Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Saisiko ohjeita sukutietojen merkintätapoihin
Merkitäänkö sukutauluun syntymäkotikunta vaiko paikkakunta, jossa lapsi todella syntyi?
Samalla henkilöllä näyttää olevan eri lähteissä erilaisia syntymäaikoja. Kirkonkirjat, Hiski, hautakivi. Mitä tietoa tulee pitää oikeana?
Henkilöllä voi olla kasteessa saatu nimi, esim. Johann Aadof. Häntä on aina kutsuttu Hannekseksi.
Henkilöllä voi olla kasteessa annettu nimi Akseli. Lähipiiri on kuitenkin antanut lähelle ns. lempinimen Aksu. Olen kuullut kannanoton, ettei lempinimeä saisi laittaa. Minusta se taas toisi väriä ja elävyyttä ja olisi hyvä mauste.
Miten yllä olevat nimet olisi järkevää kirjata sukurekisteriin?
Sukutaulujen tekijöillä vaikuttaa olevan kirjava käytäntö nimien kirjaamisessa. Jotkut ovat suomentaneet nimet alusta alkaen. Toiset taas näyttävät käyttävän nimiä siinä muodossa, kuin ne on merkitty alkuperäislähteisiin. Nimen kirjoitusmuoto muuttuu matkan varrella. Mikä on oikeaoppinen käytöntö?
kyseleepi sukututkijaharjoittelijamummonen
Heikki Koskela
10.03.10, 11:46
Merkitäänkö sukutauluun syntymäkotikunta vaiko paikkakunta, jossa lapsi todella syntyi?
Samalla henkilöllä näyttää olevan eri lähteissä erilaisia syntymäaikoja. Kirkonkirjat, Hiski, hautakivi. Mitä tietoa tulee pitää oikeana?
Henkilöllä voi olla kasteessa saatu nimi, esim. Johann Aadof. Häntä on aina kutsuttu Hannekseksi.
Henkilöllä voi olla kasteessa annettu nimi Akseli. Lähipiiri on kuitenkin antanut lähelle ns. lempinimen Aksu. Olen kuullut kannanoton, ettei lempinimeä saisi laittaa. Minusta se taas toisi väriä ja elävyyttä ja olisi hyvä mauste.
Miten yllä olevat nimet olisi järkevää kirjata sukurekisteriin?
Sukutaulujen tekijöillä vaikuttaa olevan kirjava käytäntö nimien kirjaamisessa. Jotkut ovat suomentaneet nimet alusta alkaen. Toiset taas näyttävät käyttävän nimiä siinä muodossa, kuin ne on merkitty alkuperäislähteisiin. Nimen kirjoitusmuoto muuttuu matkan varrella. Mikä on oikeaoppinen käytöntö?
kyseleepi sukututkijaharjoittelijamummonen
Hyviä kysymyksiä olet esittänyt. Vastaukset tulevat olemaan erilaisia. Itsestäsi riippuu minkä käytännön valitset. Mikään valintasi ei tule olemaan virheellinen.
Ainoa kysymyksesi, johon ehdotan seuraavaa vastausta: Merkitse lapselle senhetkinen kotipaikka syntymäpaikaksi. Tämä on vain ehdotus.
Jaakontytär
10.03.10, 12:53
Makuasioita nämä taitavat olla aika pitkälle, joten nämä vain kommentteina siitä miten itse teen - ehkä jollakin muulla on tietoa oikeaoppisista (?) käytännöistä sikäli kun niitä on.
Merkitäänkö sukutauluun syntymäkotikunta vaiko paikkakunta, jossa lapsi todella syntyi?
Omissa selvittelyissäni rohkenen olla tässä kohtaa eri mieltä Heikki Koskelan kanssa, vaikka hänen suosittelemansa tapa on varmaankin virallisesti oikea. Itse otan syntymäpaikka-sanan sen verran kirjaimellisesti, että haluan siitä myöhemminkin nähdä sen missä lapsi ihan oikeasti, fyysisesti syntyi. Merkitsen siis sen. Jos vanhempien ja sitä kautta perheen kotikunta oli todellisuudessa toisaalla, merkitsen sen sukututkimusohjelman henkilösivulle "huomautuksia/lisätietoja"-kohtaan tms. (Nyt sitten aloin miettiä onko tämä tapa jossakin tilanteessa harhaanjohtava...)
Samalla henkilöllä näyttää olevan eri lähteissä erilaisia syntymäaikoja. Kirkonkirjat, Hiski, hautakivi. Mitä tietoa tulee pitää oikeana?Hiski on toisen käden tietoa, joten pitäisin luotettavimpana kirkonkirjoja. (Ainakin siinä tapauksessa, että syntyneiden luettelossa ja myöhemmissä rippikirjoissa yms. ei ole keskenään ristiriitaa vaan sama aika.)
Henkilöllä voi olla kasteessa saatu nimi, esim. Johann Aadof. Häntä on aina kutsuttu Hannekseksi.
Henkilöllä voi olla kasteessa annettu nimi Akseli. Lähipiiri on kuitenkin antanut lähelle ns. lempinimen Aksu. Olen kuullut kannanoton, ettei lempinimeä saisi laittaa. Minusta se taas toisi väriä ja elävyyttä ja olisi hyvä mauste.Minustakin on mukavaa saada tietooni lempinimiä. :) Varsinaisen Nimi-kenttään kirjaan ohjelmassa kuitenkin aina varsinaisen nimen, jolla henkilö on esiintynyt virallisissa yhteyksissä ja dokumenteissa. Lempinimet kirjaan ns. alias-kenttään, johon ainakin minulla käytössä olevassa ohjelmassa mahtuu kirjaamaan niin paljon lempinimiä, vaihtoehtoisia kirjoitusasuja jne. kuin tarve vaatii.
