Vaasan kirkonkirjat

[Jaakontytär]

Törmäsin omituiseen ongelmaan, johon on varmaankin olemassa typerryttävän itsestäänselvä vastaus...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ahtari/rippikirja_1845-1854_uk504/68.htm
Kuvan keskivaiheilla on piika Susanna Juhontytär s. 1.1.1824 Isokyrössä. "Paikka josta tulee" on kuitenkin "Wasa 48". Viittaako tämä Vaasan kirkonkirjaan / kirjansivuun 48? (Samalla sivulla on muutenkin aika kirjava valikoima erilaisia lahtöpaikkakuntia...)

Nyt vasta huomasin että SSHY:n sivuilla ei ole lainkaan Vaasan kirkonkirjoja. Menetettiinkö ne tosiaan kaikki Vaasan palossa 1852? Vai eikö niitä vaan jostain syystä ole digitoitu?

[Juha]

Lisätietoja seurakunnista saat helpoiten HisKin (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi) kautta, kun otat aina pitäjän kohdalta sen "Lisätietoja seurakunnasta" linkin auki.

Vaasasta kerrotaan seuraavaa;

Mustasaaren kaupunki perustettiin Mustasaaren seurakunnan alueelle 1606 ja sai kaupunkioikeudet ja Vaasan nimen 1611. Koska kaupunki ja emäseurakunta muodostivat yhden kirkkoherrakunnan, tätä ruvettiin kutsumaan kuitenkin Vaasa ja Mustasaari-nimellä. Vuonna 1651 yhdistettiin kaupunkiin useita maatiloja sekä Mustasaaren että Isonkyrön ja Vähänkyrön seurakunnista. Papiston apulaisen virka päätettiin perustaa 1907 Palosaaren eli Brändön esikaupunkialueelle, jonne rakennettiin rukoushuone.
Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalle 1855 Vaasa ja Nikolainkaupunki-nimellä; nimi muutettiin 1918 takaisin Vaasaksi. Tuli emäseurakunnaksi 1867. Kaupunki jaettiin kielellisellä perusteella 1927 suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan, joilla on yhteiset kirkot ja taloudenhoito sekä arkisto, jota hoitaa suomalaisen seurakunnan kirkkoherra. Kaupunkiin kuuluu Korsholman lääninvankila, jolla on oma saarnaajansa.
- Isonvihan aikana kärsi kirkko paljon vaurioita. Venäläiset aloittivat kaupungin ryöstön 25/6 1808 siten, että ampuivat kaksi tykinlaukausta kirkkoa kohti, joista toinen osui lehteriin kulkien eteläisen oven yläpuolella olevan ikkunan kautta, toinen sattui muuriin saman ikkunan yläpuolelle. Mustasaaren kanssa yhteinen kirkko, kellotapuli ja osa arkistoa tuhoutui kaupungin palossa 3/8 1852.
- Syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot alkavat 1803 (ei 1761), sitä aikaisemmat ovat Mustasaaren vastaavissa. Luettelot ovat siis seurakunnan varhaisimmin laaditut. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
Juha

ps. Otathan aina huomioon, että Digiarkistossahan on vain osa kaikista ennen vuotta 1900 tehdyistä rippikirjoista. Arkistoa kehitetään vapaaehtoistyönä ja se tietysti täydentyy jatkuvasti

[Marjapuu]

On huomioitava, että kirkonkirjojen digitointiprojekti on edelleen kesken, ja tulee olemaan vielä pitkään.

Ruotsinkielistä Pohjanmaata puuttuu muutenkin SSHY:stä suuret määrät, siellä ei ole mm. Vaasaa eikä Vaasan eteläpuolisia kyliä, kuten Maalahtea ja Petolahtea. Alueella kyllä tehdään paljon sukututkimusta, mutta vapaaehtoisia digitoijia ei näytä olevan. Ehkä ruotsinkieliset eivät koe SSHY:tä omakseen?

