PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tottako?


Vikelli
13.02.10, 18:32
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7779&pnum=105
Susanna Valpu 7.1.1897 ja Anna Maria 10.1.1897 samalle perheelle Olof Puikolle ja Briita Liisalle. Papilla kai numerot kiertäneet muutaman asteen verran? :confused:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6131&pnum=95
Anna Maria merkitty kuolleeksi, päivämäärästä en saa selvää.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1499&pnum=28
Tässä sisaruksilla Brita ja Thomas Thomas Kivelän ja vaimo Annan kaksosilla peräti 10 päivän ero, sama hiskissä

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/268ph1?fi+0188+kastetut+3751)24.9.1823 30.9.1823 Fadr Thomas Kivelä Modren Anna Brita
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/268ph1?fi+0188+kastetut+3753)14.9.1823 30.9.1823 Fadr Thomas Kivelä Modren Anna Thomas
Mietiskelen kisoja odotellessa, että sattuu kai sitä paremmissakin piireissä.:)
Leena

jukive
13.02.10, 22:53
Tässä sisaruksilla Brita ja Thomas Thomas Kivelän ja vaimo Annan kaksosilla peräti 10 päivän ero, sama hiskissä

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/268ph1?fi+0188+kastetut+3751)24.9.1823 30.9.1823 Fadr Thomas Kivelä Modren Anna Brita
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/268ph1?fi+0188+kastetut+3753)14.9.1823 30.9.1823 Fadr Thomas Kivelä Modren Anna Thomas


Tässä on Tuomaksen vanhemmat;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1824-1831_ik199/163.htm

Ja tässä Priitan vanhemmat;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1824-1831_ik199/125.htm

Syntyneiden luettelossa on kaikki oikein, kyseessä on kahden eri perheen lapset. Kivelä sukujahan on useita Koillis-Lapissa, jotka eivät ole toisilleen sukua. Koiviston arkistossa on muistaakseni sekaisin nämä kahden perheen lapset.

KATARIINA KALLIO
14.02.10, 01:39
Tässä on Tuomaksen vanhemmat;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1824-1831_ik199/163.htm

Ja tässä Priitan vanhemmat;
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1824-1831_ik199/125.htm

Syntyneiden luettelossa on kaikki oikein, kyseessä on kahden eri perheen lapset. Kivelä sukujahan on useita Koillis-Lapissa, jotka eivät ole toisilleen sukua. Koiviston arkistossa on muistaakseni sekaisin nämä kahden perheen lapset.
Hei!
Hyvää ystävänpäivää!!
Mutta rakkaat ystävät kertokaapa mitä tarkottaa Koiviston arkisto: siitä puhutaan tälläkin foorumilla aika paljon tai ainakin joskus. Terv. Katariina

Vikelli
14.02.10, 11:30
Hei Katariina,

Erkki Koivisto oli kirkkoherrana Sallassa vv. 1934-1972. Hän on nukkunut pois ehkä n. 1980-luvulla, en muista tarkkaan. Hän tutki mm. Kemijärven, Sallan, Sodankylän, Savukosken, Kuolajärven ja Pelkosenniemen sukuja. Hän kirjoitti käsin tietoja ruutupaperille eri suvuista. Tiedot on myöhemmin kuvattu ja tiedosto oli tässä jokin aika sitten myös netissä. Nykyään ei taida löytyä, kun uudet säännöt estävät. Tietoja on myös 1900-luvun puolelta.
Tässä jotakin tietoja kirkkoherrasta itsestään. http://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Koivisto
Googlettamalla tulee jotain tietoja itse tutkimuksesta.

Jukivelle

Kiitos korjauksesta. Tutkin Soppelan sukua ja siellä tuli vastaan Imposia ja Kotajärviä ja niissä rippikirjoissa tuli vastaan Tuomas Juhonpoika Kivelä s. 14.9.1823 ja siinäpä tämä muori sekosi. Koiviston tiedostoa en tällä kertaa katsonut, joskus aikaisemmin kyllä.

