Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ylikiimingin ja lähialueiden tutkijoita?
Tervehdys,
Minulla on muutama tapaus, joihin olen jumittunut ja pyytäisin apua ja neuvoa niiltä, jotka tuntevat aluetta paremmin ja/tai tuntevat esittämieni tapausten taustoja:
1. Taneli Paavonpoika Siira (aik. Räisänen)
s. 28.03.1718 Pudasjärvi
v. 29.12.1748 Ii (Kaarina Juhon/Antintytär Anteroinen)
Muuttanut Iistä Haukiputaalle ja Lumijoelle 1756
k. ?
Mistä seurakunnasta kannattaisi etsiä? Eräs tutkija on yrittänyt löytää Tanelia Limingasta, mutta turhaan.
2. Kaarina Antintytär/Juhontytär Anteroinen
s. Lumijoki?
v. 29.12.1748 Ii (Taneli Juhontytär Siira)
Muuttanut Iistä Haukiputaalle ja Lumijoelle 1756
k.
Onko kenelläkään tietoa Anteroinen-suvusta? Ainakaan Hiskistä etsimällä ei löydy kuin muutama osuma Oulusta sekä yksittäinen Limingasta ja Iistä.
3. Juho Matinpoika Takkinen (aik. Pykäläinen, Glasin)
s. 26.10.1726 ?
v. 20.12.1752 Ylikiiminki (Anna Simontytär Tornio)
k. 18.02.1791 Ylikiiminki
Tämän miehen taustat ovat hämärän peitossa. Pykäläinen-nimellä tulee yhtä vähän osumia kuin Anteroisella.
4. Marketta Juhontytär Paavola
s. 06.10.1759 ?
v. 180.2.1783 Ylikiiminki (Heikki Jaakonpoika Runtti)
k. 21.10.1837 Ylikiiminki
Paavola-nimeä esiintyy Muhoksella, Utajärvellä, Hailuodossa ja Reisjärvellä, mutta niistä en ole löytänyt johtolankaa tämän henkilön taustoihin.
5. Aaprami Pentinpoika Säävälä
s. 26.12.1680 Ylikiiminki
v1. noin 1706 (Tuntematon, n.1685 - n.1715)
v2. 10.6.1717 Ylikiiminki (Marketta Pertuntytär Panuma)
k. ??.05.1737 Ylikiiminki
Oletan tämän miehen olleen kahdesti naimisissa, mutta johtuen vihittyjen kirjan, kuolleiden kirjan ja rippikirjojen puuttumisesta tuolta ajalta, en ole löytänyt ensimmäisen vaimon nimeä. Olisiko kenelläkään parempaa tietoa?
Iso kiitos etukäteen, jos joku voi auttaa näiden henkilöiden kanssa :)
Juhana
Tervehdys,
4. Marketta Juhontytär Paavola
s. 06.10.1759 ?
v. 180.2.1783 Ylikiiminki (Heikki Jaakonpoika Runtti)
k. 21.10.1837 Ylikiiminki
Paavola-nimeä esiintyy Muhoksella, Utajärvellä, Hailuodossa ja Reisjärvellä, mutta niistä en ole löytänyt johtolankaa tämän henkilön taustoihin.
Iso kiitos etukäteen, jos joku voi auttaa näiden henkilöiden kanssa :)
Juhana
En osaa ottaa kantaa viestin muihin kysymyksiin, mutta tähän yritän jotakin.
Ainoa jotenkuten sopiva taitaa olla tämä Utajärven Paavolassa syntynyt Margaretha (oikealla alinna):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1753-1759_ik121/11.htm
Syntymäaika ei kyllä käy yksiin, (kuoliniästä laskettuko?) mutta kun vertaa Muhoksen rippikirjaan merkittyjä Paavolan lasten syntymävuosia:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/58.htm
syntyneiden kirjan merkintöihin:Sara 1748, Thomas 1749, Maria 1751, Margaretha 1753 ja Elisabet 1758, niin eipä ne vuodet ole sattuneet oikein Muhoksenkaan pappi-rukalla,saatikka sitten Ylikiimingissä.
Margarethan myös samassa Muhoksen rippikirjassa sanotaan kuolleen 1762, mutta Muhoksen kuolleiden kirjassa häntä ei näy.
Utajärven kappelissa on aloitettu oma kuolleiden kirja kyseisen vuoden heinäkuusta lähtien ja sieltäpä löytyykin merkintä Maria Juhontr. Paavolasta, mutta ei Margaretaa. Lienee siis Muhoksen pappi yliviivannut rippikirjassa väärän tytön.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/kuolleet_1762-1825_ik106/1.htm.
Tosin Mariakin taitaa olla väärä nimi, koska Maria Juhontytär Paavolan sanotaan avioituneen 5.4.1774 Sanginjärvelle Samuli Samulinpoika Holapan kanssa, mikä ei kyllä 12 vuotta aikaisemmin kuolleelle onnistu.
Tälle 30.12.1753 syntyneelle Margaretha Paavolalle ei löydy Utajärveltä myöhempiä merkintöjä, joten lienee oletettavaa, vaikkakaan ei todistettu, että hän muutti Ylikiiminkiin ja avioitui Heikki Jaakonpoika Runtin kanssa.
Tai sitten Alapo-rukka on erehtynyt
tellervoranta
19.03.10, 08:42
Hei:). Minä olen tutkaillut jonkin verran kaikkia kysyttyjä perheitä vaan laihoin tuloksin. Alla olevaa Juhoa on minulta kysytty muutakin kautta.
3. Juho Matinpoika Takkinen (aik. Pykäläinen, Glasin)
s. 26.10.1726 ?
v. 20.12.1752 Ylikiiminki (Anna Simontytär Tornio)
k. 18.02.1791 Ylikiiminki
Tämän miehen taustat ovat hämärän peitossa. Pykäläinen-nimellä tulee yhtä vähän osumia kuin Anteroisella.
Katsoin ensin omilta syntyneet mikrokorteiltani ko perheen lapsia vaan niistä ei löydy, vaikka lapset on merkitty hiskissä Kiimingissä syntyneiksi. Käsittäisin asian niin, että perhe on asunut ehkä Huttukylän Takkinen-talossa (missä tätinikin). Huttukylän jotkin talot ovat ajoittain Kiimingin, ajoittain Ylikiimingin puolella. Äiti Anna on varmaankin ylikiiminkiläinen mutta isä Juho näyttää käyttäneen sotilasnimeä Glasin ja olleen ennen sitä Pykäläinen.
Muutapa en osaa sanoa enkä vanno, onko nämä loppuoletuset oikein.
Hei Alapo,
Kiitos perusteellisista kommenteista! :)
Ainoa jotenkuten sopiva taitaa olla tämä Utajärven Paavolassa syntynyt Margaretha (oikealla alinna):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1753-1759_ik121/11.htm
Syntymäaika ei kyllä käy yksiin, (kuoliniästä laskettuko?) mutta kun vertaa Muhoksen rippikirjaan merkittyjä Paavolan lasten syntymävuosia:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/58.htm
syntyneiden kirjan merkintöihin:Sara 1748, Thomas 1749, Maria 1751, Margaretha 1753 ja Elisabet 1758, niin eipä ne vuodet ole sattuneet oikein Muhoksenkaan pappi-rukalla, saatikka sitten Ylikiimingissä.
Mielenkiintoisia löydöksiä! Olin ehkä tähän Margarethaan törmännytkin Utajärveä peratessani, mutta varmaankin syntymäajan eroavaisuus sai minut luopumaan hänestä. Olen ottanut syntymäajan Ylikiimingin rippikirjasta ja yleisesti ottaen (ehkä liiankin helposti) uskonut rippikirjatiedon oikeellisuuteen, jos siinä on mainittu myös päivä ja kuukausi. Pelkään vuosimerkintään olen suhtautunut kriittisemmin.
Tälle 30.12.1753 syntyneelle Margaretha Paavolalle ei löydy Utajärveltä myöhempiä merkintöjä, joten lienee oletettavaa, vaikkakaan ei todistettu, että hän muutti Ylikiiminkiin ja avioitui Heikki Jaakonpoika Runtin kanssa.
Valitettavasti Ylikiimingin rippikirjassakaan ei ole minkäänlaista merkintää Margarethan alkuperästä, kun hän putkahtaa sinne Heikki Runtin puolisoksi. Olet kuitenkin löytänyt ehdottomasti pitävimmän vaihtoehdon tähän mennessä ja aion käyttää näitä tietoja (joista ISO kiitos) jatkotutkimuksen perustana.
Mikä muuten olisi oikeellisin tapa suomentaa nimi Margaretha sopimaan läntisen Pohjois-Pohjanmaan nimiperintöön? Olen käyttänyt järjestään Markettaa, mutta olen Ylikiimingin tuoreemmissa kirkonkirjoissa törmännyt mm. Gretaan.
-----------
Hei Tellervo,
Kiitos kommenteista, jotka vahvistavat tähänastisia löydöksiäni :)
Täytyy varmaankin Kansallisarkistossa tutustumassa paikallisen sotaväen pääkatselmus- ja rekrytointilistoihin, josko sieltä selviäisi Juho Pykäläisen-Glasinin-Takkisen arvoitus. Mainittakoon vielä, että syntymäajasta on kahta tulkintaa: Ylikiimingin rippikirjan mukaan se on 26.10.1726, mutta kuolleiden kirjan ikämerkinnästä laskettuna se on 14.02.1727.
Juhana
Hei
Kävin läpi 6 viimeistä vuotta 1800-luvun Utajärven syntyneitä ja tulos oli:12 Reetaa, 11 Margare(e)taa, 1 Greeta ja 1 Kreeta.
Veikkaisinpa, että Reetaksi heitä lähes kaikkia kuitenkin sanottiin ainakin silloin, kun se oli ensimmäisenä nimenä.
Hei:). Minä olen tutkaillut jonkin verran kaikkia kysyttyjä perheitä vaan laihoin tuloksin. Alla olevaa Juhoa on minulta kysytty muutakin kautta.
Kuule Tellervo, tunnetko Runtin sukua? Alapon kommentoiman Margaretha Paavolan miehen Heikki Jaakonpoika Runtin isoisä oli sotilas, myöh talollinen Heikki Heikinpoika Runtti, joka sotilasurallaan totteli sukunimeä Frisk. Mutta mikä hän on ollut miehiään ennen sotilasuraa on toistaiseksi hämärän peitossa. Ilmoittelisitko, jos tunnet tapausta.
