Asevelitoimisto?

[AilaP]

Ystäväni äiti oli työssä sodan aikana tai vähän sen jälkeen ”Asevelitoimistossa” ensin Lappeenrannassa ja sitten v. 1946 Helsingissä. Tällä nimellä hän ainakin nimitti työpaikkaansa, valitettavasti enää ei ole mahdollista saada häneltä tarkennuksia. Valokuvassa hän näytti olevan ihan oikeassa toimistossa, kuvan takana teksti Etelä-Karjalan asevelipiiritoimisto.

Googlaaminen ei auttanut asiaa, siispä kysyn, mikä tällainen voisi olla ollut?

AilaP

[kkylakos]

Hei,

Puolustusvoimien, puolustusministeriön, rajavartiolaitoksen ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkistoaineistojen sekä maanpuolustukseen liittyvien yksityisarkistojen luettelo- ja kuvailutiedot sisältävä tietokanta eli Aarre-arkistorekisteri (http://kronos.narc.fi/aarre/aarre.php) antoi asevelipiirillä mukamas kaksi osumaa, mutta ei suostunut näyttämään tulosta.

Vakka (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/) antaa useampia osumia. Ei Etelä-Karjalaa, mutta esim. Etelä-Pohjanmaan asevelipiiri ry, jonka toimintavuodet 1940-1945 ja kuvailutietoina

Tehtävät
Asevelipiiritoiminnan tarkoituksena oli olla yhdyssiteenä Etelä-Pohjanmaalla Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta taistelleiden henkilöiden kesken. Pyrkimyksenä oli myös tukea taloudellisesti ja henkisesti vaikeuksissa olevia aseveljiä ja heidän perheitään. Piiri halusi lisäksi lujittaa ja kasvattaa maanpuolustustaitoa ja -alttiutta Etelä-Pohjanmaalla.
Historia tai elämäkerta
Etelä-Pohjanmaan Asevelipiiri perustettiin 12.11.1940. Sen pääpaikkana oli Seinäjoki. Etelä-Pohjanmaan Asevelipiiri kuului alajärjestönä aikaisemmin elokuussa perustettuun valtakunnalliseen järjestöön, Suomen Aseveljien liittoon. Etelä-Pohjanmaan Asevelipiiri järjesti kokous-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia ja levitti maanpuolustustahtoa lujittavaa kirjallisuutta. Huomattavampi merkitys oli kuitenkin järjestön ylläpitämällä avustus- ja talkootoiminnalla. Aselveljien toimesta järjestettiin pellonraivaustalkoita, heinän- ja sadonkorjuutalkoita, polttopuutalkoita ja talkoovoimin rakennettiin taloja; jopa kokonaisia asevelikyliä syntyi täysin talkootyöllä. Henkisen tuen antamiseksi asevelipiiri palkkasi asevelipastorin, jonka tehtävänä oli kiertää Etelä-Pohjanmaalla eri tilaisuuksissa, kuten mm. asevelihautajaisissa ja muistotilaisuuksissa. Varat asevelipiiri sai lahjoituksista, kaikenlaisista keräyksistä ja ns. maanantaitalkoista, mikä tarkoitti sitä, että työntekijät luovittivat maanantain ensimmäisen tunnin palkkansa kolmen kuukauden ajalta avustustoimintaan. Merkittävästi varoja saatiin varusmiehiltä päivärahojen maksun yhteydessä suoritetuista keräyksistä. Lisäksi aseveljien myyntitoiminta, arpajaiset, kukkasrahasto ja muu liiketoiminta tuottivat osan rahavaroista. Asevelipiirit lakkautettiin vuonna 1945.
Julkaisut, tutkimukset
Kulha, Keijo K., Aseveljien aika.


Eli ei pitäisi olla olemassa 1946.

[kkylakos]

Ja aseveliliikkeestä vielä tietoa
http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1940-60/aseveljet.htm

[kkylakos]

Ja vielä linkkejä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Liitto
http://www.riittakoskinen.net/artikkelit/juttu.html
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/aseveljien-aika.html
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/10/asevelijuntta.html

Karjalaisten aseveljien liitto on julkaissut lehteä? (http://digi.lib.helsinki.fi/aikakausi/secure/browse.html?action=publishers&alphabet=K)

Pekka Peitsi eli UKK (https://oa.doria.fi/handle/10024/10383) vuonna 1942:

