Mitä teki klockare?

[Heljä Habermann]

Pelkästään pakkoruotsin lukeneena kääntäisin klockaren tietysti lukkariksi, jonka tehtävä lapsuudessani oli urkujen soitto ja veisaaminen.
Mutta mikä oli klockare 1700/1800-luvun vaihteessa? Mikä oli työn kuva?

[Juha]

En pysty kopioimaan tekstiä, mutta tästä löytyisi vuoden 1686 kirkkolain määritelmä lukkarille;

http://juhansuku.blogspot.com/2007/07/lukkarin-tehtvt-vuoden-1686.html



Juha

[Heljä Habermann]

Voi kiitos Juha! Antamasi linkki oli aivan ihana, vieläkin ovat naurun aiheuttamat kyyneleet silmissäni lukulasien alla!
Kiinnostukseni aiheeseen johtuu siitä, että Johan Seskander, joka syntyi v.1769 (ilmeisesti) Iitissä, tuli Lapinjärvelle klockareksi jo n. 18-vuotiaana, nai ensin itseään vanhemman talollisen tyttären, joka parin lapsen jälkeen kuoli lapsivuoteeseen, jonka jälkeen Johan nai itseään nuoremman talollisen tyttären. Pari lasta Lapinjärvellä tämän Marian kanssa tehtyään Jöhan muutti klockareksi Rantasalmelle, jossa tietysti perhe vielä lisääntyi.
Tuossa tekstissä, johon pääsin antamallasi linkillä, puhuttiin joistain takuista, ennenkuin näin vaativa virka voitiin jollekin antaa. Kuinka kukaan voi antaa takuita jollekin niin kaukaa olevalle ehdokkaalle? Vai olisiko syynä ollut se, että virkaan ei ollut muita hakijoita ja edellinen klockare oli kuollut jo melkein vuotta aikaisemmin?

[PäiviKL]

Juha mainitsi Halikon: lukkarista tuli myös urkuri. Pitäjän historiassa taisi olla jotain kuvaustai siitä, miten lukkari/urkuri valittiin.
Kun aikanaan löysin esivanhempieni rippikirjamerkinnän Halikon Åminnen kartanon renki- ja piikaluettelon kohdalta oli siellä myös sana, jota kovasti tankkasin. No, sehän oli "orgeltrampare", urkujen polkija. Ja Armfeltit maksoivat palkan.
Kustaa Maurits Armfeltin äiti perusti aikanaan Halikkoon lastenkoulun alustalaisten lapsille, jonne otettiin jopa tyttöjäkin. Siitä, kuka oli opettajana, en uskalla nyt kirjoittaa mitään. Vanhassa Kallion historiakirjassa siitä taisi olla erinomaista kuvausta.
Päivi

[Terho Asikainen]

Ja urkujen tuloa Suomen kirkkoihin kuvataan tuolla:

http://www2.siba.fi/shu/historia.html

t. Terho

[Veikko Leskelä]

Hyvä esimerkki lukkarien toimenkuvien muuttumisesta lienee Pyhäjärvellä Ol ja Kärsämäellä noin vuosina 1750 - 1860 vaikuttanut neljän sukupolven Parlinien (Tuomas, Adam, Jaakko, Herman) lukkariperhe, joista ainakin vanhin eli Tuomas lienee ollut lähinnä klockare- eli kellonsoittajatoimenkuvaa ja sitten tuo musiikillinenkin puoli lienee korostunut.

Parlinit kuuluvat Leevi Madetojan isänäidin puoleiseen sukuun ja nuorimman lukkarin juuret näyttävät äidin puolelta juontavan Sursilleihin.

VL

[Kaija Salminen]

Voi kiitos Juha! Antamasi linkki oli aivan ihana, vieläkin ovat naurun aiheuttamat kyyneleet silmissäni lukulasien alla!
Kiinnostukseni aiheeseen johtuu siitä, että Johan Seskander, joka syntyi v.1769 (ilmeisesti) Iitissä, tuli Lapinjärvelle klockareksi jo n. 18-vuotiaana, nai ensin itseään vanhemman talollisen tyttären, joka parin lapsen jälkeen kuoli lapsivuoteeseen, jonka jälkeen Johan nai itseään nuoremman talollisen tyttären. Pari lasta Lapinjärvellä tämän Marian kanssa tehtyään Jöhan muutti klockareksi Rantasalmelle, jossa tietysti perhe vielä lisääntyi.
. . .

Hei Heljä!

