Henriikka Natusen s. 25.7.1860 vanhemmat?

[Kovanen]

Ketkä olivat Henriikka Natusen s. 25.7.1860 vahemmat? Vihitty 29.5.1886 Paavo Brömsin s. 29.11.1858 kanssa. Paavo kuollut 2.9.1891. Henriikka muuttanut leskenä 2.5.1923 Rantasalmelle. Lähde: Virkatodistus Heinäveden seurakunnasta. Onko Natusista muutakin tietoa?

Hiskistä en löytänyt. Heikkotekstisten kirkonkirjojen lukeminen minulle mahdotonta.

kyseleepi sukututkijaharjoittelijamummonen

[interlorn]

Ainakaan Henriikka ei ole syntynyt Heinävedellä, sillä kyseisen seurakunnan syntyneiden kirjasta ei löytynyt 25.7.1860 syntynyttä Henriikka Natusta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/syntyneet_1839-1870_uk854/237.htm + viereiset sivut.

Juhana

[Tapani Kovalaine]

Ei näy Henriikkaa Heinäveden kastettujen kirjassa, mutta kyllä hän on lastenkirjassa Heinäveden Ihamaniemi 18 Hanhivirralla. Vanhempansa ovat Heikki Heikinp Natunen s. 8.10.1833 ja Loviisa Heikintr Seppänen s. 8.1.1839.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/lastenkirja_1870-1879_mko443-459/96.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/rippikirja_1860-1869_mko1-30/164.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/rippikirja_1860-1869_mko1-30/164.htm)

Natusia on eteläisen Savon alueella runsaasti monissa pitäjissä ja Heikki Heikinpojan juurista löytyy siten paljon savolaisuutta.

[Kovanen]

Kiitos paljon molemmille vastaajille. Tutkailen löydänkö jatkoa. Henriikka on mieheni isän äidinäiti. Erikoinen sukunimi herätti erityisen kiinnostukseni.

mummonen

[Terho Asikainen]

Hei!

Ihamaniemen Hanhivirtahan kuuluu nykyisin Enonkosken kuntaan ja seurakuntaan.

1860-luvun alussa Enonkoskea ei kuitenkaan ollut vielä olemassa, vaan nykyisen Enonkosken alueet kuuluivat silloin Heinäveteen, Kerimäkeen, Sääminkiin ja Rantasalmeen.

Koska Enonkosken asutus on syntynyt etupäässä rantasalmelais-heinävetisten ja sääminkiläis-kerimäkeläisten talojen takamaille, kaikkien näiden pitäjien alueet ulottuivat sirpalemaisina palasina Enonkosken alueelle vielä isojaon jälkeenkin.

Vaikka jokin perhe näyttää siis paperilla muuttaneen esim. Rantasalmelta Heinävedelle, se on saattanut todellisuudessa muuttaa vain viereiseen saareen Joutenveden sokkeloisessa saaristossa.

Siksi ei ole mikään ihme, ettei kaikkia lapsia löydy niiden seurakuntien kastekirjoista, joissa vanhemmat ovat olleet lapsen syntymän aikaan kirjoilla. Perheet ovat voineet hakea kirkollisia palveluja niiltä papeilta, jotka ovat parhaiten olleet tavoitettavissa.

Esimerkiksi Savonrannan alue kuului 1800-luvulla virallisesti Heinäveteen ja Kerimäkeen, mutta sen asukkaat käyttivät silti paljon myös Rääkkylän pappeja kirkollisissa toimituksissa.

Jos ihamaniemeläisperhe näyttää siis katoavan kirjoista johonkin, kannattaa tehdä tutkimuksia kaikkien edellämainittujen seurakuntien kirjoista. Nämä tienoot ovatkin sukututkijalle poikkeuksellisen haasteellisia...

Terho Asikainen
Hämeenlinna

[Tapani Kovalaine]

Henriikka Natusen esipolvia tutkittaessa ei voi kokonaan välttyä himmeiden rippikirjasivujen katselemiselta. Ei niistä aina tahdo mitään selvää saada, mutta mukava on silti tutkia. Eräs tutkimussuunnitelma voisi olla sellainen, että Henriikalle etsittäisiin isä Heikki Heikinp. Natunen 1833 ja jatkettaisiin hänestä:
ii Henrik Paulinp Natunen 1795 pso Helena Luostarinen 1798 - 1862
iii Pauli Paulinp Natunen 1761 pso Elina Kosunen 1760
iiii Pauli Paavonp Natunen 1735 pso Maria Luostarinen 1735
iiiii Paavo Paulinp Natunen vihitty 1734 pso Regina Burman 1708
iiiiii Pauli Natunen pso Riitta Hämäläinen, asuivat Lautakolax, Rantasalmi
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/108.htm

