Åbo 1744

[christel sandell]

Känner någon till Jutila gård / hus i Åbo 1744? Var månne det kan vara?
Matrosen E. Löfström med familj bodde där.
H. Christel i Jakobstad

[eller]

Här är utdrag ur mantalslängden 1742-.
Jutila i Mätäjärvi-kvarteret (det stinkande träsket) i sydvästra delen av staden.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=711575&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400

Mvh Leif R.

[kkylakos]

Känner någon till Jutila gård / hus i Åbo 1744? Var månne det kan vara?
Matrosen E. Löfström med familj bodde där.
H. Christel i Jakobstad

Om du har möjlighet att besöka Åbo landsarkiv finns det bra chanser att hitta lokalen och andra extra information. De har kartor och en kartotek över tompter och människor i staden.

[Juha]

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/turku_kartta_1827.shtml

Mätäjärvi sijaitsi Tuomiokirkon lounaispuolella nykyisen Hämeenkadun toisella puolella.

Tuomiokirkko on kartassa merkitty numero ykkösellä.




Juha

[Seppo Niinioja]

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/turku_kartta_1827.shtml

Mätäjärvi sijaitsi Tuomiokirkon lounaispuolella nykyisen Hämeenkadun toisella puolella.

Tuomiokirkko on kartassa merkitty numero ykkösellä.




Juha

Mätäjärven kortteli esiintyy jo 1600-luvun henkikirjoissa tällä suomenkielisellä nimellä. Tietääkö joku, miksi, kun muista kortteleista käytetään ruotsinkielisiä nimiä? Ja onko sillä paikalla ollut joskus järvi?

Toinen kuriositeetti on Mustasari eli Mustasaari Vaasan kupeessa, josta niin ikään on käytetty suomenkielistä nimeä. Nykyisinhän nimi on Korsholms kommun - Mustasaaren kunta. En tiedä onko alue ihan sama. Sekaannuksen lisäämiseksi :) Korsholm oli aikanaan voutikunta (fogderi) ja sen osia oli muistaakseni enimmillän Korsholman eteläinen, keskinen ja pohjoinen voutikunta.

Seppo Niinioja

[Juha]

Mätäjärvi oli keskiajalla ja vähän myöhemminkin yleisenä kaatopaikkana. Sen matala vesi oli seisovaa ja siten tietysti haisevaa.

Korttelissa asuivat aikoinaan lähinnä maksulliset naiset ja pyövelit sekä muu "alempi kansankerros".

Mätäjärvi on ensimmäisen kerran mainittu tuolla nimellä jo 1423

Juha

[Seppo Niinioja]

Mätäjärvi oli keskiajalla ja vähän myöhemminkin yleisenä kaatopaikkana. Sen matala vesi oli seisovaa ja siten tietysti haisevaa.

Korttelissa asuivat aikoinaan lähinnä maksulliset naiset ja pyövelit sekä muu "alempi kansankerros".

Mätäjärvi on ensimmäisen kerran mainittu tuolla nimellä jo 1423

Juha

Eipä kuulosta houkuttelevalta paikalta, paitsi jos oli mainitsemiesi palvelujen tarvetta... Anopin esi-isä toimi räätälinä 1600-1700-lukujen vaiheessa Luostarikorttelissa. Ilmankos pojasta tuli pappi :D:.

Seppo N.

[christel sandell]

Tack för hjälpen!

[eller]

Christel, jag antar att du i mantalslängden noterade att matrosen Erik Löfström avlider under 1756; hans hu Anna står som änka 1757 och framåt.
Mvh Leif R.

[christel sandell]

Jag visste att Erik dog före hustru Anna, men nu fick jag ju årtal. Anna dog 1785.
Jag har hittat fyra barn varav sonen Herman ( f. 13.8 1750 ) blev präst.
Det som jag undrar fortfarande över är:
Var Erik och Anna Åbobor ? När gifte de sig?
Hur hade de råd att skola Herman?
Herman Löfström fortsatta liv och efterkommande har jag en hel del om.
H. Christel

[Jouni Kaleva]

Toinen kuriositeetti on Mustasari eli Mustasaari Vaasan kupeessa, josta niin ikään on käytetty suomenkielistä nimeä. Nykyisinhän nimi on Korsholms kommun - Mustasaaren kunta. En tiedä onko alue ihan sama. Sekaannuksen lisäämiseksi :) Korsholm oli aikanaan voutikunta (fogderi) ja sen osia oli muistaakseni enimmillän Korsholman eteläinen, keskinen ja pohjoinen voutikunta.