Kysymykseni ei liity lukkarin toimenkuvaan, vaan itse lukkari Johan Seskanderiin ja hänen perheeseensä, jonka tyttäret kietoutuvat monella tavoin rantasalmelaisiin juuriini (Hukkasen ja Ruuthin sukuun). Lukkarin (kuudesta?) tyttärestä Maria Elisabet avioitui esi-isäni serkun Matti Matinpoika Hukkasen (s. 7.6.1794 Rantasalmi, Hiismäki 5) kanssa tämän toisessa aviossa. Perhe muutti Viipurin pitäjään, jossa Matti toimi Kylliälän kasvatuslaitoksen opettajana ja kuoli koleraan v. 1848. Mukana muutti myös toinen Seskanderin tytär Susanna, joka oli avioitunut Erik Johan Erikinpoika Ruuthin (s. 9.7.1802 Rantasalmi, Osikonmäki 2) kanssa. Matti Hukkasen äiti Ulrika Ruuth ja Erik Johan Ruuthin isä Erik Ruuth olivat sisaruksia, ja näiden veli Adam Ruuth oli esi-isäni. Lisäksi kastettujen luetteloon on merkitty esiäitini Vilhelmiina Remeksen (s. 27.10.1822 Rantasalmi) kummiksi Maja Lena Seskander. Vilhelmiina oli e.m. Matti Hukkasen serkunpojan Kustaa Pekanpoika Hukkasen vaimo.

Näiden löpinöiden jälkeen itse kysymys: mistä olet saanut selville Johan Seskanderin vaimot, lapset ja muut kuviot Lapinjärvellä ja mahdollisen syntymäpaikan (Iitti)? Olen aikanaan monta vuotta sitten yrittänyt turhaan selvittää lukkarin perhettä Lapinjärveltä, mutta en ole löytänyt merkkiäkään Seskandereista enkä myöskään Leskandereista, jolla nimellä heitä myös joutuu hakemaan Rantasalmelta. Äidin Maria Matintyttären ja tyttärien syntymä- ja kuolinaikoja ja -paikkoja puuttuu, eikä minulla ole tietoa, kuuluuko kummi Maja Lena samaan Seskanderien sisarussarjaan. Olisin kovin kiinnostunut saamaan vinkkejä perheen kohtaloista.

Terv. Kaija

[Heljä Habermann]

Hei Kaija!

Rantasalmen rippikirjoista löysin tiedon Johan Seskanderin muutosta Lapinjärveltä Rantasalmelle. Sitten kävin läpi Lapinjärven rippikirjoja läpi aloittaen Kyrckobystä, jossa Johan majailikin, ja taaksepäin selatessani löysin merkinnän, että hän oli tullut Säskjärveltä ja syntynyt Mettälässä, jotka olivat Iitin kyliä; Iitin rippikirjoista en kuitenkaan Seskander-nimeä löytänyt.

-Johan s.1769, k.7.4.1823 Rantasalmella (vattsot)
-muutti Sääskjärveltä Lapinjärvelle 25.12.1787
-avioitui 19.4.1890 bd.dr. Anna Thoma dr:n kanssa
-tytär Eva s.10.9.1790
-tytär Helena s.21.9.1794
-Anna Thoma dr. k.5.4.1797 (barnfång)
-Johan avioitui 12.10.1798 br.dr. Maria Matths dr:n kanssa
-Catharina s.25.1.1799
-Maria Elisabeth s.15.8.1802
-Seskanderit muuttivat Rantasalmelle 18.9.1802
-Johan s.6.1.1805, k.2.3.1807
-Christina Sofia s.26.8.1807
-Susanna s.26.7.1810
-Sara s.20.10.1812
-Ulrica s.6.3.1815
-Johan s.10.5.1818

Eva otti muuttokirjan Pietariin 28.2.1812, Helena 23.3.1812 ja "Gossen" Johan 25.3.1828.

Catharina avioitui v.1819 Matts Hyvösen kanssa Kolkontaipale 13:een, josta siis minun kiinnostukseni Seskandereihin johtuu. - Herastuomari Hyvösen bisnekset eivät oikein tainneet luonnistua; rustholli meni. Matts otti muuttokirjan Pietariin itselleen, vaimolleen ja kolmelle pojalleen, tyttäret menivät piikomaan. Loppujen lopuksi Pietariin lähtivät kuitenkin vain Matts Johan s.18.4.1820 ja Gustaf Adolf s.30.12.1824, matkustusvuosi oli 1838.
Catharina kuoli 18.4.1852 Heinjoella, jonne Susanna ja Eric olivat muuttaneet Viipurista; hänen miehensä Matts kuoli Rantasalmella köyhäintalossa.
Olen yrittänyt löytää tietoja Pietariin menneistä, mutta vaikeaa on. Matts Johan kuitenkin vihittiin Pietarissa 12.11.1867 leski Maria Askolan (o.s. Pitkänen) kanssa. Gustaf Adolfkin avioitui, mutta en ole löytänyt vihkipäivää; vaimon nimi ilmeisesti oli Paulina. Liitosta syntyi tytär Nadeshda, joka vihittiin 10.11.1886 Popoffille (Rantasalmen RK ), ja Gustaf Adolf kuoli näivetykseen 12.2.1867.