Sukutaulujen tekijöillä vaikuttaa olevan kirjava käytäntö nimien kirjaamisessa. Jotkut ovat suomentaneet nimet alusta alkaen. Toiset taas näyttävät käyttävän nimiä siinä muodossa, kuin ne on merkitty alkuperäislähteisiin. Nimen kirjoitusmuoto muuttuu matkan varrella. Mikä on oikeaoppinen käytöntö?Yleisen (mutta ei ainoan) näkemyksen mukaan kyseessä ei ole niinkään nimien suomentaminen, vaan normalisoiminen eli sen suomalaisen, alkuperäisen nimen tavoittelu, jonka suomenkieliset vanhemmat ovat todennäköisesti halunneet lapselleen antaa, mutta jonka ruotsinkielinen (ainakin virkakieleltään) pappi on kirjannut ylös ruotsalaisessa muodossa. Jos siis vanhemmat vaikka sanovat että lapsi on Aapro Taavetti, niin pappi kirjaakin että Abram Daniel. Omasta puolestani olen sillä kannalla, että jos käytössä on todennäköisesti ollut suomalainen nimi, niin sitä nimeä pyrin käyttämään jos voin sen melkoisella todennäköisyydellä arvata tai löytää. Tätä käytäntöä puoltaa mielestäni se, että kun vertaa tietyn paikkakunnan viimeisiä ruotsinkielisiä ja ensimmäisiä suomenkielisiä rippikirjoja keskenään, ilmestyy useimpiin taloihin kuin taikaiskusta Carlien tilalle Kalleja ja Stinojen tilalle Tiinoja... Ja miksi ylipäätään suomalaisilla olisi ollut yleisimmin käytössään vieraskielisiä nimiä, kun meillä on kuitenkin ollut oma kielemme suunnilleen kivikaudelta saakka..? ;)
Tämä em. siis lähinnä talonpoikaista väestöä, torppareita ja itsellisiä koskien. Ruotsinkielisten ja kaksikielisten seutujen asukkaat sekä säätyläiset ovat sitten oma lukunsa, heille kai on suotavampaan kirjata ns. ruotsalainen nimimuoto.
Etunimiasiaa on puitu ainakiin tässä ketjussa (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4625), josta saa lisätietoja aika monien ruots. nimien suomalaisista vastikkeista.
Heikki Koskela
10.03.10, 13:36
Ehdotukseni perusteluna on mm. naapurin suurperheen lasten syntymäpaikat. Kaikki yhdeksän lasta asuivat naapureinamme siihen saakka, kun minä lähdin maailmalle noin 18-vuotiaana.
Heistä nuorimmat syntyivät Lapuan synnytyslaitoksella ja osa sitten oikein kotona. Perhe siis asui Alajärvellä Koskenvarren kylässä mutta osa lapsista syntyi 40 km kotoaan eri paikkakunnalla.
Samoin oma poikani syntyi Kätilöopistolla ja hain vaimon ja lapsen kotiimme Hesperiankadulle. En siis henkilökohtaisesti voi merkitä pojan syntymäpaikaksi Kätilöopistoa vaan silloisen asuinpaikkani. Lisäyksenä olen merkinnyt pojan synnytyspaikaksi Kätilöopiston ja syntymäpaikkakunnaksi Helsingin.
Haluan korostaa, että virhettä ei synny tekipä kuinka tahansa - kunhan tekee lisäyksen synnytyspaikasta/syntymäpaikkakunnasta.
Erkki Järvinen
10.03.10, 17:34
Ehdotukseni perusteluna on mm. naapurin suurperheen lasten syntymäpaikat. Kaikki yhdeksän lasta asuivat naapureinamme siihen saakka, kun minä lähdin maailmalle noin 18-vuotiaana.
Heistä nuorimmat syntyivät Lapuan synnytyslaitoksella ja osa sitten oikein kotona. Perhe siis asui Alajärvellä Koskenvarren kylässä mutta osa lapsista syntyi 40 km kotoaan eri paikkakunnalla.
Samoin oma poikani syntyi Kätilöopistolla ja hain vaimon ja lapsen kotiimme Hesperiankadulle. En siis henkilökohtaisesti voi merkitä pojan syntymäpaikaksi Kätilöopistoa vaan silloisen asuinpaikkani. Lisäyksenä olen merkinnyt pojan synnytyspaikaksi Kätilöopiston ja syntymäpaikkakunnaksi Helsingin.
Haluan korostaa, että virhettä ei synny tekipä kuinka tahansa - kunhan tekee lisäyksen synnytyspaikasta/syntymäpaikkakunnasta.
jep!
virallinen syntymäpaikkani on asiakirjojen mukaan Ruovesi (jota tietysti asianmukaisissa yhteyksissä käytetään.) - mutta kyllä minä puhuttaessa sanon, että syntymäpaikkani on Visuvesi ja sitten sukutietoihini täydellisesti; Ruovesi Visuvesi ym. tarkentavat tiedot.
Kiitos hyvistä neuvostanne. Oli todella mukavaa saada kysymyksiini vastauksia, että valitsi niin tai näin ei voi tehdä väärin. Tähänastisen elämäni olen pienessä virheiden pelossa elänytkin, tämä taakka putosi tältä osin.
Sukututkimuksen käsitteitäkin täsmentyi mm. nimien normalisoiminen. Lähinnä köyhällistöä suvuistamme olen löytänyt täältä Kainuun korpikylistä, ei ole kaksikielisiä.
Syntymäpaikkatietona olin ajatellut käyttäväni syntymäkotikuntaa. Valintani perustuu siihen, että tämä kertoo myöhemmin enemmän perheen vaiheista.
Kainuulaiset kymmenen eri kunnan alueelta käyvät tosiasiassa synnyttämässä Kajaanissa sijaitsevassa sairaalassa. Mikäli syntymäpaikaksi merkittäisiin Kajaani, muualla syntyneitä ei näillä seuduin olisi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kajaanin synnytyslaitoksella minäkin olen päivänvalon ensi kertaa nähnyt.
Reisjärveltä käydään synnyttämässä Kokkolassa. Todennäköisesti monista muistakin lähikunnista. Mitenkähän Lapin läänin alueella?
Hämmennystä tämän suhteen minulle aiheutti sekin, että oma syntymäkotipaikkani on Paltamon kunnan Paltaniemen kylä, joka 1952 liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan, kuntaliitoksessa 1977 alusta Kajaanin kaupunkiin. Isältäni aikanaan saamassani Kajaanin msrk:n virkatodistuksessa syntymäpaikakseni on merkitty Kajaani.
Kun lapset ennnenaikaan pyöräytettiin kotona, tällä ei sukututkijoiden ole tarvinnut tämän asian suhteen päätään vaivata. Maailma muuttuu ja saamme uusia mielenkiintoisia haasteita.
kirjoitteli sukututkijaharjoittelijamummonen
Kaisa Kihl
12.03.10, 11:50
Ehdotukseni perusteluna on mm. naapurin suurperheen lasten syntymäpaikat. Kaikki yhdeksän lasta asuivat naapureinamme siihen saakka, kun minä lähdin maailmalle noin 18-vuotiaana.
Heistä nuorimmat syntyivät Lapuan synnytyslaitoksella ja osa sitten oikein kotona. Perhe siis asui Alajärvellä Koskenvarren kylässä mutta osa lapsista syntyi 40 km kotoaan eri paikkakunnalla.
