Nikodemus Yrjonpojan arvoitus

[eruppa]

Arvoisat listalaiset!

Käännyn puoleenne tuon lähes 30 vuotta vanhan "sukututkimuspäänsärkyni" Nikodemus Yrjönpojan merkeissä. Tuo henkilö on minulle ääääi, eli sukupuussani melko lähellä oleva. Hän avioitui 1803 Pieksämäellä Liisa Laurintytär Ylösen, synt 1774, kanssa.

Kummallinen asia on tuon Nikodemuksen syntymäaika, eli RK 19.3.1783. Tämän mukaan hän olisi ollut vaimoaan yhdeksän vuotta nuorempi. Tämä on näin nuorilla vihityillä tosi harvinainen ikäero näin päin. En olekaan uskonut tuota rippikirjan syntymäaikaa, vaan hakenut oikeaa Nikodemusta vähän vanhemmasta ikäluokasta.

Sain kuopiolaiselta sukututkijalta Tapani Kovalaiselta arvokkaan vinkin. Hän oli vilkaissut ainoaa rippikirjasivua, jota en itse koskaan hoksannut katsoa, eli Kangasniemen Hankamäen rippikirjasivua vuosilta 1805-1814 sivu 455 (kuva 468). Siinä tuo Nikodemus näyttää olleen tyytymätön "viralliseen" syntymäaikaansa, koska päälle on merkitty -75 ja Somero. Tuo Tapani Kovalainen on eläkkeellä oleva henkikirjoittaja, jossa ammatissa hän lienee saanut "kuudennen aistin" hankalien sukutaustojen selvittelyyn. Hän vihjaisi minulle, että Längelmäen syntyneistä voisi löytyä hakemani Nikodemus.

No, Längelmäeltä löytyi HisKillä Qv.pers. Walborg Jöransdr. Hänellä oli kaksi au-lasta. Heistä Nikodemus syntyi 27.8.1775 ja Yrjö 14.3.1778. Tuo Valpuri avioitui 26.12.1881 leskimies-itsellisen Jöran Sigfridssonin kanssa. Avioliitosta syntyivät lapset Mikko 1783, Juho 1785, Emanuel 1793 sekä Antti 1796 (ei esiinny HisKissä).Yrjö Sipinpojalla oli edellisestä avioliitostaan vuonna 1780 kuolleen Maria Henrikintyttären kanssa vain yksi lapsi, 1763 syntynyt Matti.

Längelmäki kuului Turun hiippakuntaan, joten noita Keski-ja Itä-Suomen sukututkijoiden riesana olevia lastenkirjoja ei käytetty. Näin ollen tuo aviopari lapsineen näkyy Längelmäen Eräslahden Yrkälässä vuodesta 1781 alkaen. Kummallista on, ettei noita Valpurin au-lapsia näkynyt perheen yhteydessä.

Kävin tietysti läpi Längelmäen kuolleiden luettelot vuosilta 1775-1782. Totesin, että au-poika Yrjö kuoli vauvana 1778. Sensijaan Nikodemuksesta ei löydy kuolinmerkintää kyseiseltä ajalta.Kuitenkaan Nikodemusta ei näy muun perheen yhteydessä, joten hänet on luultavasti viety kasvatiksi muualle. Rippikirjasta löytyy tuo 1754 syntynyt Valpuri Yrjöntytär ennen avioitumista, mutta noista au-lapsista ei hänen yhteydessään rippikirjassa ole merkintää.Varsin yleistähän oli, etteivät pikkuvauvoina kuolleet lapset koskaan päätyneet rippikirjaan tai lastenkirjaan asti, mutta kuusivuotiaan osalta tämä tuskin oli mahdollista.Eli oliko Nikodemus kasvattilapsena jossakin?

Tuon 11.4.1754 syntyneen ja RK noin 1830 kuolleen (sotkuinen merkintä, en ehtinyt katsoa kuolleiden luettelosta) Valpuri Yrjöntyttären sukujuuret Längelmäellä on helppo selvittää monta sukupolvea taaksepäin. Sensijaan 1736 syntyneestä ja 1807 kuolleesta Yrjö Sipinpojasta näkyy vain syntymävuosi, joten hän on muualta Längelmäelle muuttanut ja HisKin avulla haku on puhdasta arpapeliä.No, on epätodennäköistä, joskin tietysti mahdollista, että hän olisi tuon Nikodemuksen biologinen isä. Valitettavasti Längelmäen papit eivät 1700-luvulla harrastaneet rippikirjoissaan juurikaan muuttomerkintöjä tai syntymäpitäjien merkitsemista, vaikka väestökirjanpito on muuten laadukasta jopa käsialan puolesta=kaunista, helppolukista 1700-luvun fraktuuraa.Talotkin on merkitty aakkosjärjestykseen nimien mukaan.

