Baltian sukujen tutkijat

[Heikki Jokipii]

…onko heitä (meitä) Suomessa ja missä määrin?

Onko asiassa mitään yhteistoimintaa? Tai riittävästi, pitäisikö olla enemmän?

Jotenkin minusta näyttäisi siltä, että Ruotsi ja jopa Venäjä on naapurimaistamme suomalaisessa sukututkimuksessa paremmin ”hallussa”. Onko tämä vain subjektiivinen tunne ja arvio?

Pitäisikö täällä – tällä foorumilla – avata erillinen lokero tälle asialle?

Toki Baltiaa tutkitaan, aatelin osalta innokkaasti Saksaa myöten, ja myös internetissä. Mutta olisi kuitenkin helpompi vaihtaa asiasta ajatuksia ja tietoja suomen (tai ruotsin) kielellä.

(Muutamia ideoitakin minulla on varastossa ...)

[Kaija Salminen]

Hei!

Ilmoittaudun oitis Baltian sukujen tutkijaryhmään, jos sellainen perustetaan. Minulla on virolaista rahvasta edustava esi-isä melko lähimenneisyydessä: isäni äidinisä oli 1870-luvulla Virosta Viipuriin sotaväkeen tullut ja sinne avioitunut "Venäjän alamainen" Jooseppi (Jouse) Silla, syntynyt v. 1856. Kotipaikka Virossa oli ollut Wendau, nykyisin Võnnu lähellä Tarttoa. Hänestä en tiedä sen enempää, enkä ole vielä perehtynyt tarpeeksi Viron Saaga-tietokantaan, josta voisi ehkä jotakin tietoa löytyä. - Toisaalta isänpuoleisista sukujuuristani löytyy kauempaa menneisyydestä myös Baltian aatelia : von Burghausen, Rehbinder till Uddrich, Nassokin, Toll, von Uexküll ym. joista suvuista kyllä löytyy lähdeaineistoa netistäkin (mm. Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften) ja muutakin kirjallisuutta. Lisätieto ja tutkimusapu eivät silti olisi pahitteeksi. Selvittämättömiä kysymyksiä on kertynyt kosolti, joten keskusteluryhmä olisi tervetullut.

Terv. Kaija

[Gunnel]

Olen mukana!

Gunnel Marus

[Timo W]

Baltian Aateli.

http://www.dirkpeters.net/archives/575



http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Band_bsb00000558.html

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Band_bsb00000600.html

Viron Kartanot.

http://www.mois.ee/

[Erkki A Tikkanen]

Mukana ehdottomasti! Baltian sukujen osalta pitäisi olla oma foorumi, olisi helpompi seurata ja osallistua, nyt kaikki baltialaisia sukuja koskevat kysymykset ovat muiden kysymysten seassa ja jäävät helposti huomaamatta.

[Hilkka]

Minäkin kannatan Baltian sukujen tutkijoille omaa alaosastoa tällä foorumilla.

Hilkka Kesiö-Lairila
Kouvola

[Heikki Särkkä]

Tulen mukaan.

[Knaapi]

Minuakin kiinnostaa, vaikka olen varsin etäisesti tekemisissä Baltian kanssa.

Kari K.

[Heikki Koskela]

Tulen mukaan.

[Helena V.]

Ei ole riittävästi yhteistoimintaa, siispä ehdottomasti kannatan sellaisen lisäämistä ja esim. tälle foorumille perustettavan alaosion perustamista ynnä kuuntelen mielenkiinnolla ideoita asian tiimoilta.

t. Helena V.

[Merja Ylismäki-N]

Hei
Tulen mielelläni mukaan, mitä se sitten vaatiikin.
Muutamia esi-isiä ja -äitejä löytyy
Baltian maista, kuten niin monella muullakin suomalaisella.


