Vakastakin löytyy huumoria

[kkylakos]

Arkistonmuodostaja: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=17733.KA)
Arkisto: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=202511.KA) - Sarjat (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?lista=sarjat&kuvailuTaso=A&avain=202511.KA)
Sarja: I AIHEEN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=18024.KA)
Sarja: I V Sekalaista aineistoa
Rajavuodet: 1550 - 1922
Tietosisältö: Tietosisältö sekalainen (kirkonmenoista puutarhanhoitoon). ...

[Seppo Niinioja]

Arkistonmuodostaja: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=17733.KA)
Arkisto: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=202511.KA) - Sarjat (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?lista=sarjat&kuvailuTaso=A&avain=202511.KA)
Sarja: I AIHEEN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=18024.KA)
Sarja: I V Sekalaista aineistoa
Rajavuodet: 1550 - 1922
Tietosisältö: Tietosisältö sekalainen (kirkonmenoista puutarhanhoitoon). ...

Olisiko ollut kyse Herran puutarhasta (http://evl.fi/Evkirja.nsf/952f20c22525cb9bc22572c7003535f3/9c09d664e1791234c2257045005b52c3?OpenDocument)?

Ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, se oli Soariin saakka kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata.
1. Moos. 13: 5-11, 14-16

[Sami Lehtonen]

Olisiko ollut kyse Herran puutarhasta (http://evl.fi/Evkirja.nsf/952f20c22525cb9bc22572c7003535f3/9c09d664e1791234c2257045005b52c3?OpenDocument)?

Ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, se oli Soariin saakka kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata.
1. Moos. 13: 5-11, 14-16

Tuosta tuleekin mieleeni. Eräs laitapuolen kulkija oli matkallaan väsähtänyt ja lepäsi pappilan pihalla. Kirkkoherra huomasi hairahtuneen lampaan ja tietysti tiedusteli tältä, mitä tämä siellä tekee? Kulkija vastasi: "mä olen taimi sun tarhassas". Kirkkoherra totesi siihen, että "Hyvä! Ole vain."

Tarinan mukaan kyse oli eräästä Janakkalan kirkkoherrasta, mutta en nyt vasta Alminsalista palattuani saa päähäni herran nimeä.

[kkylakos]

Arkistonmuodostaja: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=17733.KA)
Arkisto: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=202511.KA) - Sarjat (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?lista=sarjat&kuvailuTaso=A&avain=202511.KA)
Sarja: I AIHEEN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=18024.KA)
Sarja: I V Sekalaista aineistoa
Rajavuodet: 1550 - 1922
Tietosisältö: Tietosisältö sekalainen (kirkonmenoista puutarhanhoitoon). ...