Kysynpä vielä neuvoa seuraavasta linkistä. Mitä tarkoittaa ruutumerkki Susanna Valpun ja Anna Marian syntymätiedon vasemmalla puolen, kaksosiako?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7779&pnum=105

Hyvää ystävänpäivää täältä Kemijärveltäkin junantuomalta muorilta!

t Leena

Vikelli
14.02.10, 12:11
Tietoa Kemijärven puuttuvasta rippikirjajaksosta 1866-1876. Jakso on filmattu syksyllä ja digitoidaan Rovaniemellä, kunhan Mikkelin maakunta-arkisto antaa filmin lainaan. Kemijärven seurakunnalla filmi on ollut jo syksystä asti.

Niin, että hyvää kuuluu tällä rintamalla. Odottavan aika vaan tulee kovin pitkäksi.

Leena

jukive
14.02.10, 17:12
Kysynpä vielä neuvoa seuraavasta linkistä. Mitä tarkoittaa ruutumerkki Susanna Valpun ja Anna Marian syntymätiedon vasemmalla puolen, kaksosiako?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7779&pnum=105


Enpä osaa sanoa varmasti, tarkoittaako tuo merkki juuri kaksosia. Se voi olla myös "huomio" merkki.

tellervoranta
14.02.10, 19:38
Yhteenkuuluvat tapaukset merkittiin tuollaisella merkillä; Siis yleisesti ottaen erilaisin rastein tai numeroin. Usein rippikirjan sivulla, missä on paljon väkeä voi tuollainen merkki osoittaa mm henkilöt, jotka ovat aviossa.

Korpikari
15.02.10, 00:53
Jukivelle

Kiitos korjauksesta. Tutkin Soppelan sukua ja siellä tuli vastaan Imposia ja Kotajärviä ja niissä rippikirjoissa tuli vastaan Tuomas Juhonpoika Kivelä s. 14.9.1823 ja siinäpä tämä muori sekosi. Koiviston tiedostoa en tällä kertaa katsonut, joskus aikaisemmin kyllä.
t Leena

Olen jonkin verran tutustunut näihin ns. Koiviston kirjoihin. - Erinomaista lähdeaineistoa, hellävaroen tarkasteltuna!
Erään Soppelan suvun haara lähtee Alakurtilta. Tämä haara kuuluu tähän ns. Kuhmitsa-Ulkuniemi-Salmijärvi sukuhaaraan. Nimi syntyi talon mukaan, - sen sijainti kun Alakurtilla oli sen kylän sopessa.

Koiviston kirjallinen ruutupaperianti on kopioitu mm. Sallan seurakunnan arkistoihin ja sieltähän niitä voi käydä tarkastelemassa tai tilata katseltavaksi.

Eppäilen, en ole tarkistanut, että tämä Tuomas liittyy Halosen sukuun.

KariK

simo.ruokamo
15.02.10, 08:42
Hei,

Täältä löytyy Koiviston arkistoa diginä jonkin verran
http://suvut.genealogia.fi/karuju/#/alisivut/Koivisto.xaml

Kannattaa aina tarkistaa tiedot rippikirjoista, kun se nykyään on niin helppo tehdä.

Vikelli
15.02.10, 10:03
Hei kaikki neuvoja-antaneet,

Suurkiitokset teille kaikille hyvistä neuvoista! Sanonta "oppia ikä kaikki" pitää kyllä paikkansa.

Simolle vielä kiitokset linkistä. Kävin jo kurkkimassa ja jotakin varmaan löydänkin, kunhan saan nuo päivittäiset hommat hoidettua. En kyllä malttaisi tehdä muuta kuin hoidella tätä sukututkimusvirusta, kun se iski taas aika voimakkaana.:)

terveisin Leena

Vikelli
15.02.10, 15:31
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%E4hteit%E4/Toisenk%E4den/RovastiKoivisto/Kuusamo/1491%20Vetel%E4inen/1502.jpg/full

Linkissä näkyy Johan Paavonp. Veteläinen s. 1722 ja vaimonsa Valpuri Matintytär s. 1724. Heille on merkitty 11 lasta. Liisalle on merkitty puoliso Lauri Matinpoika Ekorn. Hän on äiiii. Mikä merkintä mahtaa olla Laurin perässä, joku numeroko?

