Kiitos kirjoituksista, taas mennään eteenpäin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346865
Iso-Iivarin tieto:
[SIZE=small]Ryti Loimankylä perintötila 1763- 2/3 607 901 1540-87 Matts Johanss Siuko 1587 Huit 607 902 88-00 Margareta 607 903 1600-01 Stefan Mattss 607 904 1615-45 Sven Paulss 607 949 _Vaimo Johansd Harakka 607 905 Brita [/SIZE]Sven Påhlssonin vaimon isä oli Jöns Matsson.
Tämän äiti siis N. Larssotter Laitila.
Rytin isäntänä mainitaan yllä Matts Johansson Siukko,joka varmaankin on Jöns Mattsonin isä ja silloin Margareta olisi Laitila.
Steffan siis Jönssin veli?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343374
Yllä näkyy Anders Jönsson ja Johan eli Jöns lienee Mattsson
Sven Paulsson Rytin puolison veli on myös Anders Harakka i Soinila eli Anders Johansson Vampulan Soinilan Harakan isäntä 1617-1635,
Huittisten syyskäräjät 8.12.1638.
2.
Kansallisarkisto, Yleisiä asiakirjoja, Ala-Satakunnan ja Ylä-Satakunnan tuomiokirja 1600-1601 (222a) s.133( jpg 142)
"Kom för rätta Eskill Michelsson Borgare i Åbostad och Hendrik Jönsson i Laitila och giorde en vänlig och broderlig förlikning med Eskil Gregersson i Laitila. Att för:ne Eskill skall anamma penningar för sin fasta jord och hws som han borde ärffua effther sin s. fädher och mådher aff för:ne Laitila.
Men huad om lösöre belanger, haffue the bytt i tw emellan Eskill Michelsson och Jöns Michelssons barn. Därföre dömbdes för:ne jord kiöp stadig och fast åbrothelig att hållas vid huar och een 3(markkaa) för härads dom."
Tarkoittaisiko tuo yllä että Eskill Michelsson antaa osansa Laitilan talosta Veljensä Jöns Michelssonin lapsille, mutta mihin rakoon tuo Eskill Gregersson kuuluu?
Eli Eskill Gregersson sai rahaa osuudestaa, mutta mitä tuo asiakirja tarkalleen olisi suomeksi?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34281
Laitila on Michel Larssonin aikana ollut nimismies talo ja kestikievari.
Vaikuttaisi,että tuo Eskill Gregersson olisi asunut Laitilassa ja varmaankin hoitanut tilaa, sillä Michell Larsson on ollut jo huomattavan vanha.
Onko Eskil Gregerssonin vaimo Michelin tytär, siltä se ajatuksellisesti vaikuttaisi, tuskin Jöns Michelssonin tätä tukenee myös tuo broderlig ilmaus.
3. Kuka oli Laitilan isännän Henrik Jönssonin isä Jöns Michelsson?
Missään lähteissä ei mainita Jöns Michelsonia ja vain tuossa perintöjutussa 1625 Henrik Jönssonin vanha äiti Karin.
Kyrön käräjät 21-23.11.1625:
Hendrick Jönssons gambla moor be:te h.Karin till Laitila och Knut Markusson i Uskela..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41155
Yllä näkyy tuo Knut Mårtenson Uskelasta ja sinänsä kiinnostavaa, että Käkelän ratsutilalla näkyy Jöran Nilsson Mulli, joka nimi on sama kuin Stuht.
Miksi ei missään mainita Jöns Michelssonia vaikka luulisi tuollaisen talon pojan jossain näkyvän.
Ehkäpä on niin ettei häntä ole haluttu mainita!, koska se olisi ollut epäviisasta.
Henrik Jönssonin 1. vaimoa ei tunneta. 2. oli siis säätyläis sukuinen Kirstin Kristoffersdotter, jonka 1. puoliso oli aatelissukuinen.
Henrikin isän veli oli turkulainen porvari.
Isoisän veljeksi olen ajatellut Ilmajoen kirkkoherraa Mthias Larssonia, jolla oli vaimona Sofia Gresdotter Stuth, luultavimmin Hämeenkyrön khr Stuutin tytär.
