Mikä kuolinsyy?

[Milzu]

Hei,
Ohessa linkki sukuhistorian sivuille Kemiön rippikirjaan 1883-1893, s770.

Gustaf Mauriz Schrej (Skrej) 3.7. 1839 kohdalla merkinnät rippikirjan lopussa liittyvät ilmeisesti hänen kuolemaansa. Kuolinsyy? Mitähän mahtaa siinä lukea? Kuolleitten luettelossa samankaltainen merkintä, mutta minulle se ei tuonut sen enempää selvyyttä asiaan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemio/rippikirja_1883-1893_mko64-87/kuvat/826.jpg

[Jouni Kaleva]

Hei,
Ohessa linkki sukuhistorian sivuille Kemiön rippikirjaan 1883-1893, s770.

Gustaf Mauriz Schrej (Skrej) 3.7. 1839 kohdalla merkinnät rippikirjan lopussa liittyvät ilmeisesti hänen kuolemaansa. Kuolinsyy? Mitähän mahtaa siinä lukea? Kuolleitten luettelossa samankaltainen merkintä, mutta minulle se ei tuonut sen enempää selvyyttä asiaan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemio/rippikirja_1883-1893_mko64-87/kuvat/826.jpg
Näyttäisi lukevan "ihjäl fallen" siis kaatunut kuoliaaksi. Siitä voipi arvuutella, saiko esim. aivoverenvuodon, joka vei hengen samantien, vai oliko kaatumistapaturma, jossa löi päänsä kuolettavasti....

[eeva häkkinen]

Tulipa mieleen, että jos joku olisi vaikka tuohikattoa paikkaamassa ilman turvahihnoja ja putoaisi sieltä kohtalokkaasti, olisiko verbi sama vai joku muu? Eli voisiko "ihjäl fallen" tarkoittaa myös putoamisesta johtunutta kuolemaa?

[JaskaS]

Niin, eikö siinä huomautusarakkeen keskellä voi hyvällä tahdolla tunnistaa sanan nedfäll?

:) Jaska

[Seppo Niinioja]

Tulipa mieleen, että jos joku olisi vaikka tuohikattoa paikkaamassa ilman turvahihnoja ja putoaisi sieltä kohtalokkaasti, olisiko verbi sama vai joku muu? Eli voisiko "ihjäl fallen" tarkoittaa myös putoamisesta johtunutta kuolemaa?

Katsomatta tekstiä "ihjäl fallen" tuntuisi ainakin luontevalta. Tuo ihjäl näyttää olevan tavallinen selite, kun joku on kuollut muuhun kuin sairauteen, tapaturmaisesti tms., esim. ihjälfrusen, ihjäslagen af ryssen.

Tähän pitää kyllä kertoa ihan tuore tarina: Meillä ja naapurustossa Pohjois-Nurmijärvellä lumen pudotus katolta on ajankohtainen asia. Sitä oli katolla 46 cm ja maassa ehkä vielä enemmän. Vaimo jumppaa kahdesti viikossa ja on siksi paljon paremmassa kunnossa, 3 vuotta nuorempikin, että hän sitä kolaa pääasiassa käytti. (Semmoinen Fiskarsin pitkävartinen ja noin 50 cm leveä on varsin hyvä työkalu verrattuna vanhan ajan metrin levyisiin ja tosi raskaisiin). Meillä on loiva katto ja saimme (lue: vaimo sai) tehdyksi homman hyvän sään aikana, kun oli reilusti pakkasta ja lumi kevyttä. Useita satoja kiloja sitä kuitenkin oli ja työ kesti kaksi ja puoli päivää.

Jälkikäteen (tietysti) pohdimme, olisiko pitänyt käyttää turvaköyttä, jonka toinen pää olisi ollut minun, toinen vaimon vyötäsillä. Kolmantena päivänä oli kuulemma jo vähän liukasta peltikatolla. Vaimo sai hysteerisen naurukohtauksen, kun hän rupesi kuvittelemaan tilannetta, että olisimme molemmat killuneet köyden varassa ilmassa ja vaan vilkuttaneet toisillemme "Hei-hei" olohuoneen ikkunasta vastakkaiseen ruokahuoneen ikkunaan. No, siis minun elopainoni taitaa olla jotakin 25 kg enemmän kuin vaimolla, joten kai minä olisin maassa pysynyt ja varmistus toiminut.

Nyt menee mustan huumorin puolelle, mutta jos olisi oikein huonosti käynyt, ehkä kuolinsyyksi olisi merkitty ihjäl skrattad (jos syy oli minussa) tai skrattade sig ihjäl. Tämä on tietysti anakronismi, suomi meillä on äidinkieli, vaimolla periaatteessa ruotsi, mutta kun ei halunnut sitä kotona äidiltään oppia. Harmi, niin kuin olen kai erinäisiä kertoja todennut.

Onhan näitä kuoliaaksi naurattajia kuulemma olemassa :confused:

Kännykkä on kyllä hyvä olla katolla mukana, kun näihin taas tänä talvena tarpeellisiin hommiin ryhtyy.

Seppo Niinioja