Kuusamo-Kuusimaa Lappia

[simo.ruokamo]

Hei,

Pohjoisessa matkailuihmiset ovat vääntäneet kättä, kuuluuko Kuusamo lappiin vai ei. Tuohon asiaan en halua tässä puuttua, mutta Kuusamo nimestä on sanomalehtikirjoituksissa ollut mainintoja. Nimen arvellaan yleisesti tarkoittavan Kuusimaata, mikä käsitys on varmaan peräisin Elias Laguksen 1770 julkaistusta kirjasta "Kuvasyritys Kemin Lapin Kuusamon pitäjästä", sivu 9. Kovin epävarma Laguskin on nimen alkuperästä, mutta vahvana käsitys on alkanut elämään.

Kuusamon nimi on vanhimmissa asikirjoissa kirjoitettu muodossa Kusama tai Cusama. Itse en ole muuta muotoa nähnyt. Jos nimi todella perustuu Suomen kieleen ja tarkoittaa Kuusimaata, niin voisi ajattella, että nimi olisi edes joskus kirjattu muodossa Kuusimaa. Mutta en ole kaksoisvokaalia koskaan nähnyt käytettävän vanhoissa asiakirjoissa. Saamenkieltä en osaa, joten en osaa sanoa voisiko Kusama saamenkielisenä sanana viitata Kuusimaahan.

Vanhan kirjoitusmuodon Kusama loppu -ma viittaa sekä Suomen- että Saamenkielessä olevaan verbien taivutusmuotoon , josta on helppo luetella esimerkkejä: painaa-painauma, elää-elämä, juosta-juoksema. Taivutusta on enemmän tutkinut Alpo Räisänen http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2005_336.pdf sivu 352.

Itse olen enemmän tämän verbi-muodon kannalla, jolloin verbi olisi Kusa/Cusa. Suomenkielestä ei taida kyseistä verbiä löytyä. Saamenkieltä osaamattona en pysty arvaamaan, mistä saamenkielen verbistä voisi olla kysymys.

Vanhoilla asiakirjoilla tarkoitan 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun käräjäpöytä- ja verokirjoja.

[Matti Lund]

Hei,

Pohjoisessa matkailuihmiset ovat vääntäneet kättä, kuuluuko Kuusamo lappiin vai ei. Tuohon asiaan en halua tässä puuttua, mutta Kuusamo nimestä on sanomalehtikirjoituksissa ollut mainintoja. Nimen arvellaan yleisesti tarkoittavan Kuusimaata, mikä käsitys on varmaan peräisin Elias Laguksen 1770 julkaistusta kirjasta "Kuvasyritys Kemin Lapin Kuusamon pitäjästä", sivu 9. Kovin epävarma Laguskin on nimen alkuperästä, mutta vahvana käsitys on alkanut elämään.

Kuusamon nimi on vanhimmissa asikirjoissa kirjoitettu muodossa Kusama tai Cusama. Itse en ole muuta muotoa nähnyt. Jos nimi todella perustuu Suomen kieleen ja tarkoittaa Kuusimaata, niin voisi ajattella, että nimi olisi edes joskus kirjattu muodossa Kuusimaa. Mutta en ole kaksoisvokaalia koskaan nähnyt käytettävän vanhoissa asiakirjoissa. Saamenkieltä en osaa, joten en osaa sanoa voisiko Kusama saamenkielisenä sanana viitata Kuusimaahan.

Vanhan kirjoitusmuodon Kusama loppu -ma viittaa sekä Suomen- että Saamenkielessä olevaan verbien taivutusmuotoon , josta on helppo luetella esimerkkejä: painaa-painauma, elää-elämä, juosta-juoksema. Taivutusta on enemmän tutkinut Alpo Räisänen http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2005_336.pdf sivu 352.

Itse olen enemmän tämän verbi-muodon kannalla, jolloin verbi olisi Kusa/Cusa. Suomenkielestä ei taida kyseistä verbiä löytyä. Saamenkieltä osaamattona en pysty arvaamaan, mistä saamenkielen verbistä voisi olla kysymys.

Vanhoilla asiakirjoilla tarkoitan 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun käräjäpöytä- ja verokirjoja.



Hei, näkisin mututuntumalta niin, että "Lappi" on lyhentynyt muoto "Lapinmaa" -ilmaisusta, joka ruotsinkielisissä asiakirjoissa on "Lappmark". Taas ilmaisulla "Lappmark" tarkoitettiin nähtävästi suurta pohjoista erämaa-aluetta, jossa pääelinkeinona oli kalastus ja riistanhoito; ja jolle oli alkujaan oma verotuksensakin erämaan tuotteiden perusteella.

Tämän alueen eteläraja oli muinoin aika etelässä, Kuusamon alapuolella. Vastaavasti aika etelään näyttäisi "Lappmark" ulottuneen Norbottenin puolellakin.