Runtti ja Takkinen varmaan molemmat selviävät, kun tutkailee sotilasasiakirjoja ja se on lähiaikojen suunnitelmissa, mutta asiasta löytyy valmista tietoa, niin otan sitä kiitollisuudella vastaan :)
----
Alapo, kiitos tiedosta etunimien suhteen.
Juhana
4. Marketta Juhontytär Paavola
s. 06.10.1759 ?
v. 18.2.1783 Ylikiiminki (Heikki Jaakonpoika Runtti)
k. 21.10.1837 Ylikiiminki
Paavola-nimeä esiintyy Muhoksella, Utajärvellä, Hailuodossa ja Reisjärvellä, mutta niistä en ole löytänyt johtolankaa tämän henkilön taustoihin.
Juhana
Hei Juhana, Marketta Paavolan puoliso oli todellakin Heikki Jaakonpka Runtti. Heillä tytär Marketta Runtti s. 18.4.1790 Ylikiiminki, joka puolestaan oli naimisissa Heikki Sakarinpka Runtin kanssa. Joka taas puolestaan on Holappa sukujuuriltaan. Muutapa en tiedä Marketan esipolvista.
tellervoranta
20.03.10, 14:16
Tässä tulee sitä Frisk ilmoittelua mm. kirjasta luntaten:
Lähden liikkeelle siitä, että äitini Leskelä esivanhemmiksi poimin Tapani Kustaanpka Leskelä,Ylikiiminki, Jolos, isäntänä 1685-1705 ja Elina Markuntr Kontio s.n.1669 Kiiminki ha.15.5.1737 Ylikiiminki.
Heidän lapsistaan olen Markku Tapaninpoika Leskelän, isäntä veljensä Kustaan kuoltua isonvihan aikaan vuoteen 1751 ja Marketta Heikintr Timosen jälkeläinen.
Markulla oli sisar Elina s.n.1698, joka avioitui 30.5.1726 Ylikiimingissä Runtin talon pojan, sotilaan, myöhemmin Runtin isännän Heikki Heikinpka Frisk`in kanssa.
Onko kyseessä tämä?
Minulla saattaa olla mikrokorteilla pariskunnan kastetietoja. Riippuu siitä, ovatko kastattaneet lapsiaan Haukiputaalla.
Hei Tellervo,
Kyse on juurikin tuosta pariskunnasta. Olen joko rippikirjasta tai HisKistä (en enää muista kummasta) bongannut heille viisi lasta alkaen Jaakosta 1726 päättyen Heikkiin 1736.
Ymmärsinkö viestistäsi oikein, että Heikki Heikinpoika oli siis alun perinkin Runtteja (jo ennen kuin hänestä tuli sotilas Frisk?) ja siis syntynyt Ylikiimingissä? Eli hänen isänsä olisi myös nimeltään Heikki Runtti, myös ylikiiminkiläisiä? En löydä HisKistä Heikki Runtti vanhempaan soveltuvaa kuolinmerkintää enkä Heikki Runtti nuorempaan soveltuvaa synnyinmerkinää, minkä vuoksi aiemmin tein varovaisen oletuksen, että Heikki Frisk-Runtti ei välttämättä olisi alkujaan Ylikiimingistä.
Onko sinulla tietoa Elli Markuntytär Kontion tai Riitta Lassintyttären vanhemmista?
Juhana
Minulla on tietokannassani myös noita Säävälöitä ja tietysti samoja kuin Tellervolla eli Leskelöitä :-) Heikki Heikinpk Friskin ja Elina Leskelän jälkeläisistä Heikki (myöh. Seluska) on yksi esi-isistäni.
Heikki Friskistä seuraava maininta (muistaakseni jostakin Ylikiimingin kyläkirjasta):
Sotilassukunimenä myös Frisk, suurin osa Heikin lapsista on syntynyt tällä nimellä. Heikki joutui isonvihan aikana lähtemään kotoaan Ylikiimingin Vesalankylän Runtilta Ruotsin armeijan jalkarakuunoiden, eli 'kivekkäiden' mukaan. Hän pääsi palaamaan takaisin vasta 1720-luvun puolivälissä seikkailtuaan sitä ennen useissa rykmenteissä Ruotsin puolella. Vanhemmat Riitta Simontytär ja Heikki Runtti (k. n. 1696) Ylikiiminki, Vesala. Heikki oli isäntänä Vesalankylän kolmannella tilalla veljensä Jaakon jälkeen vuosina 1734-48. Vesalankylän Runtti ollut veroluetteloissa vuodesta 1640 lähtien.
Heikostipa olen merkinnyt lähteen (hyi minua).
-Solja Holappa
Iso kiitos hyvistä tiedoista Solja! :) Heikki Heikinpojan lapsista vanhin eli Jaakko on minun esi-isäni. Oletan, että Heikin vanhempien synnyinajat sekä äidin kuolinaika eivät ole tiedossa?
Olisiko sinulla tietoa tuosta ensimmäisessä viestissä kysymästäni Aaprami Säävälän (oletetusta) ensimmäisestä vaimosta? Olen perustanut oletukseni siihen, että yksi esi-isistäni on Pekka Aapraminpoika Säävälä, joka Ylikiimingin rippikirjan mukaan on syntynyt 01.01.1710 ja jonka (vahvan muistikuvani mukaan) olen pystynyt rippikirjamerkinnän avulla yhdistämään tähän nimenomaiseen Aaprami Säävälään. Lisäksi HisKistä löytyy kuolinmerkintä Aaprami Sääväläisen 8-vuotiaasta Juho-pojasta vuodelta 1715. Aaprami meni naimisiin Marketta Pertuntytär Panuman kanssa vasta 1717.
Juhana
tellervoranta
21.03.10, 17:42
Luin mikrokortiltani 4.7.1726 syntyneen ja 31.7.1726 kastetun Heikki Heikinpoika Friskin ja Elina Tapanintytär Leskelän pojan Jaakon kastetiedot. Poika kastettiin nimellä Jacobus.
Kummit: Erkki Timonen vaimoineen, Abrahan Säävälä vaimoineen, Jaakko Jaakonpka Timonen ja Marketta Tapanintr Leskelä.
Tuo Perttu Panuma oli Magdalena (Malin) Kustaantr Leskelän 1. aviomies.
juhani.myllyla
23.09.11, 19:49
Ylikiiminkin ja Kiiminkin sukujen tutkijat
Selvittäessäni Matti Henrikinpoika Isteri s. 3.4.1788 k. 24.6.1850, 62v Oulu Oulunsuu Isteri, Puoliso Riitta Kolehmainen s. 17.1.1790 (4.6.1788) k. 10.8.1863, 73v Oulu Oulunsuu, vihitty 1811–20.11.1811 Ylikiiminki?,
tuli Riitan vanhempia epäselvyyksiä (Briitta Simontyttö s. 17.1.1790 Oulu Tsk muuttaneet 1805–1830 kuva 44)
Alla olevat ovatko Huttuja vai Säävälöitä
Ketä ovat Bengt Bengtssonin vanhemmat
Ketä ovat Margeta Andersdotter Korhosen vanhemmat
(sshy Oulu 1742–1754 kuva 271 Bengt Huttu ja Margeta)
(sshy Oulu 1755–1759 kuva 223 Bengt Huttu ja Margeta)
vihitty 25.3.1748 Yli-Kiiminki renki Bengt Bengtsson Huttu puoliso Margeta Anders (s alleviivattu) Korhonen Sotkamo S:n
Bengt Bengtsson Huttu
puoliso Margeta Andersson Korhonen
(sshy Oulu 1760–1765 kuva 81 Bengt Säävälä ja Margeta)
Bengt Säävälä s. 1709 k. 5.1.1762 Oulu
puoliso Margeta s. 1712?, muuttaa 1764
Lapsi
Johan Bengtsson Säävälä s. 1759 muuttaa 1764
Anna Bengtsson Säävälä s. 1749, muuttaa 1764, (Anna vihitään Simo Petterinpoika Kolehmainen s. 4.11.1748)
Christina Bengtsson Säävälä s. 1751, muuttaa 1758, (Christina vihitti Ylikiiminki 12.3.1771 Pehr Pehrsson Kolehmainen)
Anders Bengtsson Säävälä s. 1762 k.1762
Hiski Oulun Tsk. Kastetut
Bengt Bengtsson Huttu
puoliso Margeta Andersdotter Korhonen
Lapsi
Anna Bengtsson Huttu s. 13.12.1748 Oulu Stade, Anna vihitti Ylikiiminki 12.3.1771 Simo Pehrsson Kolehmainen
Christina Bengtsson Huttu s. 18.5.1751 Oulu Stade, Christina vihitti Ylikiiminki 12.3.1771 Pehr Pehrsson Kolehmainen
Margeta Bengtsson Säävälä s. 18.11.1753 Oulu Stade
Vihitty
12.3.1771 Ylikiiminki, Bengt Johansson Paso, Lisa Pehrsdotter Kolehmainen
12.3.1771 Ylikiiminki, Pehr Pehrsson Kolehmainen, Christian Bengtsdotter Säfwälä
12.3.1771 Ylikiiminki, Simo Pehrsson Kolehmainen, Anna Bentsdotter Säfvälä
Ylikiiminkin ja Kiiminkin sukujen tutkijat
Selvittäessäni Matti Henrikinpoika Isteri s. 3.4.1788 k. 24.6.1850, 62v Oulu Oulunsuu Isteri, Puoliso Riitta Kolehmainen s. 17.1.1790 (4.6.1788) k. 10.8.1863, 73v Oulu Oulunsuu, vihitty 1811–20.11.1811 Ylikiiminki?,
tuli Riitan vanhempia epäselvyyksiä (Briitta Simontyttö s. 17.1.1790 Oulu Tsk muuttaneet 1805–1830 kuva 44)
Alla olevat ovatko Huttuja vai Säävälöitä
Ketä ovat Bengt Bengtssonin vanhemmat
Ketä ovat Margeta Andersdotter Korhosen vanhemmat
(sshy Oulu 1742–1754 kuva 271 Bengt Huttu ja Margeta)
(sshy Oulu 1755–1759 kuva 223 Bengt Huttu ja Margeta)
vihitty 25.3.1748 Yli-Kiiminki renki Bengt Bengtsson Huttu puoliso Margeta Anders (s alleviivattu) Korhonen Sotkamo S:n
Bengt Bengtsson Huttu
puoliso Margeta Andersson Korhonen
(sshy Oulu 1760–1765 kuva 81 Bengt Säävälä ja Margeta)
Bengt Säävälä s. 1709 k. 5.1.1762 Oulu
puoliso Margeta s. 1712?, muuttaa 1764
Lapsi
Johan Bengtsson Säävälä s. 1759 muuttaa 1764
Anna Bengtsson Säävälä s. 1749, muuttaa 1764, (Anna vihitään Simo Petterinpoika Kolehmainen s. 4.11.1748)
Christina Bengtsson Säävälä s. 1751, muuttaa 1758, (Christina vihitti Ylikiiminki 12.3.1771 Pehr Pehrsson Kolehmainen)
Anders Bengtsson Säävälä s. 1762 k.1762
Hiski Oulun Tsk. Kastetut
Bengt Bengtsson Huttu
puoliso Margeta Andersdotter Korhonen
Lapsi
Anna Bengtsson Huttu s. 13.12.1748 Oulu Stade, Anna vihitti Ylikiiminki 12.3.1771 Simo Pehrsson Kolehmainen
Christina Bengtsson Huttu s. 18.5.1751 Oulu Stade, Christina vihitti Ylikiiminki 12.3.1771 Pehr Pehrsson Kolehmainen
Margeta Bengtsson Säävälä s. 18.11.1753 Oulu Stade
Vihitty
12.3.1771 Ylikiiminki, Bengt Johansson Paso, Lisa Pehrsdotter Kolehmainen
12.3.1771 Ylikiiminki, Pehr Pehrsson Kolehmainen, Christian Bengtsdotter Säfwälä
12.3.1771 Ylikiiminki, Simo Pehrsson Kolehmainen, Anna Bentsdotter Säfvälä
Hei
Näyttäisi siltä, että Bengt Bengtsson on alkujaan Huttu ja löytyy vuoteen 1742 saakka Haukiputaan ensimmäisestä rippikirjasta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/4.htm
Myöhemminhän Huttu ja muut (Ala)Kiimingin Huttukylän talot on lisätty Ylikiimingin kirjojen loppuun, mutta talossa asuu silloin tuo uusi Kempeleestä n.1743 tullut, ilmeisesti Kokko-suku.