Seppo Niinioja
Asiaa selitetään teoksessa Armas Luukko. Vaasan historia I .1971.

Rannikon alkuperäinen keskiaikainen kylännimistö oli valtaosaltaan suomenkielistä. Ruotsalaisten tultua rannikolle (1200-1300-luvulla) he väänsivät nämä suomalaiset nimet omaan muotoonsa, missä ne jäivät asutusnimiksi. Esim. Vartiosaari-Vartsor (1551) Vasansaari-Vassor(1473) jne. Mustasaari mainitaan pitäjännimenä jo 1348. Tuohon aikaan se oli selkeästi ja konkreettisesti saari meren rannassa. Mustasaaren kivikirkko on rakennettu 1300-luvun lopulla, samoihin aikoihin Korsholman linnan kanssa. Viimeksimainittua todennäk. oltiin rakentamassa ainakin jo 1369. Se sijaitsi Mustasaari-saaren länsipuolella olevalla erillisellä pikku saarella. Rakennuttaja oli Albrekt Mecklenburgilainen. On huomattava, että linnan nimi ilmestyy asiakirjoihin ensiksi saksankielisessä asussa Krytzeborg (Crysseborgh) Ruotsinkielinen muoto Korsholm mainitaan vasta 1393.
--tuleeko tämänimitys kristinuskon symbolina, on spekuloitu. Omasta mielestäni ao. saari/luoto on ollut myöskin ristinmuotoisen meriväylän keskellä.... Tästä Korsholmasta tuli maakuntahallinnon keskus, sen kehityksen seurauksena oli vanhempi Mustasaaren seurakunta ja hieman nuorempi Korsholman maallisen hallinnon keskus, sittenhän nämä saaret kasvoivat yhteen ja jäivät lopulta sisämaahan. Nyky-Vaasan kaupunki perustettiin (entiselle) Klemetsön saarelle, edellisistä n. 6km länteen, sen ajankohdan merenrantaan.

[Seppo Niinioja]

Asiaa selitetään teoksessa Armas Luukko. Vaasan historia I .1971.

Rannikon alkuperäinen keskiaikainen kylännimistö oli valtaosaltaan suomenkielistä. Ruotsalaisten tultua rannikolle (1200-1300-luvulla) he väänsivät nämä suomalaiset nimet omaan muotoonsa, missä ne jäivät asutusnimiksi. Esim. Vartiosaari-Vartsor (1551) Vasansaari-Vassor(1473) jne. Mustasaari mainitaan pitäjännimenä jo 1348. Tuohon aikaan se oli selkeästi ja konkreettisesti saari meren rannassa. Mustasaaren kivikirkko on rakennettu 1300-luvun lopulla, samoihin aikoihin Korsholman linnan kanssa. Viimeksimainittua todennäk. oltiin rakentamassa ainakin jo 1369. Se sijaitsi Mustasaari-saaren länsipuolella olevalla erillisellä pikku saarella. Rakennuttaja oli Albrekt Mecklenburgilainen. On huomattava, että linnan nimi ilmestyy asiakirjoihin ensiksi saksankielisessä asussa Krytzeborg (Crysseborgh) Ruotsinkielinen muoto Korsholm mainitaan vasta 1393.
--tuleeko tämänimitys kristinuskon symbolina, on spekuloitu. Omasta mielestäni ao. saari/luoto on ollut myöskin ristinmuotoisen meriväylän keskellä.... Tästä Korsholmasta tuli maakuntahallinnon keskus, sen kehityksen seurauksena oli vanhempi Mustasaaren seurakunta ja hieman nuorempi Korsholman maallisen hallinnon keskus, sittenhän nämä saaret kasvoivat yhteen ja jäivät lopulta sisämaahan. Nyky-Vaasan kaupunki perustettiin (entiselle) Klemetsön saarelle, edellisistä n. 6km länteen, sen ajankohdan merenrantaan.