Terveisin
Merja Y-N

[Jari Nykänen]

Minusta myös alaosio tällä palstalla olisi hyvä idea. Tosin monilla esivanhemmat ovat vain pikaisesti käyneet Baltian puolella tulomatkalla Suomeen joko Saksasta tai Ruotsista. Siksi ei kovin paljon kannata eriyttää.

Jari

[Sariainen]

Taitaa minullakin olla balttiassa ainakin jonkin aikaa vaikuttanut suku alkuaan Saksassa Cremer, sitemmin Suomessa Krämer ja kyseiseen sukuun vaimojen kautta liittyvät muut suvut.
Tietoa löytyy myös kotisivultani.

Nyt en vaan ole heti seurannut mistä olisi kyse ?

Terv. Sari :confused:
www.sukusari.fi (http://www.sukusari.fi)

[Heikki Jokipii]

Näyttää selvästi siltä, että oli hyvä aloittaa tämä keskustelu, tälle oli nk. ”sosiaalista tilausta”.

Täällä on jo tuotu esiin, paitsi myötämieli omalle osiolle, myös niitä juttuja, joita olen kaivannut, kuten esim. linkkejä kirjallisuuslähteisiin ja tietokantoihin. Tässä olisi juuri eräs yhteistoiminnan ja oman palstaosion peruste: jaetaan tietomme ensin tietolähteistä, ja kootaan ne näin yhteen paikkaan. Baltian osalta ne ovat – käsittääkseni – meille suomalaisille vähän piilossa.

Esimerkkinä esittäisin tällaisen minulle aivan uuden löydön kuin painetun kirjan (koonnut paroni R. von Toll, Reval [Tallinna] 1856):

”Est- und Livländische Brieflade. Eine Sammlung von Adels- und Gütergeschichte [...]"

Se on siis ”kirjelaatikko” (varasto, kokoelma), jossa on alkuperäisiä ajan kirjeitä, tuomioita yms. nykysaksaksi (ts. 1800-luvun saksaksi, mutta se on melkein samaa).

Se on siis jotain samantapaista kuin ”Finlands medeltida urkunder”, ehkä vähän myöhemmältä ajalta (n. 1500-luvulta), Raportoin siitä paremmin, kun olen siihen tarkemmin tutustunut – ellei joku jo tutustunut kerkeä ensin! Moniko tiesi tämän olemassaolosta?

Mutta keskustelua tarvittaisiin myös erilaisten lähteiden arvon ja pätevyyden suhteen. Olen ainakin yhdessä tapauksessa törmännyt kirjaan, jossa oli valtavasti tietoa – liian paljon, minua on alkanut epäilyttää tämä kirja ja kirjoittaja (mutta siitä myöhemmin).

Vinkkejä ja osviittaa tarvittaisiin paljon myös kirkonkirjojen suhteen. Miten niitä saa käyttöönsä – ja miten niitä tulkitaan? Tarvittaisiin varmaan esim. vastaavaa sanalistaa, mikä on SSS:n palstalla ruotsinkielisistä kirkonkirjamerkinnöistä suomennoksineen ja selityksineen, mutta nyt lähtökielenä viro, latvia, liettua ja saksa (jolla merkinnät käsittääkseni vanhempina aikoina tehtiin). (Olisiko tällaisia olemassa – nyt en tiedä – tietääkö täällä joku?)

Käännösapua tarvittaisiin ehkä silti erikseen. Itse pystyisin jotenkin olemaan avuksi saksassa, mutta vaikkapa viro on sitten se kieli, jossa tarvitsen apua.

Yhteistoimintaa Baltian maiden sukututkimusseurojen suuntaan? Opintoretkiä? Esim. Tartto on upea kaupunki, ja siellä on käsittääkseni hurjasti aineistoa, kaikista kaupungin yli menneistä sodista huolimatta!