Olen löytänyt Laurista tietoja Oulusta, Kuusamosta, Utajärveltä. Toivon, että tuosta merkinnästä saisin vielä jotain uutta tietoa. Kuusamostahan puuttuu rippikirjoja 1774-1797. Laurilla 1. vaimo Kaarina Rukajärvi ja 2. Margareetta Antintytär Suuva ja 3. vaimo Liisa Veteläinen. Löydän näköjään Rukajärvistäkin jotain tietoa ja mahdollisesti Suuva-nimisistäkin. Aika näyttää.

Kyselee Leena

simo.ruokamo
15.02.10, 17:01
Hei,

Tässä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuusamo/rippikirja_1798-1803_ik229/76.htm
näkyy Laurille syntymäaika 10.8.1749

Vikelli
15.02.10, 19:16
Kiitos taas

Tuo Laurin syntymäpaikka olikin sitten lujan takana, kun sillä ei löytynyt sopivaa henkilöä. Lähdin liikkeelle vihkimerkinnästä.
Kuusamo vih.
3.10.1773 Sold.if.Kemi Comp. n:o 36 Lars Mattss. Ekorn (alleviivattu) Carin Rukajärvi
Kemin komppanian sotilasrullista löysin jotain ja Oulusta syntyneen Laurin
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/26ensd?fi+0371+kastetut+2623)28.9.1749 29.9.1749 Arb:karlen Mattz Brun Christin Mattzdr: Lars
Nimen- ja syntymäajan muutoksen todistaminen löytyi sitten lopulta Oulun rippikirjasta, mutta oli tosi kovan työn takana. Viimeisessä sarakkeessa näkyy muutto Utajärvelle.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1785-1792_tksrk_ik130/95.htm
Nyt tutkimus jumissa Lauri Ekorren (Ekorn) isovanhemmissa, jotka luultavasti ovat Mats Matsson Brunni ja Lysa Hendriksdr.

Haukipudas kastetut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/26e30l?fi+0065+kastetut+850)26.4.1724 24.5.1724 Öfverkiiming Mats Matss: Brunni Lysa Hendr:dr Matthias

Otan mielellään neuvoja vastaan, mistä näitä etsin vai olisiko jollakin tietoja henkilöistä.

Leena

Korpikari
19.02.10, 15:25
Löydän näköjään Rukajärvistäkin jotain tietoa ja mahdollisesti Suuva-nimisistäkin.

Kyselee Leena

Taas muistista tempaistua....tarkistakaa. Suuva esiintyy joissakin yhteyksissä, muistini mukaan, Sufa ja Sova-nimisenä lappalaissukuna.
- Kuten mainitsin, en tietoa tähän hätään papereistani löydä, kun tätä "roskaa" on niin paljon.
Mutta ehkäpä tämä muistitieto auttaa johonkin suuntaan. :rolleyes:

Monesti olen törmännyt Kuolajärvien "Alapään" vanhempaan nimiversioon, joka on Suomajärvi tai Suobmajerfi.
Kivelän tilan nimikin, Alpään keskivaiheilla, oli nimeltänsä Suomajärvi.