Tämä näyttää syöpyneen syvään, eli esimerkiksi paljon Kainuun tai Pohjois-Pohjanmaan poismuuttaneissa on tietona "Lappiin", ja enimmäkseen nämä muuttaneet sitten löytyvät Kuusamon kieppeiltä. Eli niin sen kirkonkirjanpitäjätkin 1700 -luvulla ymmärsivät.

Nykyään olemme laittaneet tähän Lappi -kylttiin supereksoottisia, ahistorisia mielikuvia, jotka ovat kiinnittyneet selkärankoihimme, emmekä siksi ymmärrä vanhoja nimityskäytäntöjä.

terv Matti

[Matti Lund]

Hei,

...

Kuusamon nimi on vanhimmissa asikirjoissa kirjoitettu muodossa Kusama tai Cusama. Itse en ole muuta muotoa nähnyt. Jos nimi todella perustuu Suomen kieleen ja tarkoittaa Kuusimaata, niin voisi ajattella, että nimi olisi edes joskus kirjattu muodossa Kuusimaa. Mutta en ole kaksoisvokaalia koskaan nähnyt käytettävän vanhoissa asiakirjoissa. Saamenkieltä en osaa, joten en osaa sanoa voisiko Kusama saamenkielisenä sanana viitata Kuusimaahan.

Vanhan kirjoitusmuodon Kusama loppu -ma viittaa sekä Suomen- että Saamenkielessä olevaan verbien taivutusmuotoon , josta on helppo luetella esimerkkejä: painaa-painauma, elää-elämä, juosta-juoksema. Taivutusta on enemmän tutkinut Alpo Räisänen http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2005_336.pdf sivu 352.

Itse olen enemmän tämän verbi-muodon kannalla, jolloin verbi olisi Kusa/Cusa. Suomenkielestä ei taida kyseistä verbiä löytyä. Saamenkieltä osaamattona en pysty arvaamaan, mistä saamenkielen verbistä voisi olla kysymys.

Vanhoilla asiakirjoilla tarkoitan 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun käräjäpöytä- ja verokirjoja.


Sinun kannattaisi koota samankaltaisten nimipesue ja analysoida siitä yhdistäviä ja erottavia tekijöitä.

Mo -pääte on melkein aina maata tarkoittava "suffiksi".

Itsellani menee sukujuuri Kalajoen Kuusaan kylään. Jos siihen laitettaisiin mo -pääte, oltaisiin kutakuinkin Kuusamossa. Vastaavia löytyy muitakin. Näistä saattaa löytyä mielenkiintoisia paikallistuntijoitten "teorioita".

Voisi koestella, kestääkö kuusi rynnistystystä.

terv Matti

[Villel]

"Kuusamon nimi on vanhimmissa asikirjoissa kirjoitettu muodossa Kusama tai Cusama. Itse en ole muuta muotoa nähnyt. Jos nimi todella perustuu Suomen kieleen ja tarkoittaa Kuusimaata, niin voisi ajattella, että nimi olisi edes joskus kirjattu muodossa Kuusimaa. Mutta en ole kaksoisvokaalia koskaan nähnyt käytettävän vanhoissa asiakirjoissa. Saamenkieltä en osaa, joten en osaa sanoa voisiko Kusama saamenkielisenä sanana viitata."

Käsittääkseni vanhoissa asiakirjoissa pitkänäkin lausuttu vokaali kirjoitettiin lähes säännönmukaisesti yhdellä vokaalilla, joten mielestäni tuo edellä todettu ei mitenkään sulje pois mahdollisuutta, että Kuusamo-nimi olisi alunperin taroittanut Kuusimaata. Vastaavalla mo-päätteellä muodostuneita paikannimiä Suomesta löytyy runsaasti: Valtimo, Paltamo jne.
Ville Lehtinen

[Matti Lehtiö]

Kuusamo paikannimi
Veikkaisin, että kysymyksessä on kuitenkin tavallinen kantasanaa sijoitettu -mo johdin.

Maa-sanan alunperin sisältäneet paikannimet, joissa nykyisin esiintyy nimen lopussa -mo osa sijaitsevat kainet säännönmukaisesti ruotsinkielisillä alueilla, vrt. Karkkimaa - Karkmo, Maksanmaa - Maxmo jne.

Matti Lehtiö

[simo.ruokamo]

Hei,

Liitän oheen, mitä Alpo Räisänen päätteistä kirjoittaa.

Tämä -mo johdin on haastava. koska se voi olla joko verbipohjainen tai ei.

Kuusamon tapauksessa ei olla ruotsinkielisellä alueella, vaan sana perustuu joko suomeen tai saameen. Onko nimi saamelaisten vai suomalaisten antama ratkaisisi paljon. Nähdäkseni suomalaisena nimenä ollaan Kuusimaassa, mutta saamenkielisenä ei. En pysty sanomaan, kuinka vanha Kuusamo nimi on. 1600-luvun lopulla se ainakin jo löytyy asiakirjoista. Mitä vanhempi nimi on, sitä todennäköisempää on, että nimi perustuu saamenkieleen.

