Johan Wegelius

[eller]

I studentmatrikeln 1640-1852 noteras med ett frågetecken att Johan Wegelius svärfar är Johan Lauraeus.
Vid ett dop i Pemar 10 juli 1694 kan man se att Wegelius hustru heter Christina Olofsdotter Laureaa. Svärfadern är alltså trivialskolerektorn i Uleåborg Olof Lauraeus, där Wegelius tidigare var elev.
Mvh Leif R.

[Jouni Kaleva]

I studentmatrikeln 1640-1852 noteras med ett frågetecken att Johan Wegelius svärfar är Johan Lauraeus.
Vid ett dop i Pemar 10 juli 1694 kan man se att Wegelius hustru heter Christina Olofsdotter Laureaa. Svärfadern är alltså trivialskolerektorn i Uleåborg Olof Lauraeus, där Wegelius tidigare var elev.
Mvh Leif R.
Trivialskolerektorn i Uleåborg Olof Lauraeus blev Philos. Magister 1679. Troligen var han inte gift förrän detta. Han synes vara för ung för att vara Christinas fader. Enligt någon information Christina Lauraeus och Johan Wegelius giftes redan 1684, men jag tycker att senast 1688 då Johan blev kyrkoherde i Pudasjärvi.

Så det passar att rektorn Olof Lauraeus vore Christinas broder. Deras föräldrar är nämndeman i Kalajoki etc. Olof Sigfridsson Laurila och Sara Pettersdotter Arctophilacius.

[eller]

Tack Jouni, det ser ut att passa bättre. Jag ser nu också att Olof sägs vara född 1656, vilket gör det omöjligt att ha en dotter som gifter sig 1684, som studentmatrikeln uppger. Olof Sigfridsson och Sara Pettersdotter blir ett korrekt val som föräldrar till Christina.
Sker uppdateringar kontinuerligt i matrikeln? Jag ser då och då någon liten felaktighet.
Mvh Leif R.

[tellervoranta]

Här finns Johan Tuomaanpka Wegelius (Juho Uppa) d.3.5.1725 och Kristiina Olavintr Laurila, senare Christina Lauraeus.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1705-1722_mko405-409/109.htm

[Jouni Kaleva]

Tack Jouni, det ser ut att passa bättre. Jag ser nu också att Olof sägs vara född 1656, vilket gör det omöjligt att ha en dotter som gifter sig 1684, som studentmatrikeln uppger. Olof Sigfridsson och Sara Pettersdotter blir ett korrekt val som föräldrar till Christina.
Sker uppdateringar kontinuerligt i matrikeln? Jag ser då och då någon liten felaktighet.
Mvh Leif R.Wilskmans Släktbok säger i släkten Wegelius, tab. 28 att Johannes Wegelius "Gift 1684 med Kristina Lauraeus, dotter till kronolänsmannen i Kalajoki Olof Sigfridsson Lauraeus (och Sara Pärsdotter?). Hon var 'af en religieuse, men melancholisk sinnestämning' "

Det skulle fint att sända korrigering till Studentmatrikeln. Skulle Du görä det?

[Benedictus]

Epäkohteliaasti käytän tässä suomea, pahoittelen sitä.

Olof Lauraeuksen tiedoissa tuntuisi olevan jotain väärin.

Anneli Kotisaaren 7.3. 2010 päivitetyllä Sursill sivustolla Olofin syntymä ajaksi on annettu 1655.
Hänet mainitaan yo 1668, Oulun koulun rehtorina 1681. Kuolee 1690.

Olof on ollut siis 13 vuotias ylioppilaaksi tullessaa?

Hänen veljensä Gabriel on mainittu syntyneen n. 1649. yo 1666= 17v.
Veli Johan oli yo 1681, syntynyt noin 1662.Taikka paljon aiemmin.

Huomattava, että heidän äitinsä Sara oli syntynyt 1603-1620 välillä, koska äitinsä Magdalena Sursill oli syntynyt ennen 1580, jolloin isänsä kuoli.
Jos ajatellaan, että lapsia syntyi noin 40 vuotiaaksi.

Cristina Lauraeus olisi siis ollut 20-30 välillä avioituessaan, mikä lienee ollut normaali ikä tuolloin.

Mutta.
Olof Lauraeuksen tiedoissa Kotisaaren sivuilla on myös kummallinen tieto.

Olofin vaimo Anna Johansdr Forsman s. 1664 mainitaan naimisissa 3 kertaa.
1. Uusikaarlepyy Grels Isaksson Ryss k. 1693 ??
2. Olof Lauraeus k. 1690.
4. Lars Matilainen

Onko Ryssin kuolin aika väärä vai onko Olofin vaimo väärä henkilö?

