Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : pudas på svenska
Jouni Kaleva
17.05.10, 09:31
Suomenkielessä sana pudas on joen tai virran osa, joka erkanee pääuomasta ja palaa siihen toisaalla. Kun. esim. saari jakaa vesiväylän kahteen haaraan, niin pudas on haaroista pienempi.
Mutta onko tälle sanaa ruotsinkielessä?
Seppo Niinioja
17.05.10, 10:33
Suomenkielessä sana pudas on joen tai virran osa, joka erkanee pääuomasta ja palaa siihen toisaalla. Kun. esim. saari jakaa vesiväylän kahteen haaraan, niin pudas on haaroista pienempi.
Mutta onko tälle sanaa ruotsinkielessä?
Cannelin 1951 tarjoaa vastinetta flodgren, flodarm. Flodarm on SAOB:ssakin.
Jouni Kaleva
17.05.10, 11:12
Cannelin 1951 tarjoaa vastinetta flodgren, flodarm. Flodarm on SAOB:ssakin.
Kiitos Seppo
Tuohan onkin kuvaava sana. Jos Suomessa kysyttäisiin katugallupissa mikä on pudas, niin varmaan jäisi useimmin vastaamatta. Mikä lienee putaan etymologia.
tellervoranta
17.05.10, 11:55
Paitsi, että lasteni mieslinjaisena esi-isänä on tiettyyn aikaan Pudas, niin onhan nuo paikkakunnat Haukipudas ja Pudasjärvi koko ajan minulla framilla.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ConceptId=4f253cbc-269d-4c91-b744-594893a6133d
Bongasin tuollaisen pudaksesta (Pudasjärvi) kuukkeloimalla.
Jouni,
Mikäs se joen isompi haara sitten on tuossa tapauksessa, kun saari "halkaisee" joen?
Onko sille joku oma murretermi?
Juha
Hej
Ja Ahlman 1883 tarjoaa suomalais-ruotsalaisessa osassa: flodgren, flodbugt ja flodkälla
Vuoden 1873 ruosalais-suomalaisessa mainitsee vain flodgren-sanan ja suomennoksena: jokihaara, pudas.
Enpä olisi osannut selittää pudas-sanan merkitystä minäkään.
t Pertti Vuorio
Jouni Kaleva
17.05.10, 13:19
Jouni,
Mikäs se joen isompi haara sitten on tuossa tapauksessa, kun saari "halkaisee" joen?
Onko sille joku oma murretermi?
Juha
En ainakaan tiedä että olisi mitään erikoistermiä. Päähaara, -juoksu, -väylä tulisi mieleen.
Jouni Kaleva
17.05.10, 13:25
Hej
Ja Ahlman 1883 tarjoaa suomalais-ruotsalaisessa osassa: flodgren, flodbugt ja flodkälla
Vuoden 1873 ruosalais-suomalaisessa mainitsee vain flodgren-sanan ja suomennoksena: jokihaara, pudas.
Enpä olisi osannut selittää pudas-sanan merkitystä minäkään.
t Pertti Vuorio
Kysymykseni lähti siitä, kun mietin, mitä olisi Haukipudas ruotsiksi. Geddflodgren? :)
tellervoranta
17.05.10, 13:37
Tuosta pääjuoksusta minä tykkään.:p:
Päästävejettävä on muuten sänky (lähe:ooppa ölövinä ja oma pää)
Päästä vaphaale jalalle on päästä vankilasta (lähe: yhtäkoska, Yliperän kielen sanakirja ja oma pää)
tellervoranta
17.05.10, 13:40
Minä mietin sitä Haukipudasta myös, koska kunta on molemmin puolin Kiiminkijokea. Mihin se saari saadaan ja pudas?
Tapani Kovalaine
17.05.10, 13:58
Haukiputaasta ja murresanoista puheen olleen kannattaa muistaa sanalle pudas synonyymi, vaikkapa googlaten:
... Könkäässä sijaitseva mylly on joesta erilleen louhitussa väylässä, josta vanha kansa käytti nimitystä "rosvohotu". Komilanköngäs ...