Edelleeenkin minä ihmettelen, jos suomalaiset paikan tai järven Kuusimaaksi nimesivät, mutta sitten kirjoittivat sen kuitenkin muotoon Kusama. Onko muuten tietoa Paltamon ja Sotkamon nimien merkityksestä. Nuo alueethan ovat Kuusamon eteläiset naapurit ja nimetty samalla tavalla.

Todettakoon vielä, että oman sukunimeni Ruokamon pohjaksi väitetään myös Ruokamaata. Tämä väite on helppo kumota. Vanhin maininta löytyy Olof Treskin kartasta 1643. Ruoka- sanaa ei tuolloin vielä luultavasti ollut edes olemassa. Varhaiset kirjoitusmuodot eivät myöskään Ruoka- sanaa tue ja muitakin todisteita nimen saamelaisesta pohjasta löytyy. Sukinimi onkin selvästi verbipohjainen ja verbi on saamenkielen porojen ääntelyä kuvaava verbi roukua. Ruokamo paikkana löytyy Riisituntunturin kansallispuistosta Posiolta, Kuusamon naapuripitäjästä.

Mutta Kuusamon suhteen verbipohjaisuudella ei yhtä vakuuttavia perusteita löydy kuin omalle sukunimelleni. Ainakaan vielä.

[Matti Lehtiö]

Suomalainen Paikannimnikirjan mukaan kaikissa kolmessa paikannimessä (Kuusamo - Valtimo - Sotkamo) on -mo johdin. Sanan kantaosa olisi sitten Kuusamo-nimessä KUUSA(S) jonka merkitys on 'pieni kuusi, näre'. Tuon mukaan Kuusamo nimi ei ole siten muuttanut kuusi-sanasta --> kuusa-sanaksi, vaan nimen pohjalla on yksi kuusta merkitsevä variaatio (Vrt. Honka -Mänty - Petäjä). Suomen paikannimistöstä nykypäivän peruskartalta löytyy 67 Kuusa- alkuista paikannimeä ympäri Suomea. Vrt. esim. Kuusankoski

Yst. terveisin
Matti Lehtiö

[Erkki A Tikkanen]

Hei,

Pohjoisessa matkailuihmiset ovat vääntäneet kättä, kuuluuko Kuusamo lappiin vai ei.

No, minun ainakin on helppo tuohon vastata. Jos lähden lappiin, en takuulla lähde yhtään piirua etelään päin :D:

Rovaniemeläisenä emme ole itsekään vielä lähelläkään lappia ja kyllä mekin lähdemme pohjoiseen päin kun lapista puhutaan. Jos Suomen jakaa maantieteellisesti vaikkapa kolmeen osaan, kuuluu Rovaniemi ja Kuusamokin siihen keskipalikkaan, ei siihen pohjoisimpaan osaan. Sama se mitä vanhat asiakirjat sanovat, ei niitä nykypäivään enää voi soveltaa. Meiltähän on Ivaloonkin vielä 300 km matkaa, ja sieltähän se lappi vasta alkaa!

Kyllä se Kuusamo itse havittelee tuota lapin statusta itselleen ainoastaan markkinointisyistä.

[mika68]

minulla on suvussa Käyrämö-sukua. se tuskin on tullut sanasta Käyrämaa.
sen otti käyttöön muuan Simo Kostamo Kemijärveltä, joka perusti tilan Rovaniemelle 1780-luvulla ja otti akan sieltä.

Mika J

[Matti Lund]

Hei,

Liitän oheen, mitä Alpo Räisänen päätteistä kirjoittaa.

Tämä -mo johdin on haastava. koska se voi olla joko verbipohjainen tai ei.

Kuusamon tapauksessa ei olla ruotsinkielisellä alueella, vaan sana perustuu joko suomeen tai saameen. Onko nimi saamelaisten vai suomalaisten antama ratkaisisi paljon. Nähdäkseni suomalaisena nimenä ollaan Kuusimaassa, mutta saamenkielisenä ei. En pysty sanomaan, kuinka vanha Kuusamo nimi on. 1600-luvun lopulla se ainakin jo löytyy asiakirjoista. Mitä vanhempi nimi on, sitä todennäköisempää on, että nimi perustuu saamenkieleen.

Edelleeenkin minä ihmettelen, jos suomalaiset paikan tai järven Kuusimaaksi nimesivät, mutta sitten kirjoittivat sen kuitenkin muotoon Kusama. Onko muuten tietoa Paltamon ja Sotkamon nimien merkityksestä. Nuo alueethan ovat Kuusamon eteläiset naapurit ja nimetty samalla tavalla.

...