Voisiko joku kertoa, miten tuon Nikodemuksen kohtaloa kannattaa tästä eteenpäin setviä. Tehtiinkö päätös kasvatiksi siirrosta pitäjänkokouksissa, jolloin pitäjänkokouksen pöytäkirjat olisi oikea lähde? Vai oliko asia käräjillä käsiteltävä, jolloin pitää tutkia ao. ajankohdan tuomiokirjoja? Oliko muita menetelmiä, joita kannattaisi yrittää?

kyseleepi Erkki Ruppa Porista
:confused:
:confused:

[Tapani Kovalaine]

Erkki ei ole viestiinsä laittanut valmista linkkiä Kangasniemen rippikirjan sivulle.
Laitanpa sen tässä tulemaan, niin on itse kunkin helppo nähdä miten tulkinnan sijaa voi olla - ja paljon -
yhdeksäntenä alhaalta lukien olevan Nikodemuksen syntymäaikaa koskevassa merkinnässä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/rippikirja_1804-1814_tk1044-1045/468.htm

Samalla oikaisen sen pikku virheen Erkin viestissä, että sana kuopiolainen lausutaan joensuulainen.

[Tapani Kovalaine]

Muuttokirjan tiedot Kangasniemen kirkonarkistossa kertovat, että Nikodemus on tullut Somerosta Pieksämäelle naimattomana ja avioiduttuaan muuttanut Kangasniemelle: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kangasniemi/muuttokirjoja_1805-1830_tk1056-1057/231.htm

[eeva häkkinen]

Voisiko joku kertoa, miten tuon Nikodemuksen kohtaloa kannattaa tästä eteenpäin setviä. Tehtiinkö päätös kasvatiksi siirrosta pitäjänkokouksissa, jolloin pitäjänkokouksen pöytäkirjat olisi oikea lähde? Vai oliko asia käräjillä käsiteltävä, jolloin pitää tutkia ao. ajankohdan tuomiokirjoja? Oliko muita menetelmiä, joita kannattaisi yrittää?

kyseleepi Erkki Ruppa Porista
:confused:
:confused:

Hei,
vastaanpa tähän kysymykseesi. Itse olen näissä asioissa löytänyt apuja sekä pitäjänkokousten pöytäkirjoista (joista on selvinnyt monia muitakin mysteereitä) että vaivaishoitolautakuntien pöytäkirjoista sitten kun pitäjään oli sellainen perustettu, yleensä 1800-luvulla. Käräjillä käsiteltiin vain holhousasioita, "huostaanotot" menivät pitäjän ao. päättävien elinten päätöksillä.

[Riitta Roitto]

Hei,

täällä: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/langelmaki/rippikirja_1758-1778_tk484/204.htm
olisi toinen Vappu Yrjöntytär s.21.4.1741,
jolla sitten täällä: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/langelmaki/rippikirja_1779-1785_tk484/110.htm
näkyy myös poika Nikodemus, (ja samalla sivulla myös tuo toinen Vappu (1754 syntynyt))
ja vielä täälläkin http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/langelmaki/rippikirja_1789-1808_tk484/110.htm
on Nikodemus äitinsä kanssa.
s.aika vähän eroaa, mutta kerrankos pappi on katsonyt kastettujen luetteloa vähän pikaisesti :)

t. Riitta

[vikmapi]

Hei!
Kun on noita Längelmäen kirjoja tullut selattua melko paljon, heräsi uteliaisuus.
Riitan antamissa osoitteissa Valpurin poika oli merkitty Nikodemus Ristonpojaksi. Sopivan ikäisiä, isäksi sopivia Ristoja taitaa Längelmäeltä löytyä alle viisi. Mm Risto Ristonp Maunus - samaa ikäluokkaa Valpurin kanssa. Kannattaisikohan vilkaista Lehtosen tuomiokirjapoimintoja? Terveisin vikmapi

[eruppa]

Aluksi suurkiitos vastauksistanne arvoisat harrastuskolleegat!


Tuo Nikodemus on vihkimismerkinnässä merkitty torpparin pojaksi. Jotakin kertoo se, että vaikka Nikodemuksen puoliso Liisa Ylönen oli Tervaniemen talon vanhin tytär ja Lauri Ylösellä ei ollut poikia isännyyttä jatkamaan, ei Nikodemuksesta tullut taloon isäntää, vaan hän eleli appensa kuoleman jälkeen torpparina talon mailla ja kuoli vasta 1855. Ehkä Nikodemusta pidettiin "sukutaustaltaan liian vähäisenä" tai mikä lienee syy.