Osoittaakseni omaa huumorintajuttomuuttani (hyvät rönsyt Seppo ja Sami saivat aikaan) katsoin nyt vielä, mitä sisällöstä kerrottiin seuraavalla tasolla. Poimintoja:
Sis. mm. Rantsilan majurinpuustellin katselmuspöytäkirjan (1799)
Sis. mm. virsiä (monet 1800-l:n uusintapainoksia 1700-l:n virsistä). "Handledning i trädgårdskötsel" (Carlshamn 1881), "Rukous-Kirja" (Turku 1837), Heikelin "Mittauden Oppi-Kirja" (Turku 1847).
Sis. mm. Suomen evankelisen seuran kirjoituksia sekä "Amerikan Suomalaisen Evankelis-Luteerilaisen Kansalliskirkon Lait ja Sivusäännöt" (Ironwood, Mich. 1902) ja "Capital-Räkning till Riks-Hufvud-Boken för År 1849" (Stockholm 1849).
Luetteloja raha-apua saavista pappien leskistä ja lapsista (1894 - 1907)
Fördelning af det utaf Kejserliga Majestät i Nåder bewiljade Anslag till understöd för Enkor och barn efter aflidne Prester samt Gymnasii- och Skol-Lärare i Stiftet (1838 )
asessorien ym. esittelyjä varten tekemiä konsepteja, ehdotuksia ohjesäännöiksi ym., rukouspäivätekstien ehdotuksia, puheitten konsepteja, muutamia asiakirjoja, jotka koskevat varojen kokoamista Lutherin muistopatsasta varten Wormsiin, ym.; (useista asiakirjoista puuttuu vuosiluku); alussa neljä asiakirjaa 1500- ja 1600-luvuilta ("Inventarium Exempli I Effraominne Sohn & Prestens ängier I Offuerbrominne Sokn" v:lta 1550 sekä 1600-l:lta "Agenda in visitatione") ja mm. Uudenkaarlepyyn srk:aa ja ratsumiesten hevostilannetta koskevia lyhennysotteita
leskeinapulistoja 1700-l;lta (tuomiokapitulissa laadittuja, eivät siis samanlaisia kuin ne, joita rovastit ovat lähettäneet tuomiokapituliin ja jotka ovat sarjoissa E VII ja F IX);
katkelmia 1700-l:lla tuomiokapituliin tulleista kirjeistä (näistä on joko palanut tai kulunut pois niin paljon, ettei niitä ole voitu järjestää tuomiokapituliin tulleitten asiakirjojen joukkoon);
viralta pantujen pappien pappeuskirjoja;
asianmukaisesti täytettyjä kyselykaavakkeita, jotka koskevat pappien palkkaa (v:lta 1893);
muutamia testamentteja, kontrahteja ym. Lisäksi: O.F. Ingeliuksen käsikirjoitus "Edvard Bergenheim, Tidsbild", "Kirkkomenoin käsikirja Evangelisille Lutheruksen seurakunnille Wenäjällä" (käsikirjoitus), tuomiokap.not. Viktor Favorinin asiakirjoja, erinäisiä saarnoja.
Pappis- ja pastoraalitutkintoa suorittaneiden kielikokeita (1827-1870)
Turun tuomiokapitulin kiertokirjeet (1827-1921)

[Sami Lehtonen]

Kyllähän minun ja Sepon viestit pysyivät seurakuntien puutarhanhoidossa :)

Siis virsiäkö tuo Handledning i trädgårdskötsel sisältää?

[Juha]

Kannattaa ottaa huomioon, että pappiloiden puutarhojen kautta ns. tavallinen kansa sai monia uusia puutarhakasveja tai toimintatapoja. Tietysti myös varakkaampien säätyläiskotien pihoja ihailtiin sekä matkittiin.

Tässä kiva luettavaa
http://www.bookplus.fi/kirjat/knuuttila,_maarit/pappilan_puutarhassa-4229341



Juha

[Seppo Niinioja]

Minulla taitaa ollakin tämä: "Amerikan Suomalaisen Evankelis-Luteerilaisen Kansalliskirkon Lait ja Sivusäännöt". Edesmenneessä Sukututkijan kirjakaupan antikvariaatissa oli kaikenlaisia uskomattomia naurettavan hintaisia kirjoja. Leif Mether kertoi, että niitä oli tullut mm. amerikansuomalaisten kuolinpesistä lahjoituksina. Missä lienevätkään nyt. Tilasin niitä kerran Olli Tiitiseltä ison pahvilaatikollisen, eikä maksanut paljon. Sivusäännöt on ilmeisesti käännös sanasta by-law. Ostin myös kirjasen "Voiko kristitty käyttää lääkkeitä ja lääkäreitä" ja lukemattomia muita kirjoja (sanajärjestys muutettu), esim. neljä osaa Vapaussodan historiaa. Viides osa puuttui.

Miksiköhän tämä arkistotietokanta on nimeltään VAKKA (isoilla)? Liekö lyhenne. Sitten on tämä http://vaskivakka.net/index.htm , jossa on paljon hyödyllistä sukututkijoiden keskeistä asiaa. Terveisiä koulukaupunkiini Haminaan Helena K.:lle! Että menivät päättämään, jotta RUK:n kurssijuhlat tanssitaan maastopuvuisssa :mad:.