SiSu
21.02.10, 14:54
Tervehdys kaikille
Olen törmännyt omissa tutkimuksissani tähän Suva sukuun, joten tässä valmista tietoa suvun vaiheista.
Suva suku (asunut) tullut Paanajärveltä, alkujaan metsälappalaissuku (metsäsaamelainen).
Vanhojen rippikirjojen mukaan Suva tai Sufva nimen eri muotoja esiintyy Sodankylän, Sompion, Kemijärven, Kuolajärven ja Kuusamon alueen väestössä.
Tarkennuksena mainitsen, että Sompio tunnetaan myös Kemikylä nimellä.
Tämä Suas on vanhaa lappalaissukua, joka mainitaan vanhoissa asiakirjoissa Suuva eli Sufva nimellä ja jonka jälkeläisiä tavataan Utsjoella Savva nimellä. Kertomuksessaan Utsjoen pitäjästä mainitsee A. Andelin ”sitten kun Inari Utsjoen kanssa yhdistyi (v. 1747) muutti sinne enemmin palvelukseen monta nuorukaista Inarista, silloin tuli myös monta Suomen maasta Lappiin, parempaa elatusta etsimään; näin Suuva nimi voi Utsjoella muuttua Savvaksi, varsinkin kun nimien kirjoituksessa vallitsi entisinä aikoina täydellinen sekamelska ja mielivalta. Niinpä esim. Jomppanen nimi Kemin Lappia koskevassa A.I. Sjögrenin teoksessa on Jumpanen ja saamelaissuku Kuuva kirjoitetaan vanhoissa asiakirjoissa Kua, Kufva, Kuvva ja milloin mitenkin.

Matti Enbuske mainitsee kirjassaan ”Asutuksen ja maankäytön historia keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä”, tähän tapaan: Ryssät katosivat Kemikylän asuttajasukuna 1740-luvun alussa, mutta vuonna 1742 ilmoitettiin Notin- eli Utunkentällä asuvan Antti Sowakin eli Suak. Myöhemmin myös hänen todettiin muuttaneen. Kohteena oli ollut Kuusamo, ja vuoden 1765 veroluettelossa kerrottiin tarkennuksena Antin asustavan Venäjän puolella Paanajärvellä. Liekö Ryssällä tarkoitettu nimenomaan Suakin perhekuntaa.


Tutkiessani Venäjän karttaa huomasin siellä olevan Suavjärven, joten on mahdollista, että Suva suvun alkujuuret johtavat Suavjärvelle, koska vanhaan aikaan sukunimenä on yleensä alettu käyttää asuinpaikan nimeä.
Kemijärven rippikirjojen mukaan Suva, Sufa, Suas, Suovitz sukua on asustanut Kemijärvellä vuosina 1753-1759, sen jälkeen katoaa rippikirjoista noin 10:neksi vuodeksi kunnes taas vuosina 1772-1777, sivun ylämarginaalissa lukee ”Soldaten” eli sotilaita, sivulle on kirjattu Suva, Wegelius, Tapio ja Puicko sukuisia henkilöitä.
Suas eli Suuva niminen Sompion kylän lappalainen oli niinikään pakanuuden aikana Sompion merkkihenkilö. Jaakko Fellman mainitsee hänen olleen kylän päämiehen eli neuvonantajan. Hän oli ennemmin kuin muut kylän lappalaiset saanut jotakin tietoa kristinopista. Kerran oli hän kylän yhteiselle seidalle, jona pidettiin suurta mätästä eli maakumpua Sompiojärven rannalla, luvannut tavallista arvukkaamman uhrin, jos seita täyttäisi mitä hän oli pyytänyt. Ellei seita antaisi, mitä hän oli pyytänyt ei hän enään palvelisi seitaa jumalanaan. Tämä tapahtui siihen aikaan, jolloin pappi oli saapunut paikkakunnalle kastamaan pakanalliseen uskontoon kuuluvia kyläläisiä. Kun seita ei voinutkaan täyttää Suaan rukousta, niin oli hän Sompion kylässä ensimmäinen, joka ojensi papille kätensä ja antoi kastaa itsensä. Se lienee tapahtunut Esaias Mansvetin toimiessa Lapin pappina.