Vaimoni sukujuuria tutkiessani olen todennut, että au-lapsille "Päijänteen länsipuolisessa Suomessa" patronyymi "vedettiin joskus hatusta" au-syntyperän häivyttämiseksi.Esim. patronyymi Adam on hyvin usein au-syntyperän merkki, koska me kaikki polveudumme Raamatun mukaan Aatamista. Muitakin tekaistuja patronyymejä on toki löytynyt. Sukunimellisessä Suomessa, johon sukupuuni valtaosaltaan kuuluu, on patronyymin puuttuminen usein au-syntyperän merkki. Eli jos kiertävä renkimies "Matti Pynnönen" oli kauttaaltaan ilman patronyymiä, voi olla aika varma au-taustasta.

Katselin tuota Längelmäen rippikirjaa uudelleen ja tosiaan tuo toinen Nikodemus löytyi.Hän ei kuitenkaan esiinny syntyneiden luettelossa. Kuitenkin patronyymin muuttuminen Ristosta Yrjöksi on aika eriskummallinen tapaus, joten taidan edelleen tutkiskella tuota aikaisempaa Nikodemusta.

Hyvän kevään toivotuksin ER :)

[pirkko hagman]

Erkki ja muut Nikodemuksen taustan jäljittäjät,

Erkin, etäserkkuni, viestinnät kiinostavat aina.
Mitään annettavaa, valitettavasti, minulla ei ole itse ongelmaan, mutta Erkin oivallisesta " sukututkimuspäänsärky"- maininnasta ensimmäisessä viestissään heräsi ajatus, että jospa perustettaisiin ihan oma osastonsa Suku Forumiin vaikkapa tuolla Erkin mainitsemalla nimikkeellä!

Noita kinkkisiä jäljitettäviä on päässyt vuosien/vuosikymmenten tutkimustenkin jälkeen jäämään varmaan yhden jos toisenkin sukutaustaan.
Pitäisin "Päänsärky" -osiota jopa mukavana ajanviete(;) sudokuna) sellaisille kanssatutkijoille, joilla ei hetkellisesti olisi omia väijyttäviä.
Jos " peräänkuulutetut" olisivat pysyvämmin listalla saattaisi muistikuva heistä/ listalla olevista, tuottaa tulosta ihan vallan muuta tutkittaessa.

pohdiskelee Pirkko H:man

[Tapani Kovalaine]

Kerrassaan hieno ajatus tuommoinen, että näille ikivihreille etsittäville tulisi oma osionsa.

On toki monelle päänsärkyä ja harmitusta, kun ei löydy millään konstilla eikä ilveellä tietylle esivanhemmalle esipolvia ja kaikki tutkimuslinjat tuon henkilön kohdalla töksähtävät. Mutta positiivisempiakin nimiä osiolle voisi löytyä kuin päänsärky.

Ehdotan osiota, jolla oli nimenä Kauan kaivatut.

Sinne pääsisi ilman pääsykoetta, mutta etusija olisi sellaisilla tapauksilla, joita on tutkittu vähintään valovuoden verran. Kaikkihan tiedämme, että valovuosi ei ole aikamitta.

Kauan kaivattuja näyttävät olleen viime aikoina esimerkiksi Pielaveden Anna Liisa Lustig s. 1833 ja Paltamoon Tyrnävältä tullut Matti Säisä-Mankinen s. 1724 sekä Leppävirran Elisabet Reinikainen.

[pirkko hagman]

Hei Tapani,
kiitän myötämielisestä suhtautumisesta ehdotukseeni ja totean mielihyvällä, että nimiehdotuksesi: positiivinen, lämminhenkinen "Kauan kaivatut" ajaa selvästikin ohi ahdistustäyteisen" Sukututkimuspäänsärky"- ehdotukseni :p:
Me, Erkki ja allekirj. , olemmme kyllä tähyilleet jo vuosikymmenet muuatta yhteistä Lustigia-- joka harmistuksen saakka. Hypoteeseja toki löytyy.
t. Pirkko H.

[eruppa]

Hei!

Aluksi Pirkolle kiitokset kommenteista. Olen tehnyt Pirkon kanssa sukututkimusyhteistyötä kai pian parikymmentä vuotta ja tuo ehdotus tuntuu ihan hyvältä. Pelkään kyllä, ettei kaikkien esivanhempia kertakaikkiaan voi selvittää, kun arkistoaineistoa on niin kovin vähän säilynyt.

No, tämä sukututkimusharrastus on "hauskaa sudokua" ja päinvastoin kuin ristisanojen yms. ratkaisemisessa ruudukko ei valmistu koskaan.Meille tämän päivän ihmisille ei sinänsä ole mitään merkitystä, oliko joku 300 vuoden takainen esi-isä "kreivi vai renki". Sukupuutaanhan ei kukan saa itse valita.

