Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuka on Suomen vanhimmaksi elänyt ihminen?
Hei
”Lainaus Wikipedia”
Otto E.A. Hjelt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_E.A._Hjelt
Otto E.A. Hjelt oli Diakonissalaitoksen ensimmäinen ylilääkäri. Milloin
Maria olisi ollut hänen hoidossaan monta vuotta.?
Maitsee aina tarpeeksi nimekkään henkilön saadakseen tarinalleen uskottavuutta.
Diakonissalaitos toimi vuosina 1874 - 1899 Katajanokalla Satamakatu 9.
Henkikirja 1879 II Bd 9
kuva 625 Helsingfors Diakonissanstalt
(oikealla sivulla mainitaan Diakonissat)
Hr Professoren Herman Råbergh, hustru Alice
https://digihakemisto.net/tem/1849737961/6426428047/625
(Professori Herman Råbergh mainitaan jo vuoden 1874 veroluettelossa)
https://digihakemisto.net/tem/2106837824/5672403363/615
Uudenmaan läänin henkikirjat U:87 a 1880
kuva 29 Sivulla
Diakonissanstalten Professor Herman Råbergh 38 hustru Alice 44
sivulla on myös laitoksen Diakonissat
https://digihakemisto.net/item/2107056396/5728638440/29
Helsinki Henkikirja II Bd:3 1873 5 kaupunginosa
kuva 296 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/item/1849730866/6426390077/296
Helsinki Henkikirja II Bd:4 1874
kuva 268 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/item/1849732041/6426504397/268
Helsinki Henkikirja II Bd:5 1875
kuva 380 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net//item/1849733224/6426415960/380
Helsinki Henkikirja II Bd:6 1876
kuva 357 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/item/1849734422/6426432885/357
Helsinki Henkikirja II Bd:8 1878
kuva 397 Fasanen 6.5 Handlanden A. Gratschoff
https://digihakemisto.net/item/1849736782/6426468374/397
Helsinki Henkikirja II Bd:9 1879
kuva 455 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratschoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/tem/1849737961/6426428068/455
Helsinki Henkikirja II Bd:9 1879
kuva 456 Fasanen 6.5 Handlanden A. Gratschoff
https://digihakemisto.net/item/1849737961/6426428071/456
Helsinki Henkikirja II Bd:10 1880
kuva 454 Fasanen 15.12 Handlanden A. Gratchoff med hustru
Fasterdotter ? 0 . 1
https://digihakemisto.net/item/1849737961/6426428065/454
kuva 455 Fasanen 6.5 Gårdsagaren Paul Gratchoff hustru Katarina
https://digihakemisto.net/tem/1849737961/6426428068/455
kuva 456 Handlanden A. Gratchoff
https://digihakemisto.net/item/1849737961/6426428071/456
Helsinki Henkikirja II Bd:10 1880
kuva 622 Fasanen Gårdsagaren Paul Gratchoff 17 hustru Katarina 18
bror ? Handlanden Alexander 44
https://digihakemisto.net/item/1849739238/6426587761/622
Paul Gratchoffin perheessä ei ollut vuosina 1873-1880 yhtään palvelijaa.
t. Pirkko
Tässä keskustelussa on tuotu esiin, että vuonna 1901 eräs Maria Eufrosyne Andersson muuttaa Viipurista Helsinkiin. Löysin hänen Helsingin sisäänmuuttaneista ja lähden tästä nyt kohta Kansallisarkistoon Helsinkiin ja tsekkaan rippikirjoista, mitä on tämän henkilön kohdalle merkitty.
Juha
Eräs Maria Eufrosyne Henriksdr on saanut 1873 esteettömyystodistuksen venäjälle.
https://digihakemisto.net/item/1846623890/5806743377/56
Tapani Kovalaine
22.10.25, 09:36
Tässä keskustelussa on tuotu esiin, että vuonna 1901 eräs Maria Eufrosyne Andersson muuttaa Viipurista Helsinkiin. Löysin hänen Helsingin sisäänmuuttaneista ja lähden tästä nyt kohta Kansallisarkistoon Helsinkiin ja tsekkaan rippikirjoista, mitä on tämän henkilön kohdalle merkitty.