[Kirsti Ervola]

Viron- ja Liivinmaalla virkakieli, siis myös kirkonkirjojen kieli oli saksa aivan 1800-luvun lopulle, sitten itsenäistymisiin asti venäjä. Maarahvaalle ja saksalaisille pidettiin eri kirkonkirjat myös sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ollut erikseen saksalaista kirkkoa/seurakuntaa; ne saattavat kyllä olla samoissa niteissä, mutta aina erillään.

Nykyisen Viron alueen kirkonkirjat aina 1900-luvun alkupuolelle, henkikirjat 1782-1858 ja hyvin paljon muuta materiaalia on käytettävissä Viron arkistolaitoksen digitoitujen aineistojen Saaga-tietokannassa: http://www.ra.ee/dgs/explorer.php

Digitointi on tehty erittäin korkealuokkaisesti, alkuperäisistä dokumenteista. Ohjeet on viroksi ja englanniksi, käyttö helppoa ja kuville monipuoliset muuntelu- ja kopiointimahdollisuudet. Käyttäjäksi tulee rekisteröityä, mutta käyttö on ilmaista. Niin että siitä vaan tutkimaan.

Latvian arkistolaitoksella on vastaava tietokantansa, Raduraksti: http://www.lvva-raduraksti.lv/en.html

[Heikki Jokipii]

Kiitokset näistä tiedoista. Tässä on yhden keskustelun alku!

***

En malta olla kommentoimatta tätä:

Maarahvaalle ja saksalaisille pidettiin eri kirkonkirjat myös sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ollut erikseen saksalaista kirkkoa/seurakuntaa; ne saattavat kyllä olla samoissa niteissä, mutta aina erillään.

Suomessa asia hoidettiin hienovaraisemmalla tavalla - (ruotsalainen?) herrasväki eroteltiin vain suuremmalla ja selvemmällä käsialalla, kuitenkin samoilla sivulla. :)

[Kirsti Ervola]

Niin, Suomessa rahvas ei ollutkaan maaorjina, eikä apartheid-systeemiin verrattavat käytännöt muutenkaan voimassa. Paitsi 'herrasväkeä', myös esim. kaupunkien käsityöläiset olivat paljolti saksalaisia.

[Gunnel]

Hei!

Tietääkö Kirsti tai joku muun mihin "praostkondiin" Rakvere kuuluu? (Viro)

Gunnel

[oivabagge]

Liityn mukaan

[Kirsti Ervola]

Rakvere Virumaalla kuuluu Virun rovastikuntaan.
http://www.ra.ee/dgs/explorer.php?tid=9&tbn=1&lev=yes&hash=fdc8e2711e3b4b24989082e04e33bb2b

[Kataja]

Minullakin on viipurilaisia esivanhempia, joiden arvellaan tulleen Baltian kautta. Itse en pysty tutkimaan, mutta jos olisi Baltia-alaosasto, seuraisin kyllä kiinnostuneena. Siinä varmaan tulisi esiin yleistietoutta, vaikkei ehkä juuri "omia" henkilöitä.
Marjatta

[Gunnel]

Kiitos Kirsti!

Gunnel

[Kaija Salminen]

Rakvere Virumaalla kuuluu Virun rovastikuntaan.
http://www.ra.ee/dgs/explorer.php?tid=9&tbn=1&lev=yes&hash=fdc8e2711e3b4b24989082e04e33bb2b