Pääjuoksua lisäämällä voi toki yrittää saada rorvohotun kiinni, mutta onnistuuko se sittenkään?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=639617&n=7075491&scale=8000&tool=siirra&lang=fi
eeva häkkinen
17.05.10, 16:55
Jouni,
Mikäs se joen isompi haara sitten on tuossa tapauksessa, kun saari "halkaisee" joen?
Onko sille joku oma murretermi?
Juha
Jossakin käräjäjutussa oli kungsådra se joen isoin väylä, jota ei saanut tukkia pyydyksillä. Osaavatko ruotsin tuntijat sanoa, sopisiko tähän paikkaan? Kuulostaisiko suomennus valtaväylä liian suurelliselta?
Jouni Kaleva
17.05.10, 17:04
Jossakin käräjäjutussa oli kungsådra se joen isoin väylä, jota ei saanut tukkia pyydyksillä. Osaavatko ruotsin tuntijat sanoa, sopisiko tähän paikkaan?
Tämmöinen kuninkaanväylä oli ainakin Iijoessa. Mutta tässä oli kyseessä kalastusintressit eikä se, mikä on joen virtausta ajatellen pää- taikka sivuväylä.
Jouni Kaleva
17.05.10, 19:05
Minä mietin sitä Haukipudasta myös, koska kunta on molemmin puolin Kiiminkijokea. Mihin se saari saadaan ja pudas?
Tämä on ydinkysymys!
Putaankylä on Vahtolanlahden pohjoisreunalla. Olisikohan Vahtolanlahdesta Kurtinhautaan mennyt aikanaan pudas??
Risto Toivonen
17.05.10, 23:23
Vähän vanhemmassa sanakirjassa eli Gananderin 'Nytt Finskt Lexicon'issa vuodelta 1787 on seuraava määritelmä:
pudas, putaan s. ågren, åwijk, sund i elf med holmar och wattudrag, rivus, canalis, it. fontis scaturigo | putahan mylly qwarn i et sådant watudrag i en elf | putahalle in i watn draget | pudas, lähdessilmä korwesa et källsprång.
Fred. Ahlman: Ruotsalais-Suomalainen ja Suomalais-Ruotsalainen sanakirja vuodelta 1883:
Pudas (-taan), s. flodgren, flodbugt, flodkälla
Jouni Kaleva
18.05.10, 18:11
Vähän vanhemmassa sanakirjassa eli Gananderin 'Nytt Finskt Lexicon'issa vuodelta 1787 on seuraava määritelmä:
pudas, putaan s. ågren, åwijk, sund i elf med holmar och wattudrag, rivus, canalis, it. fontis scaturigo | putahan mylly qwarn i et sådant watudrag i en elf | putahalle in i watn draget | pudas, lähdessilmä korwesa et källsprång.
Nyt alkaisi näyttää, että pudas on alkuaan ollut laajempi käsite kuin nykyinen "kapeampi joenhaara". Varsinkin tuo "åwijk", joenlahti viittaisi että tässä Haukiputaan esimerkissä vaikkapa Vahtolanlahti olisi voinut olla pudas, varsinkin kun sen rannalla on Putaankylä. Samaten tuo "lähdessilmä" on jo ihan eri asiaa, siis pudas-sanan toinen merkitys.
tellervoranta
18.05.10, 18:29
Tuossa minun laittamassa linkissä oli sellainenkin merkitys pudakselle kuin
matalan veden aikana muodostunut makkaranmuotoinen pikkujärvi. Muistuttaisiko lähdessilmää :cool:
Tässä yhteydessä voisimme keksiä uuden nimen sille pääväylä-,-juoksu,-haara ;)
Matti Lund
20.05.10, 10:50
Jossakin käräjäjutussa oli kungsådra se joen isoin väylä, jota ei saanut tukkia pyydyksillä. Osaavatko ruotsin tuntijat sanoa, sopisiko tähän paikkaan? Kuulostaisiko suomennus valtaväylä liian suurelliselta?