[Kovanen]

Tuhannet kiitokset Tapani! Kertomillasi tiedoilla pääsen jo pitkälle. Tutkimussuunnitelmakäsitteen mainitseminenkin tuli minulle tarpeeseen. Suuren innostuksen vallassa kun tahtoo eksyä oikeilta poluilta.

mummonen

[Terho Asikainen]

Hei mummonen,

Kaivoin kirjahyllystäni Ihamaniemen kylän kyläkirjan "Ihamaniemi - isiemme maata" [julkaisija Ihamaniemen perinnepiiri 1990], ja siinä oli Hanhivirran Natusista (s. 92) mm. seuraavia muistitietoja:

"Hanhivirtaa isännöivät Tenho ja Aila Natunen, lapset opiskelemassa. Edellinen isäntäväki on Toivo ja Impi Natunen, joiden 11 lapsesta Tenho jäi paikalle. Aiemmin tila oli Paavo Natusen perikunnan hallussa, sitä ennen Aleks Juvosen.

Natuset ovat lähtöisin Rantasalmelta. Heinävedeltä he ovat muuttaneet 1800-luvun loppupuolella Kiiskilän paikalle vuokralaisiksi ja sitten Hanhivirralle myös vuokralaisiksi. Tilan omisti Aleks Juvonen Parkunmäestä, Hanhivirta oli lampuotitila. Vuosisadan vaihteessa Natusetkin ovat käyneet possakassa, sitten maksaneet vuokran rahana. Vuotuiseen vuokraan on kuulunut myös kolmasosa viljasadosta, viisi kiloa kesävoita, yksi reki ja iso kuorma, 300-400 kappaletta aidan seipäitä närevihaksineen. Nämä piti viedä isännälle Parkumäkeen. Kevätkelillä kuorma sinne ajettiin.

Vuonna 1912 Hanhivirta on ostettu Natusille, Rönkönmäki muutamaa vuotta aikaisemmin. Eenokki Natunen muutti Rönkönmäelle Hanhivirrasta, Heikki Natunen sieltä Hanhivirtaan. Paavo Natunen (1841-1913) oli suurperheen päämies. Metsästys, kalastus sekä kaupankäynti ovat olleet merkittäviä taloudenpidossa. Karhujakin Paavo Natunen oli ampunut kuusi, viimeisenä poikaset emolta, joka tuli hätyyttelemään lehmiä palohalmeelle isännän ollessa siellä kyntämässä. --"

Muistitiedot ovat tietysti sitä epävarmempia, mitä kaukaisemmista ajoista on kyse, mutta hyvin näissäkin tarinoissa tulee esiin suvun alkukoti Rantasalmella ja myöhempi yhteys siellä asuneisiin maanomistajiin.

Possakkamatka Rantasalmen Parkumäkeen näyttää kulkeneen Enonveden ja Haukiveden jäitä myöten:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=362&map.y=412&e=587693&n=6894432&scale=400000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi


t. Terho.

[Terho Asikainen]

... ja kuten tuosta Tapanin antamasta linkistä

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/rippikirja_1860-1869_mko1-30/164.htm

käy ilmi, tämä karhunkaataja-Paavo oli siis etsimäsi Henriikan setä.

[Kovanen]

Erityisen paljon kiitoksia kaikista vastauksista. Olen kovin yllättänyt ja iloinen avuliaisuudestanne.

Tuo karhujuttu oli mielenkiintoinen. Aikamoinen sankari Henriikkan isän veli on ollut. Tapauksesta on varmaan puhuttu laajemminkin ja pitkään suvun piirissä, koska tieto on kirjaankin saakka päässyt.

Eipä näillä sukupoluilla vielä erityistä eteeni ole tullut, lukuunottamatta 1800-luvulla taphtunutta hevosvarkautta. Tuomittu oli kertonut luullensa hevosta omakseen. Tuomioksi tuli 2 vikkoa vankeutta vedellä ja leivällä.

Karttalinkki oli hyvä juttu, eipä ollut tullut minulle mieleen.

Heinäveden rippikirjakin oli suurennettuna luettavaa tekstiä.

Saamillani tiedoilla pääsen mukavasti jatkamaan.

terveisin mummonen

[Natutar]

Tervehdys Tapani Kovalainen ja Mummonen

Tuttua sukua, mutta karhumies/piämies Paavo Natunen (Henric Natusen veli?), en löydä hänen syntymä tietojaan, 1841 vuodelta.

[Natutar]

Anteeksi tämä edellinen. Nyt se Paavon syntymä löytyi Terho Asikaisen viestin liitteenä olevasta linkistä. Kiitokset valaisevista ja mielenkiintoisista tiedoista.