Tässä omaa Baltian-foorumia odotellessamme esittäisin Kirstille toisen samantapaisen kysymyksen. Vaikuttaa siltä, että tiedät jotakin Viron kirkollisista lähteistä. Osaatko sanoa, mistä Saagan kokoelmasta minun pitäisi etsiä isänäidinisäni Jooseppi (Jouse) Sillan kastetietoja? Hän on kuollut Viipurissa 9.8.1908, ja kuoliniästä (52 v.) laskettuna syntynyt v. 1856, kotipaikka Wendau eli Võnnu Tarton ja Peipsijärven välimailla. Mihin rovastikuntaan se on mahtanut kuulua 1800-luvulla? Tässä on osoite Saagaan (minulla on siihen tunnukset) http://www.ra.ee/dgs/explorer.php. Onko ensimmäisenä listalla oleva Kirikuraamatud (http://www.ra.ee/dgs/explorer.php?tid=1&tbn=1&lev=yes&hash=b13dc40730dfba9b4c3399cbf29ead5b) oikea aloituslinkki? Sitä klikkaamalla löytyi:
Kirikuraamatud EELK kogudustes (http://www.ra.ee/dgs/explorer.php?tid=43&tbn=1&lev=yes&hash=edc78c3e45fb5febc9c09993da08273b) ,
ja sieltä löysin yhden ainoan linkin, jossa on mainittu Võnnu:
EELK Võnnu Jakobi kogudus (http://www.ra.ee/dgs/explorer.php?tid=44&tbn=1&lev=yes&hash=647e5c7f357e6c5d2754d770a6000b12) .
Alalinkeistä muissa oli vain 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun asiakirjoja, paitsi seuraavassa (mitä lie tarkoittaa):
Armulaualiste nimistud (http://www.ra.ee/dgs/explorer.php?tid=47&tbn=1&lev=yes&hash=d1926741a70d20cfc6d426a79895ee34) , ja siellä varhaisin sivusto (v. 1856 -77) oli:
Communicanten Buch (http://www.ra.ee/dgs/explorer.php?tid=47&iid=13&tbn=1&lev=yes&lst=1&hash=131dc1af75ad2892e32c4b6495933d2c) . Tarkoittaako ripillepäässeitten luetteloa?
Osaatko sinä Kirsti tai joku muu Viron-tutkija sanoa, mistä löytäisin Võnnun kastekirjat 1850-luvulta?

Kyselee Kaija

[hilmaemilia]

Huomenta kaikki Baltian sukujen tutkimisesta kiinnostuneet,

Tällainen ryhmä on tarpeellinen.
Itse tutkin Viljandin alueelta virolaisia sukuja 1700-1900. Näiden jälkeläisiä on sittemmin muuttanut Suomeen.

Toinen aiheeni on saksalaisjuuriset sukulaiseni, saksalaisiin seurakuntiin kuuluneita ja joissa on erityisesti käsityöläisammattien edustajia, kisällejä ja mestareita. He ovat asuneet pääasiassa Liivinmaalla Valkan alueella sekä nykyisen Latvian että Viron puolella.

Kolmas ulottuvuus on Räpinän ja Valkan seudulla asuneet , Suomesta muuttaneet käsityöammattilaissukulaiseni, jotka olivat suomenruotsalaisia alkuperältään. Sittemmin heitä on asettunut 1800-1900-luvun tienoilla Viiipuriin ammatinharjoittajiksi, saksalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan.

Olen sinnikkäästi opetellut lukemaan Saagan kirkonkirjoja sekä Latvian kokoelmia. Hyvin sieltä myös on löytynyt tietoja ja käyttökään ei ole kovin keljua. Ainut keljuasia on minkä Viljandin arkistovirkailijakin minulle ebnnakkoon sanoi, että siellä joutuu lukemaan 3 seurakunnan kirjoja yhtä aikaa, koska saman piakan ja samoja henkilöitä koskevat tiedot ovat eri kirjoissa. Tämä plärääminen on vähän työlästä. Koskee siis aluetta Suur-Jaani, Viljandi Jaani ja Pauluse -kirkonkirjoja.



Ich werde gern mit euch mitkommen! Schönen Tag !!

HILMAEMILIA

[Kirsti Ervola]

Hei Kaija,

Võnnun seurakunnan löydät arkistoitujen kirkonkirjojen Luterliku kiriku kirikuraamatud avalikes arhiivides, kaikki seurakunnat käsittävästä aakkosellisesta luettelosta, Kõik kogudused korraga, ja kastetuttejen luetteloita on skannattuna vuodesta 1711 alkaen. http://www.ra.ee/dgs/explorer.php?tid=40&tbn=1&lev=yes&hash=eb1c0e4e78b1d292e92d2f3cddaaff7b

Kirkonkirjosta etsimisen kannattaa ehkä aloitaa ryhmästä Sünni-, abielu- ja surmameetrika, siellä 1800-luvun jälkipuoliskon historiakirjoista on joka vuodelle oma nide, Meetrikaraamat.