Vielä tuosta Nikodemuksesta. Selvitin luonnollisesti tuon Längelmäen Nikodemuksen kummit ja katsoin, josko Nikodemus olisi asunut jommankumman perheessä lapsena. Tulos oli negatiivinen. Nikodemus vietti rippikirjojen mukaan "inhottavan säädyllistä elämää", joten oikeuden pöytäkirjoista häntä tuskin löytyy. Perukirjaakaan ei Joensuun maakunta-arkiston, johon Pieksämäen ja Hankasalmen vanhat asiapaperit on säilötty, selvityksen mukaan ole säilynyt. Myöskin Nikodemuksen lasten kummit näyttivät olleen joko Liisa Ylösen sukulaisia tai paikkakuntalaisia, joten sitäkään kautta ei selvinnyt mitään.

Eipä maailma silti kaadu enkä ota stressiä, vaikka Nikodemuksen sukutausta ei selviäisikään. On vain ikävä lovi sukupuussani.

ER:)

[eruppa]

Hei Pirkko ja kumppanit!

Nyt keskustelu luiskahti vähän Nikodemuksesta syrjään.Kommentoisin kuitenkin tuota Pirkon ja minun yhteistä esi-isää Taneli Laurinpoika Lustigia (n.1695-1761). Lustighan oli perin tavallinen sotilasnimi 1700-luvulla ja sennimisiä sotilaita oli pilvin pimein eri puolilla Suomea.(Pirkolla ja minulla on kymmenittäin muitakin yhteisiä esivanhempia, sillä tavalla sukupuumme risteilevät tuolla Laukaan-Kangasniemen suunnalla).

Kyllästyneenä HisKi:n hitaaseen etenemiseen kirjoittelin jokin vuosi sitten puhtaaksi Kangasniemen kuolleiden luettelot (lähinnä omaa tarvettani varten) ajalta ennen isovihaa, eli väliltä 1684-1715.Tein luettelot Excel-taulukoksi, jolloin Excelin perusteet hallitseva voi hakea henkilöitä noin
2 000 nimen joukosta haluamillaan ehdoilla. Kangasniemellä kuoli 1710 ilmeisesti ruttoon Lars Lusti-niminen henkilö (ja hänen vaimonsa), Tuon Larsin syntymävuosi on noin 1640. Tätä Lars Lustia olen työhypoteesin omaisesti pitänyt tuon Tanelin isänä.Ylösen sukua tutkinut sukututkija Jarmo Ahlstrand esittää, että tuon Lars Lustigin isä olisi mahdollisesti Olli Ylönen, eli hän kuuluisi Ylösten sukuun.Yhdestä Olli Ylösen pojasta, jonka nimi oli Lauri, tuli Ahlstrandin mukaan ruotusotamies.

Tuo Kangasniemen kuolleiden luetteloni on saatavissa ainakin Keski-Suomen sukututkijoiden File Cabinetissa. Muistaakseni heitin sen myös savolaisten File Cabinettiin.Omasta tietokoneestani yhteydet noihin tietokantoihin ovat minulle tuntemattomasta syystä katkenneet, vaikka sekä keskisuomalaisten että savolaisten sähköpostit tulevat tietokoneelleni edelleen. Eli jos joku tarvitsee tuota kuolleiden luetteloa, se on vapaasti haettavissa.Kangasniemen rippikirjathan alkavat vasta 1700-luvun puolivälistä, joten historiakirjat ovat lähes ainoa lähde sukututkijalle varsinkaan kun Savon puolen pitäjissä ei henkikirjoissa merkitty naisten nimiä edes näkyviin.

Kaikenkaikkiaan, jos oletukseni pätee, olisivat Daniel Laurinpoika Lustig ja Liisa Laurintytär Ylönen, tuon Nikodemuksen vaimo, etäsukulaisia.


ER

[eruppa]

Jatkan vielä tuosta Taneli Lustigista. Kangasniemen syntyneiden luettelossa löytyy vuodelta 1692 syntynyt Kirsti, jonka isäksi oli merkitty Lars Ylöin eli Lust. Sitten Kangasniemen Kutemajärvellä syntyi 1695 Mikko, jonka isä oli Lars Ylöin (luultavasti sama mies).Lapsia oli varmasti muitakin, mutta nuo vanhat syntyneiden luettelot ovat varsin "reikäisiä".

Ahlstrandin mukaan Pieksämäen Venäälässä isäntänä olleella Olli Laurinpoika Ylösellä (n. 1620-1666) oli Lauri-niminen poika, joka häviää aikuistuttuaan henkikirjoista. Ahlsrand epäilee tuon Laurin ryhtyneen sotamieheksi ja hävinneen isonvihan melskeisiin. Tässä sekä Laurin syntymäaika että nimi tuntuisivat sopivan Lauri Lustigiksi. Isoisä Lauri Ollinpoika Ylönen puolestaan oli tullut Tapani Kauppiselle vävyksi ja siten päätynyt isännäksi Venäälään.

ER