Sofia veljeksi sopisi erinomaisesti Eskill Gregersson Laitilasta.
Tätä taustaa vasten löytyy yksi Jöns Michelsson joka olisi sopiva ajallisesti ja teknisesti Henrik Jönssonin isäksi.
Tätä ei ole ajateltu, koska tiEdostossa on toinen henkilö isäksi, mutta uskoisin, että tämä on oikea Jöns Michelsson.
Johannes Michaelis (K ehkä 1612 jälkeen)
Hans Michaelis / Michelsson
Mahdollisesti Kokemäen aiemman kirkkoherran
Michael Stephanin poika, joskaan lähteet eivät varmista asiaa.
USKOISIN, ETTÄ TÄSSÄ ON VÄÄRÄ TIETO JA JOHANNES/HANS /JÖNS ON LAITILA.
Opinnoista ei ole tietoa.
Kokemäen kappalainen 1578, kirkkoherra 1579.
IKÄ SOPII TARKELLEEN, SILLÄ MICHEL LARSSON LAITILA MAINITAAN ISÄNTÄNA 1553
Allekirjoitti (
Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Johannes Michaelis Kokemäellä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Johannes Michaelis esiintyi Kokemäen käräjillä 1586. Hänet ("Her Hans i Cuma") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen, mutta 20.8.1590 hänelle palautettiin hänen Turun tuomiokirkon rakennuskuluihin luovuttamansa 5 tynnyriä ruista vuosilta 1586–1590.
Kun kalastuksesta kiinnostunut kirkkoherra sai Kaarle-herttualta heinäkuussa 1590 oikeuden osuuteen kruunun kalastuksen tuotosta Lammaistenkoskessa (joka 25. kalaan Lammaistenkosken Pirilänvirrasta), Tapio Salminen katsoo tämän ”viittaavan siihen, että herttua yritti taivutella regaalipitäjän kirkkoherraa puolelleen”. Kaarle-herttuan ja hänen veljenpoikansa kuningas Sigismundin välisessä valtataistelussa kirkkoherra Johannes Michaelis kuitenkin asettui viimeistään nuijasodan aikaan herttuan valtapyyteitä vastustavan laillisen kuninkaan puolelle. Marski Klaus Flemingin tukijana hän varusti ainakin kaksi ratsumiestä hevosineen asepalvelukseen Flemingin joukoissa ja sai Flemingin kirjeellä 31.1.1597 nautittavakseen neljän manttaalin verot Huittisten Kauvatsan Yttilän kylästä. Sotatoimien alettua hän myöhemmän muistitiedon mukaan piileskeli 1599 erään talon riihessä Kokemäen Hampulan kylässä, mutta Kaarle-herttuan toisella Suomen-retkellä tämän sotajoukot vangitsivat kirkkoherran, joka oli marraskuusta 1599 ainakin maaliskuuhun 1600 asti vangittuna Turun linnassa.
Jo ennen kuin herttua oli päässyt lopullisesti voitolle Suomessa, kirkkoherra Johannes Michaelis oli herttuan vaatimuksesta Turussa pidetyssä hiippakunnan pappeinkokouksessa erotettu virastaa, ja herttua oli myös syyttänyt häntä noituudesta. Piispa
Ericus Erici Sorolaisen Linköpingin valtiopäivillä 15.3.1600 antaman selityksen mukaan herra Hans, jonka toimista hänen seurakuntalaisensa olivat valittaneet ja jota oli syytetty mm. noituudesta, oli kyllä pappeinkokouksessa julkisesti erotettu virastaan, mutta päätöstä ei ollut voitu panna täytäntöön kuningas Sigismundille uskollisen Klaus Flemingin alipäällikön, viimeksi Kastelholman linnanpäällikkönä toimineen Salomon Illen ja eräiden muiden vaikutusvaltaisten aatelisten otettua kirkkoherran suojelukseensa. Syytteen, jonka mukaan herra Hans olisi ollut noita (Trollkarl), papisto oli kuitenkin kokouksessaan todennut perättömäksi.