Ylikiimingin Säävälässä on ollut myös Bengt-niminen isäntä, mutta hän kuolee 1715, eikä hänellä tiedetä olleen Bengt-nimistä poikaa.
Minulla ei kyllä ole harmainta aavistustakaan siitä, miksi Bengt Bengtsson Hutusta tulee Säävälä, mutta ilmeisesti hänellä täytyy olla Säävälään jotain yhteyttä.
Lasten syntymäajoista päätellen kyseessä kuitenkin on sama mies.
juhani.myllyla
28.09.11, 07:19
Kiitos Alpo vastauksesta
Olenko ihan väärässä jos oletan Bengt Bensson Huttu myöhemmin olevan Bengt Säävälän poika.
1.SSHY Haukipudas rk 1731-1751
Bengt Bengtsson Huttu vihitään 1739 Margareta Väänäsen kanssa (2 puoliso)
poika Bengt Huttu ja puoliso Margareta tulevt rippik. 1739
2. Ko Bengt Bengtsson Huttu myöhemmin Säävälä vihitään Margareta Korhosen kanssa 14.8.1737 Oulussa
Kuka on Bengt Bengtsson Huttu my. Säävälä s. 1709 k. 5.1.1762
Kiitos Alpo vastauksesta
Olenko ihan väärässä jos oletan Bengt Bensson Huttu myöhemmin olevan Bengt Säävälän poika.
1.SSHY Haukipudas rk 1731-1751
Bengt Bengtsson Huttu vihitään 1739 Margareta Väänäsen kanssa (2 puoliso)
poika Bengt Huttu ja puoliso Margareta tulevt rippik. 1739
2. Ko Bengt Bengtsson Huttu myöhemmin Säävälä vihitään Margareta Korhosen kanssa 14.8.1737 Oulussa
Kuka on Bengt Bengtsson Huttu my. Säävälä s. 1709 k. 5.1.1762
En kyllä nyt täysin ymmärtänyt kysymystäsi, mutta minä tulkitsisin tuota rippikirjaa niin että Margareta Mattsdr. "Wänätäm" on nimenomaan vanhan Pentin toinen vaimo. Rippimerkinnätkin ovat samanaikaiset hänen kanssaan. Muutaman kerran nuorempikin Pentti on ollut samaan aikaan kirkossa.
Poika-Pentillä sensijaan sen sijaan ei liene vaimoa Hutussa ollessaan. Mielestäni juuri hän voisi olla syntynyt 1709. Tosin hänellä ja vanhemmalla veljellä Simo Pentipojalla olisi ikäeroa 12 vuotta (Simon kuoliniästä laskettuna)
Hiskin mukaan vanha Pentti kuolee 21.11.1759 84 v. 2
kk. ikäisenä, eli on syntynyt syyskuussa 1675.
Vanhempi Pentti Huttu sopisi varmaan ikänsä puolesta 1715 kuolleen Pentti Säävälän pojaksi, mutta silloin Säävälästä olisi täytynyt vanhemman pojan (Pentti) lähteä Huttuun ja nuoremman (Aappo) jäädä kotiin.
Säävälän isäntä Aappo Pentinpoikahan on syntynyt kuoliniästä laskettuna n.1681
juhani.myllyla
28.09.11, 13:45
Minä tarkoitin seuraavaa:
Margetha Korhosen kanssa naimisissa oleva Bengt Bengtsson menee naimisiin Oulussa 25.3.1748
SSHY Haukipudas rk 1731–1751 vanhemman Bengt Bengtssonin poika Bengt Huttu ja Puoliso Margetta asuu puolisonsa kanssa jo 1739 Hutuilla, eli tämä puoliso olisi pitänyt kuolla ja 1749 uusi puoliso olisi Margetha Korhonen
eli jos olisi kysymyksessä Hutut. Yhtä hyvin Bengt voi olla Bengt Säävälän poika näillä tiedoilla.
Minulla ei ole 1750–1770 välillä olevia Kiimingin rippikirjatietoja, mistä ilmeisemmin selviää em. Bengt Huttu ja puolison kohtalo.
Nyt jos joku Hutun ja Säävälän suvun tutkija avaisi sanaisen arkkunsa……….
Bengt Bengtsson Huttu s. xxxx k. 21.11.1759, 84v Haukipudas
Isä Erik Henrikinpoika Oinas s. n. 1630 k. a. talollinen Pudasjärvi Hetejärvi
Äiti Margeta Staffanintytär Parkkinen s. n. 1646 k. haudattu 22.4.1716 Pudasjärvi 70-vuotiaana
Puoliso Anna Erikintyttö Oinas el Hetejärvi s. 1673 k. 6.1.1736, 72v Haukipudas Kiiminki Huttula, vihitty 6.1.1695
(sshy Oulu 1760–1765 kuva 81) (sshy Oulu 1755–1759 kuva 223 Bengt Huttu ja Margeta)
Lapsi
Simon Bengtsson Säävälä el Huttu s. 1697 k. 18.6.1742, Haukipudas Alakiiminki, Puoliso Carin henriksdotter Väänänen s. 9.3.1707 k. 11.7.1782 Ylikiiminki
Bengt Bengtsson Säävälä el Huttu s. 1709 k. 5.1.1762 Oulu, Puoliso Margeta Andersdotter Korhonen s. 1712? (k. 14.3.1770, 72v Margeta Säävälä Ylikiiminki)
2. puoliso Marjatta Väänänen, vihitty 14.8.1737 Kiiminki
Bengt Bengtsson Säävälä s. 1709 k. 5.1.1762 Oulu
(sshy Oulu 1760–1765 kuva 81) (sshy Oulu 1755–1759 kuva 223 Bengt Huttu ja Margeta)
Puoliso Margeta Andersdotter Korhonen s. 1712? (k. 14.3.1770, 72v Margeta Säävälä Ylikiiminki)
Isä Anders Larsson Korhonen Sotkamo
Puoliso N.N.
Lapsi
Anna Bengtsson Säävälä el Huttu s. 13.12.1748k. 24.5.1817 Kiiminki,Puoliso Simo Petterinpoika Kolehmainen s. 4.11.1748 Ylikiiminki k. 10.9.1809 Kiiminki, vihitty 12.3.1771 Kiiminki
Christina Säävälä el Huttu s. 1751 muuttaa 1758, Christina vihitti Ylikiiminki 12.3.1771 Pehr Pehrsson Kolehmainen
Margeta s. 18.11.1753 k. lapsena Oulu Stade
Johan Säävälä el Huttu s. 1759 muuttaa 1764 (k. 31.12.1776, 18v Ylikiiminki Johan Bengtsson Puiraho)johan trana s. 1759 Ylikiiminki
Anders Säävälä el Huttu s. 1762 k. 1762
Oulussa oleva Margareta Andersdotter Korhonen jää leskeksi 1762 hänen miehensä Bengt Bengtsson Hutun eli Sääväläisen kuoltua. Bengt Sääväläisen perunkirjoitus pidettiin 15.11.1764, jolloin elossa olivat lesken lisäksi poika Johan 6 vuotta ja tyttäret Anna 16 vuotta (s. 13.12.1748 Oulu) ja Kristiina 13½ vuotta (s. 18.5.1751 Oulu). Tytär Margareta (s. 18.11.1753 Oulu) on siis kuollut pienenä. Alakiiminkiläinen Bengt Bengtsson Huttu ja sotkamolainen Margareta Andersdotter Korhonen vihittiin Oulussa 25.3.1748.Perunkirjoitus löytyy julkaisusta: Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia.
tellervoranta
28.09.11, 16:10
Voihan sitä avata sanaisen arkkunsa, kun tietäisi.
Kiimingin tiedot ovat vuoteen 1771 Haukiputaalla ja kuten Alpo mainitsi Huttukylän taloista mm. Huttu siirtyy v.1742 Ylikiiminkiin.
Olet varmaan lukenut VÄÄNÄSTEN VARSITEILTÄ, missä useammassa paikassa on Pentti Pentinpka Huttu tai hänen jälkeläisensä mainittu.
Kiimingin historian kirjassa mainitaan myös Pentti Pentinpka Huttu, joka v. 1723 käräjillä valitti siitä, kun matkustavaisia piti kuljettaa yli joen ja suurella vaivalla viitoittaa 2-3 peninkulman matkan Kiiminkien välillä ja anoi helpotuksia jne....
Yhdessä sukutaulussa on kyllä mainittu Margetta Pentintr Huttu eli Säävälä (1698-14.5.1770) aviossa Runtinpojan kanssa. (Onko oikein?)