Tämä kysymys ei ole helppo sikäli, että puuttuu lähteitä siitä, nimittivätkö suomenkieliset nämä paikat vai ei. Siis ilman muuta ja ilmeisesti lähtökohtana on suomenkielisiä nimiä, mutta kirjoitetuissa lähteissä muukalaiset ovat pilanneet ne aivan eri kieliryhmän muunnelmilla niin, että me nyt arvuuttelemme ja pohdimme kiivaasti tätä pääte -kysymystä, eli sen johtumisen vaihtoehtoja.

Mielestäni nimet Paltamo ja Sotkamo, joihin Kuusamoa halutaan verrata, ovat ensin jonkin aikaa muodoissa "Paldama" ja "Sotkama", kun ne asiakirjoihin ilmaantuvat. Voudintilejäkin saadaan seurata pitkään, ennen kuin sellaiset nimet tulevat vastaan. Kun sitten kirjauskieli alkaa kypsyä, muuttuvat nämä nimet -mo -loppuisiksi.

Nyt tässä on mielestäni ruotsalaisen hallinnon antamia hallintojärjestelmän nimiä, joten kirjausmuodot ovat ruotsalaistettuja (tai oikeammin saksalaistettuja, sillä kirjoitettu ruotsi oli "kansallistamiseen tähtäävä" Saksan hallintokielen jäljitelmäyritys, jolla korvattiin virastolatina). Jos oletetaan, että -mo -lopun tuominen oli pitemmälle menevää nimen ruotsalaistamista (eli germanisoimista), niin pitää hyväksyä -ma -päätteen olevan lähempänä "alkuasukkaitten" antamaa suomalaista nimitystä.

Pitää myös muistaa, että kaikki on pakolla ylhäältä ohjattua ja siten joukossa mahdollisesti olevilla äidinkieleltään suomalaisilla tuskin on ollut mitään sananvaltaa hallinnon nimiasioista päätettäessä. Suomenkielen kirjoituksen harrastus Agricolineen päivineen on ollut ainoastaan hallinnon ulkopuolista orastavaa alakultuuria, jolla on voinut olla vaikutusta vain silloin, kun muukalasilla ovat nimiasiat menneet oikein pahasti solmuun ja sormi suuhun (ja taas vanhimmat kirjoitetun suomen yritykset jälleen kerran Agricolineen päivineen ovat aivan svetisismin saastuttamia, koska sen harrastajat tulivat hallinnon kirjaajien piiristä, joten lähtökohtana oli hallinnon raakileruotsi).

Jos ajatellaan sitten "Paldama" -kirjausta, siinä on vielä saksankielen jäänteenä epäsuomalainen d -kirjain. Kun se suomalaistetaan t:ksi ja oletetaan, että ma -päätteessä on indoeurooppalainen vokaalinpidennys (se on sellainen puolentoista a:n mittainen niissä kielissä verrattuna suomeen), niin saadaan saksalaisesta muodosta "Paldamo" suomalaistettu muoto, eli saadaan kohti suomalaista lausuntatapaa yrittävä kirjausmuoto:

"Paltamaa".

Mielestäni kirjurit, jotka ovat päättäneet kirjausmuodosta, ovat kuulleet jossain yhteydessä paikallisilta jotain, joka muistuttaa eniten tätä Paltamaata, ja sitä on jossain määrin mukailtu, kun on määrätty se ruotsalaisen hallinnon käyttämä nimi, jonka näemme vanhoissa asiakirjoissa.

Kuusimaan puolustuksen Kuusamon pohjana Laguksen taholta ymmärrän pitkälti tätä taustaa vasten: hän on 1700 -luvun kirjuri, molempien kielten hallitsija, joka yrittää tarkastella nimikysymystä yhtäaikaa suomenkielen tuntemuksensa ja yli vuosisata aikaisemmin eläneitten muukalaiskirjureitten käytänteitten näkökulmista, ja on päätynyt siten kannanottoonsa.

terv Matti Lund

[simo.ruokamo]

Hei,

Hyvin tuot Matti esille sen, miten nuo nimet ovat vääntyneet "muukalaisten" käsittelyssä.

Laitanpa tähän Laguksen arvelun Kuusamon nimestä:
"Pitäjä on siis saanut nimensä Kuuusamon järvestä, mutta mistä tämä nimi on sitten peräisin, on epävarmaa; kuitenkin mikäli alkuperäinen sana on suomea, on järvi voinut saada nimensä sanasta kuusi, koska se on yltyympäriinsä kasvanut kuusimetsää, eli sanasta "kuusan", sikäli kuin tätä puuta on esiintynyt sen rannoilla"
Alkuperäinen on kyllä ruotsiksi, mutta eiköhän tuo aika hyvä käännös ole (uusintapainoksessa molemmat kielet).