Taidamme olla kanssasi ikäänkuin sukua useampaa kautta, kun niitä Ruth/Ruuthejakin solmi avioliittoja Hyvösten kanssa sekä Joroisista käsin että Osikonmäeltä.
Ja tänään törmäsin Remeksiin: sanooko sinulle jotain Abraham Remex?
Löysin perukirjan, joka tehtiin Abrahamin havitellessa uutta naimakauppaa Elin Hyvöttären kuoltua.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12748&pnum=154

Terv. Heljä

[Kaija Salminen]

Hei Heljä!

Kiitos runsaista Seskander-tiedoista. Huomasin itsekin, sen jälkeen kun olin vastannut viestiisi, että Seskander-tutkimuksistani on vierähtänyt jo lähes kymmenen vuotta. Silloin ei SSHY:n Digiarkistosta vielä osattu uneksiakaan. Hiskin Lapinjärven tiedoilla en päässyt puusta pitkään, varsinkin kun en ymmärtänyt melko vihreänä sukututkijana etsiä Seskandereita nimen muilla variaatioilla: Säskander, Jeskander, Jäskander, ..., enkä tullut tilanneeksi rulliakaan tänne Saloon. Sitten unohdin Seskanderit kokonaan, kunnes eilen luin klockare-viestisi. Illalla ehdin hiukan tutkiskella SSHYn Lapinjärven kirkonkirjoja, ja löysin Johanille pari ylimääräistäkin lasta. Muutakin ihmeteltävää olisi, ja samoin tuo lopuksi kysymäsi Abraham Remes ja vaimonsa Elin Hyvötär ovat todellakin esivanhempiani. Teen jatkosta uuden viestiketjun, koska nämä kysymykset menevät jo kovin kauas alkuperäisestä aiheestasi eli lukkarin tehtävistä. Palaan asiaan illalla, nyt odottaa työpäivä.

Terv. Kaija

[Kaija Salminen]

Hei Kaija!
- - -
Taidamme olla kanssasi ikäänkuin sukua useampaa kautta, kun niitä Ruth/Ruuthejakin solmi avioliittoja Hyvösten kanssa sekä Joroisista käsin että Osikonmäeltä.
Ja tänään törmäsin Remeksiin: sanooko sinulle jotain Abraham Remex?
Löysin perukirjan, joka tehtiin Abrahamin havitellessa uutta naimakauppaa Elin Hyvöttären kuoltua.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12748&pnum=154

Terv. Heljä

Hei Heljä!

En laitakaan uutta viestiketjua Remeksistä. Löysin netistä Abraham Remeksen ja Elin Hyvöttären jälkipolvet Marketta Eggletonin kotisivuilta. Ainakin alkupuolen Remekset ovat jokseenkin samat kuin omassa tietokannassani. Kaikki tiedot pitäisi tietysti itse tarkistaa. Pääsen vähemmällä kirjoittelulla, kun annan tässä vain www-osoitteen:

http://www.saunalahti.fi/regglet/jalkipolvia.html --> Alimmainen linkki: Rantasalmi (Remes 1681)

tai tässä linkki suoraan ko. jälkipolviin: http://www.saunalahti.fi/regglet/remes.htm

Taidanpa itsekin ryhtyä syynäämään näitä Remeksiä tarkemmin. Ovat olleet pitkään paitsiossa. Laita privaattipostia tai uusi viestiketju, jos Remeksissä on lisää keskusteltavaa. Minulla sukulaisuus menee näin: Abraham Remes --> Matti Remes --> Johannes Remes --> Matti Remes --> Vilhelmiina Remes, joka avioitui "aikanaan" ratsutilallisen pojan Kustaa Aleksanteri Pekanpoika Hukkasen kanssa --> Aleksanteri Hukkanen (muutti Viipuriin).

Terv. Kaija

[Heljä Habermann]

Taas kerran kiitos Kaija!

En itse ollut vielä näitä Remeksiä edes aloittanutkaan, koska meillä oli niin monta Helenaa ja Eliniä, että vaikea oli (ja on) perässä pysyä.
Kiinnitin huomioni siihen, että kun näitä perukirjoja tehtiin, oli lesken (siis Abrahamin) tulevan vaimon peruja lueteltaessa todistajana Thomas Hyvönen, ja kun vainaja oli ollut Elin Hyvötär, niin oli helppo vetää johtopäätöksiä.

Lukkareiden tehtävistä ylipäätään olen viime päivinä digitoituja kirjoja (siis Ranttasalmen) huomannut, että 1700-luvulla syntyneiden lasten kummina muiden kummien ohessa/lisäksi oli klockare Philippaeus; myöskin perunkirjojen tekijänä löydän Philippaeus-nimen: - Siis monitoimimies??