härskeps kåckm.

[Merja57]

Kristiinankaupungissa on kuollut 1767 härskeps kåckm. Johan Åhman 70-vuotiaana. Mitä hän teki työkseen?

[Jouni Kaleva]

Kristiinankaupungissa on kuollut 1767 härskeps kåckm. Johan Åhman 70-vuotiaana. Mitä hän teki työkseen?
Arvaus: herrskaps kockmestare??

[Marjapuu]

Tämähän liittyy Sukuhakurissa käytyyn keskusteluun Johan Åmanista, joka avioitui 1726 Paraisilla Helena Fonseliuksen kanssa.

Jos Jounin arvaus on oikea, niin olisiko Johan tutustunut Paraisten kappalaisena toimineeseen Johan Fonseliuksen 32-vuotiaaseen vanhapiikasiskoon toimimalla pappilan kokkimestarina? Ja jos hän todella oli kokkimestari, niin en pitäisi mahdottomana, että hän oli saanut oppinsa Ruotsissa, esimerkiksi Tukholmassa. Täten hän ehkä oli alunperin tullut Suomeen Ruotsista.

Pari vuotta myöhemmin Kristiinankaupungissa kuoli myös porvari Johan Åhman, jolle ei ole merkitty ikää kuollessa. Hänkin voisi olla Ikaalisista kadonnut Johan Åman.

[Merja57]

Mielenkiintoinen juttu. Tunteeko kukaan viittauksia kokkimestareihin Suomessa tuolta ajalta? (Itse veikkasin enemmänkin herrasväen hevosmiestä :)) Voiko kukaan tarkistaa kirjoitusasun kuolleitten rullasta?
Johan Åman saattoi hyvinkin olla Ruotsista, sillä Fonseliukset olivat isoavihaa paossa Ruotsissa noin 1713-21. (Helenan veli vihittiin papiksi Tukholmassa ja hän todennäköisesti myös avioitui sillä reissulla.) Johan lakkasi kuitenkin kokkaamasta Helenalle joskus ennen vuotta 1748, ja pariskunta eli erillään.
Tuo Kristiinankaupungin toinen Johan Åhman oli mahdollisesti nuorempi mies, se jolle syntyi viimeinen lapsi 1769.

[Marjapuu]

Mielenkiintoista tuokin, että Johan Fonselius tuli Paraisten kappalaiseksi suoraan Tukholmasta. Hänhän oli virassa 1721-34. Ehkä hän toi myös Johan Åmanin mukanaan muuttokuorman kanssa Paraisille.

Kokkimestareista en tiedä, mutta nämä pitäisi kai luokitella käsityöläismestareiden joukkoon. Kisälli-mestarijärjestelmästä löytyy hyvin tietoa. Tuohon aikaan Suomessa erikoisammattitaitojen haltijat olivat tulleet ulkomailta tai saaneet oppinsa ulkomaalaisperäiseltä mestarilta. Suomesta myös lähdettiin ulkomaille, kuten Ruotsiin ja Venäjälle oppia hakemaan.

Näyttää myös siltä, että avioiduttuaan Johan ja Helena lähtivät Helenan syntymäkotiin Ikaalisiin. Tämäkin viittaa siihen, että Johan ei ehkä ollutkaan kovin herraskaista alkuperää.

[Jouni Kaleva]

Mielenkiintoinen juttu. Tunteeko kukaan viittauksia kokkimestareihin Suomessa tuolta ajalta? (Itse veikkasin enemmänkin herrasväen hevosmiestä :)) Voiko kukaan tarkistaa kirjoitusasun kuolleitten rullasta?

SSHY ei ole vielä julkaissut tätä.

Arvaus 2:

voisiko tuo -skep ollakin laiva? ja kåckm. kokkamies??

[Marjapuu]

Saattoihan tuo olla myös laivan kokkimestari.

HISKIstä näkyy, että laivoilla oli paljon kokkeja jo 1700-luvulla. Mutta kokkimestari/kåckmästare-sanaa ammatin kuvaajana käytettiin HISKIn mukaan 1700-luvulla vain Tukholmassa ja Pietarissa. HISKIstä näkyy myös, että 1700-1800-luvulla kokit olivat järjestään miehiä, töissä mm. pappiloissa ja kartanoissa. Nimistä näkyy, että nämä miehet olivat usein saksalaista, venäläistä tai ruotsalaista alkuperää.

