.
t. Pirkko
Maria Andersson oli sellainen henkilö, että hän ei tarvinnut mitään muuttokirjaa sen jälkeen kun oli Orimattilasta saanut maaliskuussa 1869 muuttokirjan ja siihen marraskuussa 1869 lisämerkinnän Myrskylään suunnitellusta muutosta.
Helsingin kirkonkirjoista ei ole löytynyt mitään merkintää Maria Anderssonista. Pakinoitsija Olli on tuollaisen tiedon keksinyt omasta päästään. On jotenkin kulunut 43 vuotta eli vuodet 1870-1912 Maria Anderssonin elämässä ja tuolta ajalta ei vielä ole löytynyt hänestä yhtään merkintää kirkonkirjoista eikä henkikirjoista. Etsinnät jatkuvat. Maria on antanut hyvän vihjeen: hän tuli 1842 Helsinkiin ja asui siellä vuoteen 1946 saakka. Jostakin syystä hänen nimeään ei ole löydetty kirkonkirjoista tuolta ajalta. Ei myöskään Kivelän, Lapinlahden eikä Diakonissalaitoksen sairaaloiden vuotuisista potilasluetteloista.
Maria Andersson kertoi rippikirkokseen Helsingin Vanhan kirkon. Rippilasten luettelosta ei ole löytynyt hänen nimeään. Maria on luterilaisena haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Minkähänlainen merkintä hänestä on elokuussa 1946 tehty kuolleiden luetteloon, jos hän ei ollut kirkonkirjoissa lainkaan? Helsingin henkikirjoista Maria löytyy 30 vuoden ajalta.
Hei
Helsinki RK 1856-1869 III
kuva 100
Gården Nro 4 et 6 vid Stora Roberts gatan 2 Qv Fasanen p 93
Hand Bokhållare Paul Wasiljevits Gratschoff
hu Catharina Christina Sahlberg 16.1.1818 föd i Nystad, Gamla CB 281
https://digihakemisto.net/item/1846295684/5879294414/100
Hiski vihitty Helsinki
4.6.1849 Handels bokhållare Paul Wasilieff Gratschoff (grek) -
Catharina Christina Sahlberg
Helsingin kartta 1892 josta näkee mitkä alueet eivät kuuluneet vielä
Helsingin kaupunkiin. Töölössä oli Tulli ja sitä ennen olevat alueet olivat
Helsingin pitäjää (Helsinge).
https://digihakemisto.net/item/1849963358/9634373605/4
Helsinki U:128 Henkikirja 1-4 Qv 1892
Kuva 199 44 Geten Allmänna Sjukhuset
Sairaanhoitajat ------
https://digihakemisto.net/item/2107800195/5302035537/199
kuva 200 44 Geten
Sairaanhoitajat --------
Städerskan Ida Antintytär 68
https://digihakemisto.net/item/2107800195/5302036668/200
kuva 201 44 Geten Städerska Maria Peltonen, Maria Liisa Karvonen
https://digihakemisto.net/net/item/2107800195/5302036665/201
Tämä vuoden 1892 henkikirjassa oleva ida Antintytär 68 ei ole sairaanhoitaja.
Onko sama Ida joka oli Diakonissalaitoksella hoitajana ja myöhemmin
palvelijana ja asui Liisankadulla.
Voisiko joku katsoa Sanomalehti arkistosta onko lehdissä kirjoitettu
Uno Cygnaeuksen 70 vuotis syntymäpäivistä 13.10.1880. Onko Maria
lukenut asiasta vain lehdistä, tai ollut oikeasti itse niissä mukana.
t. Pirkko
Toki Unon synttäreistä kirjoitettiin ja myös siis itse päivän tapahtumista.
esimerkiksi:
— Suomen kansakoulujen ylitarkastajaa Uno Cygnaeusta käwiwät 12 p. t. k. aamulla, hänen 71:nä syntymäpäiwänänsä, laululla terwehtimässä kaikki kansakoululaitoksen palweluksessa Helsingissä olewat henkilöt sekä suuri joukko muita kansakoulun harrastajoita, miehiä sekä naisia. Kokoontuneitten puolesta puhui suomeksi opettaja O. Hynén ja ruotsiksi maisteri V. Öhberg. Wanhukselle lahjoitettiin hopeainen kahwiserwiisi ja taiteilija Hi. Munsterhjelm'in maalaama kuwa U. Cygnaeuksen syntymäkodista, Leppäkosken kartanosta Janakkalan pitäjässä. Serwiisiin kuuluwaan kannuun on toiselle puolelle piirretty: „Uno Cygnaeus 1810—1880", ja toiselle: Suomen kansakoulun harrastajoilta kiitollisuuden osoitteeksi". (U. S.)
Juha
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2025, vBulletin Solutions Inc.