Sääväläinen -1595 talon kohdalla kerrotaan sen olevan kahtena, mutta kun päästään 1630-luvun alkuun ja Juho Sääväläiseen, niin hän joutui sotilaaksi 1633, säikähti ja pakeni...(Kiimingin historia)
Korjaa: Simo Pekanpka Kolehmainen s.4.11.1748 Kiiminki. Vanhempi Simo Pekanpka Kolehmainen s.1688 syntyi Kanniaisena ja sai isonvihan jälkeen Kolehmaisen talon ja nimen.( Kotitalomme 2 tyttöä asui siellä pitkään.)
juhani.myllyla
28.09.11, 16:21
Kiitos Tellervo vastauksesta, kyllä minä vähän toivoinkin sinun vatausta
Jää kait arvoitukseksi tämä Bengt Huttu Säävälä vanhemmat
Bengt Huttuna tuli Ouluun ja Säävälänä kuoli...
Puoliso Margeta Korhonen muutti lapsineen 1764 minne...
Tyttäret naitiin Kolehmaisiin, poika juho ....
juhani.myllyla
28.09.11, 17:24
Vielä Huttuja Oulussa
Bengt Huttu, puoliso Margeta
Hän on (1 puoliso?) kanssa Oulussa jo 1742 rippikirjassa ja 1748 vihitään hänet Margeta kanssa (2 puoliso?)
SSHY Oulu rk 1742–1754 kuva 271
SSHY Oulu rk 1745–1759 kuva 223
Bengt Säävälä s. 1709 k. 1762 puoliso Margeta s. 1712? ja lapset muuttavat 1764
SSHY Oulu rk 1760–1765 kuva 223
Johan Påhlsson ja Brita Bengtsdotter Säfväläin, vihitään Oulu 5.12.1725
Anders Huttu (Riepula) asustaa Oulussa puolisonsa Marketan kanssa puoliso Margeta ja lapsia Lisa, Carin ja Mårg Henri jolla puoliso Brita
(SSHY rk Oulu 1731–1741, kuva 70)
Vielä sen verran, että käsittääkseni Bengt ja Margeta Huttu eivät ole olleet Oulun rk 1742-1754 alusta asti, vaan heidät on lisätty tyhjään väliin myöhemmin, eli mentyään avioon 1748. Seikka käy selville, kun katselee viereisiäkin sivuja (viivoitus, rippimerkinnät)
Ja Margeta lienee nimenomaan Margeta Korhonen.
Tässä vielä linkki tuolle sivulle:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1742-1754_tksrk_ik128-129/271.htm
Ikäänkuin kertauksena pariin viestinpätkään:
"Alla olevat ovatko Huttuja vai Säävälöitä. Ketä ovat Bengt Bengtssonin vanhemmat"
Bengt Bengtsson Huttu vanhemman ja Anna Ericdr. Oinaan alkuperäinen vihkitieto löytyy tämän kuvan vasemmasta alalaidasta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/vihityt_1686-1709_ik384/5.htm
Bengtille ei ole merkitty "sukunimeä", mutta esim. Huttuja oli tuohon aikaan Alakiimingin lisäksi ainakin Pudasjärven (nyk. Taivalkosken) Tyräjärvellä, ja Iin Kuivaniemellä. Säävälöitä taisi olla lähinnä vain Ylikiimingissä
He siis ovat Bengt Bengtsson Huttu nuoremman vanhemmat.
Syntymätietoa Bengt nuoremmalle ei ole olemassa, mutta äiti Anna kuolee vasta 1736 alussa 62 v. iässä, joten 1709 hän on ollut n. 36 vuoden ikäinen.
Elokuussa 1737 Bengt Bengtsson vanhempi sitten avioituu uudelleen, tällä kertaa Margeta Mattsdr. Wäänäsen kanssa, joka sitten kuolee 1743.
Bengt Bengtsson vanhempi itse kuolee vasta 21.11.1759 84 v 2 kk. ikäisenä Haukiputaan Alakiimingissä
"SSHY Haukipudas rk 1731–1751 vanhemman Bengt Bengtssonin poika Bengt Huttu ja Puoliso Margetta asuu puolisonsa kanssa jo 1739 Hutuilla"
Vuonna 1739 rippikirjaan ei ilmesty poika Bengt vaimoineen, vaan hänen veljensä Henrik Bengtsson ja vaimo Margeta Pehrsdr. Moilanen, jotka vihittiin Alakiimingissä 1723, mutta asuivat tuohon saakka jossakin muualla.
Bengt Bentsson Huttu nuorempi - siis tämä oletettavasti 1709 syntynyt- menee 1748 ensimmäiseen avioonsa Oulussa alakiiminkiläisenä renkinä sotkamolaisen Margeta Andersdr. Korhosen kanssa.
Tytär Margaretan syntyessä 18.11.1753 Bengtiä sanotaan merimieheksi Oulun kaupungissa.
Kirkonkirjojen pohjalta taitaa jäädä arvoitukseksi, mikä suhde Hutuilla oli Säävälöihin. Vastausta täytyy varmaan hakea muualta.
Minullakaan ei ole tällä hetkellä käytettävissä esim. Tellervon mainitsemaa kirjaa
tellervoranta
02.10.11, 10:55
25.helmikuuta 1748 lunastivat Oulussa naimasetelin Dräng: Bengt Bengtsson med Pig: Marg: And:dt Korhonen. Lähde:Oulun sukututkimusseuran julkaisuja 25 Avioliittokuulutuksia Pohjois-Pohjanmaalta 1740-1748.
Tämän mukaan näyttäisi, että Pentillä ja Marketalla olisi 1. avioliitto.
Vielä sen verran, että käsittääkseni Bengt ja Margeta Huttu eivät ole olleet Oulun rk 1742-1754 alusta asti, vaan heidät on lisätty tyhjään väliin myöhemmin, eli mentyään avioon 1748. Seikka käy selville, kun katselee viereisiäkin sivuja (viivoitus, rippimerkinnät)
Ja Margeta lienee nimenomaan Margeta Korhonen.
Erkki A Tikkanen
22.09.13, 10:04
Tervehdys,
Minulla on muutama tapaus, joihin olen jumittunut ja pyytäisin apua ja neuvoa niiltä, jotka tuntevat aluetta paremmin ja/tai tuntevat esittämieni tapausten taustoja:
1. Taneli Paavonpoika Siira (aik. Räisänen)
s. 28.03.1718 Pudasjärvi
v. 29.12.1748 Ii (Kaarina Juhon/Antintytär Anteroinen)
Muuttanut Iistä Haukiputaalle ja Lumijoelle 1756
k. ?
Mistä seurakunnasta kannattaisi etsiä? Eräs tutkija on yrittänyt löytää Tanelia Limingasta, mutta turhaan.
2. Kaarina Antintytär/Juhontytär Anteroinen
s. Lumijoki?
v. 29.12.1748 Ii (Taneli Juhontytär Siira)
Muuttanut Iistä Haukiputaalle ja Lumijoelle 1756
k.
...
Iso kiitos etukäteen, jos joku voi auttaa näiden henkilöiden kanssa :)
Juhana
Sattui silmiin tämä vanhempi kysely.
Mielestäni Taneli on syntynyt 23.8.1723 Pudasjärvellä, vanhemmat Pauli (Påhl) Pekanp. Siira l. Kelli, n. 1680-ennen 1745 ja Kaarina Tuomannt. Veteläinen, 1680-12.12.1748 Pudasjärvi.
Taneli on Iin vihityissä 1748 Pudasjärveltä kotoisin. Iin rippikirjojen mukaan muuttavar 1756 Lumijoelle, josta Pudasjärven rippikirjojen mukaan saapuvat 1767 Pudasjärvelle,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1766-1772_mko19-22/106.htm
jossa Taneli kuolee 23.10.1772 50-vuotiaana.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1737-1775_ik384/21.htm
s.peltonen
17.06.14, 22:13
Olisiko sinulla tietoa tuosta ensimmäisessä viestissä kysymästäni Aaprami Säävälän (oletetusta) ensimmäisestä vaimosta?
Abrahamin ensimmäisen vaimon etunimeksi mainitaan henkikirjoissa Valpuri; muuta tietoa Valpurista ei ole tullut vastaan.
Abraham kirjataan henkikirjoissa Säävälän taloon vuodesta 1703 alkaen. Vielä vuoden 1706 henkikirjassa Abraham kirjataan ilman vaimoa. Vuoden 1708 henkikirjassa Abrahamin vaimo kirjataan ilman nimeä (hustrun N). Vuosien 1710 ja 1711 henkikirjoissa Abrahamin vaimon nimeksi mainitaan Valpuri.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
17.06.14, 22:17
Vuonna 1739 rippikirjaan ei ilmesty poika Bengt vaimoineen, vaan hänen veljensä Henrik Bengtsson ja vaimo Margeta Pehrsdr. Moilanen, jotka vihittiin Alakiimingissä 1723, mutta asuivat tuohon saakka jossakin muualla.
Heikki Pentinpoika ja tämän vaimo Marketta Pekantytär asuvat alkuun Hutun talossa (henkikirjoissa heidät kirjataan Hutun taloon vielä vuonna 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303694)). Vuoden 1728 tietämillä he muuttavat Alakiimingin toiseen Runtin taloon (heidät kirjataan Runtin taloon henkikirjoissa vuodesta 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920054)). Vuonna 1739 Heikki ja Marketta vaimo palailevat Runtin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297400) talosta takaisin Hutun (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297396) taloon.
--
Vuonna 1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297571) vanha Pentti Pentinpoika Huttu kirjataan rippikirjassa Alakiimingin Paason taloon.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
17.06.14, 22:46
Vanhempi Pentti Huttu sopisi varmaan ikänsä puolesta 1715 kuolleen Pentti Säävälän pojaksi, mutta silloin Säävälästä olisi täytynyt vanhemman pojan (Pentti) lähteä Huttuun ja nuoremman (Aappo) jäädä kotiin.
Tuohon löytyy tukea käräjäpöytäkirjoista.
Pentti Pentinpoika Huttu (s.n.1675) on alkujaan Säävälä. Säävälä on sen verran "vahva" nimi, että se jää Pentille lisänimeksi uudempien lisänimien rinnalle. Myös Pentin setä, Antti Pentinpoika, vei aikoinaan Säävälän nimen Etelä-Iissä (Illinsaaressa) sijaitsevalle Tenulan eli Hemmilän talolle.