Asiayhteydet, joissa tämä nimitys juuri noin kungsådra tulee esiin, ovat useimmiten joen koskipaikkojen perkaukset ja myllyrakennelmat joen koskipaikoilla. Mikseipä niitä joskus pyydyksilläkin tukittu, mutta harvapa jätti pyydyksiään kulkijoitten revittäväksi muuten kuin epähuomiossa. Täytyi huolehtia, että ruuhille jäi riittävä tila ja linja joella liikennöintiä varten ja ettei lauttoja tarvinnut vierittää niiden ohi maan kautta.
Rohkenisin olettaa, että nimi olisi komistunut gång --> kung, ja kulkuväylä olisi proosallisempi vastine sille.
terv Matti Lund
Matti Lund
20.05.10, 11:15
Nyt alkaisi näyttää, että pudas on alkuaan ollut laajempi käsite kuin nykyinen "kapeampi joenhaara". Varsinkin tuo "åwijk", joenlahti viittaisi että tässä Haukiputaan esimerkissä vaikkapa Vahtolanlahti olisi voinut olla pudas, varsinkin kun sen rannalla on Putaankylä. Samaten tuo "lähdessilmä" on jo ihan eri asiaa, siis pudas-sanan toinen merkitys.
Entäpä sitten Varepudas ja Vareputtaankangas.
Varepudas on ruosteinen ojanpahanen, joka liruu Halosenlahteen Parkumäen ja Häyrysenniemen välistä. Tuskinpa koskaan tätä kautta on Kiiminkijoen vettä virrannut, vaan paikallista suovettä. Maasto on rannalle asti sangen ylevätä, töppyräistä. Dyyninmuodostus on ollut maan kohotessa juuri sillä sektorilla erittäin voimakasta ja siksipä sinne on muodostunut parisen suurta hiekanottopaikkaa. Kuoppien hiekat taitavat maata tätä nykyä Oulussa. Siellä on tullut vaelleltua useampaan otteeseen. Nyt ojan sivut ovat enimmäkseen hiekkaista kangasta, mutta olivat muinoin hillaista suota. Sienestäjille siellä on edelleenkin riittämiin kelta- ja haaparouskua sekä haperoita.
terv Matti Lund
Seppo Niinioja
20.05.10, 11:43
Asiayhteydet, joissa tämä nimitys juuri noin kungsådra tulee esiin, ovat useimmiten joen koskipaikkojen perkaukset ja myllyrakennelmat joen koskipaikoilla. Mikseipä niitä joskus pyydyksilläkin tukittu, mutta harvapa jätti pyydyksiään kulkijoitten revittäväksi muuten kuin epähuomiossa. Täytyi huolehtia, että ruuhille jäi riittävä tila ja linja joella liikennöintiä varten ja ettei lauttoja tarvinnut vierittää niiden ohi maan kautta.
Rohkenisin olettaa, että nimi olisi komistunut gång --> kung, ja kulkuväylä olisi proosallisempi vastine sille.
terv Matti Lund
Ruotsalaiset ovat edelleen monarkisteja, ainakin kun kruununprinsessan häät ovat ovella...
SAOB kertoo:
Svenska Akademiens ordbok – huvudordet KONUNG.sbst1(jfr I 2)KUNGS-ÅDRA l. -ÅDER.
( kongs- 1530–1852. konungs- 1530–1867. kungs- 1648 osv.)
[fsv. konungs adher l. adhra; benämningen utgår sannolikt från det förhållande att kungsådran av gammal hävd icke fick disponeras av strandägarna o. därför kom att betraktas som konungens o. kronans egendom]
[1]
1) (i fråga om förh. före 1918 1 sht kam. i fråga om (större) rinnande vatten drag l. sund: den mellersta o. djupaste (tredje)delen av vattendraget, som icke fick avstängas gm anläggande av fiske- l. dammbyggnad l. dyl;
jfr LED-SUND (http://suku.genealogia.fi/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=LED-SUND&sida=&svarsantal=15&normaliserat=0&ordtyp=.*&begransning=av&mode=0).