[Jouni Kaleva]

Saattoihan tuo olla myös laivan kokkimestari.

En uskaltanut arvailla enempää, mutta jos tuo härskeps olisi skär(gård)skepp niin semmoisessa voisi mieluummin olla miehistössä kokkamies kuin kokki?

[seppop]

Jos jatketaan sitä laiva-ajatusta, niin: här= sotajoukko ja silloin härskepp=sotalaiva?

Seppo Puolle

[Pia Monica]

Minulle tuli ensimmäiseksi mieleen:

kockmatros på härskepp

Pia

[Marjapuu]

Miksi 70-vuotiaana kuolleen ammatiksi olisi merkitty kokka/kokkimatruusi? Eikö sen ikäinen ollut jo turhan vanha sellaisiin puuhiin?

Ja merkittiinkö yleensäkään merimiesten sijoituspaikkoja laivoilla näin tarkkaan kuolleiden kirjaan? Eikö merimiesten kohdalla olisi riittänyt pelkkä sjöman? Päällystön kohdalle merkittiin tietenkin esimerkiksi sjökapten.

Lisäksi vielä: Kristiinankaupunki oli toki vilkas merenkulkukaupunki, mutta sotalaivoja siellä ei ollut, kun ei ollut linnoitusta eikä varuskuntaakaan.

[Matti Lund]

Kristiinankaupungissa on kuollut 1767 härskeps kåckm. Johan Åhman 70-vuotiaana. Mitä hän teki työkseen?


Tuohan näyttää olevan Hiskistä ja siis SSS -rullilta sinne kopioitu rivi. SSS -kopioihin se on tulkittu ja lyhennelty kuolleitten luetteloista. Siinä on saatettu tulkita useampi kirjain väärin ja vielä Hiski -syötteessäkin saattaa olla jokin lyöntivirhe?


On turha spekuloida näin huterassa tapauksessa, vaan selvitä tieto suoraan Kristiinankaupungin kuolleitten luetteloista. Siinä saattaa olla valaisevaa tekstiä pitemminkin.

terv Matti Lund

[Heikki Särkkä]

Uskon, että Jouni Kalevan ensimmäinen arvelu oli aivan oikein. Hiskistä löytyy kymmenittäin titteleitä muotoa herrskaps (!) + jokin ammatti, mutta ei ainoatakaan tuon yhden lisäksi muotoa härskepps + ammatti.

Tästä voi jo joltisellakin varmuudella päätellä, että kyseessä on kirjoitus/lukuvirhe ja ammatti oli herrasväen kokki.

[Merja57]

Tein työtä käskettyä ja otin yhteyttä Kristiinankaupunkiin. Vastasivatkin heti :) ja ilmoittivat kirkonkirjan kohdan tulkinnan "hankalaksi ja aikaavieväksi", joten lähettävät siitä minulle kopion postissa. Palataan sitten asiaan!

[Merja57]

Tässäpä kopio alkuperäisestä (15. päivä). Mielestäni siinä lukee "härrskaps kåckm." Kirjuri on korjannut kirjoittamaansa, aikoiko hän ensin kirjoittaa jotakin muuta (mitä?), vai sekosiko muuten vain kirjaimissaan. Voimmeko päätyä siihen, että Johan Åhman oli herrasväen kokki? Kokonaan eri asia on, oliko hän etsimäni mies... Kiitos Jouni Kalevalle, Marjapuulle ja kaikille muille avusta!

[Pekka Hiltunen]

1600- ja 1700 -lukujen vaihteessa oli Suomen aateliskartanoissa yleensä keittäjättäriä. Kuitenkin mainitaan von Birckholtz-suvun hallussa olleessa Yläneen kartanossa miespuolinen kokki Matts Eriksson, joka on syntynyt n. 1650. Kun Turun HO:n asessori Hieronymus Hieronymi von Birckholtzilla oli ainakin 10 poikaa, joista vain osa on tunnettuja, ja kun kirkkoherra on SAY:n mukaan informoinut henkikirjuria siitä, että kartanossa majailee joukko henkilöitä vailla mitään merkittävää virkaa tai tointa, voidaan tämän kokin arvella saaneen koulutuksensa omalta äidiltään. Näin saattaa olla monen muunkin miespuolisen aikalaiskokin laita: on vaikeaa kuvitella Yläneen korpimaitten talonpoikaa säterin keittiöön kauhanvarteen.
PH