Pentin isä, Pentti Pentinpoika Säävälä (+n.1715), oli lautamiehenä Iin käräjillä vuosina 1697-1712.
Pentin isän isä, Pentti Matinpoika Säävälä (n.1606-27.09.1683), oli lautamiehenä Iin käräjillä vuosina 1655-1682.
Pentti Pentinpoika Säävälä ostaa Alakiimingissä sijaitsevan Hutun talon Karin Ollintytär Hutulta 27.04.1719:
Iin kesäkäräjät 08-11.09.1719 (KO a:35, rr51), oikeanpuoleinen sivu, alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24585154)
Iin talvikäräjät 19.01.1722 (KO a:38, rr54), oikeanpuoleinen sivu, alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614559)
Iin talvikäräjät 04.03-07.03.1729 (KO a:43, rr59), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24658981)
Iin talvikäräjät 03.03, 05.03-07.03.1733 (KO a:49, rr65), vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24671816)
Vuoden 1733 käräjäjutusta selviää se, että Hutun talon myynyt Karin Ollintytär on ilmeisesti Olli Abrahaminpoika Hutun tytär. Ollin pikkuveljen, Simo Abrahaminpoika Hutun, poika Lauri on ilmeisesti muuttanut Pyhäjoelle. Olli kirjataan Hutun taloon vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968506) henkikirjassa; tuolloinkaan hänestä ei makseta henkirahaa, vaan hänet mainitaan raihnaiseksi. Tuolloin taloon kirjataan myös Ollin veljet Abraham ja Simo vaimoineen. Antti veli kirjaan henkikirjoihin vasta vuodesta 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875317) alkaen.
Pentti Pentinpoika Säävälä Hutun isän isän isä, Matti Antinpoika Säävälä, ylösotti Säävälän talon 1620-luvulla. Talo mahdollisesti saa Säävälän nimen vasta Matin muutettua siihen. Talo saattaisi olla sama talo, jonka Heikki Niilonpoika Karjalaisen perusti vuoden 1606 tietämillä.
Tässä joitakin linkkejä Säävälän talon tiimoilla:
Iin kesäkäräjät 20-22.07.1652 Ii (KO a:7), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707723).
Tässä Pentti Matinpojan (Säävälä) ja Pekka Ollinpojan (Manninen) välillä on pientä niittykiistaa. Pentti Matinpojan isän, Matti Antinpojan, mainitaan aikoinaan ylösottaneen talon vapaavuosille. Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin talon aiemmaksi asukkaaksi mainitaan Nikkilän Heikki.
Heikki Niilonpoika kirjataan kymmenysluetteloihin jo vuodesta 1599. Talo kirjataan vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656830) maantarkastuskirjaan Heikki Niilonpoika Karjalaisen nimellä. Talo kirjataan maakirjoihin vuodesta 1607. Vuoden 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655609) maakirjassa talo mainitaan uudistilaksi (vasemmanpuolisen sivun Heikki Niilonpoika on luultavasti Timonen, oikeanpuoleisen sivun Heikki Niilonpoika on luultavasti Karjalainen). Heikki Niilonpojan talo kirjataan vielä vuoden 1621 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647119) kymmenysluettelossa ja vuoden 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647506) karja- ja kylvöluettelossa. Vuosien 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647346)-1623 kymmenysluetteloihin kirjataan "samalle paikalle" Matti Sääväläinen. Myös vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653102)-1627 ja 1629 karja- ja kylvöluettelossa Matti Sääväläinen. Vuodesta 1631 talo kirjataan kaikissa veroluetteloissa Matti Antinpoika Sääväläisen nimellä. Veroluetteloiden puolesta Heikki Niilonpojan talo sopisi samaksi taloksi kuin Matti Antinpoika Sääväläisen talo. Vuoden 1652 käräjillä ollut maininta Nikkilän Heikistä saattaisi tarkoittaa Heikki Niilonpoikaa. Hieman arvailua tämä toki on.
Pentti Matinpoika Säävälällä on ainakin yksi veli, Matti Matinpoika, ja yksi sisarpuoli:
Iin talvikäräjät 11-13.02.1664 Ii (KO a:11), vasemman puoleinen sivu, ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712042).
Pentti Matinpojan vaimon nimi on Agneta Tuomaantytär.
Pentin vaimo saattaa olla ylikiiminkiläisen Matti Pekanpoika Jurvakaisen vaimon äiti:
Iin talvikäräjät 11-13.02.1664 Ii (KO a:11), oikeanpuoleinen sivun, keskellä oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712044).
Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin ylikiiminkiläinen Matti Pekanpoika penää vaimonsa Elina Erkintytären edesmenneen isän saatavia, jonka äidin kanssa Pentti Säävälä oli avioitunut. Jutusta ei käy oikein ilmi, onko Pentti avioitunut Elinan äidin vaiko Elinan isän äidin kanssa. Tuohon aikaan Ylikiimingistä ei tunnu löytyvän muita Matti Pekanpoikia kuin Jurvakka (tosin saattaahan siellä olla joku sellainen Matti Pekanpoika, jota ei ole kirjailtu veroluetteloihin). Matti Jurvakan vaimon isän äiti luultavasti olisi hieman iäkäs Pentin vaimoksi. Matti Jurvakan vaimon äiti olisi iältään sopivamman oloinen.
Pentti Matinpojalla on ainakin neljä lasta:
Matti Pentinpoika, Pentti Pentinpoika, Antti Pentinpoika sekä tytär, joka avioituu Heikki Antinpojan kanssa.
Pentin tyttären mies, Heikki Antinpoika, lähtee sotilaaksi Säävälän talon edestä, oikean puoleinen sivu, alhaalta alkava juttu (tässä vävy ja appiukko olivat keksineet yhteistä tekemistä: nimittelyä ja läimintää):
Iin talvikäräjät 06-07.02.1663 Ii (KO a:11), oikean sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711655).
Heikki vävystä tulee korpraali. Heikki vävyllä on ainakin kaksi lasta: Liisa ja Antti. Heikki vävyn Liisa tytär avioituu etelä-iiläisen Juho Antinpoika Kauppisen (myöhemmin Kaleva) kanssa.
Iin talvikäräjät 16-18.02.1687 (KO a:7; rr24), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688387).
Juho Antinpoika Kauppinen esittää appiukkonsa korpraali Heikki Antinpoika Sääväläisen 18.06.1686 päiväämän kirjeen. Jutussa mainitaan myös poika Antti Heikinpoika.
Iin talvikäräjät 26.02,28.02.1698 (KO a:19; rr35), Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695625).
Juho Antinpoika Kauppila penää langoltaan Pentti Pentinpojalta vaimonsa perintöä. Jutussa mainitaan Juhon appiukon edesmenneen anopin etunimi: Agneta. Jutun käsittelyn aikaan myös lautamies Pentti Matinpoika Säävälä on edesmennyt; hänet haudattiin jo 27.09.1683.
Pentti Matinpoika Säävälän vanhin poika, Antti, muuttaa syytinkimieheksi Etelä-Iissä (Illinsaaressa) sijaitsevaan Hemmilän eli Tenulan taloon. Antin muutettua Tenulan taloon, aletaan talosta käyttää myös nimeä Säävälä.
Ennen Anttia Heikki Tuomaanpoika Tenula / Hemmilä ehti ottaa useita syytinkimiehiä, jotka joko menehtyivät ennen Heikkiä taikka muuttivat pois:
Vuoden 1629 talvikäräjillä Heikki otti syytinkimiehekseen kirkkoherra Johannes Henrikinpojan (Lithovius). Kesäkäräjillä 1652 Heikki otti syytinkimiehekseen ylikiiminkiläisen Olli Matinpojan. Ja vuoden 1666 kesäkäräjillä Heikki otti syytinkimiehekseen Antti Simonpojan.
Vuoden 1671 kesäkäräjillä Heikki ottaa syytinkimiehekseen ylikiiminkiläisen Antti Pentinpojan (Antti mainitaan Heikin sukulaiseksi; sitä jutussa ei mainita, että mitä kautta Antti ja Heikki ovat sukulaisia; Antin äidin nimi on Agneta Tuomaantytär, joten Antti saattaisi olla Heikin sisaren poika; tämä on kuitenkin vain arvailua):
Iin kesäkäräjät 13-15.07,17.07.1671 Ii (KO a:12), oikean sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714393)
Heikki Tenulan vaimon nimeksi mainitaan Karin Tuomaantytär. Antti Pentinpojan vaimon nimeksi mainitaan Brita Pekantytär. Brita saattaisi olla Ylikiimingin Runtin talon tyttäriä. Pekka Heikinpoika Runtin vävyksi mainitaan vuoden 1684 talvikäräjillä Antti Pentinpoika. Vävyn lisänimeä ei mainita, mutta kyseessä saattaisi olla Antti Säävälä. Pekka isännöi Runtin taloa vuoden 1633 tietämiltä. Pekka haudataan 12.05.1681.
Antti pojan vaimo Brita Pekantytär haudataan 58-vuotiaana 30.10.1692. Antti avioituu uudelleen 15.04.1693 kellolaisen Jaakko Takun leskivaimon Valpuri Markuksentyttären kanssa. Antti avioituu kolmannen kerran 15.04.1700 olhavalaisen Jaakko Sassin leskivaimon Elin Juhontyttären (Pekkala tai Päkkilä) kanssa.
Pentti Matinpoika Säävälän poika, Matti, avioituu Agneta Josefintytären kanssa. Matti pojan vaimo haudataan 31.05.1680. Ylikiimingissä sijaitsevan Leskelän talon isäntä Paavo Eskonpoika järjestelee Matille avioliittoa. Paavo Leskelä oli ottanut syytinkimiehekseen Tapani Tapaninpojan, joka oli menehtynyt. Tämän jälkeen Paavo Leskelä oli ottanut syytinkimiehekseen Tapanin pojan, Kustaa Tapaninpojan. Kustaa haudattiin 23.05.1680. Kustaalta jäi leski Brita Laurintytär ja monta alaikäistä lasta. Paavo Leskelä alkaa järjestellä Matti Pentinpoika Säävälän ja syytinkimiehensä lesken avioliittoa, jotta Matti huolehtisi Leskelän talosta ja edellisen syytinkimiehen lapsista:
Iin talvikäräjät 12.02,14-15.02.1681 (KO a:1; rr18), oikean sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3683898).