Huomioitavaa on myös, että puhumme tuolloin vaikuttaneen pietisti liikkeen keskeisistä henkilöistä, joille raamatun ilmoitus oli äärimmäisyyteen vietyä.
Cristiina Lauraeuksen uskonnollinen hysteria viittaisi henkiseen häiriöön.

Mielestäni ei olisi mahdotonta, että Cristiina olisi kuitenkin Olof rehtorin tytär, tuntemattomasta vaimosta ja naitu Wegeliukselle hyvin nuorena, mikä on lisännyt hänen henkistä epätasapainoaan.

[tellervoranta]

Genealogia Sursilliana berättar sammaledes.

Wilskmans Släktbok säger i släkten Wegelius, tab. 28 att Johannes Wegelius "Gift 1684 med Kristina Lauraeus, dotter till kronolänsmannen i Kalajoki Olof Sigfridsson Lauraeus (och Sara Pärsdotter?). Hon var 'af en religieuse, men melancholisk sinnestämning' "

Det skulle fint att sända korrigering till Studentmatrikeln. Skulle Du görä det?

[Jouni Kaleva]

Haarukoisin, että äiti-Saara synt. 1610-luvulla, arvioikaamme 1615. Hänen lapsensa olisivat voineet syntyä suunnilleen 1640-1650-luvuilla, kenties nuorimmainen olisi Christina, joka synt. suunnilleen 1660, jolloin äiti-Saara 45-vuotias. Täysin mahdollista.

Ei sinänsä ole mahdotonta, etteikö Olof olisi ollut ylioppilas 13-vuotiaana, mutta ehkäpä hän oli synt. muutama vuosi ennen 1655?. Joka tapauksessa on täysin mahdollista, että kun Olof oli Oulun koulun rehtorina ja sinne tuli lahjakas Johannes Wegelius (ehkä myös aateveli varhaisen pietismin suhteen?), niin Christina ja Johannes olisivat tutustuneet toisiinsa juuri Olofin välityksellä.

Kun jossakin siteerauksessa mainitaan Christinan olleen uskonnollinen ja melankolinen, niin en näe, kuinka siitä johdat käsitteen uskonnollinen hysteria, enkä sitä, että esittämäsi "henkinen epätasapaino" johtuisi nuorena naimisesta.

Ylioppilasmatrikkelin mukaan Anna Forsman oli ensimmäisessä aviossaan Olof Lauraeuksen kanssa, joten tuo Ryss-avioliitto vaikuttaa virheelliseltä. Itse en asiaan osaa ottaa enempää kantaa.

Epäkohteliaasti käytän tässä suomea, pahoittelen sitä.

Olof Lauraeuksen tiedoissa tuntuisi olevan jotain väärin.

Anneli Kotisaaren 7.3. 2010 päivitetyllä Sursill sivustolla Olofin syntymä ajaksi on annettu 1655.
Hänet mainitaan yo 1668, Oulun koulun rehtorina 1681. Kuolee 1690.

Olof on ollut siis 13 vuotias ylioppilaaksi tullessaa?

Hänen veljensä Gabriel on mainittu syntyneen n. 1649. yo 1666= 17v.
Veli Johan oli yo 1681, syntynyt noin 1662.Taikka paljon aiemmin.

Huomattava, että heidän äitinsä Sara oli syntynyt 1603-1620 välillä, koska äitinsä Magdalena Sursill oli syntynyt ennen 1580, jolloin isänsä kuoli.
Jos ajatellaan, että lapsia syntyi noin 40 vuotiaaksi.

Cristina Lauraeus olisi siis ollut 20-30 välillä avioituessaan, mikä lienee ollut normaali ikä tuolloin.

Mutta.
Olof Lauraeuksen tiedoissa Kotisaaren sivuilla on myös kummallinen tieto.

Olofin vaimo Anna Johansdr Forsman s. 1664 mainitaan naimisissa 3 kertaa.
1. Uusikaarlepyy Grels Isaksson Ryss k. 1693 ??
2. Olof Lauraeus k. 1690.
4. Lars Matilainen

Onko Ryssin kuolin aika väärä vai onko Olofin vaimo väärä henkilö?

Huomioitavaa on myös, että puhumme tuolloin vaikuttaneen pietisti liikkeen keskeisistä henkilöistä, joille raamatun ilmoitus oli äärimmäisyyteen vietyä.
Cristiina Lauraeuksen uskonnollinen hysteria viittaisi henkiseen häiriöön.

Mielestäni ei olisi mahdotonta, että Cristiina olisi kuitenkin Olof rehtorin tytär, tuntemattomasta vaimosta ja naitu Wegeliukselle hyvin nuorena, mikä on lisännyt hänen henkistä epätasapainoaan.

