Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : "Thus"-merkintä Korpilahdella
Olen tosi pitkään pohdiskellut, mitä tarkoittaa (aluksi HISKI:ssä) syntymäpaikkamerkintänä Leustu Thus. Sitten toki huomasin, että muidenkin talojen kohdalla saattoi olla sama merkintä. :confused:
Edelleen selatessa syntyneitten ja kastettujen luetteloita, siinä vaiheessa oli jo lisäyksenä merkinta "döbte" ja papin nimi, niin arvelin ettei se ainakaan ollut kukaan pappi (kurkistin jo pappislistaakin, hih, hih).
Niin sitten hoksasin "ihan ite". Thus tarkoittaa toki Korpilahden kohdalla Tavastehus län- merkintää. :)
Näin sitä pikkuhiljaa voi hoksata...
Leustusta puheenollen. Tällä Forumille lienee joku/joitain, jotka tutkivat Leustun talon/talojen asujamistoa. ?????
T. PäiviKL
Hei!
Hienoa, että hoksasit itse. Päijänne jakoi tosiaan Korpilahden "maapuoleen", eli Päijänteen länsirantaan ja "vespuoleen", eli Päijänteen itärantaan. Maapuoli kuului Hämeen lääniin ja vespuoli Kymenkartanon tai Heinolan lääniin.Päijänteen asutut saaret kuuluivat mikä mihinkin.
1800-luvulla oli jopa erilliset rippikirjat maapuolen ja vesipuolen kylistä. Sitten perukirjat, käräjäpöytäkirjat ym. aineisto on joskus arkistoitu jopa eri arkistoihin sen mukaan, kummalla puolella Päijännettä kyläkunta sijaitsi.
Tuo seikka on joskus kiusallinen pitäjän sisäistä muuttoliikettä yms. seikkoja tutkittaessa.
ER:)
Liisa Rinkinen
19.03.10, 21:53
Päivi!
Thus onkin siis läänimerkintä!
Olen tutkinut neljää korpilahtista taloa, joista yhden, Kantolahden, edessä käytetään Thus-merkintää. Olin ajatellut sen olevan lyhenne Torparhusista tai jostakin torppaan viittaavasta. Kun Kantolahti ei mielestäni ollut torppa, vaan talo ja sen isännästäkin käytettiin titteliä Wärd, epäilin suuresti omaa tulkintaani. Vikaanhan se oli mennytkin!
Perä-Reivilän isäntä Kalle Heikinpoika oli naimisissa Leustun Mäkelän tyttären Maria Mennaderin kanssa vuodesta 1869 lähtien. Marian isä Enok Mennander oli hankkinut Mäkelän kymmenisen vuotta aiemmin omistukseensa.
Kalle ja Maria ovat isoisäni vanhemmat. En ole tutkinut muita Leustun taloja.
Tunnetko kirjan Väljempää eloa, kekkeempää oloa? Siinä on tarinoita Leustusta, vai sanotaakon Korpilahdella Leustulta?! :p:
Entä onko Mäkikylä sama kuin Leustu?
Piti vastaaman, mutta heräsikin vain lisäkysymyksiä!
sukututkimusterveisin liisa
Jossain yhteydessä "Thus" merkintä tarkoittaa muuttoa Hämeenlinnaan, kuten tässä Anna Liisa Antintyttären tapauksessa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korpilahti/rippikirja_1853-1863_tk437/115.htm
Samainen Anna Liisa Atintytär löytyy aiemmin vespuolelta, jossa myös "Thus" merkintä. Tällä kertaa tarkoittaen Päijänteen länsipuolelle muuttamista:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korpilahti/rippikirja_1853-1863_tk438/63.htm
Kyseisen Anna Liisa Antintyttären isän isän äiti oli Leustun talon tytär Leena Matintytär.
Toki tiesin Korpilahden "maapuolen" ja "vespuolen" ja "mankönin" ja "qvinkönin" ja läänimerkinnät. Tuo Thus taisi olla jonkun papin oma tapa merkitä syntynyt lapsi kastettujen luetteloon.
Hoksasin asian siinä kohtaa, jossa oli sivun ylälaidassa läänimerkintä ja vuosiluku ja
oikeassa sarakkeessa talo ja kastepapin nimi.