Samoin oma poikani syntyi Kätilöopistolla ja hain vaimon ja lapsen kotiimme Hesperiankadulle. En siis henkilökohtaisesti voi merkitä pojan syntymäpaikaksi Kätilöopistoa vaan silloisen asuinpaikkani. Lisäyksenä olen merkinnyt pojan synnytyspaikaksi Kätilöopiston ja syntymäpaikkakunnaksi Helsingin.
Haluan korostaa, että virhettä ei synny tekipä kuinka tahansa - kunhan tekee lisäyksen synnytyspaikasta/syntymäpaikkakunnasta.
Hei! Tässä jäi vaivaamaan kysymys, onko Kätilöopisto joskus kuulunut muuhun kuntaan kuin Helsinkiin? Alueliitoksia on tehty paljon varsinkin sodan jälkeen. Mutta jos nyt tänä päivänä joku syntyy Kättärillä niin kyllähän silloin syntymäpaikka on Helsinki. terv. Kaisa
Hei!
Tuohon syntymäpaikkakeskusteluun lisään, että on tavan mukaista se, että vastasyntyneen syntymäpaikka on se paikkakunta, missä äiti on ollut kirkonkirjoissa/ henkikirjoitettu. Toisin sanoen esim. äiti on ollut nuijamaalainen ja lapsi on syntynyt Lappeenrannassa, on vastasyntyneen syntymäpaikkakunta Nuijamaa. Tosin Nuijamaa on tätänykyään osa Lappeenrannan kaupunkia.
TEN
< Hei! Tässä jäi vaivaamaan kysymys, onko Kätilöopisto joskus kuulunut muuhun kuntaan kuin Helsinkiin? Alueliitoksia on tehty paljon varsinkin sodan jälkeen. Mutta jos nyt tänä päivänä joku syntyy Kättärillä niin kyllähän silloin syntymäpaikka on Helsinki. >
Kyllä lapsen synnyinkunta mielestäni on äidin kotikunta, syntyipä missä sairaalassa tahansa! Ja jos sitä laajennetaan ulkomaille, synnyinkunta voi olla Pariisi ja kansalaisuus voi olla sekä Ranskan että Suomen, jos äidillä on Suomen ja Ranskan kansalaisuus! Venäjällä on asiat toisin!
Taitaa olla kuolinpaikkakin se, jossa on kirjoilla, eikä se kunta, jossa sairaala sijaitsee!
Aprikoiden
Kiitos kommenteistanne. Syntymäpaikan merkintä alkaa kristallisoitua, siis äidin virallinen asuinkunta, jossa kirjoilla ja lisätietoihin tarkennukset.
Hyvä, että tuli esille myös kuolinpaikkapohdinta. Tästä minulla oli olevinaan selkeä käsitys, että kuolinpaikka on nimenomaan se paikka missä elämä päättyy. Kuolemahan voi tulla reissunpäällä joko kotimaassa tai ulkomailla. Toivonkin tästä jatkopohdintaa, kun en keksi perusteluja, miksi käyttää jompaa kumpaa merkintätapaa.
kirjoitteli sukututkijaharjoittelijamummonen Eila
< Hyvä, että tuli esille myös kuolinpaikkapohdinta. Tästä minulla oli olevinaan selkeä käsitys, että kuolinpaikka on nimenomaan se paikka missä elämä päättyy. Kuolemahan voi tulla reissunpäällä joko kotimaassa tai ulkomailla. Toivonkin tästä jatkopohdintaa, kun en keksi perusteluja, miksi käyttää jompaa kumpaa merkintätapaa. >
Kyllä minä olen merkinnyt kuolinkunnaksi asuinkunnan ennen lähtöä ja lisäselitykseksi esimerkiksi todellisen sairaalan. Hautaaminen voikin sitten tapahtua ihan eri paikkakunnalle eri hautausmaahan kuin kuolinpaikka!
Pohdiskelemisiin
Käytänteet ovat muuttuneet jossain vaiheessa.
Itse olen syntynyt ihan Helsingissä virallisten papereiden mukaan. Päivän tai pari taisin makoilla Kätilöopistolla ja sitten junalla takaisin Hämeenlinnaan, missä vanhemmat sillä hetkellä asuivat. Vajaat kaksi vuotta vanhempi sisareni syntyi samoin kuvioin, mutta virallisten papereiden mukaan hän on syntynyt Hämeenlinnassa eli syntymäpaikaksi merkittiin vanhempien henkikirjoituskunta. Että tälleen 1950-luvulla.
Sukututkimukseen merkitsen molemmat, toisen lisätietoihin, mikäli tiedot ovat vastaavat.
Käytänteet ovat muuttuneet jossain vaiheessa.
Näin minäkin olen ymmärtänyt.
Esim. kaikissa virallisissa papereissa synt.paikakseni on merkitty Turku, jossa Kaninkolassa asunut äitini kävi minut synnyttämässä. Seuraavan lapsensa hän kävi synnyttämässä Salossa, ja se näkyy tämän lapsen virallisena synt.paikkana.
Epäilenpä, että kumpaakaan meistä Turun tai Salon syntyneistä löytyisi.
Kaisa Kihl
12.03.10, 18:56
< Hei! Tässä jäi vaivaamaan kysymys, onko Kätilöopisto joskus kuulunut muuhun kuntaan kuin Helsinkiin? Alueliitoksia on tehty paljon varsinkin sodan jälkeen. Mutta jos nyt tänä päivänä joku syntyy Kättärillä niin kyllähän silloin syntymäpaikka on Helsinki. >
Kyllä lapsen synnyinkunta mielestäni on äidin kotikunta, syntyipä missä sairaalassa tahansa! Ja jos sitä laajennetaan ulkomaille, synnyinkunta voi olla Pariisi ja kansalaisuus voi olla sekä Ranskan että Suomen, jos äidillä on Suomen ja Ranskan kansalaisuus! Venäjällä on asiat toisin!
Taitaa olla kuolinpaikkakin se, jossa on kirjoilla, eikä se kunta, jossa sairaala sijaitsee!