Erotetun ja kuolemaan tuomitun kirkkoherran myöhemmistä vaiheista ei ole varmaan tietoa. Yhtäältä on oletettu, että hänen kuolemantuomionsa olisi pantu täytäntöön jo maaliskuun lopulla 1600, ja erään tiedon mukaan hänet mainitaan vainajana kuukautta myöhemmin 22.huhtikuuta. Eric Anthonin tutkimusten mukaan (1937) Kaarle-herttuan laivastoa hänen molemmilla Suomen-retkillään 1597 ja 1599 johtaneen Ruotsin laivaston yliamiraali Joakim Scheelin joukot luultavasti vangitsivat, kaiketi marraskuussa 1599, Kokemäen kirkkoherran kapinoitsijana, ja hänet vietiin vankina Turun linnaan, jonka käskynhaltijana yliamiraali Scheel toimi 1599–1600. Siellä ”kapinasta vangittu Kokemäen herra Hans (fången för opror her Hans i Kumo)” esiintyy mantaaliluetteloon 14.1.1600 merkittynä ja ”lopullisesti menetettäväksi (för att definitivt ´mistas`)” mainittuna 15.3.1600. Anthoni kuitenkin olettaa, ettei kuolemantuomiota pantu täytäntöön, vaan manttaaliluettelossa 12 vuotta myöhemmin, huhtikuussa 1612 mainittu ”her Johan fordom kyrkoherde i Kumo” luultavasti on marski Klaus Flemingin kannattajiin kuulunut Kokemäen entinen kirkkoherra, sillä tiedossa ei ole kenenkään hänen samannimisen seuraajansa virasta erottamista. Kokemäen pitäjän maakirjoissa ja autioluetteloissa 1600–1611 entinen kirkkoherra Hans (Johannes) on merkitty Kuoppalan kylän ”ulkokylänmaalla (vttbys)” sijainneen ja 1605 seitsemän vuotta autiona olleeksi mainitun Pehun talon haltijaksi ja hänestä käytetään myös nimiä Jöns Michelsson ja Hans Cuopalan.
Johannes Michaelis mainitaan Kokemäen pitäjän maakirjoissa Kakkulaisten kylän Sukaran talon (josta 1630-luvulla tuli nimismiestalo) haltijana 1586–1600, ja hän maksoi myös ainakin vuodesta 1586 Sukaraan yhdistetyn Passin talon verot. Lisäksi hän omisti Kokemäen Kuoppalan kylässä Pehun talon, ja Kokemäen pitäjänhistorian kirjoittajan Tapio Salmisen (2007) mukaan hän ”on voinut pyrkiä kohentamaan pappilan taloutta hankkimalla sille niittyjä lahjoituksina tai rästiin jääneiden maksujen tai rakennusvelvollisuuden suorituksina”. Kokemäen kirkkoherranpappilan rakennusvelvollisuutta koskevasta, 9.6.1600 laaditusta ja nykypäiviin säilyneestä jakokirjasta pappilan talouden mahdollisista kohentamispyrkimyksistä ei kuitenkaan näy jälkeäkään, sillä pappila oli tuolloin Johannes Michaeliksen kirkkoherrakauden juuri päätyttyä ”hänen tai ehkä häntä hakemaan tulleiden Kaarle-herttuan miesten jäljiltä sellaisessa kunnossa, ettei siellä ollut yhtään talviasuttavaa tupaa”. K ehkä 1612 jälkeen.
VAIKUTTAISI USKOTTAVAMMALTA ETTÄ HANS MICHELSSON ON TODELLA MESTATTU 1600 JA NUO MAININNAT MYÖHEMMISSÄ KIRJOISSA OVAT VAIN MAININTOJA ENTISESTÄ HALTIJASTA?
TÄMÄHISTORIA SELITTÄISI ETTEI JÖNS MICHELSSONISTA OLE MITÄÄN MAINITOJA, KUNINKAAN MESTAUTTAMA VASTUSTAJA OLIS OLUT HYVIN SOPIMATONTA MAINITA.
TOISAALTA LAITILA OLI VELJEN JA ISÄN NIMISSÄ JOLLOIN EI SINNE TULLUT PAINEITA RANKAISUKSISTA
Jöns Michelssonin vaimo Karin voisi hyvinkin olla tuon Michel Stephanin eli edeltäjän tytär