PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jakob Tomaksenpoika Ögneloodin syntyperä


Sami Lehtonen
18.03.10, 21:24
Olen jo joitakin vuosia pohtinut, millainen kuvio voisi olla otsikossa mainitun herran takana. Jo suku-listalla ihmettelin, kuinka 30-vuotisen sodan aikoihin on luutnantti Jakob Tomaksenpoika mainittu niin Janakkalan Vähikkälässä kuin Kalvolan Kutilassa. Nähtävästi kahta luutnanttia ei kuitenkaan ole. Jakob Tomaksenpojan puoliso Sara Knutintytär oli Kuurilan aatelissukua, kun taas Jakob Tomaksenpojan taustasta Ramsay tietää vain kertoa, että vanhemmat olisivat Tomas Jakobinpoika ja Brita Andersintytär ja että tämä olisi Kalvolan pitäjästä.

Jakob on kuitenkin avioitunut Saran kanssa jo 1640-luvulla, mutta hänet kuitenkin aateloitiin vasta 1653, rälssioikeudet hän sai Kalvolan osuuteensa 1642. Kuurilaan avioituvalta mieheltä odottaisi hieman enemmän, kuin ratsumies tai -upseeri Kalvolasta. On siis syytä verrata ainakin Vähikkälässä ollutta ratsutilaa eli Kuossaria, joka oli Anders Erikinpoika Haran rälssinä, ja Kalvolan Kutilaa, jossa luutnantti Knut Erikinpoika Kuurila-sukua vaikutti ennen Jakobia. Nimet Thomas ja Jakob näkyvät Kuossarissa jo 1630-luvulla. Vuonna 1630 mainitaan 80-vuotias isäntä Jakob Mårteninpoika ja Huusman Thomas. Tuolloin tilalla maakirja mainitsee Anders Erikinpojan ja ratsupalveluksen Nils Larsinpojan alla. Ramsayn tieto Jakob Tomaksenpojan vanhemmista viittaa ritarihuoneen Palmsköldin kokoelmaan. En tuota lähdettä sen tarkemmin tunne, mutta luulenpa, että vanhempien nimiä tarkempia tietoja siellä ei välttämättä ole. Vuodelta 1639 löytyy Kuossarista mielenkiintoinen lause: "Rytt. Jakob Tomassons eget hem" ja vuonna 1642 tämän mainitaan ratsastavan Matias Roosin komppaniassa. Vuonna 1644 sekä Kuossari, että Kutila mainitaan suorittavan ratsumiespalvelusta Henrik Larsinpojan alla - kuoliko Matias Roos 1644 tienoilla? Joka tapauksessa vuoden 1642 tieto Jakob Tomaksenpojasta Matias Roosin komppanian luutnanttina täsmää myös muihin lähteisiin.

Koska Knut Erikinpoika hallitsee Kutilaa kuolemaansa asti ja leski vielä sen jälkeenkin ja Jakob Tomaksenpoika on näiden vävy - lienee selvää, että Kutilan omistus ja rälssioikeudet ovat tulleet avion myötä, joka ilmenee myös 1683 vuoden reduktiossa 'Jakob Tomasson genom gifte egt säterifrihet på Kutila, såsom "måg i gården"'. Ramsay ei ole ajoittanut avioliittoa, mutta Jaakko Tuomaanpoika mainitaan varmuudella suorittavan ratsupalvelusta puolen Kutilan puolesta 1641. Tämä sopii viimeiseksi mahdolliseksi ajankohdaksi, sillä Jakobin poika Thomas lienee syntynyt 1642. Miten sitten Kuossari, joka siis oli Anders Haran rälssiä, onkin 1639 Jakob Tomaksenpojan 'eget hem'. Ja miksi on pitänyt korostaa tuota sanaa oma? Eikö merkitykseltään samansisältöinen olisi ollut "Jakob Tomassons hem", joka ilmaisumuoto tavataan vuonna 1634? Onko kenties niin, että Jakob Tomaksenpoika on jo tuolloin (1639) vaikuttanut Kutilassa ja tästä syystä on erityisesti korostettu juuri tämän ratsutilan olleen Jakobin oma talo? Miten talon hallinta sitten olisi siirtynyt Jakobille. Esitän tässä nyt melko suoran teorian: aiemmin mainittu Huusman Tomas voisi tittelistään huolimatta olla vanhan isännän Jakob Mårteninpojan poika. Erik Haran mainitaan tulleen Suomen puolelle 1602 ja poika Anders toimi voutina Hollolan ja Hattulan tuomiokunnissa 1610-luvun lopulla. Anders tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin. Anders Erikinpoika ilmeisesti ratsasti itsekin tai ainakin hän saavutti lopulta majurin arvon. Andersin lapsia en tiedä mainitun, mutta naimisissa hän oli Barbro Schadhin kanssa tämän 2. aviossa. Voisiko olla niin, että Andersilla ja mahdollisesti juuri Barbrolla olisi ollut tytär Brita Andersintytär, joka olisi avioitunut em. Tomaksen kanssa ja näin Jakob Tomaksenpoika olisikin itse asiassa Anders Haran tyttärenpoika? Anders Haran tarkkaa syntymäaikaa ei ilmeisesti tiedetä, mutta ainakin Erikin on arvioitu syntyneen noin 1560, jos Anders olisi syntynyt n. 1580 ja Brita n. 1600 - voisi Jakob vuorostaan saavuttaa luutnantin arvon juuri ja juuri 1630-luvulla. Em. arvioituja syntymäaikoja voinee siirtää kymmenelläkin vuodella taaksepäin.