Mäkikylä oli kinkeripiiri.
Ja Men(n)ander oli suutari tai räätäli, joka osti Leustun Mäkelän talon perikunnalta. Suurjämsän historia kertoo näin.
"Omaa väkeäni" on tuosta talosta lähtöisin. Seuraavaksi pitää lähteä arkistoon perukirjoja lukemaan. Muutenkin omiini liittyy merkillinen mysteeri: lapsi merkitty kuolleeksi vaikka selvästi äitinsä hoteissa (vaiko huutolaislapsena) ja renkinä 20-vuotiaaksi, jolloin muuttaa Jämsän puolelle. Enoch Ericksson kuoli 1915.
Tuo kirjavihje oli mainio, siitä kiitos! :)
PäiviKL
Liisa Rinkinen
20.03.10, 19:51
Joo, kyllähän Thus on ymmärrettävä noissa muuttomerkinnöissä, ihmetyttänyt se on minuakin juuri talojen nimien jäljessä. Mutta nytpä tiedän tuonkin!
Enoch Mennander oli todella pitäjänräätäli Jämsässä ennen Mäkelään muuttoaan.
Korpilahti on minulle vieras paikkakunta ja paikan/talonnimet tuottavat jatkuvasti vaikeuksia - haluaisin näet tietää, missä mikäkin talo on aikoinaan sijainnut.
Jokunen kesä sitten ajelin Leustussa, jota tuolloin vielä luulin siis Mäkikyläksi :oo: ja Mäkelän talo oli siellä vieläkin, suurten mäkien keskellä.
Miksiköhän Mäkelän edellinen omistaja luopui talostaan?
Kumotus-kyläkirjasarjassa on mainioita kyläkirjoja Korpilahden kylistä: Putkilahti, Saakoski, Tikkala, Päiväkunta, Hyrkkölä, Sarvenperä, Moksi ja Saukkola.
liisa
"Miksiköhän Mäkelän edellinen omistaja luopui talostaan?"
Perukirjoista löytyy varmasti enemmän tietoa kuin rippikirjan sivuilta, mutta minun "tarinani" olisi tällainen:
Isäntänä (1806-1845) Risto Mikonpoika s. 1777- k. 20.9.1845
puoliso Maria Tuomaantytär
vanhin poika Erkki Ristonpoika s. 7.6.1802-3.12.1847, siis vain kaksi vuotta isänsä kuoleman jälkeen!
eka vaimo Maria Joonantytär s.12.7.1807 - k. 1838
toka vaimo Saara Eliaantytär s. 1807 - k. ?
"minun" Eenokkini on tästä toisesta pesueesta
Tämän toisen pesueen lapset olivat 1-6 vuotiaita isänsä kuollessa keuhkotautiin, viimeinen aviolapsi syntyi isänsä kuoleman jälkeen.
Eka vaimon lapsia oli tuolloin elossa, joten oli varmaan ongelmallinen perukirjoitus, koskapa talo oli perikunnan hallussa 1845-1858.
Että silleen elämässä eteenpäin!
PS. Rullasin HISKI:ä sen verran, että thus-merkintä oli siellä vuosina 1803-1813, lisäksi oli kirjain H. Mikähän se sitten oli? Ei suinkaan "Hämeen lääni"?
PäiviKL
Se "H" on alkuperäisissä syntyneiden luettelossa "Hla":
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korpilahti/syntyneet_1801-1823_tk440-441/17.htm
Kyseinen merkintä viittaa Kymenkartanon(Heinolan)lääniin eli Korpilahdella vespuolelle.
Liisa Rinkinen
21.03.10, 21:22
Kiitos Päivi Mäkelän historiasta! Olin ajatellut pitäväni näppini siitä erossa, koska sutkimukset tuppaavat paisua aina vain laajemmalle... Mutta nytpä voin muutamalla sanalla kertoa oman Eenokkini talonhankinnan taustaa.