[Jaakontytär]

On aika yllättävää, että Vaasan kirkonkirjoille ei ole löytynyt innokkaita digitoijia, kun kuitenkin siellä oli mainittavasti suomenkielistäkin asutusta, ja monen suomalaiset esivanhempia luulisi sieltä löytyvän, kielestä riippumatta.

Olisipa itselläni hiukan enemmän aikaa niin pyrkisin digitoijaksi, mutta nyt painaa ruuhkavuodet liian raskaasti päälle, hyvä että ehtii edes viikonloppuisin vähän tutkiskella. :-/ Suuntaan siis arkistoon tutkimaan mikrofilmeiltä, kunhan sinne edes ehdin.

Kiitos teille molemmille vastauksista!

[Seppo Niinioja]

Mikkelin maakunta-arkiston mikrokorttiluettelosta (http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/MMA/SRKmikrokorttiluettelo/mklue.html) näkyy, että kirkonkirjoja ei menetetty Vaasan palossa. HisKissähän on puolestaan yleistietoa ja rullafilmien luettelo, kuten Juha kertoi. Noilla olen hyvin pärjännyt neljä vuosikymmentä. (Vanhaa mainosta mukaillen: Niitähän meillä oli ennen kuin oli Floraa). Jatkuvasti täydentyvä kotiinkanto on pelannut vasta viiden viime vuoden aikana. Eipä tällä sukututkimuksella mitään kiirettä ole. Ei se kuitenkaan minun elinaikanani valmiiksi tule ja seuraava polvi jatkaa. Ehkä ennätän digitoijaksi, kunhan saan tärkeimmät omat tutkimukset paperille ja kun/jos eläkeläisen muut kiireet helpottavat.

Seppo Niinioja

[Matti Lund]

Mikkelin maakunta-arkiston mikrokorttiluettelosta (http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/MMA/SRKmikrokorttiluettelo/mklue.html) näkyy, että kirkonkirjoja ei menetetty Vaasan palossa. HisKissähän on puolestaan yleistietoa ja rullafilmien luettelo, kuten Juha kertoi. Noilla olen hyvin pärjännyt neljä vuosikymmentä. (Vanhaa mainosta mukaillen: Niitähän meillä oli ennen kuin oli Floraa). Jatkuvasti täydentyvä kotiinkanto on pelannut vasta viiden viime vuoden aikana. Eipä tällä sukututkimuksella mitään kiirettä ole. Ei se kuitenkaan minun elinaikanani valmiiksi tule ja seuraava polvi jatkaa. Ehkä ennätän digitoijaksi, kunhan saan tärkeimmät omat tutkimukset paperille ja kun/jos eläkeläisen muut kiireet helpottavat.

Seppo Niinioja


Vaasan tilanne tutkimuksen kannalta ei ole niin huono, mitä ensi silmäykseltä vaikuttaa.


Historiakirjatiedothan alkavat 1670 -luvulta, siis kasteluettelot, vihityt ja kuolleet, Mustasaaren seurakunnan kirjoissa. - Muutaman vuoden aukkoja on, mutta samat esim. isonvihan aikaiset aukot ovat melkein joka seurakunnassa, mistä Mustasaari-Vaasa ei tee poikkeusta.

Tosin tietojen omaksuminen noin vuotta 1700 edeltävältä ajalta on vaativaa ja vaarana on monien reunoihin ja laikkuihin peittyvien vain osittain näkyvien nimien väärintulkinta. Täysin yksimielistä tulkintaa näistä lienee mahdotonta saada, sillä moninverroin selkeämmistäkin täällä näkyy väliin metsäänmenneitä tulkintoja (eli tuskin löytyy ketään, joka pystyy ne tulkitsemaan rullilta täysin virheettömästi).

Rippikirjoissa Vaasan tilanne on jopa "himpun" parempi kuin Mustasaaren, sillä ne alkavat 1761, kun taas valtaosa Mustasaarta vasta 1777.

Katso Hiskin seurakuntatiedoista, milloin Vaasa tulee tiedoiltaan Mustasaaresta täysin erotetuksi.

