Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuka oli Jaakko Sääksjärvi
sukutut642
24.02.10, 21:45
Eräs esiäitini oli Marketta Jaakontytär Sääksjärvi, s.n. 1614 Vimpeli Sääksjärvi, k. 18.3.1694 Soini. Pso Antti Paavalinpoika Laasanen, s.n. 1606 Soini, k. 2.12.1694 Soini.
Marketan isästä Jaakosta ei löydy minkäänlaista merkintää, vaikka Vimpelin Sääksjärviä kyllä löytyy niiltä ajoilta, esim. Markusta, Håkania ja vaikka mitä. Totta kai vaikeus lienee myös siinä, että 1600-luvun vaihteen tietoja on niukasti saatavana. Mutta ajattelin kuitenkin heittää tällaisen kysymyksen, jos vaikka jollakulla olisi edes jotain tiedonmurusta.
Terv. AA
Hei!
En varsinaisesti osaa vastata kysymykseesi. Minun omiin esivanhempiini kuuluvat uudisraivaajatalonpoika Håkan Persson Storgård/Sääksjärvi, joka eli noin 1580-1621 ja puoliso Dordi, kuoli noin 1618, syntyään todennäköisesti tanskalainen.Sääksjärven seuraava isäntä oli Markus Håkansson Sääksjärvi, joka eli noin 1601-1663. Hänen puolisonsa oli Margareta Jespersdotter, myös tanskalaista alkuperää. Nuo Storgård/Sääksjärven isännät olivat luultavasti keskiajalla Pohjois-Ruotsista Pohjanmaalle siirtynyttä ruotsalaisväestöä, joka asutti jokivarsia aika kauas sisämaahan aina Vimpeliin ja Veteliin asti. Nuo Pohjanmaan järviseudun ja Perhonjokilaakson pitäjäthän olivat kaksikielisiä pitkään uudelle ajalle asti ja suomalaistuivat lopullisesti vasta 1800-luvulle tultaessa.
Tuo nimi Jaakko voi olla kirjurin tekemä virhe. Niitähän sattui aika usein. Itselläni on Kainun-Torpan sukukirja, josta ei vastausta ongelmaan löytynyt. Olisiko Vilppu Keisarin suvun sukukirjassa valaistusta asiaan (tuo Vilppu kuuluu myös esi-isiini)? Itselläni ei tuota sukukirjaa ole, mutta kirja käsittelee paljolti Pohjanmaan järviseudun sukuja ja olen katsellut sitä Porin pääkirjaston lukusalissa. Eli katsoppa tuota Keisarin suvun laajaa sukukirjaa, josko pulmaan löytyisi ratkaisu.
yst. terv. eläkeukko Erkki Porista:)
sukutut642
25.02.10, 19:09
Minulla on kaikki Vilppu Keisarin sukukirjat ja olen myös sukuseuran jäsen. Olen tutkinut kirjoja tarkasti vuosien varrella, mutta valitettavasti niistä ei löydy mitään. Voihan olla, että Marketalle on kirjattu väärä isä, ei olisi ensimmäinen kerta näissä kuvioissa. Ja niinpä myös luulen, että mainitsemallasi Håkan Persson Storgård/Sääksjärvellä saattaa sittenkin olla tekemistä asian kanssa.
AA
Margeta Jaakontyttären kuolinmerkinnässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappajarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1663-1729_uk149/51.htm) (vainaja nro 11 tuolla sivulla) tosiaan mainitaan, että on syntynyt Sääksjärvellä. Voi kuitenkin olla, että hän ei ole Sääksjärven talon omia tyttäriä, vaan esimerkiksi talon palvelusväen tytär sikäli kuin uudistalossa palvelus- tai muuta ei-isäntäväkeä tuohon aikaan oli. Margetan Sääksjärvi-yhteydestä ei liene muita todisteita kuin tuo kuolinmerkintä. Toisaalta Jaakko Sääksjärvi on voinut olla myös Håkan Pietarinpoika Sääksjärven poika tai vävy, joka on ehtinyt kuolla ennen kirkonkirjojen alkamista.
Mitä mieltä muuten olette tuon myöhemmän Margeta Jesperintyttären oletetusta tanskalaisuudesta? Siitä ei ilmeisesti ole sen kummempaa dokumenttia kuin perimätieto, jonka mukaan Markus Håkaninpoika olisi tuonut vaimon kolmikymmenvuotisen sodan melskeistä palatessaan. Ajallisesti Margeta Jesperintytär sopisi myös esimerkiksi Saarijärven Tarvaalan Jesper Tarvaisen tyttäreksi. Voihan hän tietysti tanskalainenkin olla.
Heikki Koskela
03.06.10, 05:32
Mitä mieltä muuten olette tuon myöhemmän Margeta Jesperintyttären oletetusta tanskalaisuudesta? Siitä ei ilmeisesti ole sen kummempaa dokumenttia kuin perimätieto, jonka mukaan Markus Håkaninpoika olisi tuonut vaimon kolmikymmenvuotisen sodan melskeistä palatessaan. Ajallisesti Margeta Jesperintytär sopisi myös esimerkiksi Saarijärven Tarvaalan Jesper Tarvaisen tyttäreksi. Voihan hän tietysti tanskalainenkin olla.
Minulla on Margareta kirjattuna koneelle myös syntyneeksi Tanskassa. Mutta olen suhtautunut epäilevästi hänen syntyperäänsä. Tieto on nk. perimätietoa, joka tunnetusti ei ole kovin vahvalla pohjalla. Jos haluaa näin todeta esim. julkaisussa, olisi kai syytä mainita syntyperän olevan puhtaasti perimätietoa.
Luulen, että dokumenttiin perustuvaa tietoa asiasta ei löydy.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.