Aprikoiden
Hei! Heikki Koskela mielestäni kirjoitti, että kotikunta lapsen vanhemmilla oli Helsinki? Elikkä synnytysairaalan sijainti ei kaiketi voi olla määräävä tekijä vaan äidin kotikunta lapsen syntyessä. Aika outoja tulkintoja syntynee, jos Muoniossa asuvan perheen lapsi käy syntymässä Rovaniemellä ja se merkittäisiin syntymäkunnaksi. Kuten Koskela totesi, se olisi synnytyspaikka. Alueliitokset hämmentävät entisestään tulkintoja. Rupesin miettimään Kätilöopiston sijaintia, koska Helsingin kaupunki oli vielä 1945 melkoisen pieni alue ja vuonna 1946 liitettiin kaupunkiin iso rypäs alueita Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa), Haagan kauppala sekä Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat ym. terv. Kaisa
jyrkienator
13.03.10, 14:29
Itse toimin syntymäpaikan suhteen nykyisen lain mukaan, vaikka aikaisemmin on ollutkin toisenlainen tapa merkitä lapsen syntymäpaikka,
linkistä artikkeli vuodelta 1949 http://www.genealogia.fi/genos/20/20_25.htm
Nykyisen lain mukaan:
12 § Syntymäkotikuntaa sekä syntymävaltiota ja – paikkaa koskevat tiedot
Suomessa syntyneen lapsen syntymäkotikunnaksi väestötietojärjestelmään talletetaan äidin kotikunta, jos lapsen äidillä oli kotikunta Suomessa lapsen syntyessä. Jos lapsi, jonka äidillä oli kotikunta Suomessa lapsen syntyessä, on syntynyt ulkomailla, hänelle voidaan syntymäkotikunnan lisäksi tallettaa tieto syntymävaltiosta ja ulkomaisesta syntymäpaikasta.
----
Kuolinaikaan käytän samaa periaatetta, poikkeksena jos kuolema on ollut tapaturmainenja tapahtunut toisaalla. Mutta esim. pitkään eri paikkakunnan sairaalassa olleen ja siellä kuolleen merkitsen kirjoillaolopaikan mukaan.
Näissäkin yhtenäisyys on mielestäni kuitenkin tärkeintä.
Jyrki
Heikki Koskela
13.03.10, 16:38
Hei! Heikki Koskela mielestäni kirjoitti, että kotikunta lapsen vanhemmilla oli Helsinki? Elikkä synnytysairaalan sijainti ei kaiketi voi olla määräävä tekijä vaan äidin kotikunta lapsen syntyessä. Aika outoja tulkintoja syntynee, jos Muoniossa asuvan perheen lapsi käy syntymässä Rovaniemellä ja se merkittäisiin syntymäkunnaksi. Kuten Koskela totesi, se olisi synnytyspaikka. Alueliitokset hämmentävät entisestään tulkintoja. Rupesin miettimään Kätilöopiston sijaintia, koska Helsingin kaupunki oli vielä 1945 melkoisen pieni alue ja vuonna 1946 liitettiin kaupunkiin iso rypäs alueita Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa), Haagan kauppala sekä Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat ym. terv. Kaisa
Tarkistin Kätilöopiston sijainnin. Se sijaitsi vuonna 1963 Kumpulassa ja sijaitsee edelleenkin, jonne laitos perustettiin 1960. On siis Helsingin kaupungissa. Aiempi synnytyslaitos sijaitsi Neitsytpolun varrella. Tämä laitos on purettu.
Seppo Niinioja
13.03.10, 18:03
Tarkistin Kätilöopiston sijainnin. Se sijaitsi vuonna 1963 Kumpulassa ja sijaitsee edelleenkin, jonne laitos perustettiin 1960. On siis Helsingin kaupungissa. Aiempi synnytyslaitos sijaitsi Neitsytpolun varrella. Tämä laitos on purettu.
Kyllähän minä ja veljeni muistamme hyvin, millaista oli 1940-luvulla syntyä vuonna 1934 perustetulla vanhalla matalalla puisella Kätilöopistolla :) ja veljeni omisti Neitsytpolulla pitkään asunnonkin. Yksityislääkärihän, meillä professori sitä piti olla alan ammatti-ihmisen lasten synnytyksiä valvomassa. Lapsemme ovat syntyneet uudella Kätilöopistolla Sofianlehdonkadulla Kumpulassa myös yksityispotilaina. Molemmat Kätilöopiston sijainnit ovat olleet koko ajan Helsingissä. Aikanaan Helsingin pitäjään kuulunut Kumpula liitetttiin Helsinkiin jo 1906.
Syntymäpaikaksi on syytä sukututkimuksessa kirjata ensisijaisesti vanhempien asuinkunta eli ns. syntymäkotikunta, mikä käsite ei ollut vielä minun ja veljeni syntyessä käytössä. Sen seurakunnan kirjoistahan tiedot löytyvät, jos joku jatkaa tutkimusta. Minulle on merkitty vanhaan tapaan syntymäpaikaksi Helsinki ainakin viimeksi tarvitsemassani virkatodistuksessa, mutta vanhempamme asuivat Kymenlaaksossa asti. Olen laittanut tietokantaani sekä syntymäkotikunnan että maininnan synnytyssairaalasta.
Uuden Kätilöopiston rakentamiseen liittyi poliittinen skandaalikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4til%C3%B6opiston_juttu .
Seppo Niinioja
Heikki Koskela
13.03.10, 18:44
Uuden Kätilöopiston rakentamiseen liittyi poliittinen skandaalikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4til%C3%B6opiston_juttu .
Seppo Niinioja
On sitä osattu ennenkin näköjään.
Sattuu olemaan minullekin tuttuja Neitsytpolun tienoot. Asuin nimittäiin Pietarinkadulla muutaman vuoden ennen pakoa Helsingistä. Vastapäätä asui monen poliitikon tuntema hienostorouva, joka oli tuttu monelle vanhalle herralle sotien jälkeiseltä ajalta.
Emme olleet tuttuja mutta kävimme samassa Elannon maitokaupassa. Kerran hän melkein vilkaisi minua kun satuttiin yhtäaikaa pikku putiikkiin. Kysymys kuuluu: kuka hienostoruva melkein vilkaisi minua?
Seppo Niinioja
13.03.10, 19:52
On sitä osattu ennenkin näköjään.
Sattuu olemaan minullekin tuttuja Neitsytpolun tienoot. Asuin nimittäiin Pietarinkadulla muutaman vuoden ennen pakoa Helsingistä. Vastapäätä asui monen poliitikon tuntema hienostorouva, joka oli tuttu monelle vanhalle herralle sotien jälkeiseltä ajalta.
Emme olleet tuttuja mutta kävimme samassa Elannon maitokaupassa. Kerran hän melkein vilkaisi minua kun satuttiin yhtäaikaa pikku putiikkiin. Kysymys kuuluu: kuka hienostoruva melkein vilkaisi minua?
Tabe Slioor?
Kaisa Kihl
13.03.10, 20:07
On sitä osattu ennenkin näköjään.
