Triviaalikoulun ja kymnaasin oppilaat 1700-luvun alkuvuosikymmeninä

[Janne Asplund]

Kyselisin viisaammilta seuraavaa:
1) Onko triviaalikoulun / kymnaasin oppilaat merkattu rippikirjoihin tai henkikirjoihin n. 1720-1740-luvuilla?
2) Kymnaasihan valmisti ilmeisesti lähinnä yliopisto-opintoihin. Kuinka tavallista mahtoi olla, että kymnaasin läpikäynyt oppilas valitsikin opintojen jälkeen työuran eikä yliopistoa?

[Matti Lund]

Kyselisin viisaammilta seuraavaa:
1) Onko triviaalikoulun / kymnaasin oppilaat merkattu rippikirjoihin tai henkikirjoihin n. 1720-1740-luvuilla?
2) Kymnaasihan valmisti ilmeisesti lähinnä yliopisto-opintoihin. Kuinka tavallista mahtoi olla, että kymnaasin läpikäynyt oppilas valitsikin opintojen jälkeen työuran eikä yliopistoa?


Triviaalikoululaisesta ei tarvinnut maksaa henkirahaa ja siis henkiveroluetteloista heitä ei löydy.

Aika tuoreena minulla on yksi tapaus, kun sulvalainen talollisen poika Johan Matsinpoika pantiin triviaalikouluun, mutta leskiäiti tarvitsi pojan toisen opintovuoden jälkeen työvoimaa niin kipeästi, että poika jäi vuodeksi kotiin tekemään töitä, ja henkiraha piti tästä vuodesta maksaa. Poika palasi sen jälkeen takaisin triviaalikouluun, mutta henkikirjoittaja pani hänet taas henkirahan maksajaksi ja pojan äiti joutui valittamaan tästä kaksilla käräjillä.


Kyllähän rippikirjoissa on satunnaisesti kotitaloissaan triviaalikouluun kirjattuja tai viite siitä. ja ripilläkäynnit puuttuvat. Jos poika meni kovin nuorena, saattaa olla kauankin "kadoksissa" kirjoista.

terv Matti

[Janne Asplund]

Triviaalikoululaisesta ei tarvinnut maksaa henkirahaa ja siis henkiveroluetteloista heitä ei löydy.

Aika tuoreena minulla on yksi tapaus, kun sulvalainen talollisen poika Johan Matsinpoika pantiin triviaalikouluun, mutta leskiäiti tarvitsi pojan toisen opintovuoden jälkeen työvoimaa niin kipeästi, että poika jäi vuodeksi kotiin tekemään töitä, ja henkiraha piti tästä vuodesta maksaa. Poika palasi sen jälkeen takaisin triviaalikouluun, mutta henkikirjoittaja pani hänet taas henkirahan maksajaksi ja pojan äiti joutui valittamaan tästä kaksilla käräjillä.


Kyllähän rippikirjoissa on satunnaisesti kotitaloissaan triviaalikouluun kirjattuja tai viite siitä. ja ripilläkäynnit puuttuvat. Jos poika meni kovin nuorena, saattaa olla kauankin "kadoksissa" kirjoista.

terv Matti

Kiitos Matille mielenkiintoisista tiedoista.
Triviaalikoululaisia ei siis kirjattu ainakaan henkikirjoihin. Miten mahtaa olla sitten kymnaasioppilaiden kanssa? Löytyykö henki- tai rippikirjoista opiskelupaikkakunnalta?

Terv. Janne

[Olarra]

Kiitos Matille mielenkiintoisista tiedoista.
Triviaalikoululaisia ei siis kirjattu ainakaan henkikirjoihin. Miten mahtaa olla sitten kymnaasioppilaiden kanssa? Löytyykö henki- tai rippikirjoista opiskelupaikkakunnalta?Terv. Janne

Kiitos Matille myös minun puolestani. Sattuipa somasti. Tarkoitukseni oli näet juuri toisessa ketjussa kysyä Kangasalan kirkonisännän hulttiopoika Yrjänästä ja SAY:n häntä koskevasta merkinnästä Suomatkan Laurilassa vuonna 1672. Pantiinko poika verolle? Entä Anders?