Ei Laguskaan asiasta varma ole, mutta tyypillisesti se on ajan kuluessa saanut vahvan otteen. Järvestä Lagus sanoo Kuusamon nimensä saanen, mikä onkin hyvin todennäköistä. Oleellinen asia tässä on kumpi kieli suomi vai saame on Kuusamon pohjana. Heitänpä nyt tähän seuraavan väittämän:

Kuusamon isompien järvien nimet ovat kaikki saamenkieleen pohjautuvia. Erityisesti tämä on totta vähintään 300 vuotta vanhojen nimien suhteen ja tähän sarjaan Kuusamojärvikin kuuluu. Täten Kuusamon nimellä ei voi olla mitään tekemistä suomenkielen kuusi tai kuusa sanan kanssa.:rolleyes:

Jos tuota väitettä ei voi kumota Kuusamo ei ole Kuusimaa.

[Heikki Särkkä]

Heitän vielä yhden ehdotuksen. Kuukkelin vanha ja ehkä vielä jossakin paikallinen nimitys on kuusanka. Onko sillä ollut rinnakkaismuoto kuusama, ei ole tiedossa.

Kuusankoski voisi hyvinkin olla aiemmalta nimeltään Kuusankakoski, joka hankalaksi koetun reduplikaation (toiston) takia on lyhentynyt yhdellä tavulla.
Kuukkelin nykyinen levinneisyys ei kerro mitään siitä, mikä sen levinneisyys on ollut nimen syntyaikaan.

Jos mo-loppuisten paikannimien taustalla on verbi, tulee mieleen sana *poronkusama. (Tähdellä merkitään oletettua, mutta ei missään tavattua vanhaa alkumuotoa). Suomen perusteella toisen tavun vokaali a ei liene ollut aiemminkaan mahdollinen, mutta olisiko saamen?

Paremman selityksen puutteessa tyytyisin kuitenkin Paikannimikirjan selitykseen.

[Pekka Paavola]

Hei. Maantieteellisesti Kuusamo on vain 150 km Keski Suomesta pohjoiseen. Mitä minusta on Kuusamossa ovat "lapimpaa" sijaintiinsa nähden, niin kuusamolaisissa on runsaslukuisimmin saamelaisjuurisia, kuin muissa samalla korkeudella asuvissa. Ulkomuodossa on paljolti korkeaposkipäisyyttä, kippuranokkaisuutta jne. Toivottavasti ei kukaan liippapitäjäläinen tästä ei nyrpistä lisää nokkaansa. ;)

[Pekka Paavola]

http://www.suomunmokit.com/mp/db/file_library/x/IMG/44560/file/SA_s18.pdf

Tässäpä mielen kiintoinen artikkeli saamelaisista paikannimistä, jossa mm. kuusamo tarkoittaa kuusta ja petsamo mäntyä jne.

Terv. Pekka :)

[P. Pihlman]

"Kuusamon nimi on vanhimmissa asikirjoissa kirjoitettu muodossa Kusama tai Cusama. Itse en ole muuta muotoa nähnyt. Jos nimi todella perustuu Suomen kieleen ja tarkoittaa Kuusimaata, niin voisi ajattella, että nimi olisi edes joskus kirjattu muodossa Kuusimaa. Mutta en ole kaksoisvokaalia koskaan nähnyt käytettävän vanhoissa asiakirjoissa. Saamenkieltä en osaa, joten en osaa sanoa voisiko Kusama saamenkielisenä sanana viitata."

Käsittääkseni vanhoissa asiakirjoissa pitkänäkin lausuttu vokaali kirjoitettiin lähes säännönmukaisesti yhdellä vokaalilla, joten mielestäni tuo edellä todettu ei mitenkään sulje pois mahdollisuutta, että Kuusamo-nimi olisi alunperin taroittanut Kuusimaata. Vastaavalla mo-päätteellä muodostuneita paikannimiä Suomesta löytyy runsaasti: Valtimo, Paltamo jne.
Ville Lehtinen

Nastolan Villähteellä on ollut torppa Kusinais eli Kuusimäki. Suomea asutti
alunperin lappalaiset etelää myöten. Josta johtuen on kai paikannimiä
kuten Lapinlahti, Lappträsk ym. Esi-isät Suomeen tulivat Vienan Karjalasta,
ensin hämäläiset ja sitten karjalaiset. Kertomuksia Suomen Historiasta.

P. Pihlman

[simo.ruokamo]

Hei,

Tuossa Pekan antamassa artikkelissa Kuusamo nimen sanotaan pohjautuvan saamen kieleen ja tarkoittavan kuusta. Perustelu jää ikävä kyllä vajaaksi, koska saamen sanaa, josta Kuusamo olisi muodostunut ei kerrota. Onkohan vain Kuusimaa selitys otettu, koska se menee yleisenä uskomuksena helposti läpi. Onkohan Meri-Matti tietoinen Kuusamon alkuperäisestä kirjoitusmuodosta Cusama ?

Jotta tämä Kuusimaa olisi edes uskottava, Kuusamojärven seudut pitäisi olla Kuusimaata. Kuusia toki siellä on, mutta ei kyllä yhtään sen enempää kuin muullakaan noilla seuduilla. Paremminkin niitä voisi mäntykangaiksi sanoa ? Tosin emmehän pysty sanomaan, mikä tilanne oli yli 300 vuotta sitten.