Valitettavasti Kuossarin talon vaiheita ei liene joko selvitetyn juuri lainkaan tai sitten tietoja ei ole saatavilla. Minusta on selvää, ettei Jakob Tomaksenpojan alkuperää kuitenkaan ole syytä etsiä Kalvolasta. Jakobin melko nimettömäksi taustaksi sopinee Kuossarin talossa toimineet tahot, mutta upseerin ura ja hyvä avioliitto melkeinpä edellyttävät jollakin tavalla parempaa syntyperää.

Sami Lehtonen
18.03.10, 21:28
Harasta löytyy tietoja mm. Bernhard Schlegelin ja Carl Arvid Klingsporin kirjasta 'Den med sköldebref förlänade men ej å Riddarhuset introducerade Svenska Adelns Ättar-taflor':
http://books.google.com/books?id=MoEn2z_bUBkC&pg=PA114&dq=anders+hara+tavastehus&hl=fi&cd=1#v=onepage&q=anders%20hara%20tavastehus&f=false

Artul
28.03.10, 10:06
Kirjoista olen lukenut jotta Anders Erikinpoika Hara ja Barbro Schadh asuivat itseasiassa elämänsä loppupuolella Kuopion seudulla vaikkakin Anders oli lähtöisin sieltä etelästä. Anders toimi ns. kotimajurina sekä Tavinsalmen kuninkaankartanon vuokraajana. Hän oli toiminut myös lyhyen aikaa Savonlinnan päällikkönä sitä ennen. Anders kuoli 1646? ja Barbro eli ainakin vuoteen n. 1670 - 80 asti kartanossa. Lapsista ei muuta tietoa kuin että Anderssilla mahdollisesti kaksi poikaa ensimmäisestä avioliitosta? Aatelittomilla? pojilla oli maita siellä etelässä mutta menettivät ne jossakin vaiheessa ennen isänsä kuolemaa.

Sami Lehtonen
28.03.10, 16:42
Kirjoista olen lukenut jotta Anders Erikinpoika Hara ja Barbro Schadh asuivat itseasiassa elämänsä loppupuolella Kuopion seudulla vaikkakin Anders oli lähtöisin sieltä etelästä. Anders toimi ns. kotimajurina sekä Tavinsalmen kuninkaankartanon vuokraajana. Hän oli toiminut myös lyhyen aikaa Savonlinnan päällikkönä sitä ennen. Anders kuoli 1646? ja Barbro eli ainakin vuoteen n. 1670 - 80 asti kartanossa. Lapsista ei muuta tietoa kuin että Anderssilla mahdollisesti kaksi poikaa ensimmäisestä avioliitosta? Aatelittomilla? pojilla oli maita siellä etelässä mutta menettivät ne jossakin vaiheessa ennen isänsä kuolemaa.

Myöhempi Andersin virkaura edellytti toki näin, mutta toimiessaan Hollolan ja Hattulan voutina 1617-1618 hänen asemapaikkansa ei voinut olla kovin kaukana Hämeenlinnasta.