Saagassa on myös sukunimihaku meidän rippikirjoja vastaaviin Personaalaraamat –kirjoihin. Nimien indeksointi on kesken, mutta kannattaa silti kokeilla. http://www.ra.ee/dgs/addon/nimreg/

Löytämäsi Võnnun Jakobin seurakunta voi olla perustettukin vasta 1800-luvulla, joka tapauksessa sen kirkonkirjat on eri luettelossa, Kirikuraamatud EELK kogudustes, seurakunnissa edelleen säilytettävät.

Armulaualiste nimistud / Communicanten on ehtoollisella käyneiden luetteloita, sekin kun oli aikanaan pakollista kai pari kertaa vuodessa. Rippilasten luettelot on Leerilaste nimistud / Confirmanten.

Lykkyä tykö!

[Kaija Salminen]

Hei Kirsti!

Kiitos erinomaisista ohjeista ja linkeistä! Todella hyödyllinen taitaa olla tuo luettelo Personaalaraamat-kirjoihin. Luettelosta löytyi ainakin muutamia Silla-nimisiä henkilöitä, ja Võnnun kirkonkirjatkin löysin. Sen verran kuin ehdin selata rippikirjoja ja syntyneiden luetteloja, oli niiden luettavuuskin oikein hyvä. Vielä kun järjestyisi aikaa sivujen selaamiseen, ja saisin hankituksi jonkinlaisen viron kielen sanakirjan, olisi Jooseppikin ehkä mahdollista löytää. Nyt on kuitenkin muuta mielessä: ensimmäisen lapsenlapseni, pienen pojantyttären ristiäiset ovat sunnuntaina, ja olen luvannut leipoa jotakin herkkua pöytään. Jatkan Baltian-tutkimuksia siis tuonnempana. Hyvää viikonloppua!

Terv. Kaija

[Heikki Jokipii]

Vastaus löytyisi ehkä noista tietokannoista, mutta sattuisiko kenelläkään olemaan vastausta valmiina?

Tarton eli Liivinmaan hovioikeus perustettiin 1630. Moni sota ajoi senkin jälkeen Tarton yli.

Ovatko hovioikeuden pöytäkirjat, tuomiokirjat 1600-luvulta säilyneet? Ovatko ne Tartossa? Onko niistä lähetetty jäljennöksiä Tukholmaan? Onko niitä mikrofilmattu tai muutoin saatettu saavutettavaan muotoon (esim. nettiin)?

Eli jos vastaus ensiimmäiseen kysymykseen ei ole "ei", niin miten ne löytäisi?

Lisäkymyksiä tulee tietysti mieleen, esim. onko niistä tehty kortistoja?

[Kirsti Ervola]

Ainakin Ruotsin Riksarkivetin Livonica – arkistossa on hovioikeuden aineistoa vv. 1630 - 1710. Mitä sisältää, en tiedä. Arkistotunnus on SE/RA/2402 (http://www.nad.ra.se/archive.aspx?ref=SE/RA/2402&s=Balder)/2402.1 (http://www.nad.ra.se/archive.aspx?ref=SE/RA/2402/2402.1&s=Balder)/C (http://www.nad.ra.se/archive.aspx?ref=SE/RA/2402/2402.1/C&s=Balder)/II.

[Matti A. Nieminen]

SVARin Livonica II -sarjaan sisältyy mm. ”Fragment av baltiska domstolars arkiv, 1633-1703”. Ei ole vielä skannattu, mutta lienee lähiaikoina SVARin skannausohjelmassa, koska ovat liittäneet oheen ”Bevaka”-nappulan, jota painaneet saavat ilmoituksen sähköpostiinsa, kun skannaus on valmis.