Suomesta löytyy kaksi Kosamo nimistä paikkaa. Toinen Ranualta ja toinen Pudasjärveltä. Näistä Pudasjärven Puhos kylän Kosamoa on Puhoksen kyläkirjassa veikattu saamenkieleen perustuvaksi. Varmaan totta ja olen lähes satavarma, että Kosamo ja Kuusamo/Kusama tarkoittavat samaa.
Minulla ei tuota Puhoksen kyläkirjaa ole, mutta muistelen että kotka ja kapea kannas olivat ehdolla Kosamolle (olikohan matala,mutainen järvi myös). Muistelen vielä, että ehdotus oli historian professorin.

En tätä Kuusimaata täysin tyrmää, mutta yhtään kunnon perustelua sille ei ole esitetty.

[Pekka Paavola]

Hei Simo. Tuo Matti Merivirran "juonto" Kuusamo=> Kuusi ja Petsamo => petäjä l. mänty jää mullekkin auki, että mistä saamen sanoista mahd. juonto olisi tullut. Tuohon Kuusamon kuusisuuteen on mullakin sun kanssa samanmoinen käsitys ,että enämpi siellä on mäntyvoittoisia metsiä. Vedenjakajalla Kurkijärvestä länteen on kyllä isojakin kuusikoita, kun 1970-luvulla rajavartioston loppusodassa siellä hiihtelin.

Mutta olipa tänään uutisissa kiintoisa tutkimus suomalaisten isoista geneettisista poikkeavuuksista itäeurooppalaisiin ja länsieurooppalaisiin. Hollantiin oli jonkulainen geneettinen yhteys. Isoin ero oli kuusamolaisten ja varsinaissuomalaisten kesken. Tuo kuusamolaisten eroaminen muista on kuulemma iso. Tuon varmaan voi ymmärtää etäisyyksillä, sillä jopa esim. vesistöt kulkureitteinä Kuusamosta joka suuntaa ovat olleet vaivanloisia. Ja vesistöreitit on olleet ennen muinoin helpoimpia kulkureittejä, muut kulut on olleet jalan tai hiihtäen/porolla tai ilman.
Mutta Ruokamo-sukuhan on vanhasuku, kuten Oinas- ja Ruottinen-suvut , joita minä edustan. Mistä juonnat ruokamo-sanan? Ruoka-sanasta?
Terv. Pekka

[simo.ruokamo]

Hei,

Niin, ne kuusikot sieltä nykyään taitaa puuttua. Oman sukunimeni johdan roukua verbistä. Jos tarkemmat selitykset kiinnostaa, niin täältä
http://suvut.genealogia.fi/karuju/Tiedotteet/KarujuTiedote2007.pdf
voi kurkata.

Kuusamojärveä en kovin hyvin tunne, enkä netistäkään löytänyt kuvausta. Onko se syvä vai matala, kirkasvetinen, millainen pohja ? Verrattuna muihin Kuusamon järviin. Ranuan Kosamo on kartasta katsottuna "mutakuoppa". Kuusamojärvi tuskin sentään, mutta olisko edes sinnepäin verrattuna muihin järviin. Pudasjärven Puhoksen Kosamokaan ei kovin syvältä vaikuta.

[mika68]

Mutta olipa tänään uutisissa kiintoisa tutkimus suomalaisten isoista geneettisista poikkeavuuksista itäeurooppalaisiin ja länsieurooppalaisiin. Hollantiin oli jonkulainen geneettinen yhteys. Isoin ero oli kuusamolaisten ja varsinaissuomalaisten kesken. Tuo kuusamolaisten eroaminen muista on kuulemma iso. Tuon varmaan voi ymmärtää etäisyyksillä, sillä jopa esim. vesistöt kulkureitteinä Kuusamosta joka suuntaa ovat olleet vaivanloisia. Ja vesistöreitit on olleet ennen muinoin helpoimpia kulkureittejä, muut kulut on olleet jalan tai hiihtäen/porolla tai ilman.


Minua hieman ihmetyttää tuo yleistys, että kuusamolaisten ja varsinais-suomalaisten välillä olisi isoin ero Suomen sisällä.
Luulisi itä-lappilaisten (tai lappilaisten) ja varsinais-suomalaisten välillä olevan vielä isompi ero.
Kuusamohan asutettiin varsin myöhään, vasta 1600-luvun lopulta lähtien eli minusta katsoen noin 9 sukupolvea sitten. Suurin osa väestä tuli Kainuusta ja sitä kautta Savosta vajaat 100 vuotta aiemmin. Kuusamossahan lappalaisen väestön osuus geenimperimässä jäi aika vähäiseksi.
Jos yleistys perustuu Y-DNA-testeihin ja DYS-markkereihin, niin ovatko erot nopeasti muuttuvissa vai hitaasti muuttuvissa markkereissa?
Jos itä-lappilaiset ovat lähempänä muita suomalaisia ja varsinkin pohjalaisia selittyy tietenkin kulkureiteillä. Kemijoki oli leveä ja helppo sauvoa.