Artul
29.03.10, 16:37
Oikeassa olet. Anders mainitaan Salon kartanon omistajana 1618-1646. Kartano sijaitsee Hämeenlinnan lähellä. Mahdollisesti Andersilla on ollut erilaisia virkatehtäviä siellä asuessaan. Ehkä myös sotimassa RuotsiSuomen armeijan mukana niin kuin veljensä Erasmus. Haran suku oli enimmäkseen sotilassuku siihen aikaan. Ehkä Andersin aatelittomat pojat jäivät kartanolle kun Anders lähti myöhemmin Savonlinnan (Olavinlinna) kautta kohti Savoa ja Kuopiota jonka maisemissa hän jostain syystä ilmeisesti viihtyi hyvin? Olen yrittänyt selvittää onko Andersille jäänyt jälkeläisiä Kuopion seudulle, mutta en ole vielä päässyt niin pitkälle, vaikka Hara/Haara sukuisten keskittymä löytyykin alueelta.

Linkki lähteeseen: http://www.elisanet.fi/matti.ruostela/Talot

Salon kartanon omistajat v:sta 1607 lähtien: Tuomas Juhaninpoika, ratsumies, 1607-16; Anders Hara, majuri, 1618-46; Lorens Håkansson, pormestari, 1648-86; hänen poikansa Johan Laurentz, oikeuspormestari, 1693-1720; Ernst Johan Laurentz, kanslisti, 1723-72; Karl Laurentz, kornetti (ja vaimonsa Elisabeth Aminoff), 1773-96; Karl Gustav Laurentz, vääpeli, 1796-1850; hänen vävynsä Adolf Fredrik Sohlman, ruukinpatruuna, 1851-68; Karl Fredrik Sohlman 1868- 1908; Solmu Toivo Matti Helle (ent Sohlman) vuodesta 1908 lähtien.

Sami Lehtonen
29.03.10, 17:59
Lopen Salon kartanon ja Vähikkälän Kuossarin välimatka on reilu 20km. Toisaalta, Salon kartano on lähellä Hämeen härkätietä, joka sijaintina Hämeenlinnaa silmällä pitäen voinee pitää melko optimaalisena.

Artul
30.03.10, 09:17
Hyvin on mahdollista että Kuossari on aikoinaan ollut Haran rälssinä, vaikka tila sijaitseekin 20 kilometrin päässä. Ja on aivan mahdollista että Anderssilla on ollut poikien lisäksi tyttö, mutta näistä pojista Hämeenlinnan suunnalla on tietoa jäänyt hieman jälkipolville, koska muistan lukeneeni, jotta he siirtelivät raja-aitoja omin luvin mieleisekseen, joten syntyi rajariita naapureiden kanssa. Ja koska pojat olivat aatelittomia, heidän oli vaikea pitää tilaa halussaan isänsä kuoleman jälkeen.

Sinilakki
17.05.13, 19:42
Siis hetkonen, onko niin, että Jakob Ögneloodin vaimo oli Kuurila-sukua? Esimerkiksi Ramsayn Hufvudsköld-suvun kohdalla mainitsema väite on, että Jakob Ögnelood avioitui Sara Hufvudsköld (Göran Henriksson, aat. Hufvusköldin tytär) kanssa: http://runeberg.org/frfinl/0203.html

Toisaalta saman väitteen antaa myös Gabriel Anrep Ruotsin aatelia käsittelevässä teoksessaan viitisenkymmentä vuota aiemmin: http://runeberg.org/anrep/4/0720.html

Onko kyseessä kuitenkin sekä Anrepille, että Ramsaylle kopioitunut virhe?

AndersH
19.05.13, 17:53
Olisiko Anders Erikinpoika Haran poika eräs Mikko Antinpoika Haaranen joka mainittu Leppävirran Valkeamäellä 1627-9 ja sittemmin Polvijärven Kinahmossa 1637.

Timo W
12.06.13, 18:34
Adliga ätten ÖGNELOOD nr 638


http://www.adelsvapen.com/wiki/images/a/a0/0638.jpg


http://www.adelsvapen.com/genealogi/%C3%96gnelood_nr_638


Kuurilasläkten

http://runeberg.org/frfinl/0264.html

Timo W
12.06.13, 18:59
Nils Knut Söderberg, "Ögnelod", 1863-1930


http://www.edu.linkoping.se/lokalhistoria/oden/bilder/ognelood.jpg

http://www.kulturarvostergotland.se/Article.aspx?m=332518&a=334560


http://www.edu.linkoping.se/lokalhistoria/oden/ognelood.htm