Seppo Niinioja

[kkylakos]

Miksiköhän tämä arkistotietokanta on nimeltään VAKKA (isoilla)? Liekö lyhenne.

Ja miksi "Puolustusvoimien, puolustusministeriön, rajavartiolaitoksen ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkistoaineistojen sekä maanpuolustukseen liittyvien yksityisarkistojen luettelo- ja kuvailutiedot sisältävä tietokanta." on Aarre?

VAKKA on samma på svenska, mutta toisella kotimaisella
Valtion
Arkistolaitoksen
Koruton [ja]
Karu
Aineistoluettelo?

[Seppo Niinioja]

While on the subject, tulkoon mainituksi englantilainen säveltäjä Albert Ketèlbey (1875-1959). Wikipedia kertoo: Ketèlbey oli erittäin taitava soitinnuksessa, josta esimerkkinä 1915 julkaistu Luostarin puutarhassa (In a Monastery Garden) -orkesteriteos. Se oli suuri yleisömenestys, eikä ihme, niin mahdottoman imelä se on. Koulupoikana opin sen mielessäni ulkoa, siinä määrin kuin se minulle on mahdollista. Tässä Ronnie Ronalden viheltämä versio: http://www.youtube.com/watch?v=xllx8vqzrTw . Jos yritän sitä tai jotakin muuta autossa, pelkääjän paikalta tulee pian tuskastunut kommentti: Seppo, voisitko olla hiljaa... Esittävän taiteilijan tie on ohdakkeinen ilman pohjakoulutusta :D:.

Näyttäisi olevan ihan vakavastikin otettava säveltäjä. Englantilaisethan eivät ole ns. vakavan/klassisen/whatever musiikin säveltäjinä ihmeemmin kunnostautuneet. Persialaisella torilla on toinen mieleen jäänyt Ketèlbeyn sävellys.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

While on the subject, tulkoon mainituksi englantilainen säveltäjä Albert Ketèlbey (1875-1959). Wikipedia kertoo: Ketèlbey oli erittäin taitava soitinnuksessa, josta esimerkkinä 1915 julkaistu Luostarin puutarhassa (In a Monastery Garden) -orkesteriteos. Se oli suuri yleisömenestys, eikä ihme, niin mahdottoman imelä se on. Koulupoikana opin sen mielessäni ulkoa, siinä määrin kuin se minulle on mahdollista. Tässä Ronnie Ronalden viheltämä versio: http://www.youtube.com/watch?v=xllx8vqzrTw . Jos yritän sitä tai jotakin muuta autossa, pelkääjän paikalta tulee pian tuskastunut kommentti: Seppo, voisitko olla hiljaa... Esittävän taiteilijan tie on ohdakkeinen ilman pohjakoulutusta :D:.

Näyttäisi olevan ihan vakavastikin otettava säveltäjä. Englantilaisethan eivät ole ns. vakavan/klassisen/whatever musiikin säveltäjinä ihmeemmin kunnostautuneet. Persialaisella torilla on toinen mieleen jäänyt Ketèlbeyn sävellys.

Seppo Niinioja

Koska Seppo lähti viemään ketjua tähän suuntaan niin vastataanpa - kiitokset muuten säveltäjävinkistä, tuttu melodia sai nimen ja säveltäjän. Täytyypä sanoa, että tuskin meidänkään perheessä tarvitsee autossa pitkään vihellellä, kunnes peli vihelletään poikki.

Kyllä englantilaisista säveltäjistä ansaitsee tulla mainituksi myös Benjamin Britten - mies joka lanseerasi termin kamariooppera. BB sävelsi oopperoita jo 40-luvulla ja sittemmin palkittiin mm. UNESCO:n International Rostrum of Composersissa 1961, kolmella Grammyllä 1963, Sonning-palkinnolla 1967, ja Sibelius-palkinnolla 1965. Töistä voidaan mainita vaikkapa Keskiyön unelma 1960 ja Peter Grimes 1945.