Kemijärven rippikirjassa perheeksi on kirjattu Henrik Suva, vaimo Brita, heille kaksi tytärtä: Brita ja Lisa, syntymäaikoja ei ole merkitty, tai huonon kuvan vuoksi yläosa sivusta peittyy mustana näkymättömäksi.
Rovasti Erkki Koiviston kirjaamissa sukutauluissa on maininta että Brita olisi Juhontytär, tarkistusta en ole kuitenkaan löytänyt, joten tässä jää epäselvyys oikeasta henkilöstä. Kemijärven rippikirjaan merkityt asuinvuodet 1772 – 1777, sopivat kuitenkin kohtalaisen hyvin, koska suvussamme esiintyvä Brita Suva on syntynyt 22.3.1766, joten on aivan mahdollista että kyseessä olisi hänen vanhemmat, silloin Brita tytär olisi ollut asuessaan Kemijärvellä vanhempiensa kanssa
6 – 11 vuotias. Vakimainen asuinpaikka on ollut Sompio, mutta Sompion lappalaisten (saamelaisten) kesäiset kalastuspaikat ovat olleet Kemijärvellä.
Suva suvun vaiheista tietoa on löytynyt jonkin verran Kuusamon historia kirjasta, josta kirjoitan tähän otteen jaksosta Rajakansan elämää 1600 – 1700 lukujen vaiheessa, joka alkaa sivulta 113.
Luku käsittelee venäläisten verotusta sekä rajarauhaa isonvihan aikana.
Sivulla 119 mainitaan: Hälyttävien uutisten valossa näyttää hyvin luonnolliselta, että v:n 1704 käräjät pidettiin Kuusamon osalta Kemijärvellä, Vaikka näillä käräjillä ei ollut juuri muuta kuin kuusamolaisia koskevia asioita. Seuraavan kerran rajarauha näyttää olleen uhattuna vuonna 1709, silloin tapahtui Paltamon ja Sotkamon rajakylissä venäläisten hävityksiä, joihin suomalaiset vastasivat suorittaen samanlaisia hävitysretkiä venäläisessä kylässä.
Juuri samaan aikaan vuonna 1709 näyttää Kuusamon kohdalla venäläisissä rajakylissä olleen pahanlaista paniikkia ja liikehdintää, missä yhteydessä kuusamolainen uudistilallinen Erkki Nojonen sai surmansa.
Kuusamon nimismies Sihveri Granroth ( hänkin yksi esi-isistämme, josta sukulinja menee Suomen ehkä suurimpaan sukuun Sursilleihin) otti asian esille, vuoden 1710 käräjillä, jotka pidettiin Kuusamossa vasta valmistuneessa käräjätuvassa. Asiaa olivat myös tulleet selvittämään venäläiset Mihail Petrikov, Ivan Törröinen eli Suva ja Jaakov Loska, joka viimeksi mainittu oli kauppias Vienan Kemistä. Venäläiset selvittivät tahtovansa nyt kerta kaikkiaan selvittää tuon valitettavan tapauksen, ettei heidän tarvitsisi pelätä ruotsalaisten kostohyökkäystä. Tapaus oli sattunut maaliskuussa 1709, Oulanganjoen suussa Paanajärvellä, Mihail Petrikovin kotona. Siellä olivat olleet koolla edellä mainitut venäläiset, Petrikov, Suva ja Loska, sekä lisäksi Theo niminen venäläinen. Mihail oli ollut sairaana ja Theo oli ollut häntä auttamassa.
Sivulta 122.
Raja oli hyvin epäselvä. Suomalainen asutus oli ryöstäytynyt varsinaisen rajalinjan itäpuolelle hyvinkin kauas. Todellinen raja, siis suomalaisten itäinen nautintaraja kulki ilmeisesti melko lähellä niin kutsuttua vanhaa valtakunnan rajaa, joka oli voimassa ennen vuotta 1939. Poikkeuksen teki Paanajärvi, jossa oli hyvin voimakas venäläinen asutus.
Vuoden 1710 käräjillä samat Paanajärven venäläiset, jotka olivat selvittämässä Erkki Nojosen kuolemaa, nimittäin Mihail Stepanovits, Petrikov ja Ivan Suva, ilmoittivat olevansa halukkaita ryhtymään Ruotsin alamaisiksi ja maksamaan Ruotsille veroa. Mielenkiintoinen on heidän mainintansa, että heillä on alueita molemmin puolin rajaa. Tämän täytyy tarkoittaa nautintarajaa. Venäläiset kertoivat jo tarjonneensa veroja ruotsalaiselle verovoudille, mutta tämä ei olut ottanut niitä vastaan. Kysyttäessä tarkoittivatko venäläiset sitä, että he maksaisivat edelleen venäjän veroa, mihin he vastasivat juuri tarkoittavansa, että he maksaisivat Venäjän ja Ruotsin veroa, niin kuin muutkin tämän seudun asukkaat.
Kenties tämä samaistuminen sodan rauhattomina aikoina tuntui turvallisimmalta vaihtoehdolta kuin entinen olotila, sillä venäläinen asutus rajan takana oli huomattavasti harvempaa ja vähälukuisempaa kuin kuusamolainen asutus. Levottomuuksien syttyessä vienankarjalainen väestön osa epäilemättä tunsi olonsa hyvin turvattomaksi.

