PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Siirojen sukua


tertsutar
23.09.07, 12:30
Siirat ovat isän äidinpuoleista sukua ja tällainen haara kiinnostaa, joka on tullut Kiihtelysvaaralle 1800-luvun puolessa välissä. Liisa Siira s. 1834 lienee tullut vanhan rajan takaa ja hän on saanut ilmeisestikin aviottaman lapsen Hilda Maria Siiran 1864, joka on isänpuoleinen isoäitini ja meni naimisiin 1862 syntyneen Matti Hämäläisen kanssa ja saivat yhteensä 9 lasta. Kirkonkirjat ovat Kiihtelysvaaralla sen verran aukkoiset, etten enempää ole saanut selvää. Sen tiedän, että kahta eri sukuhaaraa tutkitaan, mutta en tiedä kumpaan haaraan tämä Hilda Maria Liisantr kuuluu. Tietäisikö joku muu jotain Siirojen suvuista?

Sukuterveisin Tertsutar

siira tuomo
21.10.07, 22:49
Hei ! saat siiran suvusta tietoa maakunta-arkistosta Mikkelistä.
Oma sukuni on tullut Kirvusta, mutta Siiran suku on lähtöisin Jääskestä.
:)
t. Tuomo Siira

tertsutar
27.10.07, 08:26
Saila Tuokolta, joka on tutkinut Kirvun Siiroja, joidenka juuret vievät Jääskeen, ei löytynyt Liisa eikä Hilda Maria Siiraa aineistostaan.
Olen älynnyt myös hakea Sjra-kirjoitusasuisia Siiroja ja sopivia löyty parikin, joita vielä tarkistelen. Lisäksi Muhokselta löytyi yksi sopiva Siira. Perehdyn nyt näihin aluksi ja varmistelen sukupolviketjujen oikeellisuutta. Ehkäpä isomummo onkin joku heistä!
Kiihtelysvaaran kirkonkirjoihin joudun perehtymään myös isän veljen Juho Hämäläisen (synt. 1890) jälkeläisiä kartoittaessani. Viidentoista serkun nimet ovat hakusessa.
Mutta kiitokset avusta!
Terveisin Tertsutar

Sari H
05.11.07, 10:29
Siiroja on myös Ylimiikingissä, Utajärvellä ja Pudasjärvellä.

Minulla on yksi muhoslainen Liisa Siira s. 1859 Petrus Kukkosen vaimona. Muuta tietoa minulla ei häneltä ole.

Sari

tertsutar
05.11.07, 23:23
Kiitos vaan Sari!
Utajärven ja Pudasjärven Siiroista en löytänyt Liisa Siiraa, jonka on täytynyt kyllä syntyä 1830 - 1840-luvuilla, koskapa isomummon Hilda Marian syntymävuosi on 1864. Mutta hyvä että löytyy uusia paikkakuntia mistä etsiä ja kaipa tuo jossain vaiheessa osuu oikeaan paikkaan ja oikeaan henkilöön.
Mutta nämä aviottomat esivanhemmat ovat vähän vaikeita löytää monista syistä. Tahdottavasti löytyy!

Tertsutar

Mauril
22.11.07, 12:12
Äitini Kiihtelyksen-sukuun kuuluu joitain Siiroja joita olen kirjannut 1700 luvulta nykypäivään. Nämä Siirat ovat lähtöisin Kiteen Kantosyrjältä ja nimi on muuttunut vuosien mittaan Siraiseksi oltuaan alunperin muodossa Sira. Kysymiäsi henkilöitä ei tutkimukseeni kuitenkaan sisälly.

Mauri

tertsutar
23.12.07, 21:18
Kiitoksia vastauksista. Olen nyt hakenut Sira, Siraista, Sijra ja kaikkia mahdollisia tuonalkuisia sukunimiä vaan etunimen olen muuttanut E:llä alkavaksi, jolloin tulevat erilaiset Elisabetit ja muut sen kaltaiset nimet ja Liisakin myös mukaan. Nyt on 3 - 4 Liisa Siiraa, joiden ketjuja varmistelen ja ehkäpä se oikea löytyykin ennen pitkää. Palaillaan. Sukututkimuksellista joulua itse kullekin!

Tertsutar

Sari H
24.12.07, 17:41
Siira sukunimen kirjoitusasussa olen myös tavannut Utajärvellä ZIIRA nimisenä.