Juha
Viipurin Harmaamunkin korttelissa asunut, Nurmijärvellä 15.9.1871 syntynyt Maria Eufrosyne Tobiaksentytär Andersson muutti 1901 Viipurista Helsinkiin. Hän oli tullut vanhempiensa kanssa Nurmijärveltä Helsinkiin marras-joulukuussa 1872 sivulle 2-822 rk. Viipurissa tämä Maria toimi hoitajana (sköterska) Aninan kaupunginosassa kunnallisessa sairaalassa. Hän oli vasta 3-vuotias kun hänen äitinsä Gustava Lovisa Henriksson Helsingissä kuoli 6.7.1874.
Maria Andersson (1828-1946) kertoi toimittajalle, että hänen ainoa oikea etunimensä on Maria mutta hänen isänsä halusi lempinimen tavoin käyttää hänen lisänimenään Eufrosyneä. Sen takia hän on vanhoilla päivillään ryhtynyt kutsumaan itseään Maria Eufrosyneksi.
Viipurin henkikirja 1901, Anina, kunnallinen sairaala: Viipurin läänin henkikirjat - Vi:248 Henkikirja 1901-1901, jakso 277, sivu 5656: Wiborg: Anina; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5631653981&aineistoId=2300546677 / Viitattu 22.10.2025
Olen seurannut tätä mielenkiintoista ketjua, vaikka itselläni ei ole tietoja Maria Anderssonista. Vanhin tuntemani ihminen, keskitysleirivanki, eli lähes 109-vuotiaaksi. Loimaalla 1600-luvulla oli sukulaismies, jonka väitettiin eläneen 117-vuotiaaksi. Kun ketjussa tuli esille Judith Ponkala, yritin ottaa yhteyttä hänen poikaansa, appivainajani hyvämuistiseen pikkuserkkuun, mutta valitettavasti hän on sairastunut.
Tarkennus. Kyse oli Judith Ponkalan Joukon pojasta keksijä Jorma Ponkalasta (s. 1941). Hän on kuollut kesällä. Puhuimme viimeksi 27.7. mutta sain tietää vasta tänään.
Tarkennus. Kyse oli Judith Ponkalan Joukon pojasta keksijä Jorma Ponkalasta (s. 1941). Hän on kuollut kesällä. Puhuimme viimeksi 27.7. mutta sain tietää vasta tänään.
Kommentoin tätä, vaikka ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen. Tosin ainakin teoriassa on mahdollista, että Jorma olisi lapsena kohdannut Maria Anderssonin isoäitinsä seurassa. Tämä on myös aika erikoinen tapa saada tieto entisen työkaverin kuolemasta.
Jorma oli todella keksijä.
Siitä on pari vuotta vaille 50 vuotta, kun hän teki keksinnön, joka on lajissaan niin hyvä, että parempaa ratkaisua ei voi olla. Se on tuonut rahaa ja työpaikkoja Suomeen.
Siksi se keksintö on käytössä edelleen ja sitä on sovellettu myös m.m. NASA:n Mars-luotaimissa.
Kiitos KariKK. Olisi parempi antaa asiantuntijoiden keskustella rauhassa, mutta olen vanhemmiten velmu assosioimaan ja juttu kiertyi sukupiiriini! Voin kertoa Jormasta yksityisesti enemmän.
Tapani Kovalaine
23.10.25, 10:03
MARIA ANDERSSONIN IKÄÄ KOSKEVAT TODISTEET OVAT VIELÄ LÖYTÄMÄTTÄ
Jotkut ihmiset eivät tarvitse todisteita uskoakseen valheeseen, mutta vaativat loputtomasti todisteita hyväksyäkseen totuuden. Joillakin ihmisillä tarkoitan tässä vuoden 1938 Helsingin ylipormestaria, kaupunginhallitusta ja kaupunginvaltuustoa. He uskoivat myöntävänsä 110-vuotiaalle Maria Anderssonille 500 markan kuukausieläkkeen. Heillä oli todisteena hyvin virkeältä tuntunut vanhus, henkikirjat ja poliisin osoitekortiston tiedot vaan ei mitään muuta.
Vuonna 1947 Maria Anderssonin kuoltua syntyi innostus selvittää, oliko Maria todella noin vanha. Hietaniemen hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä huolimatta huomattava joukko ihmisiä päätyi arvioon, että kyllä suunnilleen 20 vuotta on ollut Marian ikätiedossa liiottelua.