Tarttolaista aineistoa on melko niukasti:

564 Hovrätten i Dorpat Volym 1699-1702 Fiskalilska akter ang. högförräderi.
565 Hovrätten i Dorpat Volym 1701 Fiskaliska akter ang. högförräderi
566 Hovrätten i Dorpat. Volym 1701 Fiskaliska akter ang. högförräderi
567 Borgrätten i Dorpat Volym 1633 Protokoll
568 Borgrätten i Dorpat olym 1634 Protokoll
569 Krigsrätten i Dorpat Volym 1703 Protocoll in puncto homocidii casualis contra Anders Rosengren.

Terveisin
Matti Nieminen

[Mariasparf]

Olen " siipeilijän " statuksella ja harrastelijan hartaudella mukana seuraamassa kaivauksia....

Mariasparf

[Tuiju Olsio]

Ruotsalainen G-gruppen ryhmässä keskustellaan Eestin, Latvian, Puolan, Ruotsin, Saksan ja Suomen sukututkimuksesta. Ja kaikilla näillä kielillä voi kysellä ja vastata. Useimmat kuitenkin ymmärtävät parhaiten ruotsia. Ryhmä on aktiivinen. http://www.g-gruppen.net/index.htm Ryhmän jäsenyys maksaa 12,50 euroa vuodessa.

[Pauli]

Olen jonkin verran joutunut silmäilemään nettilähteiden varassa Riian 1500-luvun porvaristoa erään esivanhempien haaran selvittämiseen liittyen, ja keskeisin riikalainen porvarissuku silmäilyn alla on Pröbsting (vanhin tunnettu jäsen "Harmen Prowestingck").

[Heikki Jokipii]

SVARin Livonica II -sarjaan sisältyy mm. ”Fragment av baltiska domstolars arkiv, 1633-1703”. Ei ole vielä skannattu, mutta lienee lähiaikoina SVARin skannausohjelmassa, koska ovat liittäneet oheen ”Bevaka”-nappulan, jota painaneet saavat ilmoituksen sähköpostiinsa, kun skannaus on valmis.

Tarttolaista aineistoa on melko niukasti:

564 Hovrätten i Dorpat Volym 1699-1702 Fiskalilska akter ang. högförräderi.
565 Hovrätten i Dorpat Volym 1701 Fiskaliska akter ang. högförräderi
566 Hovrätten i Dorpat. Volym 1701 Fiskaliska akter ang. högförräderi
567 Borgrätten i Dorpat Volym 1633 Protokoll
568 Borgrätten i Dorpat olym 1634 Protokoll
569 Krigsrätten i Dorpat Volym 1703 Protocoll in puncto homocidii casualis contra Anders Rosengren.

Terveisin
Matti Nieminen



Mutta ei kai - toivottavasti ei - meidän yleisesti täydy tyytyä tällaisiin "fragmentteihin"?

Eli onko perusaineisto turvassa? Esim. Tartossa?

[Matti A. Nieminen]

Ehkä kannattaisi kysyä suoraan Tartosta, mitä National Archives of Estonia pystyy tarjoamaan.
Itse sain ystävällisen vastauksen taannoiseen sähköpostikyselyyni 1600-luvun ruotsalaisista katselmusrullista. Liittivät vielä mukaan luettelon rullien sisällöstä. Toivottivat myös tervetulleeksi lukusaliinsa Tarttoon, koska aineistoa ei ole mikrofilmattu eikä digitoitu.
Tässä arkiston sähköpostiosoite:
uurimissaal*ra.ee

Terveisin
Matti Nieminen

[Heikki Jokipii]

Jo ennenkuin tuota hyvää neuvoasi olin nähnytkään, olin jo tehnyt niin!

Kun saan sieltä vastauksen, jaan saamani tiedot täälläkin.