Wij wethe ..icke anners än att konungx aderen är frij i för: de Elffuekariby. G1R (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%276380%27%29) 7: 133 (1530).
SOMMARIN EkonL (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%2712874%27%29) 2: 24 (1916).
[2]
2) (i fråga om förh. efter 1918 kam. i vattendrag (i sht i vattenfall): viss del av vattenkraft som är reserverad för vissa allmänna intressen.
SFS (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%274474%27%29) 1918, s. 1118.
Enligt den nya vattenlagen finnes kungsådra i vattendrag, där en vattenmängd av minst 5 kbm rinner fram. SvGeogrÅb. (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%2715247%27%29) 1929, s. 149
Seppo Niinioja
Matti Lund
20.05.10, 11:45
Entäpä sitten Varepudas ja Vareputtaankangas.
Varepudas on ruosteinen ojanpahanen, joka liruu Halosenlahteen Parkumäen ja Häyrysenniemen välistä. Tuskinpa koskaan tätä kautta on Kiiminkijoen vettä virrannut, vaan paikallista suovettä. Maasto on rannalle asti sangen ylevätä, töppyräistä. Dyyninmuodostus on ollut maan kohotessa juuri sillä sektorilla erittäin voimakasta ja siksipä sinne on muodostunut parisen suurta hiekanottopaikkaa. Kuoppien hiekat taitavat maata tätä nykyä Oulussa. Siellä on tullut vaelleltua useampaan otteeseen. Nyt ojan sivut ovat enimmäkseen hiekkaista kangasta, mutta olivat muinoin hillaista suota. Sienestäjille siellä on edelleenkin riittämiin kelta- ja haaparouskua sekä haperoita.
terv Matti Lund
Siis tarkennus, eli Vareputtaanoja, joka laskee Halosenlahteen, saa alkunsa jostain Vareputtaan takaa, Jokikylän pohjoispuolelta, juoksee läpi Vareputtaankankaan, Iihin menevä iso tie läpäisee jonkin matkaa Martiniemen pohjoispuolelta Vareputtaan, eli siinä se kangas on kaikkien kulkijoiden nähtävänä.
terv Sama
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan on vare: kivikasa, kiviröykkiö.
Seppo Puolle
Seppo Niinioja
20.05.10, 12:37
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan on vare: kivikasa, kiviröykkiö.
Seppo Puolle
Jussi Vares on siis kaiketi Johan af Stenhög.
Seppo Niinioja
tellervoranta
20.05.10, 13:20
No on sitä Kiviröykkiöitten kanssa pyöritty, siis Haukiputaalla ja Tervolassa, missä on Varejoki ja Varevaara, missä olen pönkittänyt kivikylän kylttiä Museoviraston sivustollakin. :D:
Siis tarkennus, eli Vareputtaanoja, joka laskee Halosenlahteen, saa alkunsa jostain Vareputtaan takaa, Jokikylän pohjoispuolelta, juoksee läpi Vareputtaankankaan, Iihin menevä iso tie läpäisee jonkin matkaa Martiniemen pohjoispuolelta Vareputtaan, eli siinä se kangas on kaikkien kulkijoiden nähtävänä
tellervoranta
20.05.10, 13:41
Tätä se jatkuva helle +27-+29 astetta teettää. Siis Varevaarassa olen käynyt marjassa.
http://www.nba.fi/fi/arkpv05tervola
Törmävaarassa kylttiä pönkittänyt.
Matti Lund
20.05.10, 14:37
Tätä se jatkuva helle +27-+29 astetta teettää. Siis Varevaarassa olen käynyt marjassa.
http://www.nba.fi/fi/arkpv05tervola
Törmävaarassa kylttiä pönkittänyt.
Helle ja Varevaara?