Uusi innostus asian tutkimiseen on virinnyt tämän vuoden kesäkuussa, mutta eipä ole vielä tutkimuksien avulla asia ratkennut. Itsekukin voi asettaa paremmuusjärjestykseen 78 vuoden aikana syntyneet ratkaisuehdotukset:
Maria on ollut ortodoksi Maria Andrejeff ja kirkonkirjat ovat tuhoutuneet.
Marian oikea nimi on ollut aivan jokin muu kuin Maria Andersson.
Maria on asunut Suomenlinnassa ja palvellut siellä korkeita sotaherroja.
Maria on ollut Aurora Henrika Antintytär Järvelä (1852-1946) Orimattilan Malluskylän Kaijalan talon Järvelän torpasta. Oli kuollessaan 93-vuotias.
Kenties päähenkilömme on ollut potilaana hoitolaitoksessa, jonka henkilökuntaan kuulunut sairaanhoitaja Maria Eufrosyne Andersson (s. 1871) on tehnyt potilaaseen lähtemättömän vaikutuksen.
Tapani Kovalaine
26.10.25, 10:13
Maria sai ennen 60 vuottaan vaikean sairauden, johon liittyi halvaus ("en voinut liikuttaa jäseniäni, vain hiljaisella äänellä pystyin puhumaan"). Toipuminen kesti 4 vuotta, mutta toisaalta paraneminen oli täydellinen. Henkiset kyvyt eivät näyttäisi heikentyneen missään vaiheessa.
Tuommoinen tauti voisi olla polyradikuliitti, jonka tunnetaan liittyvän useisiin mikrobeihin, jotka ehkä laukaisevat autoimmuunireaktion.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01094
Maria Andersson, 117 v, kertoi parissa lehtihaastattelussa sairastaneensa pahasti ja pitkästi noin 60 vuoden ikäisenä. Lisäksi hänelle tuli lokakuussa 1939 vanhuuden vaivoja ja niin hän vietti elämänsä viimeiset 6,5 vuotta Kivelän sairaalan vuodepotilaana.
Milloin Maria oli noin 60-vuotias? Oliko silloin vuosi 1888 vai oliko erään Auroran elämän alkuun liittyen vasta 1912?. Joutuiko Maria viettämään halvauksen takia neljä vuotta hoitolaitoksessa vai oliko hän nuo vuodet (keksimänsä) jeneralskan palvelijan huoneessa?
Helsingissä oli monta sairaalaa: Lapinlahden sairaala, Eiran sairaala (1905 >), Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kunnallinen sairaala, Diakonissalaitos, Kirurginen sairaala, Tilkan sairaala (1907 >). Henkikirjoihin merkittiin 1900-luvun alussa myös potilaiden nimet ja syntymävuosi, jos nämä olivat tammikuun alussa sairaalan kirjoissa.
Monen monta Anderssonia oli potilasluetteloissa vaan eipä löytynyt vuodelta 1905 ketään Maria Anderssonia. Viipurinkin sairaaloiden potilasluettelot ovat netissä, olisiko sieltä etsittävä? Ongelmana on ajanjakso. Mitkä olisivat ne vuodet, jolloin Marian voisi sairaalan potilasluettelosta löytää? Ja minkä nimen käyttäjä hän silloin olisi? Kenties hän olisi itäsuomalaisen sutkauksen mukaan Aurora, jonka nimi ja elämä olisi hourailun takia mennyt äitiinsä (Maria Andersson)?
Jouni Kaleva
27.10.25, 17:06
Maria Andersson, 117 v, kertoi parissa lehtihaastattelussa sairastaneensa pahasti ja pitkästi noin 60 vuoden ikäisenä. Lisäksi hänelle tuli lokakuussa 1939 vanhuuden vaivoja ja niin hän vietti elämänsä viimeiset 6,5 vuotta Kivelän sairaalan vuodepotilaana.
Milloin Maria oli noin 60-vuotias? Oliko silloin vuosi 1888 vai oliko erään Auroran elämän alkuun liittyen vasta 1912?. Joutuiko Maria viettämään halvauksen takia neljä vuotta hoitolaitoksessa vai oliko hän nuo vuodet (keksimänsä) jeneralskan palvelijan huoneessa?