Lisään vielä tähän tämän perhetaulun, joka sai minut tutkimaan Suva sukua.
Kemijärvi Isokylä
MIKKO Laurinpoika JAAKKOLA s. 01.05.1743 – k. 24.06.1803
Vaimo A vihitty 15.12.1765 Maria Antintytär Korja s. 1742 – k.1794
Vaimo B vihitty 12.12.1799 Brita Juhontytär Suva s. 22.10.1766 – k. 26.01.1836


Lapset vaimo A:n kanssa: Maria Antintytär Korja s. 1742 – k. 1794
1. Lauri s. 04.08.1766 suku jatkuu Kemijärvellä Jaakkola nimellä
2. MIKKO s. 02.05.1768 Jatkuu Sulasalmi sukuna Kuolajärvellä
3. Maria s. 10.03.1771 vihitty 22.4.1796 Hans Eerikinpoika Kerkelä ( Kerkelään)
4. Pekka s. 27.04.1773 Jatkuu Pekkala sukuna Kemijärvellä
5. Joosef s. 26.03.1775
6. Johan s. 14.11.1778 – k. 23.03.1799
Lapset vaimo B:n kanssa: Vaimo B vihitty 12.12.1799 Brita Juhontytär Suva s. 22.10.1766 –
k. 26.01.1836
7. Matti s. 09.11.1802 vaimo Maria Ulkuniemi


Terveisin SiSu

Sari H
11.07.11, 23:44
Olisipa todella mielenkiintoista nähdä tuon Suuva suvun miespuolisen suoran jälkeläisen DNA tulokset...

Jouni Kaleva
12.07.11, 16:46
Olisipa todella mielenkiintoista nähdä tuon Suuva suvun miespuolisen suoran jälkeläisen DNA tulokset...Suua-suvusta juttua myös täällä
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10373&highlight=suua

tellervoranta
13.07.11, 08:33
Tervehdys
Hain mikrokorteiltani Matthiaksen kastetiedot, jos näistä nyt mitään apua on.
Kummit: Matti Kokko, Heikki Väänäsen leski Maria, Heikki Jurvakainen vaimoineen, Antti Erkinpka Marttila, Briitta Heikintr Väänänen.

Yritin digiarkiston kautta kastetietoihin, vaan en onnistunut jostakin syystä, vaikka aiemmin olen digistä päässyt seurakuntiin.



Nyt tutkimus jumissa Lauri Ekorren (Ekorn) isovanhemmissa, jotka luultavasti ovat Mats Matsson Brunni ja Lysa Hendriksdr.

Haukipudas kastetut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/26e30l?fi+0065+kastetut+850)26.4.1724 24.5.1724 Öfverkiiming Mats Matss: Brunni Lysa Hendr:dr Matthias

Leena

Terveisin