Vaasasta löytyy kirkonkirjojen lisäksi tonttiluetteloita ym. materiaalia, joista ilmenee paljolti vastaavia tietoja kuin kirkonkirjoistakin, joten esim. 1700 -luvun osalta päästään lähes aukottomaan lähteistöön: aina löytyy "jonkinsortin" henkilörekisteri, johon tukeutua.

Monet sukusuhteet jäisivät siltikin epävarmoiksi tai roikkumaan ilmaan, mutta kämneri- ja raastuvanoikeuden pöytäkirjat tulevat tässä vaiheessa apuun. Tosin joitain aukkoja on niissäkin myös 1700 -luvun osuudella.

Jos et asu Kansallisarkiston tai Vaasan maakunta-arkiston läheisyydessä, joudut tilaamaan rullia KA:sta (niin minä joudun täällä Turussa aina tekemään). Vaasan SSS -rullalla on myös pari ensimmäistä rippikirjajaksoa, joten niitä ei tarvitse erikseen tilata KA:sta. Lisäksi on pieni mikrokorttivalikoima 1800 -luvulta 2-3 jaksoa, joka löytynee kaikista arkistolaitoksen yksiköistä.

terv Matti Lund

[Jaakontytär]

Kiitos Seppo Niiniojalle ja Matti Lundille vastauksista. On erityisen ilahduttavaa kuulla, että Vaasan tietoja on säilynyt enemmän kuin luulin. :) Asun pk-seudulla, joten Kansallisarkistossa käynti ei ole ongelma niinkään matkan kuin ajan puolesta, ts. aukioloajat eivät ole kannaltani parhaat mahdolliset. Mutta sehän on järjestelykysymys. Pääasia että tiedot ovat ylipäätään olemassa!

Toivon että ajan mittaan kehityn paremmaksi epämääräistenkin musteläikkien tulkinnassa, vaikka täyttä varmuutta kaikista henkilöistä ei tietenkään koskaan voi saada.

[Matti Heiniemi]

Kun tuossa käytiin ahkerasti keskustelua Vaasan aineistojen olemassaolosta, minusta näytti, ettei kukaan huomannut vastata alkuperäiseen kysymykseen. Rippikirjamerkintä tarkoitti siis sitä, että Susanna muutti Vaasasta v. 1848. Tiedolla ei ole mitään tekemistä Vaasan rippikirjasivujen kanssa. Isonkyrön syntyneistähän Susanna löytyy suoraan ja todennäköisesti ulosmuuttotietokin, koska Isonkyrön aineisto on aika hyvin säilynyt. Jos Susanna on ollut muutaman vuoden Vaasassa piikomassa, kannattaa luonnollisesti varmistaa, ettei häntä ole siellä sekoitettu johonkin toiseen Susanna Juhontyttäreen, mutta muuten se Vaasan jakso ei luullakseni ole kovin olennainen hänen vaiheissaan.

[Jaakontytär]

Kiitos Matti Heiniemelle avusta :) En tullut hahmottaneeksi lukua 48 vuosiluvuksi, mutta sehän se tietenkin on eikä sivunumero.

Isonkyrön syntyneitä vuodelta 1824 ei löydy SSHY:n sivuilta, joten suuntaan Kansallisarkistoon selaamaan filmejä. (Hiski kyllä löytää syntymän, mutta periaatteena on tarkistaa aina niistä paljonpuhutuista lähteistä...) Samalla voin tarkistaa tuon Vaasan-jaksonkin. Ähtärin sisäänmuuttaneista Susanna jo löytyikin, ja muutaman vuoden piiottuaan meni samassa talossa renkinä olleen Juhon kanssa naimisiin - sukunimellä Nyström...?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ahtari/vihityt_1849-1883_uk505/6.htm (vas. alakulma)
Toivottavasti filmeistä selviää mistä tuo Nyström-nimi oli mukaan tarttunut, koska Susannan isällä sitä ei tietääkseni ollut. (Pahoittelen tätä rönsyä pois ketjun otsikosta.)