Helsingissä oli monta sairaalaa: Lapinlahden sairaala, Eiran sairaala (1905 >), Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kunnallinen sairaala, Diakonissalaitos, Kirurginen sairaala, Tilkan sairaala (1907 >). Henkikirjoihin merkittiin 1900-luvun alussa myös potilaiden nimet ja syntymävuosi, jos nämä olivat tammikuun alussa sairaalan kirjoissa.
Monen monta Anderssonia oli potilasluetteloissa vaan eipä löytynyt vuodelta 1905 ketään Maria Anderssonia. Viipurinkin sairaaloiden potilasluettelot ovat netissä, olisiko sieltä etsittävä? Ongelmana on ajanjakso. Mitkä olisivat ne vuodet, jolloin Marian voisi sairaalan potilasluettelosta löytää? Ja minkä nimen käyttäjä hän silloin olisi? Kenties hän olisi itäsuomalaisen sutkauksen mukaan Aurora, jonka nimi ja elämä olisi hourailun takia mennyt äitiinsä (Maria Andersson)?
Mehän tiedämme Marian osoitteen poliisin osoitekortistosta 1913 alkaen. Jos ja kun hän itsenäisesti asui silloin, niin ei tuommoinen halvaantuminen niihin aikoihin voi tulla kyseeseen. Jos tuommoinen sairaus edes oli joskus tapahtunut, sitäkin sopii nyt epäillä, kun mihinkään Marian kertomuksiin ei voi luottaa. Ja sekin aiempi päätelmäni, että henkiset kyvyt säilyivät, ei välttämättä pidä paikkaansa. Jospa (keskus-)hermostosairaus jätti muistiaukkoja, joita Maria näppärästi täydensi omilla kertomuksillaan, joissa saattoi olla tai olla olematta jotakin todellisuuspohjaa. Tätä toimintamallia kutsutaan psykiatriassa hienosti konfabuloinniksi.
Tapani Kovalaine
27.10.25, 19:44
- - - (edellä viesti nro 203)
Uudenmaan Sanomat 18.2.1947:
Eläessään Maria Andersson oli nimittäin kertonut että hänen nuorin sisarensa Serafia oli hyvin vanhana hukkunut "Ajaksen" haaksirikossa, joka tapahtui v. 1892. Uuden Suomen edustaja on nyt tutkinut Uuden Suomettaren vanhoja numeroita ja löytänyt niistä selostuksen "Ajaksen" onnettomuudesta. Hukkuneiden joukossa on ollut ainoastaan yksi Andersson. Tämä on silittäjä Josefina Gustava Andersson, joka kuollessaan oli lehden kertoman mukaan 24 vuotias. ---
Sukututkimuksen onnistumiseen on monta hyvää ohjetta: kannattaa kysellä vanhoilta sukulaisista suvun asioista, ja kannattaa aina tarkistaa pätevistä lähteistä, ovatko saadut tiedot oikeita.
Nyt meillä on ollut muutaman kuukauden ajan esillä Andersson-suvusta kertomassa todella iäkäs sukulainen. Hän on kertonut paljon asiaa suvustaan ja elämänsä aikana tapahtuneista asioista. Pulmana on ollut, että hänen kertomiinsa asioihin varmistavat tiedot olisi kyllä pitänyt löytyä vanhoista väestöluetteloista ja muista lähteistä, mutta taitomme eivät ole riittäneet. Osasyynä on kai se, että muistin tarkkuus ei aina ole kovin hyvä vanhoilla ihmisillä ja sukututkijoiden taidoissa on aina parantamisen varaa.
Heikosti näyttää käyvän myös edellä mainitussa Maria Anderssonin nuorimman siskon Serafian hukkumisessa. Keski-Suomi lehti otsikoi lehteensä 9.8.1892: ”Kauhea yhteentörmäys likellä Helsinkiä.” Siipirataslaiva Runeberg törmäsi höyrylaiva Ajaxin keskelle 8.8.1892 yöllä kello 0.45. Höyryalus Ajax upposi ja 38 henkilöä hukkui. Hukkuneiden joukosta ei löydy Serafiaa.