Sattuu olemaan minullekin tuttuja Neitsytpolun tienoot. Asuin nimittäiin Pietarinkadulla muutaman vuoden ennen pakoa Helsingistä. Vastapäätä asui monen poliitikon tuntema hienostorouva, joka oli tuttu monelle vanhalle herralle sotien jälkeiseltä ajalta.
Emme olleet tuttuja mutta kävimme samassa Elannon maitokaupassa. Kerran hän melkein vilkaisi minua kun satuttiin yhtäaikaa pikku putiikkiin. Kysymys kuuluu: kuka hienostoruva melkein vilkaisi minua?
Vuosina 1955-1965 Slioorin suuri arvohuoneisto Ullanlinnassa toimi taiteilijoiden, diplomaattien, politiikan ja liike-elämän edustajien, älymystön sekä muiden seurapiirihenkilöiden kohtauspaikkana (lainaus Wikipediasta)..ehdotan siis Tabe Slioor!
Heikki Koskela
13.03.10, 20:22
Kaksi täydellistä vastausta.
Erkki Kiuru
13.03.10, 20:49
Yksi lisäys näihin kotipaikan merkitsemisongelmiin (pohdiskelkaa te toiset Tabe Slioria ;-)). Luovutetun Karjalan seurakunnan lopetettiin viimeistään 31.12.1949. Karjalaisten vanhempien lasten syntymäkotipaikaksi on yleensä merkitty vanhempien tilapäinen asuinpaikka, vaikka he olisivat olleet kirjoilla vaikkapa Antreassa. Näin esim. evakkomatkalla syntyneen lapsen kotipaikka saattaa olla Teuva, vaikka se on ollut heidän tilapäinen sijoituskunta sodan jälkeen.
"Hupaisia" tapahtumia ovat aiheuttaneet nämä luovutetun alueen seurakunnissa syntyneiden henkilöiden tietojen kirjaus esim. sairaalan rekistereihin. Nastolassa muutama vuosi sitten virkailija ei löytänyt oikeaa syntymäkotikuntaa rekisteristä ja niin hän teki tietokantaan lisäyksen, jossa kirjasi uuden kunnan (joka oli siis luovutetulla alueella ollut suomalainen kunta) ja merkitsi maaksi Neuvostoliitto/Venäjä!
Näin Talvisodan muistopäivänä on hyvä muistaa että n. 420000 henkilöä joutui muuttamaan Karjalasta evakkoon tai siirtymään Hangosta pois venäläisten pakkovuokrattua sen.
Erkki
Heikki Koskela
14.03.10, 06:52
Yksi lisäys näihin kotipaikan merkitsemisongelmiin. Luovutetun Karjalan seurakunnan lopetettiin viimeistään 31.12.1949. Karjalaisten vanhempien lasten syntymäkotipaikaksi on yleensä merkitty vanhempien tilapäinen asuinpaikka, vaikka he olisivat olleet kirjoilla vaikkapa Antreassa. Näin esim. evakkomatkalla syntyneen lapsen kotipaikka saattaa olla Teuva, vaikka se on ollut heidän tilapäinen sijoituskunta sodan jälkeen.
Näin Talvisodan muistopäivänä on hyvä muistaa että n. 420000 henkilöä joutui muuttamaan Karjalasta evakkoon tai siirtymään Hangosta pois venäläisten pakkovuokrattua sen.
Erkki
Eikö henkilö, joka on esim. syntynyt Antreassa, säilytä syntymäpaikkansa muutonkin jälkeen? Antrea on edelleen olemassa. Sen sijaan evakkomatkalla syntyneet (vaikkapa Teuvalla), joilla ei ole vielä vakinaista asuinpaikkaa Suomen puolella, ovat asia erikseen. Mutta oletan, että heidänkin osaltaan on olemassa asetus, jonka perusteella heille on määritelty syntymäpaikka. Yritin etsiä netistä mutta en löytänyt vielä.
Tiina Miettinen
14.03.10, 11:22
Eikö henkilö, joka on esim. syntynyt Antreassa, säilytä syntymäpaikkansa muutonkin jälkeen? Antrea on edelleen olemassa. Sen sijaan evakkomatkalla syntyneet (vaikkapa Teuvalla), joilla ei ole vielä vakinaista asuinpaikkaa Suomen puolella, ovat asia erikseen. Mutta oletan, että heidänkin osaltaan on olemassa asetus, jonka perusteella heille on määritelty syntymäpaikka. Yritin etsiä netistä mutta en löytänyt vielä.
Karjalainen isäni syntyi evakossa 1942 Lahdessa. Hänen virallinen syntymäpaikkansa on kaikissa papereissa Lahti, vaikka hänellä tai hänen perheellään ei ole sinne mitään siteitä eivätkä he siellä edes asuneet. Jatkosodan aikana isäni palasi perheensä kanssa takaisin suvun kotiin Kannakselle, josta tuli kuitenkin uusi lähtö. Lopullinen sijoituspaikka oli lopulta useiden eri paikkakuntien jälkeen Keski-Suomessa. Niin tai näin, sukutaulussa isäni syntymäpaikka on Lahti, vaikka mieluusti soisin sen olevan sukumme pitäjä Kannaksella....
Heikki Koskela
14.03.10, 18:25
Laitan yhden osoitteen Genokseen, jossa kirjoittaja kertoo käsityksiä syntymäpaikkakunnan määrittelystä: http://www.genealogia.fi/genos/20/20_25.htm.
Erkki Kiuru
14.03.10, 23:23
Vähän epätarkasti tuota evakkolasten syntymäpaikkaa yritin selvittää, mutta Tiina Miettisen esimerkki selvensi asian. Mutta minulla on sellainen tuntuma, että joskus lapsen syntymäkotikunnaksi merkittiin kuitenkin se karjalainen pitäjä, jossa äiti/vanhemmat olivat kirjoilla lapsen syntyessä vaikka he olisivat olleet evakossa vaikkapa Pohjanmaalla. Jatkosodan päättymisen 19.9.1944 jälkeen syntymäpaikaksi ei ole enää voitu kirjata luovutettua karjalaista pitäjää syntymäkotipaikaksi.
Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta olivat kaksi eri määritelmää ja tuona 1930-50-lukujen epämääräisenä jaksona syntymäpaikaksi merkittiin joskus/aina todellinen syntymäpaikka. Tarkkoja päivämääriä em. vuosihaarukkaan ei kai olekaan, koska väestörekisterinpitäjä tai kirkkoherra saattoivat käyttää molempia paikkakuntia syntymäpaikan merkitsemiseen.
Kuitenkin jatkosodan jälkeen lapsen syntymäkotikunnaksi merkittiin isän kotikunta ja 1950-luvulla (pvm?) taas äidin vakinainen oleskelukunta. Joka vaihtui 50-/60-lukujen vaihteessa äidin kirjoillaolokunnaksi.