Täällä Turussahan asun Varissuolla Kråkkärret på svenska. Mutta mutta, erään täkäläisen nimistönikkarin mukaan Varissuon nimi on sangen lounaisen murrepohjainen ja olisi alunperin ollut Varisuo = lämminsuo. Selitys tälle on se, että maasto kohoaa aika jyrkästi Pääskyvuorelta alkaen lähes merenpinnan tasolta runsaaseen 40 metriin kauttaaltaan ja laskeutuu loivasti kohti Littoista. Korkeimmat kohdat ovat likellä 60 metriä, oman pihamme kallio 50 metrissä. Kävin juuri yhtä Bischoniamme ulkoiluttamassa ja kalliot metsän keskellä olivat suorastaan kuumat, vaikka varjossa ei taida juuri olla 24 astetta enempää. Siis Varisuo tuntuu näinä päivinä sangen konkreettiselta.
Sen sijaan Vareputtaalla liikkumisesta jää mielen syövereihin varisten raakunta ympär' metsän piirin. Pohjoispohjalaiselle varis on yhtä hyvin vares, taitaa olla paljon laajemmallakin murrealueella. Alue ei ole täysin kivipelloton. Maa on kovin kivinen, mutta murikat enimmäkseen piilossa kamaran alla, mutta oikein sellaisia suuria kiviröykkiöitä kuten Vakka-Suomen Päärnävaressa, jotka erottuisivat silmiinpistävästi maastosta ei Vareputtaalla ole. Hiekkaisuus sen sijaan pistää silmään ja maa-aineksen rautapitoisuus.
No, miksi jää mieleen erityisesti varisten raakunta? No siellähän on kaatopaikka, joka houkuttelee suuret varisparvet, jotka väliin hajoavat pitkin metsiä. Mutta ehkäpä metsä on houkutellut variksia jo ennen kuin mistään kaatopaikasta on siellä ollut tietoa. Kuka tietää?
terv Matti Lund
Mistähän Turun Pallivaha on saanut nimensä?
Paikakhan on tullut tunnetuksi Marja Tyrnin laulusta.
Mika J
Nimi tulee kivestä, jonka kuuleman mukaan jättiläinen heitti yhden kallion päälle ao. paikassa
Palli tulee tuon kiven muodosta (murteessa palli=pallo) ja vaha tulee Turun murteen rajakiveä merkitsevästä sanasta.
Joten sorry, ei mitään riettauteen viittaavaa!
t Juha
En epäillytkään, mutta huvittavan kuuloinen paikannimihän se on näin muun suomalaisen korvassa.
Vaha-päätteisiä paikannimiähän on lounais-Suomessa muuallakin.
Mika J
Olihan Turussa aikoinaan "Pisu" ja "Kikkarainen", jotka sitten nimettiin uudelleen häveliäämpään muotoon.
Näitä tietysti löytyy aivan ympäri Suomea - siis paikkoja, joilla on rohkean tuntuinen nimi. Niistä löytyy netistä tietysti kaikenlaisia listojakin.
Juha
Seppo Niinioja
20.05.10, 16:03
Helle ja Varevaara?
Täällä Turussahan asun Varissuolla Kråkkärret på svenska. Mutta mutta, erään täkäläisen nimistönikkarin mukaan Varissuon nimi on sangen lounaisen murrepohjainen ja olisi alunperin ollut Varisuo = lämminsuo. Selitys tälle on se, että maasto kohoaa aika jyrkästi Pääskyvuorelta alkaen lähes merenpinnan tasolta runsaaseen 40 metriin kauttaaltaan ja laskeutuu loivasti kohti Littoista. Korkeimmat kohdat ovat likellä 60 metriä, oman pihamme kallio 50 metrissä. Kävin juuri yhtä Bischoniamme ulkoiluttamassa ja kalliot metsän keskellä olivat suorastaan kuumat, vaikka varjossa ei taida juuri olla 24 astetta enempää. Siis Varisuo tuntuu näinä päivinä sangen konkreettiselta.