Sari

Sari H
25.12.07, 10:28
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/utajarvi/rippikirja_1843-1849_mko49-58/119.htm
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/utajarvi/rippikirja_1843-1849_mko49-58/275.htm
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/utajarvi/rippikirja_1836-1842_mko40-48/113.htm

tuossa esimerkkejä

Sari

tertsutar
27.12.07, 20:56
Sari H - kiitos paljon näytteistä eli Liisa Siira on siis voitu kirjoittaa Lifa Zijra eli vanhanaikaisella ässällä ja ruåtsalaisittain zetalla ja jiillä. Mielenkiintoista, nyt täytyy vielä tsekata ne edellisetkin paikkakunnat, josko niistä löytyisi näillä kirjoitusasuilla. Todela, olen äimistynyt ja kiitollinen.
Terveisin Tertsutar

Mauril
28.12.07, 12:30
Tässä linkki josta näet kuinka Siirat ovat siirtyneet Kiteeltä Kiihtelysvaaraan: http://www.raassinasukuseura.fi/www/index.php?option=com_content&task=view&id=17&Itemid=31
Jos haluat voin laittaa sukuuni kuuluvien Siirojen (Sira, Sirainen) tiedot privaatisti tulemaan.
mauril*suomi24.fi

t. Mauri

Martti Ruokolainen
08.01.08, 18:05
Siirojen sukua löytyy myös Nurmeksesta, (ainakin Mujejärveltä ja Kujangista, ja kirjoitusasut voivat olla; Sira, Zira, Sijra, Mujejärfvi, Mujetjärfvi tai melkein mitä vaan). Toivottavasti tärppää!

Kangaroo
14.01.08, 17:21
Hilda Maria s. 19.12.1864 Kiihtelysvaarassa oli Anna e. Törrönen s. 6.8.1839
myöskin Kiihtelysvaarassa, avioton lapsi.
Anna avioitui Heikki Siiran kanssa 26.7.1868 ja he saivat 5 lasta.

Matti Hämäläinen s. 12.2.1862 oli Liisa Hämäläisen s. 1834 (Oskolan kylästä)
avioton lapsi. Toivottavasti näistä tiedoista on apua.

:)

tertsutar
15.01.08, 20:12
No nyt taidetaan olla oikeilla jäljillä eli meidän Liisa Siira onkin ollut Anna Liisa. Ja aviottomista isoisoäideistähän tässä onkin koko ajan ollut kysymys. Kiittelen viesteistä ja jatkan tästä eteenpäin. Mahdammeko Kangaroon kanssa kuulua samaan sukuun? Laitapa postia privaatisti.

Terveisin Tertsutar

MSiira
13.04.08, 12:46
Löytyykö jostain yksi kaikkien Siirojen kantasuku, josta kaikki Siirat ovat lähtöisin?

tertsutar
13.04.08, 18:13
Käsitykseni mukaan ei taida olla kantasukua, koskapa Siiroja kyselykierroksella tuntui olevan laveasti lännestä itään ei ihan etelässä eikä ihan pohjoisessakaan. Tai mistä sen sitten tietää, joku voisi ottaa tutkiakseen. Hilda Siiran osalta osoittautui, että hän olikin saanut isäpuolen (liekö sitten ollut biologinenkin isä) sukunimen noin nelivuotiaana. Toinen havainto oli, että äidinpuoleisessa perheessä ensin oli kaksi aviotonta lasta (sama isä), sitten avioliitto samaisen miehen kanssa ja myöhemmin sisarussarja oli lisääntynyt vielä parilla lapsella Elikkä pappi on todella harvakseltaan ollut kylillä käymässä, ehkä kerran viidessä vuodessa ja kirkolliset kirjaukset on tehty kerralla kuntoon. Kastettu lapset ja menty avioon ja aamenet päälle.
Hildan osalta päädyttiin Törrösten sukujuuriin.

Sukuterveisin
Tertsutar

MarQ
15.01.09, 13:17
Siiroja on aika paljon Kurkijoelta kotoisin. Isäni teki tutkimuksen, jonka mukaan jo 1600 -luvulla eleli Siiroja Kurkijoen maisemissa.

Tapani Kovalaine
15.01.09, 14:09
Tämä viesti tarkoitettu vain tilastojen ystäville:

Suomessa oli vuonna 1970 yhteensä 1067 Siira -sukunimen käyttäjää.

Pohjois-Karjalassa oli vuonna 1890 tasan 22 Siiraa, heistä 15 asui Nurmeksessa ja 6 Kiihtelysvaarassa.