Avioliittosuunnitelmat kariutuvat, sillä Matti Pentinpoika Säävälä haudataan 20.03.1681; vain kuukausi sen jälkeen, kun avioliittosuunnitelmaa käsiteltiin käräjillä. Avioliittosuunnitelman toinen osapuoli, leskivaimo Brita Laurintytär, haudataan 09.12.1683.
Matti pojan menehtymisen jälkeen Pentti Matinpoika testamenttaa talonsa Pentti pojalleen.
Iin kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1; rr18), vasemmanpuoliselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684058).
Jutussa vanhimman pojan, Antin, mainitaan menneen Tenun taloon syytinkimieheksi. Pentti poika mainitaan sairaalloiseksi.
Tammikuussa 1683 Pentti Matinpoika on sairaana ja hänet on viety sairaalaan:
Iin talvikäräjät 22-24.01.1683 (KO a:3; rr20), vasemman sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685887).
Jutussa mainitaan myös Pentti Pentinpojan äidin nimi: Agneta Tuomaantytär. Myös äiti haluaa talon jäävän Pentti pojalle.
Matti Pentinpoika haudataan 27.09.1683.
Isänsä kuoleman jälkeen Antti poika koettaa saada Säävälän talon itselleen:
Iin talvikäräjät 18-20.02.1684 (KO a:4; rr21), vasemmanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686669).
Iin kesäkäräjät 27-28.06.1684 (KO a:4; rr21), oikeanpuoleinen sivu, ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686755).
Pentti poika jatkaa kotitalon isännöintiä Antti veljensä pyrkimyksistä huolimatta.
Ennen avioitumistaan Britan kanssa Pentti poika sai lapsen Marketta Tuomaantyttären kanssa:
Iin talvikäräjät 20-22.03,24.03.1673 Ii (KO a:13, rr13), vasemman sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715292) (nro 208).
Pentti poika avioituu Brita Pekantyttären kanssa ilmeisesti vuosien 1673-1674 välisenä aikana. Vuoden 1673 käräjäjutussa Pentti mainitaan poikamieheksi. Seuraavan vuoden henkikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/lansipohjan_laani/henkikirja_1674-1674_cd995/26.htm) Pentin vaimoksi kirjataan Brita Pekantytär.
Pentillä on langot Pekka ja Olli:
Iin kesäkäräjät 23-24.07.1697 (KO a:18; rr34), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694779).
Pentti Pentinpojan ja Brita Pekantyttären lapsista kastetiedot löytyvät Abrahamille (26.12.1680), Pekalle (06.08.1684), Antille (16.05.1687) ja Agatalle (20.04.1690). Antti poika saa elää vain hieman yli vuoden; hänet haudataan 09.09.1688. Henkikirjoista Pentin lapsista mainitaan myös Pentti ja Marketta; heidät kirjataan henkikirjoihin vuodesta 1695. Abraham poika kirjataan henkikirjoihin vuodesta 1703 ja Pekka poika vuodesta 1705. Marketta tytär mainitaan kuolleeksi vuoden 1711 henkikirjassa.
Pentti pojan vaimon nimeksi mainitaan Marketta vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983168), 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968505), 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768825), 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772180), 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774781), 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146934), 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875317), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162305), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559709), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697579) ja 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886440) henkikirjoissa. Pentti pojan vaimoksi mainitaan Anna vuosien 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695192), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168950), 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921468) ja 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963854) henkikirjoissa.
Saattaa olla, että Pentin vaimon nimi on kirjattu virheellisesti vuosien 1695-1705 henkikirjoihin (olisiko alkuun kopioitunut Pentin sisaren nimestä). Henkikirjoissa on jonkin verran virheellisyyttä nimien kirjauksissa; ja kerran tehty virheellinen kirjaus saattaa toistua useita vuosia peräkkäin. Joissain tapauksissa oikean nimen löytää käräjäpöytäkirjasta; Pentin ensimmäisestä vaimosta en kuitenkaan ole onnistunut löytämään mainintaa käräjäpöytäkirjoista.
Mikäli Pentin vaimon nimi on virheellisesti kirjattu vuosien 1695-1705 henkikirjoissa, niin siinä tapauksessa vuonna 1695 Pudasjärvellä vihityt Pentti Pentinpoika ja hetejärveläinen Anna Erkintytär sopisivat hyvin Pentti Pentinpoika Sääväläksi ja Anna Erkintytär Oinaaksi.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
17.06.14, 22:59
Yhdessä sukutaulussa on kyllä mainittu Margetta Pentintr Huttu eli Säävälä (1698-14.5.1770) aviossa Runtinpojan kanssa. (Onko oikein?)
Marketta Pentintytär Huttu avioituu Runtin talon syytinkimiehen Paavo Vesan kanssa 30.11.1729.
Jaakko Heikinpoika Kokko Runtti (Runtin talon vävy) otti syytinkimiehekseen Paavo Vesan vuonna 1728. Se ei ole minulle oikein selvinnyt, että kenen poika Paavo Vesa on.
Kun Jaakko ottaa Paavon syytinkimieheksi Runtin taloon, käytetään Paavosta patronyymiä Pekanpoika:
Iin talvikäräjät 27.03-01.04.1728 (KO a:42, rr58), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661155).
Kun Heikki Heikinpoika Runtti Frisk penää Runtin taloa edesmenneen Karin sisarensa mieheltä Jaakko Heikinpoika Kokko Runtilta, käytetään Paavosta patronyymiä Tuomaanpoika:
Iin talvikäräjät 03.03, 05.03-07.03.1733 (KO a:49, rr65), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24671820).
Kun Paavo kirjataan vuosina 1731-1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946468) Ylikiimingin Runtin taloon, käytetään hänestä patronyymiä Tuomaanpoika. Vuoden 1736 tietämillä Paavo perheineen siirtyy Ylikiimingin Runtin talosta Alakiimingin toiseen Runtin taloon. Kun Paavo kirjataan Alakiimingin Runtin taloon 1737-1746 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297401), käytetään hänestä patronyymiä Tuomaanpoika. Vuosien 1751-1755 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946507) rippikirjaan Paavo kirjataan ilman patronyymiä. Vuosien 1756-1763 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946850) ja 1764-1771 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946876) rippikirjoissa Paavon patronyymiksi mainitaan Tuomaanpoika ja syntymävuodeksi mainitaan 1693.
Vuosina 1731-1733 Runtin taloon kirjataan myös Ingrid Erkintytär. Ingrid Erkintytär Holoppa haudataan 77-vuotiaanan 24.03.1734 ja kuolinkirjassa hänet mainitaan Tuomas Vesan leskivaimoksi. Tässä vaiheessa näyttäisi vielä mukavasti siltä, että Paavo Tuomaanpoika Vesan vanhemmat saattaisivat olla Tuomas Vesa ja Ingrid Erkintytär Holoppa.
Mutta, mutta ... Tuomas Yrjönpoika avioituu Ingridin kanssa vasta vuoden 1707 tietämillä.
Sakari Klemetinpoika Vesa jatkoi Ylävesan talon isännöintiä isänsä jälkeen. Sakarin isä Klemet Sigfridinpoika Vesan (n.1620-15.07.1688) ehti olla avioliitossa ainakin kolme kertaa. Sakari oli syntyisin isänsä ensimmäisestä avioliitosta.
Sakarin ensimmäinen vaimo on Brita Erkintytär Holoppa. Pariskunta jää lapsettomaksi. Niinpä Sakari ottaa vuonna 1693 syytinkimiehekseen vaimonsa sisaren, Ingrid Erkintyttären, miehen Mikko Filipinpoika Pekkalan:
Iin talvikäräjät 19-20.02.1694 (KO a:15; rr31), vasemmanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692164).
Mikko menehtyy vuoden 1700 tietämillä. Vielä vuonna 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774781) Mikosta maksetaan henkirahaa. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146934) vuoden henkikirjassa Mikko on kirjattu kuolleeksi. Mikon ja Ingridin pojasta, Sakarista, tulee myöhemmin Vesan talon pitkäaikainen isäntä (hän isännöi Ylävesaa n.1726-1763).
Vuosien 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875317), 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162306), 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559709), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697580), 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886440) ja 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695193) henkikirjoissa Ingrid kirjataan Vesan taloon leskivaimona. Vuoden 1701 henkikirjassa taloon kirjataan renki Tuomas Runtti, joka on sairaana. Vuosien 1702-1706 henkikirjoissa taloon kirjataan renki Tuomas. Se ei ole selvinnyt, että vuosien 1701-1706 renki Tuomas koko ajan sama Tuomas; ja olisiko Tuomaaan isä esim. Yrjö Grellinpoika Jaara, joka ylösottaa Alakiimingissä sijaitsevan Olli Runtin autiotalon talvikäräjillä 1687.
Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168950) henkikirjassa Vesan taloon kirjataan Tuomas Vesa ja tämän Ingrid vaimo. Vuoden 1707 talvikäräjillä käy ilmi, että Mikon leskivaimo oli avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa ja Sakari oli antanut syytingin Tuomaalle:
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1707 (KO a:28, rr44), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535087).
Vuoden 1704 kesäkäräjillä käy ilmi, että Sakari Vesan rengin nimenä oli tuolloin Tuomas Yrjönpoika (Tuomas oli mennyt poikamiehenä harrastamaan avioliitonomaista toimintaa ylikiiminkiläisen Brita Heikintyttären kanssa):
Kesäkäräjät 19.07-21.07.1704 (KO a:25, rr41), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532265).
Vuoden 1712 talvikäräjillä käy ilmi, että Vesan talon vanha isäntä Sakari on jäänyt leskeksi ja avioitunut uudelleen pirttitörmäläisen Anna Jaakontytär Räihän (Matti Juhonpoika Kukon leskivaimo) kanssa:
Iin talvikäräjät 28.02.1712 (KO a:33, rr49), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589412).
Mikäli Paavo Tuomaanpoika Vesan syntymävuosi on kirjattu rippikirjoihin oikein, niin Paavo ei sovi Tuomaan ja Ingridin pojaksi. Koska Ingrid kirjataan Runtin taloon samaan aikaan Paavon kanssa, Ingrid saattaisi olla hänen äitinsä (joko biologinen äiti taikka kasvatti äiti).
Mieleen tulee seuraavia arvailuja:
- Ingrid ehti saada Paavo pojan (joko Tuomaan taikka Pekan kanssa) ennen avioitumistaan Mikon kanssa
- Tuomaalle oli syntynyt Paavo niminen poika ennen hänen avioitumistaan Ingridin kanssa
- Paavo olisi Sakari Vesan velipuolen, Pekka Klemetinpojan poika, ja olisi asunut Ingridin ja Tuomaan huomassa;
Pekka Klemetinpoika Vesa asui vaimonsa Kirstin Pekantyttären kanssa Kellossa Sarkisen talossa vuosina 1683-1697.