Mika J

[simo.ruokamo]

Hei,

Kyllä minäkin tätä Kuusamolaisten geeni eroa kummastelen. Kyllä niitä saamelaisia esi-isiä saa tosissaan hakea Kuusamolaisista. Kainuulaisten uudisasukkaiden jälkeläisiä ovat. Länteen päin Posiolle menteässä II-joki varren asukkeja alkaa tulla enemmän perimään.

Mutta jos näin on tutkittu, niin kait se uskottava on.

[Pekka Paavola]

Hei Simo. Tuo avioliitto v.1733 Olof Pekanpka Ruokamon ja Anna Johanin tr. Mursun välillä tuo käsittääkseni Pudasjärven Mursujen verta Ruokamoihin. Itse olen myös nuita putasjärvisiä Mursuja, vaan onko Mursujen alkukoti sittenkin Kuusamossa ja jos on, niin mistä ovat sinne tulleet ja milloin. Terv. Pekka.;)

[simo.ruokamo]

Hei,

Mursuista on Pohjanmaan osastolla oma ketju.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=61583#post61583
Tämän Annan isänisä on Pintamon/Iiinatin Heikki Mursu.

Kyllä Ruokamoista Mursujen perimää löytyy todella paljon. Minullakin menee 10 esivanhempien polkua Pintamon Heikkiin.

[Jouni Kaleva]

Hei,

Kyllä minäkin tätä Kuusamolaisten geeni eroa kummastelen. Kyllä niitä saamelaisia esi-isiä saa tosissaan hakea Kuusamolaisista.

Ainakin yksi saamelaissuku näyttäisi olleen Kuusamossa, tämän pitäisi olla minun esipolviani:

"Täällä (Kuusamossa 1718) oli yksi ainoa selvä saamelaisperhe, nimittäin Lauri Niilanpoika Aikasarrian eli Tavajärven perhe, joka sekin oli muuttumassa uudisasukkaiksi. Luultavasti he olivat kieleltäänkin jo suomalaistuneet. ... Tavajärven lautamies Lauri Niilanpoika... "(Seppo Ervasti: Suomalaisten uudisasukkaiden elämäntapa 1700-luvulla. Oulun Sukututkija 1/2007 s. 9)

[Pekka Paavola]

Olen Jounin kanssa samaa mieltä, että ottaen huomioon Kuusamon suhteellisen eteläisen maantieteellisen sijainnin, niin siellä on suhteessa eniten saamelaisia, sukuina tai sekoituneena lantalaisiin, verrattuna muuhun Suomeen. Epätieteellisesti on puhuttu iät ja ajat mm. saamelaismaisista kasvonpiirteistä, joista mainitsen jo edellä.
Terv. Pekka:rolleyes:

[Jouni Kaleva]

Olen Jounin kanssa samaa mieltä, että ottaen huomioon Kuusamon suhteellisen eteläisen maantieteellisen sijainnin, niin siellä on suhteessa eniten saamelaisia, sukuina tai sekoituneena lantalaisiin, verrattuna muuhun Suomeen. Epätieteellisesti on puhuttu iät ja ajat mm. saamelaismaisista kasvonpiirteistä, joista mainitsen jo edellä.
Terv. Pekka:rolleyes:

Enpä tiennytkään olleeni asiasta vielä mitään mieltä :rolleyes:

Heitän tähän lainauksen Kuusamon srk:n perustamisesta.