Kiitos selvityksestä. Sieltä päin tulee mieleen myös Maalahti - Malax ja onhan näitä "lohia" muuallakin. Yksi oudoimpia minusta on ollut nimeltään kaksikielinen Söderveckkoski, johon meni busseja Porvoosta vielä opiskeluaikanani. Sitä ei löytynyt Kansalaisen Karttapaikasta, mutta Veckjärvi kylläkin.

[Hannu Numminen]

Sieltä päin tulee mieleen myös Maalahti - Malax ja onhan näitä "lohia" muuallakin.

En malttanut olla tekemättä tähän pientä kommenttia. Seppohan tämän varmaan tietääkin, mutta siltä varalta, että joku on joskus jäänyt miettimään noita lohia. Se lax on tässä tapauksessa ruotsinnos vanhasta suomalaisesta sanasta laksi, joka nykysuomessa kuuluu lahti. Ruotsinkieliset tietysti jättivät siitä itselleen tarpeettomana loppu-i:n pois. Kirjoitusasu lax sitten on oma lukunsa. Tämä tuli huitaistua tähän ulkomuistista, toivottavasti meni oikein.

[Seppo Niinioja]

En malttanut olla tekemättä tähän pientä kommenttia. Seppohan tämän varmaan tietääkin, mutta siltä varalta, että joku on joskus jäänyt miettimään noita lohia. Se lax on tässä tapauksessa ruotsinnos vanhasta suomalaisesta sanasta laksi, joka nykysuomessa kuuluu lahti. Ruotsinkieliset tietysti jättivät siitä itselleen tarpeettomana loppu-i:n pois. Kirjoitusasu lax sitten on oma lukunsa. Tämä tuli huitaistua tähän ulkomuistista, toivottavasti meni oikein.

Enpä tiennyt. Oppia ikä kaikki. Turun linnan nihdeillä oli kuulemma joskus keskiaikana työehtosopimuksessa pykälä, jonka mukaan lohta ei tarvinnut syödä kuin viitenä päivänä viikossa.

Seppo Niinioja

[Jouni Kaleva]

Turun linnan nihdeillä oli kuulemma joskus keskiaikana työehtosopimuksessa pykälä, jonka mukaan lohta ei tarvinnut syödä kuin viitenä päivänä viikossa.
Seppo Niinioja

Oiskos siellä Turuussa niin paljon lohta olut saatavilla? Tämä juttu kuuluu Iijoen varteen, joka oli yksi pohjoisen suurista lohijoista.

[Hannu Numminen]

Tämä tuli huitaistua tähän ulkomuistista, toivottavasti meni oikein.

Ei ole näemmä muisti ihan kokonaan mennyt, muistin nimittäin oikein. Ja tässä varmuuden vuoksi linkki Espoon Kauklahtea käsittelevään artikkeliin:

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=845

[Olarra]

Yksi oudoimpia minusta on ollut nimeltään kaksikielinen Söderveckkoski, johon meni busseja Porvoosta vielä opiskeluaikanani. Sitä ei löytynyt Kansalaisen Karttapaikasta, mutta Veckjärvi kylläkin.

Vecklax-Vehkalahti tyyppisiä paikannimiä on paljon. Nimet kantavat mukanaan muistoa vanhasta ravintokasvista, vehkasta. Vehka kasvaa matalissa, mutaisissa lahdissa ja sitä lienee aikanaan jopa levitetty ravintotarkoituksissa. Raakana myrkyllisestä kasvin juuresta saadaan käsittelmällä jauhomaista ainesta, jota voitiin lisätä ruokaan. Aikoinaan yhtä tärkeää kuin pettukin. Parempina aikoina juuresta valmistettua ravintoa syötettiin sioille. Maamme rannikoille 1200- 1300-luvuilla asettunut ruotsalaisasutus kohtasi suomalaiset paikannimet ja usein nimi vain vääntyi ruotsalaiseen asuun. Veck-asuiset nimet kantavat kuitenkin mukanaan myös kulttuurista tietoa tärkeästä ravintokasvista. Tiedä vaikka kasvi kokisi uuden tulemisen, kun pääkaupungissa pikkupilttien kouluruokaa muokataan uuteen uskoon:rolleyes:.