Mitähän pitäjän räätäli tienasi - onko todella mahdollista ostaa talo räätälin tienesteillä? Vaan mistä muualtakaan Eenokkini olisi rahaa saanut; ei tainnut lottovoittajia vielä tulloin olla... ;)
Tämä homma ei lopu koskaan, uusi vastaus poikii ainakin yhden uuden kysymyksenkin!
terv. liisa
Tässä olisi linkit Johan Enoch Mennanderin äidin vanhempien perunkirjoihin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10248&pnum=19
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=10248&pnum=39
Niissä mainitaan Johan Enochin Äiti Gretha ja tämän puoliso Jämsässä sotilas Johan From.
Gretha Frosterus/Mennanderin ensimmäinen puoliso oli Oriveden lukkari Gustaf Mennander.
Huomion arvoisia seikkoja arvioitaessa sitä, miten räätälillä oli varaa ostaa talo:
- Mäkelä ei ollut kuin 1/16 manttaalin suuruinen
- Johan Enoch Mennanderin sukutausta
- Syytinkisopimus Niklas Erik Erikinpojan kanssa
Liisa Rinkinen
22.03.10, 23:34
Voi hyvänen aika Varsell!!! Mistä nuo perukirjatkin vetäisit!!!:eek: En millään ehdi perehtyä niihin, vaikka yöunet taisi nyt kuitenkin mennä pelkästä innostuksesta.
Gretha, Eenokki ja Eenokin tytär Maria Vredrica ovat sutkimukseni ehdottomasti mielenkiintoisimmat henkilöt - palaan heihin vielä joskus oikein ajan kanssa.
Perunkirjoista saanen rutkasti mielenkiintoista lisätietoa!
Lämmin, lämmin kiitos linkeistä!
liisa
Olen ollut muissa meiningeissä jonkin aikaa, mutta löysinpäs teidän jatkoviestit!
Liisalle: minun sukulaiseni siis ovat niitä, jotka asuivat Leustu Mäkelässä ennen "sinua".
Mainiota on kuitenkin, että "minun Eenokkini" pojastakin tuli räätäli. Aikuisen ikänsä toimi Kuorevedellä. Itse Eenokki renkinä ja itsellismiehenä Jämsässä.
Pari päivää maakunta-arkistossa ei riittänyt siihen, että olisin löytänyt perukirjoja, liekö niitä olemassakaan. Kaupanvahvistusasiakirjat (yhdyssana?) löytynevät kyllä. Varsellin kommentti "syytinkisopimus Niclas Erik Erikinpojan kanssa" antaa minulle hyvää tietoa:
tämä oli Erik Cristerinpojan vanhin lapsi eka avioliitosta. Kastettuna "Erik NIclas", joten hieman hakusessa hänenkin vaiheensa ovat.
Vielä on haettava rippikirjojen "elämäkertatietoja" toisesta vaimosta Saarasta sekä hänen muista lapsistaan
PäiviKL
Liisa Rinkinen
27.03.10, 17:21
Hei Päivi ja Varsell sekä muutkin ehkä näistä Mäkelöistä kiinnostuneet!
Minulle tämä niin mielenkiintoinen ketju lipsahti kovasti sivuun otsikosta! Aloitan uuden viestiketjun Johan Enokista ja Mäkelän talosta Keski-Suomen osiossa - jos vaikka saisin lisätietoa Mennandereista... :oo:
tavataanhan uuden ketjun merkeissä!
liisa
Tämän kehotuksen uuteen viestiketjuun havaitsin näin perästä päin. Varsellin viestissä löysin viittauksen Oriveteen, josta toinen keskisuomalainen perheeni tuli Jämsään, täytyypä tutkia, nämä tuon aikaiset sosiaaliset verkostot ovat tosi mielenkiintoisia, vaikkei sukulaisuutta löydykään. Kummit olivat tärkeitä, tässäkin perheessä vanhemmat kuolivat samana vuonna (1801) ja nuorin lapsi oli 15 vuotta.
t. PäiviKL
Jeremias Sankari
29.03.10, 21:37
Hei
pistänpä vielä minäkin oman puumerkkini tähän asiaan. Tuo jako maa- ja vespuoleen tulee vastaan myös käräjillä, nimittäin vespuolen asiat hoituivat itäpuolen käräjillä: Hartolan (varmaankin 1800-luvulla, en nyt muista tarkkaa aikaa) käräjillä käsiteltiin myös Kymenkartanon lääniin kuuluva osa Korpilahdesta, siis esim. Putkilahti.
t.
jeremias
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.