[Seppo Niinioja]

Kyllä englantilaisista säveltäjistä ansaitsee tulla mainituksi myös Benjamin Britten - mies joka lanseerasi termin kamariooppera. BB sävelsi oopperoita jo 40-luvulla ja sittemmin palkittiin mm. UNESCO:n International Rostrum of Composersissa 1961, kolmella Grammyllä 1963, Sonning-palkinnolla 1967, ja Sibelius-palkinnolla 1965. Töistä voidaan mainita vaikkapa Keskiyön unelma 1960 ja Peter Grimes 1945.

Joo, ilman muuta. Sitten on Sir Edward Elgar ja muita, vaikka ei nyt tule heti mieleen. Mutta saksalaiseen kielialueeseen verrattuna heitä on vähän. Taitaa muuten olla kyseessä Kesäyön unelma Shakespearen tapaan eikä Keskiyön?

[Sami Lehtonen]

Joo, ilman muuta. Sitten on Sir Edward Elgar ja muita, vaikka ei nyt tule heti mieleen. Mutta saksalaiseen kielialueeseen verrattuna heitä on vähän. Taitaa muuten olla kyseessä Kesäyön unelma Shakespearen tapaan eikä Keskiyön?

Eipä kai brittiläisistä säveltäjistä voi mainitsematta jättää sir Andrew Lloyd Webberiäkään, vaikka herra musikaaleineen edustaakin hieman kevyempää linjaa ns. taidemusiikin sijaan. Taidemusiikki sanana pitäisi kyllä lailla kieltää - mitäs se musiikki muuta on kuin taidetta, oli se sitten millaista hyvänsä - joskus huonoakin. Kesäyön unelmahan se. Kääntäjässä tapahtui virhe - alkuperäinen nimihän on Midsummer night dream eli keskikesän yön unelma. Suomennoksesta on sana keski tiputettu pois - ei suinkaan kesä. Shakespearen näytelmän kanssa Brittenin teoksella on toki muutakin yhteistä kuin nimi.

Kovasti yritän nyt kääntää tätä keskustelua takaisin aiheeseen eli puutarhanhoitoon, mutta sepäs ei olekaan niin helppoa. Vanha japanilainen sanonta taitaa kuulua, että elämässä tärkeintä on puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää. Japanilaiseen puutarhan- tai oikeammin huonekasvien hoitoon olen sittemmin tutustunut yrittämällä pitää hengissä bonsaita. Kastelu on ainoa vaativa asia tässä taiteenlajissa.

[TerhiA]

Eipä kai brittiläisistä säveltäjistä voi mainitsematta jättää ....


En nyt kuitenkaan malta olla jatkamatta tätä ketjun sivuaihetta - itselle kun tuon maan säveltäjistä tulee ensimmäkseksi mieleen Dowland ja Purcell.

[Seppo Niinioja]

Tässäpä näitä: http://www.musicweb-international.com/british.htm
Sorry Kaisa, mutta aivan off topic tuli vielä mieleen Piukoista paikoista
vapaasti suomennettuna mafiapomojen liiton "Friends of the Italian Opera" vuosikokous Floridassa. Sheriffi oli taas valppaana paikalla ja erään kyrmyn kanssa syntyi seuraava keskustelu:

Sheriffi: Missä te olitte, kun Chicagossa paukkui?
Mafioso: Olimme Rigolettossa
Sheriffi: Missä se on?
Mafioso: Se on ooppera.

Tuota Chicagon tapaustahan edelsi "Toothpick" Charlien vasikointi sheriffille. Charlie totesi, että jos se paljastuu, niin se on Goodbye to Charlie, mihin sheriffi: Good bye Charlie!"

Seppo Niinioja