4.1. SEURAKUNNAN PERUSTAMINEN Vuonna 1673 perustettiin Kemin Lapin seurakunta, jonka kirkkoherraksi samantien kuningas nimitti Gabriel Tuderuksen, Kemin rovastin Johannes Tuderuksen nuoremman pojan, joka itse oli energisesti tämän seurakuntaa ollut ajamassakin. Aikaisemmin koko Lappi oli kuulunut Kemin seurakuntaan. Nyt vanhan rovasti Tuderuksen jäädessä pois, seurakunta jaettiin siis siten, että länsipuoli Lapista jäi Kemin seurakuntaan ja itäosa Inarista Kuusamoon kuului Kemin Lapin seurakuntaan. Vanha Kemin seurakunta jäi siis vanhemmalle veljeksistä ja Kemin Lappi tuli Gabrielille, joka olikin toiminut innokkaasti Inarin kappalaisen virassa lappalaisten käännyttämiseksi. Ongelmana oli kuitenkin se, mikä tulisi olemaan uuden seurakunnan keskus, sillä Kemin Lapin lappalaiset eivät halunneet kirkkoa eikä pappia alueelleen, sillä se olisi merkinnyt velvollisuutta rakentaa ja ylläpitää sekä kirkko että pappila. Alunperin keskukseksi suunniteltiin Sompion Lapinkylää, joka oli suurin Kemin Lapin saamelaiskylistä ja joka olisi myös sijainnut aika tavalla keskellä Kemin Lappia. Siellä oli myös vanhastaan pidetty Kemin Lapin yhteiset käräjät. Mutta sompiolaiset ryhtyivät raivoisaan vastarintaan ja saivatkin estetyksi seurakunnan ja kirkon tulon alueelleen. Tällä välin oli kuitenkin tilanne seurakunnan etelälaidalla muuttunut siten, että sinne oli muuttanut yhä enemmän uudisasukkaita. Pappi oli asunut Kemissä ja kulki sieltä pari kertaa vuodessa laajan seurakuntansa eri kylissä. Koska tämänkaltainen kulkurin elämä alkoi tietysti kyllästyttää kirkkoherraa, oli hyvin ymmärrettävää, että hän ryhtyi edesauttamaan uudisasutuksen leviämistä seurakuntansa alueelle, saadakseen jonkunlaisen keskuksen syntymään laajaan seurakuntaansa. Gabriel Tuderus nimitettiin Alatornion kirkkoherraksi v. 1682 ja hänen seuraajakseen Kemin Lapin kirkkoherraksi nimitettiin Tuderus-veljesten lanko (p.o. Johanneksen vävy/JK) Henrik Cajanus. Juuri hän näyttää päättäneen saada seurakuntansa alueelle keskuksen syntymään keinolla millä hyvänsä ja niinpä hän näki paljon vaivaa saadakseen Kuusamon alueelle muuttaneiden uudisasukkaiden viralliset lupa-asiat kuntoon. Hänen toimestaan niinikään v.1685 Kemin rovasti Juhana Tuderus, siis hänen vaimonsa veli(p.o. isä/JK), piti Maanselän kylässä rovastin tarkastuksen, missä hän kovasti vaati väliaikaisen kirkon ja papin asunnon rakentamista kylän alueelle. Sellainen päätettiinkin rakentaa lähelle Tolpanniemeä Torangintaipaleelle, Samostenperän eli nykyisen Kirkkolahden ja Säynäjäperän väliselle kannakselle. Paikalla ollut saamelaisyleisö ei nytkään vaikuttanut mitenkään innostuneelta, mutta kirkkoherralla oli jo mukanaan oma iskuryhmänsä uudistilallisia, joiden avulla päätös saatiin ajetuksi läpi. Paikallisilla saamelaisilla oli suurempi huoli omasta hengissä pysymisestä, joten he halusivat jonkinlaista myötätuntoa omiin vaikeuksiinsa. Siksi hekään eivät enää kovin raivokkaasti jaksaneet vastustaa kirkon ja seurakuntakeskuksen rakentamista. Väliaikainen kirkko nousi paikalle v. 1687 tai 1688. Väliaikainen kappeli ei vielä ratkaissut seurakunnan keskuskysymystä, sillä myös Sodankylään sellainen saatiin aikaan v. 1689. Sen sijaan kun Maanselän kylään lähelle kappelia rakennettiin pappila v. 1691, niin se tietysti jo ratkaisi asian. Henrik Cajanus ehti juuri kuolla ennen kuin pappila valmistui, joten tämän virkatalon ensimmäinen asukas oli Samuel Julenius, Etelä-Pohjanmaalta Kuusamoon siirtynyt triviaalikoulun lehtori, joka oli yksinäinen ja perheetön pappismies. Hän riiteli itsensä väsyksiin seurakuntalaistensa kanssa ensin papin palkasta, sitten kirkon rakentamisesta sekä vihdoin pappilan remontista. Kirkko valmistui vihdoin v. 1695 suunnilleen nykyisen kirkon paikalle. Kun Julenius v. 1692 sai valtakirjan seurakunnan kirkkoherraksi v. 1692, niin silloin käytettiin ensimmäisen kerran nimitystä Kuusamon Lapin seurakunta. (Johdatus Kuusamon historiaan. http://www.edu.kuusamo.fi/kuusamo/historia/historia.html)

[mika68]

Enpä tiennytkään olleeni asiasta vielä mitään mieltä :rolleyes:

Heitän tähän lainauksen Kuusamon srk:n perustamisesta.

Ihan välispiikkinä heitän, niin itsellä jonkin verran Sompion lapinkylän saamelaisten verta, niin oispa ollut jännä, jos kirkko olisikin rakennettu sinne. Nykyään olisi siis Sompion kunta, ja Pelkosenniemen kirkonkylä varmaankin Sodankylän kokoinen.

[Barthold]

Pietari-Murmansk -valtatien alittaa kaksi jokea Kuusamo-Kainuu korkeudella. Niiden nimet olen tulkinnut (Venäjää varsinaisesti osamattomana) olevan meidän kirjaimillamme kirjoitettuna Kuusema ja toinen Kuusemka. Onkohan tuo viimeksi mainittu diminutiivi?

T. Pertti Ervasti