[Benedictus]

Koska olen Johanneksen ja Cristinan jälkeläinen haluaisin olla täysin varma Christinan vanhemmista. Tällähetkellä tuntuu, että siinä on jokin epävarmuustekijä. Toivoisinkin, että asiantuntijat tulevat yksimielisiksi aiheesta, uutta tietoahan löytyy nykyisillä menetelmillä enemmän kuin on osattu kuvitella.

Itse yhdyn Jouni Kalevan näkemykseen, mitä kautta naimakauppa olisi rakennettu.

Cristiinan uskonnollisista toimista on olemassa tietoja Johannes Wegeliuksen elämäkertatiedoissa kirjassa, jos en nyt väärin muista nimeä, Agricolasta Pakkalaan. Varmaan muualta löytyisi tarkempaakin, koska Tuomiokapituli käsitteli asiaa, ja määräsi Johanneksen panemaan vaimonsa järjestykseen.

Elisabeth ja Sara Johanneksentyttärien jälkisukuja tuntien ja tutkineena ilmaukseni uskonnollinen hysteria on melko osuva nimike, ehkä lähemmin sitä voisi nimittää kristilliseksi fundamentalismiksi.

[JHissa]

Haarukoisin, että äiti-Saara synt. 1610-luvulla, arvioikaamme 1615. Hänen lapsensa olisivat voineet syntyä suunnilleen 1640-1650-luvuilla, kenties nuorimmainen olisi Christina, joka synt. suunnilleen 1660, jolloin äiti-Saara 45-vuotias. Täysin mahdollista.

Ei sinänsä ole mahdotonta, etteikö Olof olisi ollut ylioppilas 13-vuotiaana, mutta ehkäpä hän oli synt. muutama vuosi ennen 1655?. Joka tapauksessa on täysin mahdollista, että kun Olof oli Oulun koulun rehtorina ja sinne tuli lahjakas Johannes Wegelius (ehkä myös aateveli varhaisen pietismin suhteen?), niin Christina ja Johannes olisivat tutustuneet toisiinsa juuri Olofin välityksellä.

Kun jossakin siteerauksessa mainitaan Christinan olleen uskonnollinen ja melankolinen, niin en näe, kuinka siitä johdat käsitteen uskonnollinen hysteria, enkä sitä, että esittämäsi "henkinen epätasapaino" johtuisi nuorena naimisesta.

Ylioppilasmatrikkelin mukaan Anna Forsman oli ensimmäisessä aviossaan Olof Lauraeuksen kanssa, joten tuo Ryss-avioliitto vaikuttaa virheelliseltä. Itse en asiaan osaa ottaa enempää kantaa.
Grels Isaksson Ryss mainitaan Anna Johansdotter Forsmannin puolisona ainakin Genoksessa
http://www.genealogia.fi/genos/45/45_60.htm

9170 VI Christiern Werander är antagligen den Christian Werander, som 1702 blev organist i Nykarleby och som var gift med Anna Ryss, levde 1710, dotter till rådmannen i Nykarleby Grels Isaksson Ryss och Anna Johansdotter Forsman /GSÅ X, s. 328/. (15)
ja myöskin
http://www.nykarlebyvyer.nu/SIDOR/texter/PROSA/BACKMANW/div/forsback.htm

3) LARS MATILAIN gift med den förras dotter Anna i hennes andra äktenskap. Hon hade nämligen tidigare varit gift med rådmannen i Nykarleby Grels Isaksson Ryss (död omkring 1693). Lars Matilain var pedagog. Han avled redan samma år han övertagit Forsbacka och skötte änkan det ännu år 1725.
Eli Grels Ryss voisi olla Annan toinen mies eli Grelsin lapset Susanna, Anna ja Johan olisivat aikaisemmasta avioliitosta. Eli Anna Johansdotter Forsmannin miehet olisivat:
1. viim. 1683 Olof Olofsson Laureus s. 1655 Kalajoki. haud. 29.5.1690 Oulu.
2. n. 1690 Grels Isaksson Ryss k. n. 1693 Uusikaarlepyy.
3. n. 1694 Lars Andersson Matilainen eli Mathlin * n. 1665 Oulu; k. kesällä 1695 Uusikaarlepyy.

[Kaarlo Kalliala]

Elisabeth ja Sara Johanneksentyttärien jälkisukuja tuntien ja tutkineena ilmaukseni uskonnollinen hysteria on melko osuva nimike, ehkä lähemmin sitä voisi nimittää kristilliseksi fundamentalismiksi.

"Kristillinen fundamentalismi" on ilman muuta anakronistinen ilmaisu, "uskonnollinen hysteria" puolestaan eräänlainen ikäänkuin-diagnoosi. Itse kukin voi tietenkin kuvata esivanhempiaan ja muitakin kuinka värikkäin ja arvottavin sanakääntein tahansa, mutta niissä on se riski, että ne antavatkin enemmän tietoa lausujastaan kuin kohdehenkilöistä.