SAY:n linkki ko. sivulle: http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=461260
Linkki ketjuuni Suomatkan Laurilasta: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9254
Kyseisestä Yrjänästä löysin selittävät tiedot ylioppilasmatrikkeeliin ilmestyneistä käräkirjoista (on siinä ollut kirkonisännällä harmaita hiuksia mustan lampaan vuoksi):
Onko SAY:ssä virhe, kun yo-matrikkelin mukaan Yrjänä olisi ollut Suomatkan Heikkilästä, mutta SAY:ssä hänet on merkitty Laurilaan: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1423

Mitäs arvelette, onko muilla tietoa tästä kiinnostavasta studioosuksesta, miten mahtoi kaverille lopulta käydä?
t. Olavi

[TerhiA]

... kysyä Kangasalan kirkonisännän hulttiopoika Yrjänästä ja SAY:n häntä koskevasta merkinnästä Suomatkan Laurilassa vuonna 1672. Pantiinko poika verolle? Entä Anders?
SAY:n linkki ko. sivulle: http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=461260

SAY:n merkinnässä lukee tällaista, laitan saman rivijaon:
Anders sn
utsluten 68-71
sammaledes
Jöran s. hafver
varit en Student
och länge från
Studierna sigh
afhållit, bör betala
........
bägge bröder lös-
drifvare

[Olarra]

SAY:n merkinnässä lukee tällaista, laitan saman rivijaon:
Anders sn
utsluten 68-71
sammaledes
Jöran s. hafver
varit en Student
och länge från
Studierna sigh
afhållit, bör betala
........
bägge bröder lös-
drifvare


Tuon aikansa valeylioppilaan ulosheitto yliopistosta on aika hyvin kuvattu ylioppilasmatrikkelissa, yhdeksän vuoden aikana oli ollut Akatemialla yhdeksän viikkoa. Liekö Antti ollut veljensä tavoin koulutusta saamassa koska molemmat kai taannehtivasti tulivat verovelvollisiksi. Kun molemmat olivat irtolaisia, niin kai se sitten jäi kirkonisäntäisän kontolle - pappa betalar... Mutta siis onko SAY:ssä merkitty väärin Laurilaan Heikkilän sijasta, mitä arvelette?

[Olarra]

Tuon aikansa valeylioppilaan ulosheitto yliopistosta on aika hyvin kuvattu ylioppilasmatrikkelissa, yhdeksän vuoden aikana oli ollut Akatemialla yhdeksän viikkoa. Liekö Antti ollut veljensä tavoin koulutusta saamassa koska molemmat kai taannehtivasti tulivat verovelvollisiksi. Kun molemmat olivat irtolaisia, niin kai se sitten jäi kirkonisäntäisän kontolle - pappa betalar... Mutta siis onko SAY:ssä merkitty väärin Laurilaan Heikkilän sijasta, mitä arvelette?

Vaikka Yrjänä Suomatkan värikäs elämä Kangasalla ei kirvoitakaan rakkaissa palstalaisissa minkäänlaisia ajatuksia, niin jatkan silti aiheesta. Käräjäkirjojen tekstit, joita ylioppilasmatrikkeli sisältää, sitovat Yrjänän selvästi Heikkilään. SAY:n merkinnät (ks. Terhin viesti edellä) vuodelta 1672 osoittavat, että Yrjänä ja veljensä Antti merkittiin verovelvollisiksi usean vuoden jälkeen. Yrjänä keskeytyneiden opintojen vuoksi ja Antti jostain muusta syystä, jota en osaa tulkita. Kun valitsee SAY:n seuraavan sivun, tulee Suomatkan Heikkilään. Sieltä löytyy nyt vuodesta 1673-74 merkinnät Antista sekä uudelleen vuodesta 1679. Yrjänä-irtolaista, ex-studiosusta, ei löydy. Aivan selvästi siis Antti ja Yrjänä ovat aluksi väärin Suomatkan Laurilassa, Antti sitten oikein Heikkilässä 1673.

Eivät kaikki yliopistossa opiskelleetkaan päätyneet virkauralle. Niinikään kangasalalainen Petter Birckman sai merkinnän ""witæ rusticæ sua consecrawit studia" (omisti opintonsa maalaiselämälle) ryhdyttyään kotitilansa Tursolan Tavelan isännäksi. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7169 . Latinankielinen luonnehdinta tuntuu suorastaan romanttiselta ja 1700-luvun henkiseltä aidon ja puhtaan maakaiselämän ihannoinnilta, vaikka voi tietysti olla sarkasmiakin.
t. Olavi A.