Eräs hukkunut oli Augusta Vilhelmiina Halonen, joka oli Helsingissä 10.3.1889 avioitunut peltiseppä Adolf Fredrik Lindroosin (1862-1931) kanssa, joka asui vuosien 1910-1922 henkikirjatietojen mukan Liisankatu 9 osoitteessa yhdessä palvelijansa Iida Loviisa Antintyttären (s. 1858) kanssa.
Nytpä sitten on löytynyt uutta tutkittavaa Helsingin kirkonkirjoista. Oliko tämä Iida Lovisa syntyisin Orimattilasta ja kuuluiko hän siihen perheeseen, jossa oli hänen sisarenaan Aurora Henrika Antintytär Järvelä (s. 1852)? Jos näin oli asiat, niiin silloin Liisankatu 9:n lähellä Ponkalan hattukaupassa lähes päivittäin juttuja kertomassa käynyt Maria alias Aurora (?) on saattanut sotkea Ajax-laivan uppoamiseen siskoltaan kuulemia asioita. Kuulijoiden ja katu-uskottavuuden kannalta on voinut hyvinkin olla paikallaan kertoilla kaikkien tuntemasta laivaturmasta. Mutta eihän nyt sentään olisi pitänyt nuorinta sisartaan hukuttaa, jos tämä ei laivassa ollut.
Tasapuolisuuden vuoksi on välillä annettava puolustukselle puheenvuoro. Maria Andersson on moneen kertaan todennut, että hänen äitinsä on raamatun kanteen kirjannut hänen syntymäpäivänsä 24.12.1828. Kyllä siihen pitää luottaa kun kerran merkintä on ollut äidin, siis Maria Antintyttären tekemä. Tosin tämä tulkinta tuo mieleen valtioneuvos Riitta Uosukaisen puheen Suomen Sukututkimusseuran juhlassa. Uosukainen kertoi että pulmana on rajata ketkä henkilöt todella kuuluvaat sukuun. Vastaus on puhujan mielestä helppo: henkilö kuuluu sukuun, jos meidän mummo on asian näin todennut olevan!
Jouni Kaleva
28.10.25, 18:40
Tuolla Orimattilan lastenkirjassa näkyy Aurora Henrika Andersdotterin muutot Haminaan ja Myrskylään 1869.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=29171&pnum=33
Kävin läpi Myrskylän henkikirjan 1871 (päivätty 3.-4.5.1871). Sieltä ei löydy tätä Aurora Henrikaa.
Luulin hetken että löysin Aurora Henrikan, kun oli sama kk ja vv syntymäaika ja nimi Aurora Henrika ja Orimattilassa. Mutta eipä ollut, vaan tämä toinen syntyi Kärkölässä 7.12.1852 ja päätyi Orimattila Tuorakka Ylöstaloon noin vuonna 1870. Kun taas tämä haussa oleva syntyi 24.12. ja lähti ehkä jonnekin 1869.
Tapani Kovalaine
29.10.25, 14:34
Viimeinen viranomaishavainto Aurora Henrikasta löytyy digikuvasta 495, jossa on lueteltu Orimattilan Tönnön kylän nro 2 Heikkilän rusthollin palvelijat. Oli Henrika Andersdr ja Aurora Andersdr. Mielestäni tuo viimeksimainittu oli se Aurora Henrika, jota tässä porukalla etsitään vuodelta 1870 tai sen jälkeiseltä ajalta. Myrskylään suunnattuun muuttoon Aurora sai 16.11.1869 päivätyn muuttokirjan, jota emme ole mistään tuloseurakunnasta vielä löytäneet.
Orimattilan henkikirja 1869, Aurora Andersdr:
Uudenmaan läänin henkikirjat - U:64 Henkikirja 1869-1869, jakso 495, sivu 1408; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5298907535&aineistoId=2106679954 / Viitattu 29.10.2025
Tapani Kovalaine
31.10.25, 21:19
Suomessa vanhimmaksi eläneen Maria Anderssonin haudan osoite Hietaniemen hautausmaalla on kortteli 002, rivi 03, paikka 28e. Nyt pyhäinpäivänä 2025 saattaa olla viimeinen tilaisuus kynttilämereen Marialla, sillä kaikki ennätykset on tehty rikottaviksi. Vuoden päästä ehkä etsimme vanhimmaksi eläneen hautaa jostakin muualta. Joku elää vielä vanhemmaksi tai Marian ikää pienennetään.