PS. Tämän keskustelun alkuperäistä aihetta, eli "Baltia-foorumia", kannattaisi ehkä elvytellä ... siihen voisi vielä liittää Inkerinmaankin?

[Topi]

Tervehdys,

http://ais.ra.ee/index.php?module=202&op=1&sess_id=d9454ca47561a0c210028abdb1d0e8b2

Täältä AIS:sta löytyy myös mielenkiintoisia dokumentteja (tai oikeastaan linkit arkistoon). Esimerkiksi kun laitoin hakuun "pealkiri" sanat "errides" (mahdollisen esi-isäni asuinkartano) ja "müller" (mahdollisen esi-isäni lanko) löytyi haulla aika monta mielenkiintoista dokumenttia, joita olisi mukava käydä katsomassa mutta jo pelkät otsakkeet antoivat lisää tietoa.

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Jo ennenkuin tuota hyvää neuvoasi olin nähnytkään, olin jo tehnyt niin!

Kun saan sieltä vastauksen, jaan saamani tiedot


Sain vastauksen, joka oli todella mitä ystävällisin.

Mutta tiedolliselta sisällöltään äärimmäisen tyly. Tarton hovioikeuden pöytäkirjat 1600-luvulta tuhoutuivat käytännössä kaikki Suuren Pohjan sodan aikana v. 1705. Kuin ihmeen kaupalla v. 1632 pöytäkirjat ovat säilyneet. Mutta siinä kaikki, ihan kaikki. Eikä jäljennöksiäkään ole. Sen lisäksi on vain jotain "fragmentteja", muuta sekalaista aineistoa.

[Pirjo K]

Tulen mielelläni myös mukaan tähän baltialaisten joukkoon.
Latvialaiset juureni ovat olleet tiedossa jo kauan. Hiljakkoin löytyi virolaisia geenejä. Saksalaista verta on ollut jo pitkään.
Vaikka esi-isiä on löytynyt, niin systemaattinen etsintä Baltiasta on ollut äärimmäisen vaikeaa ja vailla tuloksia. Löydöt ovat tulleet yllättävillä tavoilla, toisilta sukututkijoilta.

Olen kirjoittanut sukututkimuslöytöni kirjaksi "Petterin polkuja, Hoffrén- ja Ferchmin-sukujen tutkimisen tarjoama elämysmatka". Kirja ilmestyy viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

Toisella keskustelufoorumilla olevat henkilöt ovat auliisti antaneet apua. Ilokseni huomasin, että samoja ihmisiä on täälläkin. Vieläkin suuret kiitokset jokaiselle!

Terveisin,
Pirjo Korremäki

[Topi]

Sain vastauksen, joka oli todella mitä ystävällisin.

Mutta tiedolliselta sisällöltään äärimmäisen tyly. Tarton hovioikeuden pöytäkirjat 1600-luvulta tuhoutuivat käytännössä kaikki Suuren Pohjan sodan aikana v. 1705. Kuin ihmeen kaupalla v. 1632 pöytäkirjat ovat säilyneet. Mutta siinä kaikki, ihan kaikki. Eikä jäljennöksiäkään ole. Sen lisäksi on vain jotain "fragmentteja", muuta sekalaista aineistoa.

Tervehdys,

No, tämä varmaan selittää senkin että ei näytä löytyvän Pähkinälinnan ym tuomiokuntien vuotta 1684 vanhempia renovoituja kirjoja. Tätä uudemmat löytyy kun ne tuomiokunnat ilmeisesti tuohon aikaan siirrettiin Turun Hovioikeuden alle. Ilmeisesti ne aikaisemmin kuuluivat Tarton Hovioikeuden alle (?) ja ovat sitten myös mahdollisesti tuhoutuneet.

