PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Apua vironkieleen


ehjelt
11.01.09, 12:13
Hei
Oheisessa Rakveren (Wesenberg) seurakunnan syntyneitten luettelossa vuodelta 1886 kaipaan apua vironkielisen tekstin tulkintaan. Sivun ensimmäisen syntyneen, Karl Johannes Kuhlbergin, kohdalla "Bemerkungen"-sarakkeessa on tieto hänen sukunimen muutoksestaan 1938. Ensin nimi on muutettu muotoon Hunt sitten ilmeisesti korjattu muotoon Unt. Onko tekstissä mitään muuta huomionarvoista?

ehjelt
11.01.09, 12:20
Äh
Kuva tuli liian epätarkka. Oliskohan nyt selvempi.

Jukka Blomqvist
11.01.09, 14:49
Terve, Erkki!
Vaikka oikein suureksi kasvatin kuvan, niin en silti siitä löytänyt mitään muuta, mutta minä kyllä tulkitsisin mieluummin niin, että Karl Johannes Kuhlbergin (eli Hunt = susi) nimi olisi päätöksellä määrätty olevan Unt.
Taisi Eestissä olla noina vuosina sama buumi kuin meilläkin. Muutettiin vieraskielisiä nimiä kotimaan kielelle. Tässä tapauksessa hra Kuhlbergilla on ollut luultavasti kansankielinen nimi, joka on sitten muutettu virallisesti hieman toiseen muotoon, ei niin susimaiseksi.
JukkaB

ehjelt
11.01.09, 21:32
Karl Johannes Kuhlbergin (eli Hunt = susi) nimi olisi päätöksellä määrätty olevan Unt.
Tässä tapauksessa hra Kuhlbergilla on ollut luultavasti kansankielinen nimi, joka on sitten muutettu virallisesti hieman toiseen muotoon, ei niin susimaiseksi.


Kiitos tiedosta!

Vähän minulle jäi hämäräksi mitä tarkoitat merkinnällä Karl Johannes Kuhlberg eli Hunt ja se, että hänellä oli kansankielinen nimi. Oliko hänellä mahdollisesti sukunimen Kuhlberg lisäksi jokin virallinen tai puolivirallinen lisänimi Hunt? Siis jo ennen vuonna 1938 käyttöönotettua Unt-nimeä. Poikkesiko Viron sukunimilaki tai käytäntö tältä osin Suomen vastaavasta? Eihän Suomessa sukunimilain voimaantultua enää tunnettu sukunimien rinnalla tai lisäksi mitään lisänimiä.

Jukka Blomqvist
11.01.09, 23:30
Terve!
Eestissä oli käytäntö, kun sukunimiä ei vielä ollut kovin yleisesti, että talonpoikaisperheelle annettiin (joskus valitsivat itse) sukunimi 1822-1835 nimireformin aikana maaorjuuden päätyttyä 1816-1819. Nimenantajana oli usein paikallinen appi, saksankielinen tavallisesti Myöhemmin nimi muuntui usein suuhun sopivammaksi tai saattoi olla nimenomaan 'kotimaistettu' muoto. Tämä nimi oli ilmeisesti ainakin puolivirallinen, koska näitä nimien muutoksia dokumenteissa on seurattu (ilmeisesti virkakäytännössä hyväksytty) ja lopulta 1930-luvulla nimiä lopulta eestinnettiin kokonaan ja taas nimi saattoi muuttua. Kyselen eteläisen naapurin harrastajilta vielä tarkennusta näkemykselleni.
JukkaB