Suomen Aseveljien Liitto Nousevan Suomen perustamista on ollut innoittamassa pyrkimys talvisodan aikana syntyneen yksimielisyyden säilyttämiseen. Sama tarkoitus on osaltaan myös Suomen Aseveljien Liitolla, jonka päämääränä on rintamamiesten kesken vallinneen yhteistunnon ylläpitäminen ja sen aseveljeyden säilyttäminen, jonka sota synnytti kaikkien siihen osaaottaneiden kesken. Suomen Aseveljien Liitto on talvisodan ja parhaillaan käynnissä olevan sodan miesten yhteenliittymä. Siinä on jäseniä siis kaikista poliittisista ryhmistä, ja nimenomaan sosialidemokraateiksi tunnetuilla rintamamiehillä on huomattava asema liiton johtoelimissä. Liiton tarkoituksena on, paitsi asevelihengen ylläpitäminen, toiminta puutteessa olevien aseveljien ja heidän omaistensa avustamiseksi sekä isänmaallisen hengen ja maanpuolustuksen lujittaminen. Liiton ja sen alaosastojen työskentelylle on antanut leiman valistunut sosiaalinen käsitystapa, vilpitön pyrkimys keskinäiseen auttamiseen ja tukemiseen sekä päättävä hajoittavien voimien vastustaminen. Kesällä 1940 teki juuri Aseveljien Liitto tehokasta työtä kommunistista kiihotusta vastaan eikä liene yliarviointia, jos lausumme, että ilman Aseveljien Liiton tarmokasta ja arkailematonta asiaanpuuttumista kommunistien kannatus ei olisi jäänyt niin pieneksi kuin se nyt jäi.
Varsinaiseen päivän politiikkaan ei Aseveljien Liitto ole sekaantunut eikä se kuulu sen ohjelmaankaan. Mutta liitto tulee pelkällä olemassaolollaankin vaikuttamaan tasoittavasti mahdollisten poliittisten vastakohtaisuuksien esiintyessä. Liiton piirissä oivalletaan hyvin, että sellainen yksimielisyys, jonka vallitessa kaikista asioista ajateltaisiin samoin, ei ole terve eikä mahdollinen. Jo nykyisissä oloissa esiintyy taloudellisia ja yhteiskunnallisia ristiriitoja ja etuvastakohtia, jotka eivät aiheudu ihmisten pahasta tahdosta eivätkä itsekkyydestä, vaan elämänolojen ja aseman erilaisuudesta. Nämä eturistiriidat ovat tällä tavoin terveellä pohjalla, mutta niille on löydettävä ratkaisu, jonka on sanellut kokonaisuuden etu. Tärkeää on, että taistelu esimerkiksi palkkaeduista ei saa sellaisia muotoja, että se kävisi haitalliseksi yhteiskunnalle. Molemmille osapuolille olisi hyödyllisintä, jos erimielisyydet voitaisiin sovittaa keskinäisten neuvottelujen avulla. Näille keskinäisille neuvotteluille luo hyvät edellytykset se aseveljeys, joka sitoo toisiinsa sekä työnantajien että työntekijäin edustajat.
Ennen talvisotaa muodosti puolustuskysymys vaikeimman erimielisyysmomentin porvarillisten puolueiden ja sosialidemokraattisen puolueen välillä. Rauhanideologiansa mukaisesti sosialidemokraattinen puolue johdonmukaisesti vastusti puolustusmäärärahojen lisäämistä. Venäjän hyökkäys osoitti tämän politiikan vääräksi. Aseveljien Liiton jäsenet ovat sen itse kokeneet talvisodan päivinä, jolloin esim. tykistön ja ammusten puute oli huutava ja oli syynä tuhansien tovereiden kuolemaan. Aseveljien Liiton päämääränä on toiminta maanpuolustuksemme lujittamiseksi. Kun liitto jäsenistönsä kautta ulottaa vaikutuksensa kaikkiin poliittisiin ryhmiin, on uskottavaa, että liitolla tulee olemaan hedelmällinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kaikki poliittiset ryhmät saadaan yhteisymmärryksessä työskentelemään maanpuolustuksen hyväksi.
Aseveljien Liiton toimintakausi on toistaiseksi ollut lyhyt. Mutta jos se altis keskinäisen auttamisen henki, vilpitön pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä voimakas isänmaallinen mieli, jotka ovat lyöneet leimansa liiton tähänastiseen toimintaan, edelleenkin jatkuu, tulee Aseveljien Liitto muodostamaan erään tukikohdan kansallisen eheyden säilymiselle.

[AilaP]

Kiitos Kaisalle hyvistä linkeistä! Enpä huomannut käyttää oikeaa hakusanaa.

Terv.
AilaP