Vielä kai yhden sekaannuksen asiaan saattaa tehdä eri kirkkokuntien omat säännökset, joissa lapsi merkitään isän kotikunnan mukaan syntyneeksi. Tässä olen epävarma, joten korjatkaa tietävämmät. Ortodoksisen käytännön tuntevia ainakin löytyy lukijoiden joukosta. Miten roomalaiskatolinen kirkkokunta?
Tuossa Genoksen artikkelissa tulee hyvin selville epämääräisyys syntymäpaikan virallisessa määrittelyssä, ilmankos se tuntuu vieläkin hankalalta ymmärtää ja määrittää.
Merkitäänkö sukutauluun syntymäkotikunta vaiko paikkakunta, jossa lapsi todella syntyi?
kyseleepi sukututkijaharjoittelijamummonen
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ainakin näin maaseudun näkövinkkelistä katsottuna "ainoa oikea" syntymäpaikan merkitsemistapa olisi: kotikunta,-kylä ja -talo. Näin olen menetellyt niiden vuosien varrella, joina olen henkilöiden syntymäaikoja kirjoitellut muistiin.
Ettei kävisi niin kuin eteläsuomalaiselle pikku-Kallelle, joka ei voinut sanoa oikeaa syntymäpaikkaansa, kun koulussa kyseltiin, "missä isäsi on syntynyt, Kauhavalla sanoi Kalle, missäs äitisi, Tampereella vastasi Kalle,
entä missä sinä itse olet syntynyt, stadionilla sanoi siihen Kalle, kun ei kehdannut sanoa että naistenklinikalla"
Hessu 07
Miten huomioitte kuntaliitokset ja jakutumiset? Esimerkkeinä esim. Kainuussa Kuhmoniemellä syntyneet silloin kun se kuului vielä Sotkamoon. Usein samassa talossa syntynyt ja kuollut voi kuolla kuntajaon takia eri kunnassa.
Samoin tulee kunnan kielimuoto vastaan varsinkin ruotsinkielisillä alueilla?
Itse olen pyrkinyt kirjaamaan kirkonkirjojen mukaisilla (ruotsalaistyypisillä nimillä) nimillä (ennen nimien suomentamis aikaa). Jos nimi on suomennettu tai esim. aateloinnin takia muuttunut olen molemmat nimet kirjannut.
Hyvin omintakeinen tapani (ei julkistettavassa tiedostossa) on ollut lisätä sukunimettömiä esivanhempia kirjaten myöhempi sukunimi lisäten sulkeva sulkumerkki itselleni suvusta. Jossain tapauksissa vastaavasti talonnimi + sulkeva sulkumerkki, jotka ovat vastannut varmaan sukunimeä. Helpottaa runsaasti tutkimista. Henkilö näin aakkosellisesti sijoittuu sukunsa yhteyteen.
Lännsi-Suomessa kirkonkirjoissa sukunimenä on käytety talon nimeä. Minulla on esi-isä, joka tunnetaan lastensa synytyessä viidellä eri talonnimellä ja kuudeskin palvelustalo on tiedossa. Kaikista noista talon nimistä on myös suomennetut muodot.
Samaa saman henkilön etu- tai sukunimeä on kirjoitettu eri muotoihin noissa usein valitsen yleisemmän. Vanhojen pappien nimen yhteydessä käytän latinannkielisiä muotoja ja silloin ohjelman toimivuuden takia lasten patronyymi on myös oltava latinankielinen muoto. Joskus syntyneelle lapselle pappi on kirjannut latinankielisen muodon. Onko halunnut osoittaa huomioita "hurskaille" vanhemmille, mutta jatkossa selkesästi ruotsinkielisen muodon. (Andrea Anders).
Yleensä etukirjaimen sukunimessä muutan aakkoselisen haun takia (molempia nimiä esiintyy). Etunimissä jää jo vaihtelevaa käytäntöä.
Esim. Carl ja Karl tai Henrik, Hindrich, Henric, Hendrich,
Todettakoon että pulmia syntyy!
Olavi
Olen syntynyt Varkauden sairaalassa, kun äitini oli Joroisissa vanhempiensa luona, mutta hänen vakituinen asuinpaikkansa oli Kuopiossa, joten minun virallinen syntymäpaikkani on Kuopio.
Merkitsettekö syntymä-/kuolinpaikan seurakunnan vai kunnan mukaan kun on kysymys 1800-1900-lukujen vaihteesta? Moni "uudempi" kunta on ensin saanut oman kappeliseurakunnan, sitten varsinaisen seurakunnan, mutta hallinnollinen kunta on perustettu vuosia myöhemmin.
Itse olen merkinnyt paikaksi hallinnollisen kunnan, koska nykyään miellämme paikkakunnat kuntina/kaupunkeina, ei seurakuntina.
Heikki Koskela
18.03.10, 19:10
Olen syntynyt Varkauden sairaalassa, kun äitini oli Joroisissa vanhempiensa luona, mutta hänen vakituinen asuinpaikkansa oli Kuopiossa, joten minun virallinen syntymäpaikkani on Kuopio.
Merkitsettekö syntymä-/kuolinpaikan seurakunnan vai kunnan mukaan kun on kysymys 1800-1900-lukujen vaihteesta? Moni "uudempi" kunta on ensin saanut oman kappeliseurakunnan, sitten varsinaisen seurakunnan, mutta hallinnollinen kunta on perustettu vuosia myöhemmin.
Itse olen merkinnyt paikaksi hallinnollisen kunnan, koska nykyään miellämme paikkakunnat kuntina/kaupunkeina, ei seurakuntina.
Saman kunnan (esim. Helsinki) alueella saattaa olla useita seurakuntia tai kappeliseurakuntia. Mielestäni syntymäpaikaksi sopisi parhaiten hallinnollinen kunta eikä seurakunta-merkintä. Tietysti voisi merkitä myös seurakunnan lisätietoihin, jos seurakuntia on useita kuten täällä Alajärvellä nykyään on Lehtimäen kappeliseurakunta.
Tervehdys!
Vihkimispaikan merkitseminen sukurekisteriin?
Aikanaan kun oman kylän pappi suoritti vihkimisen, paikan suhteen ei sukututkijoiden ole tarvinnut merkintätapaa miettiä.
Maailman muututtua seuraava vaihe oli, että sivukyliltä käypästiin lähimmässä kaupungissa sanomassa tahdon.
Nykyisin vihkiminen ja häät voivat olla vaikka ulkomailla.