Terv
Topi

[Pirjo K]

Kiitos täällä olleesta linkistä Latvian kirkonkirjoihin! Tuntuupa mukavalta, kun voi etsiä sukulaisia omalta kotikoneelta. Toistaiseksi ei ole löytynyt kuin saman nimisiä. Sekin on merkki, että ollaan oikeilla jäljillä.

Mahdollisuus tutkia kirkonkirjoja omalta koneelta on aika suuri muutos siihen verrattuna, että jälkiäni etsiessäni (isoäitini isää Karl Ferchminiä) vuonna 2004 kirjoitin Latvian valtionarkistoon tutkimuspyynnön ja maksoin noin 100 euroa ja sain vastauksen, ettei mitään löytynyt.

En ehkä yritä nyt kuitenkaan kovin innokkaasti etsiä Karl Ferchministä uutta tietoa. Voisi kohta painoon menevän kirjan muokkaaminen mennä uusiksi.

Aurinkoista kevättä!

Pirjo Korremäki

[Topi]

Tervehdys,

Olen myös ollut yhteydessä Eestin arkistoon ja kuten kollegat edellä ovat todenneet, kohtelu on ollut erittäin ystävällistä ja samalla myös todella nopeaa. Vastausajoissa puhutaan pikemminkin tunneista kuin päivistä !

Sain myös noihin rulla-kyselyihin oheisen vastauksen Estonian Historical Archivestä ja sain myös luvan liittää tämän vastauksen oheen:

"The Swedish military records are kept in two of our fonds - "Eestimaa rootsiaegne kindralkuberner" (Estländische Generalgouverneur aus der schwedischen Zeit, EAA fonds 1) and "Liivimaa rootsiaegne kindralkuberner" (Livländischer Generalgouverneur aus der schwedischen Zeit, EAA fonds 278). According to our data there are 62 records (Munsterrollen) alltogether. Unfortunately they are not digitized nor microfilmed. We are planning to do it but cannot give any promises when does it happen. Hopefully during next two-three years. Meanwhile you can see the records in our reading room in Tartu (see contacts www.ra.ee/vau (http://www.ra.ee/vau) --> Reading rooms). It is also possible to order copies of the records but as they are thick enough, it would be quite expensive.

I will add the list of the 62 records to my letter.

You are welcome to visit our archives !"

Ohessa myös Historical Archivesin listaus noista 62:sta Liivinmaan kenraalikuvernöörin arkiston fondin 278 munsterrullasta.

Nämä löytyy myös hyvin AIS-työkalun avulla:
http://ais.ra.ee/

Ensin valitaan "detailotsing". Sitten laiitetaan kohtaan "Leidandmed" fondin 278 tunniste "eaa.278" ja painetaan "otsi". Tulee "liivimaa rootsiaegne kindralkuberner". Sitä kun klikkaa, nuiin saa listauksen kenraalikuvernöörin arkiston hakemistosta. Kun naksauttaa "munsterrollen", niin saa listauksen näistä 62 rullasta.

Sivuja näyttää olevan noin 60 000 ja niistä noin 2000 (3%) on kopioituna sshy:n sivuille. Eli ne kolme viimeistä rullaa (61, 62 ja 63).

Olen itse tilannut Eestistä kopiot muutamasta dokumentista. He kopioivat ne, laittavat nettiin josta voin maksun maksettuani käydä ne kopioimassa koneelleni. Hinta on 0.38Euroa per sivu.Tähän pitäisi kulua aikaa noin kaksi viikkoa.

Hienoa palvelua !

Terv
Topi

[Topi]

Eipä onnistunutkaan tiedoston liittäminen. Kokeillaanpa pdf-muodossa:

Terv
Topi

[Heikki Jokipii]

Inkerin ja Käkisalmen läänin aatelistosta sen n. 100 vuoden aikana, jolloin alue oli Ruotsin miehittämä, 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun, saisi muuten aika hyvän, mukavasti rajallisen tutkimuskohteen? Lähteitäkin löytyy hyvin. Maakirjoista voi aloittaa ...