Sen sijaan Vareputtaalla liikkumisesta jää mielen syövereihin varisten raakunta ympär' metsän piirin. Pohjoispohjalaiselle varis on yhtä hyvin vares, taitaa olla paljon laajemmallakin murrealueella. Alue ei ole täysin kivipelloton. Maa on kovin kivinen, mutta murikat enimmäkseen piilossa kamaran alla, mutta oikein sellaisia suuria kiviröykkiöitä kuten Vakka-Suomen Päärnävaressa, jotka erottuisivat silmiinpistävästi maastosta ei Vareputtaalla ole. Hiekkaisuus sen sijaan pistää silmään ja maa-aineksen rautapitoisuus.
No, miksi jää mieleen erityisesti varisten raakunta? No siellähän on kaatopaikka, joka houkuttelee suuret varisparvet, jotka väliin hajoavat pitkin metsiä. Mutta ehkäpä metsä on houkutellut variksia jo ennen kuin mistään kaatopaikasta on siellä ollut tietoa. Kuka tietää?
terv Matti Lund
Reino Helismaa riimitteli ja Tapio Rautavaara lauloi aikanaan näin:
Reppu ja reissumies, siinä varmaan on sellainen pari
oli kylmä tai vaikkapa vari, niin kumpikin paikkansa ties
Jouni Kaleva
20.05.10, 20:29
Ruotsalaiset ovat edelleen monarkisteja, ainakin kun kruununprinsessan häät ovat ovella...
SAOB kertoo:
Svenska Akademiens ordbok – huvudordet KONUNG.sbst1(jfr I 2)KUNGS-ÅDRA l. -ÅDER.
( kongs- 1530–1852. konungs- 1530–1867. kungs- 1648 osv.)
[fsv. konungs adher l. adhra; benämningen utgår sannolikt från det förhållande att kungsådran av gammal hävd icke fick disponeras av strandägarna o. därför kom att betraktas som konungens o. kronans egendom]
[1]
1) (i fråga om förh. före 1918 1 sht kam. i fråga om (större) rinnande vatten drag l. sund: den mellersta o. djupaste (tredje)delen av vattendraget, som icke fick avstängas gm anläggande av fiske- l. dammbyggnad l. dyl;
jfr LED-SUND (http://suku.genealogia.fi/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=LED-SUND&sida=&svarsantal=15&normaliserat=0&ordtyp=.*&begransning=av&mode=0).
Wij wethe ..icke anners än att konungx aderen är frij i för: de Elffuekariby. G1R (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%276380%27%29) 7: 133 (1530).
SOMMARIN EkonL (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%2712874%27%29) 2: 24 (1916).
[2]
2) (i fråga om förh. efter 1918 kam. i vattendrag (i sht i vattenfall): viss del av vattenkraft som är reserverad för vissa allmänna intressen.
SFS (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%274474%27%29) 1918, s. 1118.
Enligt den nya vattenlagen finnes kungsådra i vattendrag, där en vattenmängd av minst 5 kbm rinner fram. SvGeogrÅb. (http://javascript%3Cb%3E%3C/b%3E:parent.popup%28%2715247%27%29) 1929, s. 149
Seppo Niinioja
Viljo Nissilä kirjassa Iijoen varrelta selittää näin(s.57-58):
"Vanhimmissa laeissa oli kuitenkin määräys yleisen väylän aukipitämisestä vesireiteissä, ja esim. Helsinglannin lain mukaan se oli kolmannes väylän leveydestä. Kun kuningas oli kaikkien yleisvaltakunnallisten oikeuksien suojelija, alettiin sitä nimittää kuninkaanväyläksi (kungsådra). Kun sitä paitsi kuninkaalle maalain mukaan kuului kolmannes kihlakunnan yhteismaasta suoritettavista veroista, Kustaa Vaasa käsitti asian niin, että kuninkaanväylä oli se osa kalastusvedestä, josta valtio sai kantaa veroa. Niinpä hän kirjeessään 1541 lausuu, että valtiolle Ruotsin lain mukaan kuuluu verotusoikeus kuninkaanväylän kalastuksiin, ja kirjeessä 1544 kuningas sanoo, että hän pitää koko osuutensa kuninkaanväylästä, joko joka kolmannen lohen tai sen sääntölohen, joka aikaisemmin oli suoritettu."
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.