Tyttäreni kotipaikka on Joensuu. Hänen varsinainen vihkimistilaisuus oli Kajaanissa vanhempien kotipihalla.
Syntymä- ja kuolinpaikkatietojen merkitsemistavasta poiketen vihkimispaikaksi valitsisin sen kaupungin/kunnan missä tilaisuus todella oli. Onko tulkintani oikea?
Eila
Heikki Koskela
19.03.10, 08:13
Mielestäni tulkintasi vihkipaikan merkitsemisestä on hyvä. Itse olen merkinnyt vihkipaikan niin tarkasti kuin sen voi varmaksi todeta. Tulee siis kysymykseen koti-vihkimiset, jolloin olen merkinnyt myös kotitalon vihkipaikaksi.
Vielä minunkin lapsuuden aikana vihkimisiä tapahtui usein myös kotona, jolloin tapahtuma sai aikaan omanlaatuisensa tunnelman hääväen keskuudessa.
Syntyneiden luettelosta saatu syntymäpaikkamerkintä ei aina vastaa todellisuutta, koska aikojen kuluessa merkintäohjeet ovat vaihdelleet. Käyttö on ollut erilaista, jopa saman kaupungin eri seurakunnissa. Ohjeiden noudattaminen on seurakunnittain ollut vaihtelevaa ja eri aikaista. Alla Helsingin seurakuntien keskusrekisterissä olleet ohjeet:
VÄESTÖREKISTERIIN TEHTYJÄ SYNTYMÄPAIKKAMERKINTÖJÄ KOSKENEET OHJEET<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" /><o:p></o:p>
<o:p></o:p>
1) Todellinen syntymäseurakunta (vanhin merkintätapa)<o:p></o:p>
<o:p></o:p>
2) Todellinen syntymäkunta (tuli vähitellen käyttöön 1900-luvulla kunnalliselämän itsenäistyessä yhä selvemmin omaksi alueekseen yhteiskunnassa)<o:p></o:p>
<o:p></o:p>
3) Isän kirjoissaolorekisteriä vastaava kunta (esiintyy vuodesta 1945 lähtien, jolloin aviopuolisot oikeutettiin olemaan kirjoissa eri rekistereissä asuinpaikkansa mukaan. Piispainkokous velvoitti lapset kirjattavaksi isän rekisteriin, ellei uskonnonvapauslain säädöksistä muuta johtunut)<o:p></o:p>
<o:p></o:p>
4) Äidin vakinainen oleskelukunta lapsen syntymähetkellä (esiintyy pääasiallisesti 1950-luvulla Tilastollisen päätoimiston annettua merkinnästä suosituksensa) <o:p></o:p>
<o:p></o:p>
5) Äidin kirjoissaolorekisteriä vastaava kunta (tuli käyttöön vuonna 1959, jolloin piispainkokous antoi määräyksen lapsen kirjaamisesta äidinrekisteriin, ellei uskonnonvapauslaki muuta määrännyt. Ulkomailla syntyneelle oli lisäksi merkittävä syntymävaltio ja -paikka. Kastettujen kirjaan todellinen syntymäpaikka) <o:p></o:p>
<o:p></o:p>
6) Kunta jota vastaavan seurakunnan kastekirjaan lapsi ensimmäisen kerran merkittiin (tuli käyttöön vuonna 1961 piispainkokouksen määräyksestä. Ulkomailla syntyneet samoin kuin edellä, samoin kastekirjamerkinnät) <o:p></o:p>
<o:p></o:p>
7) Vuodesta 1976 lähtien syntymäkotikunnaksi se kunta, jossa äidillä oli väestökirjalain 9. pykälän mukainen kotipaikka lapsen syntyessä. <o:p></o:p>
<o:p></o:p>
Annettujen ohjeiden mukaisia syntymäpaikkamerkintöjä ei saa jälkeenpäin muuttaa, vaikka näin on paljon tietämättä tapahtunut.
Seppo Niinioja
10.04.10, 10:33
Kiitokset heimo39:lle seikkaperäisestä selityksestä.
Wikipediasta osui sattumalta silmään tällainen tieto:
<style>BODY { PADDING-BOTTOM: 0px; MARGIN: 5px 10px 10px; PADDING-LEFT: 0px; PADDING-RIGHT: 0px; FONT: 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; BACKGROUND: #e1e1e2; COLOR: #000000; PADDING-TOP: 0px } A:link { COLOR: #22229c } body_alink { COLOR: #22229c } A:visited { COLOR: #22229c } body_avisited { COLOR: #22229c } A:hover { COLOR: #ff4400 } A:active { COLOR: #ff4400 } body_ahover { COLOR: #ff4400 } .page { BACKGROUND: #ffffff; COLOR: #000000 } TD { FONT: 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } TH { FONT: 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } P { FONT: 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } LI { FONT: 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } .tborder { BORDER-BOTTOM: #0b198c 1px solid; BORDER-LEFT: #0b198c 1px solid; BACKGROUND: #d1d1e1; COLOR: #000000; BORDER-TOP: #0b198c 1px solid; BORDER-RIGHT: #0b198c 1px solid } .tcat { FONT: bold 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; BACKGROUND: url(images/gradients/gradient_tcat.gif) #869bbf repeat-x left top; COLOR: #ffffff } .tcat A:link { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .tcat_alink { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .tcat A:visited { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .tcat_avisited { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .tcat A:hover { COLOR: #ffff66; TEXT-DECORATION: underline } .tcat A:active { COLOR: #ffff66; TEXT-DECORATION: underline } .tcat_ahover { COLOR: #ffff66; TEXT-DECORATION: underline } .thead { FONT: bold 11px tahoma, verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; BACKGROUND: url(images/gradients/gradient_thead.gif) #5c7099 repeat-x left top; COLOR: #ffffff } .thead A:link { COLOR: #ffffff } .thead_alink { COLOR: #ffffff } .thead A:visited { COLOR: #ffffff } .thead_avisited { COLOR: #ffffff } .thead A:hover { COLOR: #ffff00 } .thead A:active { COLOR: #ffff00 } .thead_ahover { COLOR: #ffff00 } .tfoot { BACKGROUND: #3e5c92; COLOR: #e0e0f6 } .tfoot A:link { COLOR: #e0e0f6 } .tfoot_alink { COLOR: #e0e0f6 } .tfoot A:visited { COLOR: #e0e0f6 } .tfoot_avisited { COLOR: #e0e0f6 } .tfoot A:hover { COLOR: #ffff66 } .tfoot A:active { COLOR: #ffff66 } .tfoot_ahover { COLOR: #ffff66 } .alt1 { BACKGROUND: #f5f5ff; COLOR: #000000 } .alt1Active { BACKGROUND: #f5f5ff; COLOR: #000000 } .alt2 { BACKGROUND: #e1e4f2; COLOR: #000000 } .alt2Active { BACKGROUND: #e1e4f2; COLOR: #000000 } TD.inlinemod { BACKGROUND: #ffffcc; COLOR: #000000 } .wysiwyg { FONT: 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; BACKGROUND: #f5f5ff; COLOR: #000000 } TEXTAREA { FONT: 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } .bginput { FONT: 10pt verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } .button { FONT: 11px verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } SELECT { FONT: 11px verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } OPTION { FONT-FAMILY: verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; FONT-SIZE: 11px } OPTGROUP { FONT-FAMILY: verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; FONT-SIZE: 11px } .smallfont { FONT: 11px verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } .time { COLOR: #666686 } .navbar { FONT: 11px verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif } .highlight { COLOR: #ff0000; FONT-WEIGHT: bold } .fjsel { BACKGROUND: #3e5c92; COLOR: #e0e0f6 } .fjdpth0 { BACKGROUND: #f7f7f7; COLOR: #000000 } .panel { BORDER-BOTTOM: 2px outset; BORDER-LEFT: 2px outset; PADDING-BOTTOM: 10px; PADDING-LEFT: 10px; PADDING-RIGHT: 10px; BACKGROUND: url(images/gradients/gradient_panel.gif) #e4e7f5 repeat-x left top; COLOR: #000000; BORDER-TOP: 2px outset; BORDER-RIGHT: 2px outset; PADDING-TOP: 10px } .panelsurround { BACKGROUND: url(images/gradients/gradient_panelsurround.gif) #d1d4e0 repeat-x left top; COLOR: #000000 } LEGEND { FONT: 11px tahoma, verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; COLOR: #22229c } .vbmenu_control { PADDING-BOTTOM: 3px; PADDING-LEFT: 6px; PADDING-RIGHT: 6px; FONT: bold 11px tahoma, verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; WHITE-SPACE: nowrap; BACKGROUND: #738fbf; COLOR: #ffffff; PADDING-TOP: 3px } .vbmenu_control A:link { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_control_alink { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_control A:visited { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_control_avisited { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_control A:hover { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: underline } .vbmenu_control A:active { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: underline } .vbmenu_control_ahover { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: underline } .vbmenu_popup { BORDER-BOTTOM: #0b198c 1px solid; BORDER-LEFT: #0b198c 1px solid; BACKGROUND: #ffffff; COLOR: #000000; BORDER-TOP: #0b198c 1px solid; BORDER-RIGHT: #0b198c 1px solid } .vbmenu_option { FONT: 11px verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; WHITE-SPACE: nowrap; BACKGROUND: #bbc7ce; COLOR: #000000; CURSOR: pointer } .vbmenu_option A:link { COLOR: #22229c; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_option_alink { COLOR: #22229c; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_option A:visited { COLOR: #22229c; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_option_avisited { COLOR: #22229c; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_option A:hover { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_option A:active { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_option_ahover { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_hilite { FONT: 11px verdana, geneva, lucida, "lucida grande", arial, helvetica, sans-serif; WHITE-SPACE: nowrap; BACKGROUND: #8a949e; COLOR: #ffffff; CURSOR: pointer } .vbmenu_hilite A:link { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_hilite_alink { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_hilite A:visited { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_hilite_avisited { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_hilite A:hover { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_hilite A:active { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .vbmenu_hilite_ahover { COLOR: #ffffff; TEXT-DECORATION: none } .bigusername { FONT-SIZE: 14pt } TD.thead { PADDING-BOTTOM: 4px; PADDING-LEFT: 4px; PADDING-RIGHT: 4px; PADDING-TOP: 4px } TH.thead { PADDING-BOTTOM: 4px; PADDING-LEFT: 4px; PADDING-RIGHT: 4px; PADDING-TOP: 4px } DIV.thead { PADDING-BOTTOM: 4px; PADDING-LEFT: 4px; PADDING-RIGHT: 4px; PADDING-TOP: 4px } .pagenav A { TEXT-DECORATION: none } .pagenav TD { PADDING-BOTTOM: 2px; PADDING-LEFT: 4px; PADDING-RIGHT: 4px; PADDING-TOP: 2px } .shade { COLOR: #777777; TEXT-DECORATION: none } A.shade:link { COLOR: #777777; TEXT-DECORATION: none } A.shade:visited { COLOR: #777777; TEXT-DECORATION: none } A.shade:active { COLOR: #ff4400; TEXT-DECORATION: underline } A.shade:hover { COLOR: #ff4400; TEXT-DECORATION: underline } .tcat .shade { COLOR: #dddddd } .thead .shade { COLOR: #dddddd } .tfoot .shade { COLOR: #dddddd } .fieldset { MARGIN-BOTTOM: 6px } .fieldset { FONT-SIZE: 11px } .fieldset TD { FONT-SIZE: 11px } .fieldset P { FONT-SIZE: 11px } .fieldset LI { FONT-SIZE: 11px } FORM { DISPLAY: inline } LABEL { CURSOR: default } .normal { FONT-WEIGHT: normal } .inlineimg { VERTICAL-ALIGN: middle } .underline { TEXT-DECORATION: underline } P { MARGIN: 0px }</style>Juho Kusti Paasikivi syntyi marraskuussa 1870 [27.11.1870] Kulma-Seppälän talossa Koskella (nykyisin Hämeenkoski) kun hänen vanhempansa olivat kauppamatkalla Tampereelta Lahteen. Hänet kastettiinkin Koskella, mutta merkittiin kotipaikkakuntansa Tampereen kirkonkirjoihin.
Seppo Niinioja
Heikki Särkkä
10.04.10, 17:42
Jos tiedossa on vain henkilön tosiasiallinen kuolinpaikka ja nimikin, voi olla erittäin vaikea löytää hänen vanhempiaan, ellei syntymäaika ole tiedossa.
Jos taas normaaliin tapaan merkitään kuolinpaikaksi seurakunta, jossa hän oli kirjoilla ja jonka kuolleiden luettelosta hänet siis useimmiten löytää, jatko-tutkimus on aina helppoa myös tietojen tarkastajalle.
Aina todellinen kuolinpaikka ei edes ole tiedossa (kerjuulla tuntemattomassa paikassa kuolleet tai sodasssa kadonnneet). Tällöin ei tietysti aina ole voitu tehdä merkintää kotiseurakunnan kirjoihinkaan muuten kuin kuolleeksi julistamisen kautta.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.