- jokin muu vaihtoehto
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
17.06.14, 23:07
Tässä ketjussa oli mainintoja sotilas Heikki Heikinpoika Runtti Friskistä, joten laitan tähän muutaman linkin Heikkiin liittyen.
Tässä ensin linkki Tellervon kirjoittamaan juttuun (Kiitos Tellervo), jossa mainitaan Heikin ensimmäinen vaimo Brita Eskontytär Tikka (kyseisessä jutussa on linkki toiseen juttuun, jossa kerrotaan Brita Eskontyttärestä):
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28014
Heikki ja Brita ehtivät saada ainakin yhden lapsen (10.11.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318848)), joka hätäkastettiin. Lieneekö tässä samaisen pienokaisen hautaustieto (vuodelta 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319088), legokarl Hendrich Runttis barn).
Kuten Tellervo mainitsikin, Heikin ollessa sodassa oli hänen vaimonsa varsin omatoiminen; vaimo lisäsi perhettä parilla lapsella ja yhdellä aikuisella miehellä.
Brita saa Erkki Timosen rengin, Matti Laurinpoika Hämäläisen kanssa, Matti pojan 23.10.1721. Asiaa käsitellään käräjillä useampaan kertaan. Heikki oli ollut sodassa useita vuosia, ja Brita ei ollut saanut vastauksia Heikille lähettämiinsä kirjeisiin. Brita ja Matti haluaisivat avioitua keskenään. Käräjillä hämmästellään sitä, onko Heikki elossa vai ei (jutuissa mainitaan myös se, että Heikki Runtin sotilasnimenä on Frisk):
Iin kesäkäräjät 25.07.1722 (KO a:38, rr54), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24615060).
Iin talvikäräjät 11.03.1723 (KO a:39, rr55), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622393).
Iin kesäkäräjät 03.07.1723 (KO a:39, rr55), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622739).
Britalle myönnetään avioero Heikistä 04.12.1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7678446) (ja toinen sivu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7678448)). Samaisessa kuussa syntyy Britan ja Matin toinen lapsi: Maria (s.31.12.1723). Maria tytär haudataan reilun vuoden ikäisenä 23.04.1725. Brita ja Matti avioituvat 25.05.1724 ja saavat avioliitossa ainakin kaksi lasta: Erkin (s.24.02.1726) ja Pekan (s.13.11.1728).
Heikki Runtti eli Frisk saa 21.03.1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7678451) luvan avioitua Elina Tapanintytär Leskelän kanssa. Heikki ja Elina avioituvat 30.05.1726. He saavat kuusi lasta: Jaakon (s.24.07.1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318873)), Britan (luultavasti s.02.04.1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318882)), Tapanin (s.14.04.1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318890)), Annan (s.21.05.1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318908)), Heikin (s.01.03.1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318924)) ja Johanneksen (s.04.03.1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318945)).
Syyskuussa 1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319111) Heikillä on suuren murheen päivä; tuolloin hän samana päivänä saattelee hautaan kolme lastaan: 16-vuotiaan Britan, 10-vuotiaan Annan ja 3-vuotiaan Johanneksen.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
17.06.14, 23:36
Koska tässä ketjussa oli mainintoja Ylikiimingin Runtin talosta, niin rohkenen laittaa tähän joitakin linkkejä siihen liittyen.
Ylikiimingin Runtin talon asukkaat saattavat olla lähtöisin Alakiimingin Runtin talosta. Heikki Ollinpoika Runtti kirjataan Alakiiminkiin kymmenysluetteloissa vuodesta 1595 ja maakirjoissa vuodesta 1599. Maakirjoissa talo kirjataan yleensä Heikki Ollinpojan nimellä ja kymmenysluetteloissa Heikki Runtin nimellä. Heikin taloa ei mainita maakirjassa uudistaloksi, joten hänen talonsa luultavasti löytyy vanhemmista veroluetteloista jonkun muun isännän nimellä; en vain osaa yhdistä mitään vanhempaa tilaa Heikin tilaksi.
Vuoden 1606 maantarkastuskirjaan "ilmestyy" Olli Ollinpojan 1/4 manttaalin uudistila. Talo tulee maakirjoihin vuodesta 1607 ja tuolloinkin Ollin talo mainitaan uudistilaksi. Kymmenysluetteloissa Ollista käytetään nimeä Olli Runtti. Heikin talo kirjataan samaisissa veroluetteloissa 1/4 manttaalin tilaksi. Vuosien 1599-1601 maakirjoissa Heikin talo mainittiin puolenmanttaalin tilaksi; tosin en osaa sanoa ovatko vuotta 1606 edeltävät manttaaliluvut kovinkaan vertailukelpoisia.
Tästä tulee kuitenkin kiusaus ajatella, että ehkä Olli Ollinpoika Runtti olisi Heikki Ollinpoika Runtin veli; ja ehkä Ollin talo irtautettiin Heikin talosta.
Olli Runtin talo jää autioksi jo 1620 luvun alussa; ja pysyy autiona vuoteen 1687, jolloin Yrjö Grellinpoika Jaara ylösottaa sen.
Heikillä on ilmeisesti ainakin kaksi poikaa: Pekka Heikinpoika (s.n.1601) ja Tapani Heikinpoika (s.n.1613). Vuoden 1627 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=38) ruodutuksessa taloon kirjataan Heikki Runtti ja poika Pekka Heikinpoika. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=191) ruodutuksessa taloon kirjataan 32-vuotias Pekka Runtti ja 20-vuotias veli Tapani Runtti.
Heikki Runtin talo kirjataan neljännesmanttaalin talona vielä vuoden 1627 maakirjassa. Sitten talo kirjataan vuosien 1631 ja 1633-1634 maakirjoissa puolenmanttaalin taloksi. Vuosina 1633 ja 1634 talo kirjataan Pekka Runtin nimellä, joka saattaisi olla Heikin poika. Se ei ole selvinnyt, että miksi talon koko nousi; esim. yhdistyikö jonkin toinen talo Heikin taloon.
Vuodesta 1635 alkaen talo kirjataan jälleen neljännesmanttaalin taloksi; ja talo kirjataan jälleen Heikin nimellä. Tuolloin Alakiiminkiin "ilmestyy" neljännesmanttaalin Pekka Runtin talo. Pekka Runtin neljännesmanttaalin talo kirjataan Alakiiminkiin vuosien 1635 ja 1637 maakirjoissa, vuoden 1637 ruodutuksessa ja vuosien 1641-1643 henkikirjoissa. Tämän jälkeen Pekka Runtin talo "katoaa" Alakiimingistä ja Pekka Runtin neljännesmanttaalin talo "ilmestyy" Ylikiiminkiin.
Vuoden 1647 kymmenysluettelossa kirjataan sekä patronyymi, että lisänimi. Tuolloin Ylikiimingin Runtin talo kirjataan Pekka Heikinpoika Runtin nimellä. Alakiimingissä sijaitseva Heikki Runtin talo kirjataan tuolloin Tapani Heikinpoika Runtin nimellä.
Pekka Heikinpoika Runtilla tiedetään olevan ainakin neljä lasta:
Erkki Pekanpoika, Jaakko Pekanpoika, Heikki Pekanpoika sekä tytär, joka on avioliitossa Antti Pentinpojan kanssa (mainittu tytär saattaisi olla Brita Pekantytär, joka avioituu Antti Pentinpoika Säävälän kanssa):
Iin talvikäräjät 18-20.02.1684 (KO a:4; rr21), vasemmanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686671).
Iin kesäkäräjillä vuonna 1670 Erkki Pekanpoika Runtti mainitaan Tapani Heikinpoika Runtin veljenpojaksi:
Iin kesäkäräjät 05-07.07.1670 Ii (KO a:12), oikeanpuoleinen sivu, alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713980).
Tästä tulee kiusaus ajatella, että sekä Alakiimingin Runtin talon isäntä Tapani Heikinpoika Runtti ja Ylikiimingin Runtin talon isäntä Pekka Heikinpoika Runtti ovat veljeksiä ja Heikki Ollinpoika Runtin poikia.
Ylikiimingin Runtin talo kirjataan henkikirjoissa Pekka Heikinpojan nimellä vielä vuonna 1664. Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä, pojasta ja pojan vaimosta.
Talo kirjataan Erkki Pekanpojan nimellä vuosien 1665, 1667, 1669 ja 1671 henkikirjoissa. Vuonna 1672 Erkki Pekanpoika poika ylösottaa Kuivaniemeltä Metsikon ja Jääskeläisen talot:
Iin kesäkäräjät 17-19.07.1695 (KO a:16; rr32), vasemman sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693120).
Erkin muutettua Kuivaniemen Metsikon taloon, talosta aletaan käyttää nimeä Runtti. Erkin vaimo, Brita Tapanintytär Väänänen, kuolee 73-vuotiaana 13.09.1691. Erkki avioituu uudelleen 04.06.1693 leskivaimo Elina Matintytär Kukkolan kanssa.
Pekka Heikinpoika Runtin keskimmäinen poika, Jaakko Pekanpoika, jatkaa Ylikiimingissä sijaitsevan Runtin talon isännöintiä isänsä jälkeen. Jaakko kirjataan henkikirjoissa Runtin taloon vielä vuonna 1683.
Pekka Heikinpoika Runtti haudataan 12.05.1681. Reilu kuukausi myöhemmin Ylikiimingissä haudataan Pekka Runtin 75-vuotias leskivaimo, Marketta Berg.
Jaakko pojan vaimo Agneta Tuomaantytär haudataan 17.05.1685. Jaakko avioituu uudelleen 07.07.1686 Simo Kondion leskivaimon, Marketta Pekantyttären, kanssa. Jaakon tytär, Kerttu Jaakontyär, kirjataan Runtin taloon vuosien 1674-1677 henkikirjoissa. Heikki poika ja tämän vaimo Brita Simontytär kirjataan henkikirjoissa Runtin taloon vuodesta 1680. Pekka poika ja tämän vaimo Anna Luukkaatytär kirjataan henkikirjoissa Runtin taloon vuodesta 1688.