On kulunut hyvinkin 79 vuotta Maria Anderssonin hautajaisista kesällä 1946. Maailma on mennyt 79 vuodessa rutkasti eteenpäin ja historioita on kirjoiteltu uusiksi jo moneen kertaan. Digitoinnin lisääntyminen ja sukututkimuksen laajeneminen ovat tehneet mahdollisiksi selvittää kaikkien Suomessa pitkään eläneiden henkilöiden asumiset, syntymät, avioliitot ja kuolemat. Maria Andersson sattuu olemaan ainut yli 113-vuotias, siis kiinnostava tapaus, ja joku kaunis päivä hänenkin asumishistoriansa koko elämän ajalta valkenee.
Maria oli melkoinen mediapersoona vuoden 1927 jouluaatosta lähtien. Tuolloin hän harjoitteli olemaan satavuotias. Suostui sitten vuodella lykkäämään omaa syntymäpäiväänsä ja arveli sen olleen vasta 24.12.1828. Henkikirjoihin hänelle jäi tuo vuosi 1827 ja poliisin osoitekortistoon vuosi 1828.
Millaisia johtolankoja meillä on asumispaikkakuntien suhteen kun Marian elämänvaiheita selvitämme? Helsingissä hän asui ainakin Pasilassa, Punavuoressa, Kalliossa ja Tapanilassa.
Viipurissa Maria kertoi asuneensa neljä vuotta ja siellä sanoi syntyneensä. Tosin hän on tuon syntymävuoden ja kait Viipurissa asumisajankin kuullut äidiltään. Orimattilan Mallusjoen Kaijalasta hän kertoi vanhempansa olevan lähtöisin. Eräälle lehtihaastattelun tekijälle Maria sanoi olevansa syntyjään uusmaalainen, sillä sattui kai sillä kertaa unohtamaan koko Viipurin ja siellä olemiset.
Tuollaisista aineksista pitäisi siis kutoa 117 vuoden asumiset. Vasta vuoden 1913 jälkeiset asuinpaikat tiedetään. Puuttuu vielä 85 vuotta, sillä Viipurista ei ole löytynyt vuosien 1828-1832 asumiselle mitään todisteita.
Maria Andersson on asunut 1852-1869 Orimattilassa ja aiven eri nimisenä, jos hänen itsensä antamina johtolankoina käytetään syntymistä jouluaattona, veljen nimeä Antti Eberhard, siskon nimeä Serafia ja äitinsä kuolemaa, jolloin Maria sanoi olleensa 9-vuotias. Myös sisarusten lukumäärä 9 tai 11 lähestulkoon täsmäisi.
Maria Andersson voi nimensä perusteella olla se Lapinjärvellä syntyneeksi mainittu Maria Andersson, joka muutti Helsinkiin marraskuussa 1869 (digi 88). Sattumoisin eräs Orimattilasta 16.11.1869 annettu muuttokirja on kateissa.
Sekin on mahdollista, että Punavuorenkatu 20 osoittautuu ratkaisun avaimeksi. Tuossa talossa Maria Andersson, s. 1827, asui 1919 ja 1923 henkikirjojen mukaan. Vuoden 1910 henkikirjan mukaan Punavuorenkatu 20 talossa on henkikirjoitettu merimiehen leski Maria Andersson, syntynyt (huom!) 1852. Kaikki on tässä vaiheessa vielä epävarmaa kuten sekin syntyikö 117 vuoden ikään omasta mielestään yltänyt Maria vuonna 1852 tai 1828 tai joskus muulloin.
Tämä mysteeritapaus ei ole suinkaan toivoton vaan hyvin erikoinen ja jännittävä tutkimuskohde.
Tämä 1855 Maria Andersdr muuttaa Orimattila-Pukkila-Tuusula-Porvoo-Pernaja ja jossakin siellä löytyy hänelle mies Johan Henrik Helenius vih jossakin 12.1883, jonka kanssa muuttavat Orimattilaan ja sieltä Myrskylään.
Ja kirjan lopussa 1909 uuteen kirjaan sivulle 674 jota ei ole saatavilla.
Ja nyt on se uusi rippikirja saatavilla
Myrskylä rippikirja 1910-1919 (AP_II I Aa:17) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=52356&pnum=198 / Viitattu 01.11.2025
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2025, vBulletin Solutions Inc.