[Jouni Kaleva]

Niinhän nuo ovat minunkin esipolviani (Kristina-tyttären kautta Enckell-sukuun), olemme siis serkkuisia:)

Jos tieto Kristinan vihkimisestä 1684 pitää paikkansa, ja olisi nyt kohtuudella ollut vähintään 16v niin olisi synt. viim. 1668. Ja silloin oli tuleva Olof-rehtori vielä nuori opintaivaltaan aloitteleva ylioppilas Turussa. En pidä erityisen todennäköisenä, että hänellä tuolloin olisi ollut (kaiketi vielä avioton) tytär, jonka hän sittemmin olisi itse rehtoriksi ylenneenä naittanut teini-ikäisenä omalle opiskelijalleen. Ainakin tuollaisesta pitäisi olla jokin positiivinen todiste. Muuten pidän vanhaa Sursillianan ja Wilskmanin näkemystä oikeana.

Mitä kristilliseen fundamentalismiin tulee, niin toki Johannes itsekin sitä edusti, mutta sai kuitenkin viraltapanonsa jälkeen itseltään kuninkaalta arvonpalautuksen ja viraltapanon suorittanut piispa Gezelius (joka itse oli alunperin tuonut speneriläisyyden Suomeen!) nuhteet. Tämä voinee merkitä
a) Johannes ei ollutkaan niin kovasti fundamentalisti, yltiöpietisti
b) hän osoitti pehmenemistä kuninkaan edessä.

Koska olen Johanneksen ja Cristinan jälkeläinen haluaisin olla täysin varma Christinan vanhemmista. Tällähetkellä tuntuu, että siinä on jokin epävarmuustekijä. Toivoisinkin, että asiantuntijat tulevat yksimielisiksi aiheesta, uutta tietoahan löytyy nykyisillä menetelmillä enemmän kuin on osattu kuvitella.

Itse yhdyn Jouni Kalevan näkemykseen, mitä kautta naimakauppa olisi rakennettu.

Cristiinan uskonnollisista toimista on olemassa tietoja Johannes Wegeliuksen elämäkertatiedoissa kirjassa, jos en nyt väärin muista nimeä, Agricolasta Pakkalaan. Varmaan muualta löytyisi tarkempaakin, koska Tuomiokapituli käsitteli asiaa, ja määräsi Johanneksen panemaan vaimonsa järjestykseen.

Elisabeth ja Sara Johanneksentyttärien jälkisukuja tuntien ja tutkineena ilmaukseni uskonnollinen hysteria on melko osuva nimike, ehkä lähemmin sitä voisi nimittää kristilliseksi fundamentalismiksi.

[Kaarlo Kalliala]

'Fundamentalismi' ei suinkaan tarkoita kaikkea mahdollista uskonnollista innostusta, ei edes korkeaviritteisyyttä. Esimerkiksi Avilan Teresa tai Antonius Egyptiläinen eivät olleet fundamentalisteja, eivät liioin vaikkapa Paavo Ruotsalainen tai Henrik Renqvist.

"Fundamentalismi (lat fundamentum, perustus, pohja), Yhdysvalloissa viime vs lopussa ja kuluvan alussa kehittynyt protestanttinen virtaus, joka syntyi reaktiona kehitysoppia, tieteellistä raamatuntutkimusta ja teol liberalismia ja modernismia vastaan puolustaen mm Raamatun sanallista erehtymättömyyttä, oppia neitseellisestä syntymisestä jne. Nimensä liike sai 12 kirjasen sarjasta The Fundamentals, josita ensimmäinen ilmestyi 1909." (Seppo A. Teinonen, Teologian sanakirja. Pieksämäki 1975.)

[Jouni Kaleva]

Kiitos Kaarlo

Siis termi fundamentalismi ei ole sovelias kun puhumme 1600-luvun speneriläisyydestä tai pietismistä?

'Fundamentalismi' ei suinkaan tarkoita kaikkea mahdollista uskonnollista innostusta, ei edes korkeaviritteisyyttä. Esimerkiksi Avilan Teresa tai Antonius Egyptiläinen eivät olleet fundamentalisteja, eivät liioin vaikkapa Paavo Ruotsalainen tai Henrik Renqvist.

"Fundamentalismi (lat fundamentum, perustus, pohja), Yhdysvalloissa viime vs lopussa ja kuluvan alussa kehittynyt protestanttinen virtaus, joka syntyi reaktiona kehitysoppia, tieteellistä raamatuntutkimusta ja teol liberalismia ja modernismia vastaan puolustaen mm Raamatun sanallista erehtymättömyyttä, oppia neitseellisestä syntymisestä jne. Nimensä liike sai 12 kirjasen sarjasta The Fundamentals, josita ensimmäinen ilmestyi 1909." (Seppo A. Teinonen, Teologian sanakirja. Pieksämäki 1975.)