30.11.1682 vihitään ylikiiminkiläinen Elina Jaakontytär Runtti ja Pekka Juhonpoika Koistinen. Päivälleen kaksi vuotta myöhemmin vihitään ylikiiminkiläinen Agneta Jaakontytär Runtti ja Juho Matinpoika Väänänen. Päivälleen vuosi Elinan vihkiäisten jälkeen ja päivälleen vuosi ennen Agnetan vihkiäisiä vihittiin Pekka Jaakonpoika Runtti ja Anna Luukkaantytär (luultavasti Vesa). Elina ja Agneta ovat luultavasti Jaakko Pekanpoika Runtin tyttäriä.
Kaarlo Luukkaanpoika Vesan vaimon, Marketta Jaakontyttären, kerrotaan useammassa lähteessä olevan Jaakko Runtin tytär. Lisäksi lähteissä kerrotaan, että Jaakko Runtti olisi toiminut Kaarlon kuoleman jälkeen Alavesan isäntänä vuosina 1695-1701, kunnes Kaarlon poika, Heikki Kaarlonpoika, kasvoi täysi-iäkäiseksi.
Voi hyvin olla, että Marketta Jaakontytär olisi Jaakko Runtin tytär; Runtin ja Vesan talot sijaitsevat kohtalaisen lähekkäin. Sekin sopisi "ajan henkeen", että Kaarlo Luukkaanpoika Vesa olisi avioitunut Marketta Jaakontytär Runtin kanssa ja Anna Luukkaantytär Vesa olisi avioitunut Pekka Jaakonpoika Runtin kanssa. En ole kuitenkaan löytänyt käräjäpöytäkirjoista varmistusta siihen, että Marketta olisi Runtti. Jos jollakulla on antaa tähän jotain tietoa, niin otan kaiken tiedon kiitollisena vastaan.
Sen todenperäisyyttä olen alkanut epäilemään, että Jaakko Runtti olisi isännöinyt Vesan taloa vuosima 1695-1701. Veroluetteloista taikka käräjäpöytäkirjoista ei ole löytynyt Jaakko Runttia, joka olisi vuonna 1700 ollut täysi-ikäinen ja elossa. Alakiimingin Runtin talon Jaakko Kallenpoika Runtti kuolee vuoden 1698 tietämillä (vuoden 1698 henkikirjassa hänet mainitaan kuolleeksi). Ylikiimingin Runtin talon Jaakko Pekanpoika Runtti kuolee ilmeisesti vuoteen 1697 mennessä, sillä vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768903) savuluettelossa Runtin talo kirjataan Jaakko Runtin leskivaimon nimellä. Heikki Jaakonpoika Runtti mainitaan kuolleeksi vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768826) henkikirjassa. Heikin poika, Jaakko Heikinpoika Runtti, on vuonna 1700 vielä alaikäinen.
Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772184) henkikirjassa Runtin talon väen mainitaan kuolleen. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774781) vuonnakaan Runtin talosta ei makseta henkirahaa. Vuonna 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146934) Runtin talo kirjataan Heikki Runtin eli Jaakon nimellä. Jaakosta maksetaan henkirahaa. Jaakon vaimoa ei mainita nimeltä ja hänestä ei makseta henkirahaa. Kyseessä on ilmeisesti Jaakko Heikinpoika Kokko, joka avioitui Karin Heikintytär Runtin kanssa. Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875317) henkikirjassa Jaakon vaimon nimeksi mainitaan Karin.
Vuonna 1697 Kaarlo Vesa ja hänen Marketta vaimonsa ovat elossa, vaikka heistä ei maksetakaan henkirahaa. Kaarlo ja Marketta mainitaan tuolloin raihnaisiksi. Kaarlon veljestä, Antti Luukkaanpojasta, maksetaan tuolloin henkirahaa. Vuoden 1698 henkikirjassa Kaarlon ja hänen Antti veljensä mainitaan kuolleen. Tuolloin talosta maksetaan henkirahaa vain Jaakko rengistä. Seuraavana vuonna Vesan talosta maksetaan henkirahaa vain Jaakko Vesasta. Kyseessä saattaisi olla sama Jaakko, joka kirjattiin taloon rengiksi edellisenä vuonna. Vuonna 1700 Vesan talon isännäksi kirjataan jo Heikki (Kaarlonpoika Vesa). Tuolloin taloon kirjataan myös Jaakko Vesa, mutta hänestä ei makseta henkirahaa Vesan talosta. Hänen mainitaan olevan kirjattuna Runtin taloon. Kyseisenä vuonna Jaakosta maksetaan henkirahaa Runtin talosta. Ja kyseisenä vuonna Runtin taloon on muuttanut Runtin talon Karin tyttären kanssa avioitunut Jaakko Heikinpoika Kokko.
Kun Kaarlo ja Antti Vesa menehtyivät, niin Antin alaikäisille lapsille järjesteltiin huoltajia:
Iin talvikäräjät 26.02,28.02.1698 (KO a:19; rr35), oikean puoleinen sivu, sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695655).
En löytänyt käräjiltä mainintaa siitä, että Kaarlon lapsille olisi järjestelty huoltajia. Kaarlolle kirjataan vaimo (Marketta Jaakontytär) jo vuoden 1680 henkikirjassa. Antti veli avioituu joulukuussa 1683. Saattaa olla, että Antin lapset ovat nuorempia kuin Kaarlon lapset.
Vuoden 1700 talvikäräjillä Jaakko Heikinpoika Kokko kertoo avioituneensa Jaakko Runtin Heikki pojan tyttären, Karin Heikintyttären kanssa:
Iin talvikäräjät 28.02-01.03.1700 (KO a:21; rr37), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698317).
Jaakon tarkoituksena oli alkaa isännöimään appiukkonsa neljännesmanttaalin (Runtin) taloa. Jaakko ottaa hoitaakseen talon pidon ja huolehtiakseen vaimonsa alaikäisistä sisaruksista. Jaakko Kokko isännöi edesmenneen appiukkonsa taloa 1730-luvulle saakka, jolloin talon isännyys siirtyy Heikki Runtin pojalle, Heikki Heikinpoika Runtti eli Frisk:lle.
Heikki Runtin poika, Jaakko Heikinpoika Runtti, tulee täysi-ikäiseksi vuoteen 1705 mennessä. Hän penää perintöosuuttaan sisarensa mieheltä Jaakko Heikinpoika Kokolta (josta nyt käytetään myöskin nimeä Jaakko Heikinpoika Runtti):
Iin talvikäräjät 10.01-13.01.1705 (KO a:26, rr42), vasemmalta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534383).
Heikki Runtin poika, Jaakko Heikinpoika, kirjataan vuosien 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886440), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695192) ja 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168950) henkikirjoissa taloon lankona. Vuoden 1708 henkikirjassa Jaakon (Heikki Runtin pojan) mainitaan lähteneen sotilaaksi. Siitä en ole löytänyt tietoa, että palasiko Jaakko elävänä sodasta takaisin.
Heikki Jaakonpoika Kokko Runtti jää ilmeisesti leskeksi ja avioituu uudelleen, sillä myöhemmissä veroluetteloissa ja rippikirjoissa Heikin vaimon nimenä on Anna Pekantytär.
Heikki Heikinpoika Runtti eli Frisk oli ilmeisesti tehnyt lankonsa Jaakko Heikinpoika Kokko Runtin kanssa sopimuksen Runtin talosta 14.03.1713:
Iin talvikäräjät 27.03-01.04.1728 (KO a:42, rr58), oikeanpuoleinen sivu, alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661049).
Jaakko Heikinpoika Kokko Runtti otti vaimonsa kanssa syytinkimieheksi Paavo Vesan:
Iin talvikäräjät 27.03-01.04.1728 (KO a:42, rr58), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661155).
Heikki Heikinpoika Runtti eli Frisk penää talvikäräjillä 1733 kotitaloaan edesmenneen sisarensa, Karin Heikintyttären, mieheltä Jaakko Heikinpojalta:
Iin talvikäräjät 03.03, 05.03-07.03.1733 (KO a:49, rr65), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24671820).
Samaa asiaa käsitellä vielä seuraavan vuoden talvikäräjillä:
Iin talvikäräjät 14.01-18.01.1734 (KO a:50, rr66), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24667273).
Pian tuon jälkeen Runtin talon syytinkimies Paavo Tuomaanpoika Vesa muuttaa vaimonsa, Marketta Pentintytär Hutun kanssa, Alakiimingin toiseen Runtin taloon.
Heikki Heikinpoika Runtti eli Frisk:stä tulee lapsuuden kotinsa, Ylikiimingin Runtin talon, isäntä.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
tellervoranta
18.06.14, 08:19
Kiimingin Pasoi-talosta käytetään nimitystä PASO. Tämän korjaus siksi, että monissa tärkeissä julkaisussa on virheellinen nimitys Paaso. PASON/KONTION PAAVO kävi Tukholmassa kuninkaan puheilla ja sai luvan rakentaa "omituisen" kirkkonsa Kiiminkiin.Paavon veli PENTTI PASO rakensi Kiimingin kellotapulin ja Pudasjärven kirkon.
Heikki Pentinpoika ja tämän vaimo Marketta Pekantytär asuvat alkuun Hutun talossa (henkikirjoissa heidät kirjataan Hutun taloon vielä vuonna 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303694)). Vuoden 1728 tietämillä he muuttavat Alakiimingin toiseen Runtin taloon (heidät kirjataan Runtin taloon henkikirjoissa vuodesta 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920054)). Vuonna 1739 Heikki ja Marketta vaimo palailevat Runtin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297400) talosta takaisin Hutun (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297396) taloon.
--
Vuonna 1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297571) vanha Pentti Pentinpoika Huttu kirjataan rippikirjassa Alakiimingin Paason taloon.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Tuosta Paavo Leskelän yrityksestä hommata Briitta Laurintr aviomieheksi Matti Pekanpka Säävälä olen kai kirjoittanut tällä Forumilla.
tellervoranta
18.06.14, 08:22
Tässä edellämainittu juttu....
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17239&highlight=Leskel%E4n+Paavo
s.peltonen
18.06.14, 21:39
Kiimingin Pasoi-talosta käytetään nimitystä PASO. Tämän korjaus siksi, että monissa tärkeissä julkaisussa on virheellinen nimitys Paaso.
Tervehdys Tellervo,
Tuo on hyvä tieto, paljon kiitoksia tiedosta!
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
18.06.14, 21:41
Tässä edellämainittu juttu....
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17239&highlight=Leskel%E4n+Paavo
Tervehdys Tellervo,
Paljon kiitoksia linkistä!
Tuo puhtaaksi kirjoitettu käräjäjuttu oli erittäin hieno; sitä on nopeampi lukea kuin käsinkirjoitettua käräjäjuttua!
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.