Kansalaisen karttapaikka antaa paikannimellä haettaessa sanalle Siira yhteensä 96 osumaa Siira-alkuisia paikannimiä. Ne sijoittuvat eri puolille Suomenmaata. Karjalan kannakselta ei ole muuta nettitietoa tähän hätään kuin että Hiskin mukaan tällä hetkellä Suomen ulkopuolella olevasta Karjalasta löytyy syntyneiden hakua käyttämällä Siiroja 516 vauvaa, jotka syntyessään olivat kaikki tilastollisesti samanikäisiä. - Niin, siis syntyneiden hakua tällä hetkellä käytettäessä.

MarQ
15.01.09, 14:42
Hienoa että olettte tutkaillut Siira -nimisten henkilöiden esiintymisiä myös netissä.

Kirkonkirjat Suomessa ja rajan takana kertovat lisää Siiroista:
Sukuselvityksessä lähdetään liikkeelle isoisästäni Juho Siirasta, joka aloitteli työelämänsä Kurkijoen asemamiehenä ja kuoli v. 1957.
Tutkimus eteni 1728 syntyneen Siegfrid Sijra -nimiseen kaveriin, joka on suora isoisäni useamman polven takaa. Kurkijoella asustelivat näistä Siiroista suurin osa koko elämänsä ajan.

Sari H
15.01.09, 18:37
SIIRA Sääminki
1605Vuottolahti, 1616Vuottolahti, 1633 Mainua, 1650 Mainua,
1662 Mainua ja Oterma, 1671 Mainua, 1706Murtomäki
sekä 1713 Murtomäki, Mainua ja Oterma
Utajärvi Utajärven kylä, Tyrnävä Ängeslevän kylä ja
Pudasjärvi Jongun kylä Siiran maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (976)

Aarre Läntinen • Kainuun talonpoikaissuvut 1554–1713
116

Matti Lund
15.01.09, 22:10
SIIRA Sääminki
1605Vuottolahti, 1616Vuottolahti, 1633 Mainua, 1650 Mainua,
1662 Mainua ja Oterma, 1671 Mainua, 1706Murtomäki
sekä 1713 Murtomäki, Mainua ja Oterma
Utajärvi Utajärven kylä, Tyrnävä Ängeslevän kylä ja
Pudasjärvi Jongun kylä Siiran maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (976)

Aarre Läntinen • Kainuun talonpoikaissuvut 1554–1713
116


Hei

Olen päivän mittaan selaillut enimmäkseen veroluetteloita Oulun ympäriltä ja Kainuusta, myös jonkin verran etelämpääkin aikaväliltä 1550 ... 1570. Utajärveltä on tullut vähän väliä vastaan samat Hannu ja Pekka Siirat em. aikavälillä. Nämä ovat kestonimiä Utajärvellä, eli Hannuja ja Pekkoja vaikuttaisi olevan Siiroissa useassa polvessa Utajärvellä. Iissä niitä tulee vastaan Sotkajärveltä. Nimimaisema on sama niin 1500 - kuin 1600 -luvullakin.

Minulla on esi-isänä Lauri Paavonpoika Piira, joka asui veroluettelojäljitysteni mukaan mm. Sotkajärvellä, Tyräjärvellä ja Ranuajärvellä. Tämä on erittäin harvinainen ja kiehtova juureni Iin erämaahan. Siirat ja Piirat näyttävät viihtyneen samoilla karuilla Pohjolan kulmilla. Samoilla Oulun pitäjän veroluettelosivuilla kuin Hannu ja Pekka Siiratkin esiintyi vähän myöhemmin muuan Antti Piira. Lauri Piira kuoli iältään siinä ehkä 40 -vuoden korvilla, jolloin hänen vaimonsa meni toiseen avioon erään Hannu Siiran kanssa. Tämän lähemmäksi juureni eivät nähtävästi tule sitä Siirojen sukua , joka oli kotiutunut Pohjolan tylyihin erämaihin.

Saattaa olla niin, että esi-isäni Esko Piira, tämän Hannu Siiran poikapuoli, pudottautui Tyrävaaralta Lammasperälle "Lapin Kanarialle" juuri tämän isäpuolensa ansiosta (sillä tavalla esiäitini uusi mies tavallaan ilmeisesti vaikutti merkittävästi siihen, että minulla on kainuulaisia juuria). Eskon veljet Lauri ja Pentti jäivät Iin kaukaisiin erämaihin.

terv Matti Lund